Tag Archives: Joensuu

Joensuu on lyhyiden välimatkojen kaupunki

Tervehdys! Tämänkertaisen blogipostaukseni aiheena on liikkuminen Joensuussa. Joensuu tunnetaan keskikokoisena kaupunkina, jossa välimatkat ovat kantakaupungin alueella lyhyitä. Väkiluvun mukaan mitattuna Joensuu on viimeisimpien tilastojen mukaan Suomen 12. suurin kaupunki.

Joensuussa ihmiset liikkuvat moneen muuhun kaupunkiin verrattuna erittäin paljon pyörällä ja kävellen. Tämän mahdollistavat ympäri vuoden hyvin hoidetut jalankulku- ja pyörätiet. Itsekin olen lapsesta saakka tottunut pyöräilemään Joensuussa kovillakin pakkasilla sekä tarpomaan paikasta toiseen vaikka minkälaisissa sääolosuhteissa. Joensuu jakaantuu kahteen osaan, joissa molemmissa on paljon eri tyylisiä asuinalueita. Pielisjoki on Joensuun kahtia halkaiseva elementti. Paikallisten keskuudessa kuulee monesti puhuttavan leikkimielisesti Joensuun “oikeasta” ja “väärästä” puolesta. Oikea ja väärä puoli riippuvat tietysti siitä, kummalla puolella sattuu itse asumaan. 😀

Vielä on "melko" lumista, mutta eiköhän se kevät sieltä vielä tule, että pääsee vaihtamaan pyörään kesärenkaat. ;)
Vielä on “melko” lumista, mutta eiköhän se kevät sieltä vielä tule, että pääsee vaihtamaan pyörään kesärenkaat. 😉

Toki Joensuussa on mahdollista liikkua myös julkisilla kulkuvälineillä. Taksit kulkevat 24/7, mutta mikäli niin hinnakas menopeli ei kiinnosta, on bussi oiva vaihtoehto. Joensuun bussiliikenne uudistui kesällä 2014, ja palaute uudesta liikennöitsijästä, aikatauluista ja reiteistä on ollut positiivista. Uudistuksen myötä linjat kulkevat tiuhempaa tahtia ja myöhempään yöhön kuin mitä aiemmin. Lippujen hinnat ovat esimerkiksi Helsinkiin verrattuna korkeampia, mutta se on ymmärrettävää, koska matkustajiakin on suhteessa vähemmän.

Joensuu on mainio kaupunki myös autoilijan kannalta: liikenneruuhkia ei juuri ole, ja pysäköintipaikkoja on yleensä riittämiin. Kaupunki laajenee jatkuvasti, ja samalla kun uusia asuinalueita  syntyy, niin teitä korjataan, levennetään sekä uusia teitä ja siltoja rakennetaan. Vuonna 2014 Joensuuhun valmistui peräti kaksi uutta siltaa aivan keskustan tuntumaan. Nyt kun uusia, Pielisjoen ylittäviä siltoja on valmistunut, ovat myös jo aiemmin melko vähäiset liikenneruuhkat vähentyneet entisestään.

Joensuun kampusalue sijaitsee keskustan laitamilla, ja sinne on helppo tulla riippumatta siitä, missä päin Joensuuta asuu. Kuten kaikilla Itä-Suomen yliopiston kampuksilla, myös Joensuussa rakennukset ovat lähellä toisiaan, joten siirtyminen luennolta toiselle onnistuu käden käänteessä! Tämä on ehdottomasti yksi yliopistomme vahvuuksista. Yliopiston läheisyydestä löytyy myös useita bussipysäkkejä, joilta pääsee näppärästi eri puolille kaupunkia.

Kunnon kengillä jaksaa tarpoa Joensuun katuja. :)
Kunnon kengillä jaksaa tarpoa Joensuun katuja. 🙂

Itse koko ikäni Joensuussa asuneena voin lämpimästi suositella julkisiin liikennevälineisiin tottuneille myös pyöräilyä ja kävelyä, sillä Joensuu tarjoaa niihin oivat mahdollisuudet – kaupunki tunnetaankin varsinaisena pyöräilijöiden unelmana. Itse asiassa Joensuu on palkittu vuoden 2014 pyöräilykaupunkina. 🙂 Siis ei muuta kuin fillaroimaan!

Kevätterveisin, Sari / suomen kieli ja kirjallisuus

 

 

 

 

Opiskelijan arkea

Merkkasin jo syksyllä kalenteriin, että torstaina 19.3.2015, tapahtuipa mitä tahansa, otan kuvia päivästäni ja selostan tänne, mitä tapahtui. Noh, päivä ei ollut ihan perinteinen matematiikan opiskelijan päivä, sillä siihen ei mahtunut oikeastaan yhtään matematiikkaa. Aiheesta poiketen, olen huomannut mielenkiinoisen ilmiön, että mitä pidempään opiskelen sitä enemmän minulla on kaikkea muuta kuin perinteistä luento-opetusta.

Mutta, siihen torstaihin. Herärätyskello soi 7.00.

Blogi1

Hoidin aamutoimet ja puuron keittyessä viikkasin pyykit. Syön aina kaura-ruis -puuroa ja hyvin usein pilkon sekaan yhden banaanin.

Kun kello oli 8.00, lähdin yliopistolle. Moni on varmaan kuullut akateemisesta vartista ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka weboodissa (meidän wilma) lukee, että luento tai harjoitus kestää 8.00-10.00, oikeasti se sisältää 2×45 min ja hyvin usein se kestää 8.15-9.45. Monesti aamuisin tunnit on 8.30-10.00.

Blogi2

Pyöräilen lähes aina yliopistolle, siis kesät ja talvet. Oikeasti täällä ei ole läheskään noin lumista tai jäistä, tuohon kohti ei aurinko paista kuin aamuvarhain, joten se ei juurikaan ole sulanut. Pakkasin jo eilisiltana luistinkassin, sillä tänään olisi luisteluharkat.

Aamusta minulla oli Matematiikan opetuksen analysointitaidot -opintojakson opetusta. Torstaina kehitimme opetuksen analysointi -mallia, jolla on takoitus analysoida opetusta niin, että siitä voi antaa palautetta. Samalla on tarkoitus oppia, miten voisi omaa opetusta kehittää ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioita, kun itse opettaa. Kurssi on muuten huikean hyvä, sillä siellä keskustellaan paljon aiheesta, ryhmä on pieni ja kaikki osallistuvat aktiivisesti.

Blogi3

Opetuksen jälkeen odottelin Metrialla, että Futuran ruokala aukeaa, sillä minun piti syödä jo klo 10.30, sillä luisteluharjoitukset olivat klo 11.00-12.00 ja seuraava tunti, tai siis kolmetuntinen, alkoi 12.15. Ruoaksi otin lohta, joka oli tottakai hirmuisen hyvää!

Blogi4

Sitten kävin Sykettä-korkeakoululiikunnan luisteluharkoissa, jossa harjoittelimme viime viikon uutta asiaa, kantakäännöstä sekä sirklausta etu- ja takaperin laskun tahtiin. Kuviona harjoiteltiin läpimenoa normaalisti, kyykky-liun ja sisilisko-liun kanssa. Harjoittelimme myös paripiruettia.

Luistelun jälkeen minulla oli Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa -opintojakson harjoitus, jossa oli kuusi neljän hengen ryhmää ja aina kahdella ryhmällä oli sama tehtävä. Aiheena meillä oli lämpöoppi ja työt olivat sellaisia, että lähes kaikki voitaisiin pitää alakoulussa ihan sellaisenaan. Pari oli kertaavaa tehtävää yläkoulun oppimäärästä. Ryhmälläni oli tehtävänä ensin polttaa yhtä kynttilää ja laittaa siihen päälle iso lasipurkki. Ensin asetettiin hypoteesi, sitten tehtiin koe ja havainnointiin, sen jälkeen selitettiin ilmiö. Sama toistui myös harjoituksessa, jossa piti polttaa kolmea kynttilää ja laittaa niiden päälle eri kokoiset lasipurkit. Lopuksi poltettiin kaasupolttimella vaakaan kiinnitettyä teräsvillatuppoa.

Blogi5

Harjoitukseen kuului myös pedagogista pohdintaa. Harjoitus kesti siis 3x45min, eli päiväni päättyi klo 14.30. Tämän jälkeen söin ja makoilin vähän aikaa sohvalla kotona. Sitten imuroin, pyyhin pölyt, pesin lattian ja vessan. Kello oli melkein 18, kun lähdin salille ja sieltä tulin vähän vaille 20. Loppuilta meni nukkumaan valmistautuessa. Nukkumaan kävin 21.30.

Siinäpä torstain kuulumiset pitkän kaavan mukaan. Päivä oli oikein mukava, vaikkakin nukkumaan mennessä väsytti jo reilusti.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Oma asunto, uudet tuulet

Moi taas!

Maaliskuu on ollut muutoksen aikaa minulle. 1.3. Heräsin ensimmäistä kertaa omasta yksiöstäni rankan muuttopäivän jälkeen. Koti tuntui heti omalta ja paljon luontevammalta kuin neljän soluasunto. Minulla onkin ollut aikaa kotiutua ja nauttia omasta tilasta. Seuraavat luennot ovat nimittäin vasta ensi syksynä. Käyn toki edelleen opistolla syömässä ja hengailemassa kopilla. 😀

IMG_3433
Oli uusi pöytä koreana tupareiden kunniaksi!

Kavereita olen nähnyt jopa normaalia enemmän. Nyt on aikaa ja innostusta kutsua porukkaa uuteen asuntoon kahvittelemaan. Mukavat tuparitkin pidin. 🙂

Kouluhommia on silti riittänyt. Populaatiogenetiikan ja evolutiikan kurssiin ei kuulu tenttiä, mutta sitäkin enemmän palautettavia esseitä ja laskutehtäviä. Oma-aloittesuutta “vapaapäiviin” on siis vaadittu. Deadline on tämän kuun lopussa ja palautin juuri viimeiset laskut! Sain myös Ihminen ja ympäristö -kurssin ekoelämäkertaesseen sekä teemakommentin ajallaan palautettua. Nyt onkin hyvä ottaa parin viikon irtiotto Etelä-Suomeen ja Ylläkselle!

IMG_3363
Vikat pakolliset kirjatentit edessä…

Lähdemme Maijun kanssa Lahteen maanantaiksi lukioille ja samalla pääsen Riihimäen kotiin muutamaksi päiväksi. Vanhemmat ottivat muuton yhteydessä laskettelukamani ja sukset mukaan, joten voimme mennä kätevästi samaa matkaa Ylläkselle. Pitää olla varovainen, kun viime talvena jäi laskettelu ja hiihto kokonaan välistä…

Kun palaan takaisin, minulla on koko loppukevät aikaa kandin tekoon. Lisäksi kävin tänään lainaamassa Carelian kirjastolta viimeiset pakolliset tenttikirjat monitieteisiin ympäristöopintoihin. Tässä välissä on pakko keskittyä työnhakuun, koska aion viettää kesäni täällä ja yksiön vuokra on maksettava.

IMG_3247
Parasta antia koko kaupungista!

Kerubi on juuri se paikka Joensuussa, johon muualta tulevat vieraat on vietävä. Siellä on upeat näkymät joelle, mukava tunnelma, hyviä musiikki- ja stand up keikkoja ja parasta ruokaa, mitä tiedän. Hintalaatukin on kohdillaan; tuo koko ateria maksoi 15e leffaillan kunniaksi ja sen sai viedä saliin ja napostella elokuvan aikana. Olemme entisen kämppikseni kanssa käyneet Kerubin ilmaisissa leffailloissa ja nyt vuorossa oli legendaarinen Scarface.

Ironisesti tästä hehkutuksesta pääsen päivän aiheeseen: YHTS. Innoissani kuin söin, puraisin vahingossa haarukkaan ja piikit rasahtivat pelottavan kovasti etuhampaisiin. Siitä keskelä lähtikin molemmista hampaista pienet palat irti. Onni onnettomuudessa – hampaissa ei ole tuntoa ja selvisin säikähdyksellä. Ääni oli niin kova, että luulin koko hampaan hajonneen. Pystyin kuitenkin nauttimaan ruoan ja leffan loppuun asti!

Sellainen jälki kuitenkin jäi, että hammaslääkäri oli vihdoin ja viimein varattava. Olinkin pihdannut yhtä ilmaista käyntiä juuri tällaisen varalle. YTHS:n palveluja kannattaa käyttää, sillä ne kattavat osan lukukausimaksua, mutta ovat muutoin maksuttomia. Hammaslääkäri maksaa hieman ensimmäisen kerran jälkeen, mutta suuhygienistilta voi aina pyytää arvion. Itsekin olen jo sellaisen luona käynyt, kun halusin säästää hammaslääkärikäyntiä. Jos reissussa rähjääntyy lisää, niin minulla on heti aika valmiina!

YTHS on mielestäni parempi kuin kunnalliset isot terveyskeskukset. Tilat ovat siistit ja toimivat ja odotusaula viihtyisä. Ajan saa yleensä varsin nopeasti ja reseptien uusiminen on vaivatonta. Jos vähänkin kiinnostaa yleinen terveydentila tai epäilee jotakin vaivaa, kannattaa hyödyntää laadukkaita palveluita käden ulottuvilla. Olen minäkin verikokeita itse pyytänyt.

Minulle iski pikkuflunssa pari viikkoa sitten ja sain helposti aamusta terveydenhoitajalta parin päivän sairaslomapaperin puhelinmyyntiin. Se tosin jäi muutaman viikon uraksi…

YTHS tarjoaa myös mielenterveyspalveluja, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää, jos siltä tuntuu. Jos elämässä kohtaa yllättävän kriisitilanteen, on matalan kynnyksen apua lähellä.

IMG_3336
Sillalta on aina kauniit näkymät.

Oman terveyden ja jaksamisen mukaan on hyvä välillä lenkkeillä. On tärkeää muistaa nauttia kevätauringosta etenkin kiireen ja muutosten keskellä. Joensuussa on mukava kävellä, vaikka ei kauas kotoa (keskustasta) lähtisikään. Minulle on terapeuttista päästä veden äärelle edes hetkeksi.

-Janette, biologia

Hyvä hetki olla älykäs ja…

Vihdoin päästiin maaliskuun puolelle. Sää on ollut melkoisen harmaa, mutta ei se haittaa, kevät on ihan pian täällä. Aika moni viettää parhaillaan, tai on jo viettänyt kevätlomaa. Yliopistossa varsinaista kevätlomaa ei ole, mutta esimerkiksi tänä vuonna minulla ei ole opetusta ollenkaan viikolla 10. Siksi suuntasimmekin viikonlopun viettoon Tahkolle, ja oli kivaa! Pieni irtiotto arjesta tekee välillä aivan mielettömän hyvää pääkopalle! 🙂

laskijat
Tässä hyvin aerodynaaminen poppoo Joensuusta! 😉

Kevään kanssa yhtä aikaa lähestyy myös toinen, melko merkittävä asia, nimittäin korkeakoulujen yhteishaku. Haku alkaa 17. päivä, eli lähtölaskenta voidaan aloittaa! Voin vain kuvitella, minkälainen myrsky nyt monen mielessä pyörii. ”Mihinkä järjestykseen näitä nyt laittaa, ja laitanko nyt varmasti kaikki oikein, ja haenko edes oikeaan paikkaan?!?!”. Toisilla ajatukset voivat olla hyvinkin selvät. Itse kuuluin aikanani tähän jälkimmäiseen joukkoon. 🙂 Minä uskon, että jokainen löytää paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

FullSizeRender-2
Manu on ollut viime päivinä hieman mietteliäs, joten pohdinkin, että voisiko tämä liittyä nyt jotenkin näihin alkaviin yhteishakuihin..? Lisätietoja miettiville: uef.fi/hae

Olen ylittänyt opinnoissani maagisen puolenvälin rajan: tililläni kiiltää nyt mahtavat 160 opintopistettä, (vaikka vastahan minä aloitin tämän opintotaipaleen) joiden eteen on tehty ainakin miljoona tuntia töitä. Siksi olenkin joka ikisestä pisteestä äärettömän ylpeä ja iloinen.  Koko vuoden kestänyt projektimme, kandidaatin tutkielmakin valmistuu pikkuhiljaa. Teen tutkielman opiskelijakollegani kanssa. Työskentely on välillä hyvinkin tahmeaa, mutta pääsääntöisesti homma etenee aivan loistavasti. Ennakkoluulot ja pelot ovat karisseet, ja täytyy myöntää, että välillä tuo on ihan mukavaa puuhaa. 🙂

IMG_6661
Tässä kuvassa työpöytä näyttää suorastaan harhaanjohtavalta. Yleensä olemme noin metrin korkuisen kirjakasan peittämiä ja pöytä notkuu tyhjistä kahvikupeita ja banaaninkuorista! 😀

Nyt kun olen kirjoitellut ajatuksiani ylös, huomaan, että keväthän on tällainen jatkumo. Kevään lähestyessä lähestyy myös yhteishaku, joka liikuttaa valtakunnallisesti isoa määrää nuoria ja vähän vanhempiakin. Henkilökohtaisesti otan melko isoja askelia kohti opintojen toista vaihetta, jolloin pääsen kunnolla maisteriopintojen kimppuun. Aika menee niin kovin nopeasti, että koettakaahan nauttia myös matkasta eikä vain määränpäästä. 🙂

Ihanaa kevään aloitusta, eikös nyt voi jo näin toivotella? 🙂 ja muistakaa tehdä ainakin yksi älykäs päätös!

-Hanna / ohjaus

 

Teatteria ja muuta kivaa

Joensuu on harrastuksia pullollaan, joten päätin rajata tekstini käsittelemään pääasiassa niitä vapaa-ajan toimintoja, joihin olen itseni tässä vajaa kolmen vuoden aikana onnistunut sotkemaan.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani pyörin mukana nuorille aikuisille suunnatuissa seurakunnan illoissa. Noina iltoina sai teen ja pienen natusteltavan parissa olla mukana uskontoon ja yleensä elämään liittyvissä keskusteluissa, tai ihan vain kuunteluoppilaana. Toiminta oli välillä myös toiminnallisempaa esimerkiksi kynttiläntekoa ja piirtelyä. Tätä kautta päädyin myös Maata näkyvissä -festareille yövalvojaksi, mikä jäi kommelluksineen erittäin hyväksi kokemukseksi.

306088_10151235630264014_1318469226_n
Seurakuntatoiminnan kautta päädyin seikkailemaan festareille Turkuun syksyllä 2012.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani onnistuin myös eksymään edelleen rakkaan harrastukseni, ylioppilasteatterin pariin. Yliopiston ilmoitustaululla törmäsin mainokseen (Huomion arvoinen vinkki siis: kannattaa seurata yliopiston ilmoitustauluja!), joka houkutteli osallistumaan kyseisen teatterin pääsykokeisiin. Pienen harkinnan jälkeen uskalsin lähteä koettamaan onneani. Aina jossain määrin ilmaisua harrastaneena teatteri osoittautui minulle juuri oikeaksi paikaksi ja sen kautta olen muodostanut monia tärkeitä ystävyyssuhteita. Tähän mennessä olen ollut mukana näyttelemässä yhdessä koko illan näytelmässä, joka pääsi Rovaniemen teatterifestareille asti, sekä kahdessa lyhytnäytelmässä, joista toinen oli lähes 100 % improa. Näyttelemisen lisäksi päätin tänä vuonna kokeilla käsikirjoittamista ja ohjaamista. Vielä parin viikon ajan tekelettäni voi käydä katsomassa kuuden muun lyhytnäytelmän kanssa Pisarat-kokonaisuudessa joko Joensuun Pakkahuoneella tai Kerubissa.

Ihanat Sininen ja Punainen näytelmästäni "Myrsky".
Ihanat Sininen ja Punainen näytelmästäni “Myrsky”.
Alkuhäsläämistä Pakkahuoneella.
Alkuhäsläämistä Pakkahuoneella.

Teatteri on melko aikaa vievä harrastus, mutta ei niin kiireisinä viikkoina, ehtii harrastaa myös liikuntaa. Pari ensimmäistä opiskeluvuottani kuljin enemmän tai vähemmän aktiivisesti yliopiston järjestämissä vaihtuvissa jumpissa. Nyt vuoden vaihteessa liikuntapalvelut laajenivat jo aiemmin blogissa mainittujen Sykettä-liikuntapalveluiden myötä. Itse olen käynyt kokeilemassa sykekuulaa sekä kuntonyrkkeilyä ja haaveena olisi vielä jossain vaiheessa raahautua myös zumbaan ja johonkin lukuisista joogista. Vaihtoehtoja on niin paljon, että valinnanvaikeus meinaa iskeä.

Kaiken tämän lisäksi olen selaillut kansalaisopiston järjestämiä kursseja, mutta millekään niistä en ole vielä onnistunut osallistumaan. Houkuttelevia ovat olleet mm. taideretriitti ja piirustustekniikan kurssi. Harrastusten puutteesta ei siis Joensuussa varmasti joudu kärsimään.

Toiminnallisin terveisin,

Maiju, Psykologia

Liikunnan riemua Joensuussa

Yksi paras tapa rentoutua opiskelustressin ja -kiireen keskellä on liikunta. Joensuu tarjoaa oivat mahdollisuudet liikkumiseen – oli mieltymys sitten kamppailulajeissa, uinnissa tai vaikkapa pallopeleissä. Jos on omassa kotikaupungissaan aloittanut jonkin mielenkiintoisen liikuntaharrastuksen, olen aika varma, että Joensuussa on hyvin todennäköisesti mahdollista jatkaa sitä omaa rakasta harrastustaan. Tai vaihtoehtoisesti voi aloittaa jonkin aivan uuden lajin; kursseja ja ryhmiä kun on nimittäin aina vasta-alkajista enemmän harrastaneillekin.

Joensuu on perinteisesti tunnettu ainakin jääkiekko-, koripallo- ja muodostelmaluistelukaupunkina – näin vain muutamia mainitakseni. Monet ovat varmasti kuulleet Joensuun Katajan korisjoukkueesta tai jääkiekkoseura Jokipojista, ja tuskin kellekään ovat vieraita sellaiset nimet kuin Jukka Keskisalo, Aki Parviainen tai Kaisa Mäkäräinen. He ovat kaikki Joensuun kasvatteja! Joensuuta voisi siis nimittää kaupungiksi, jossa urheilukulttuuri on monipuolista ja elävää.

Itselleni koko ikäni Joensuussa asuneena kaupunkini urheilutarjonta on tullut jokseenkin tutuksi. Mehtimäen jäähallin katsomossa on tullut monet kerrat kannustettua Jokipoikia – tällainen lätkämimmi kun olen. Lisäksi olen saanut seurata aivan lähietäisyydeltä rakkaan ystäväni ja hänen joukkueensa menestystä muodostelmaluistelussa sm-tasolla saakka. Urheilua olen nähnyt myös jäähallien ulkopuolella, sillä pikkuveljeni pelasi useamman vuoden jalkapalloa Jippo-seurassa ja on nyttemmin siirtynyt vapaaottelun ja nyrkkeilyn sekä kuntosalitreenien pariin. Pikkusiskoni ovat puolestaan harrastaneet monenlaisia tansseja baletista aina hiphoppiin. Kaikki tämä siis Joensuussa! Ja tuossa oli vain murto-osa kaikesta siitä, mitä Joensuussa voi harrastaa, kun liikunnasta puhutaan.

En ole itse ollut koskaan suuri joukkuelajien ystävä (ellei penkkiurheilua lasketa), vaan ryhmäliikuntatunnit ovat olleet se minun juttuni. Onneksi Joensuu tarjoaa tähänkin loistavat edellytykset, sillä erilaisen kuntosalien ja ryhmäliikuntapaikkojen määrä on lisääntynyt roimasti viime aikoina. On niin isoja valtakunnallisia ketjuja kuin pienempiä paikallisiakin yrityksiä. Tuntien ja salikorttien hinnat vaihtelevat, mutta monesta paikasta saa opiskelija-alennuksen, mikä on tarpeellinen alennus muuten melko suolaisiinkin hintoihin. Oma suosikkipaikkani on jo vuosia ollut Islo eli Itä-Suomen liikuntaopisto ja sen bodypump-tunnit.

Ei pidä unohtaa, että myös yliopistomme kautta on mahdollista päästä urheilun makuun. Itä-Suomen yliopisto on mukana itäisen Suomen liikuntapalvelukokonaisuudessa nimeltä Sykettä, johon kuuluvat UEF:n lisäksi Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut. Sykettä-liikuntapalvelut ovat ylivoimaisesti Joensuun halvimmat tällä hetkellä, ja lajien puutteen sijaan saa pikemminkin kärsiä valinnanvaikeudesta! Ainoa edellytys Sykettä-palvelujen käytölle on, että on jonkin edellä mainitun korkeakoulun opiskelija. Joensuun lisäksi Sykettä toimii myös Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa.

Minun oli tänään tarkoitus mennä illalla hikoilemaan Sykettä-palvelun bodyrun-tunnille, mutta tulinkin juuri toisiin ajatuksiin: taidan lähteä pitkästä aikaa rentoutumaan Joensuun talvisille lenkkipoluille – olkoonkin, vaikka ulkona on lähes 20 astetta pakkasta. Luulisi illalla nukkumaan mennessä mielen olevan virkeä, että jaksaa huomenna lähteä pirteänä kohti Seinäjoen jatkokoulutusmessuja!

Sari / suomen kieli ja kirjallisuus

Joensuun areena Mehtimäellä. Lähde: pohjoiskarjala.com
Joensuun areena Mehtimäellä. Lähde: pohjoiskarjala.com
Joensuun urheilutalo ydinkeskustan kupeessa. Lähde: yle.fi
Joensuun urheilutalo ydinkeskustan kupeessa. Lähde: yle.fi
Joensuun jäähälli eli Mehtimäen halli. Lähde: wikimedia.org
Joensuun jäähälli eli Mehtimäen halli. Lähde: wikimedia.org

Opiskelijan uusivuosi

Opiskelijan uusi vuosi tarkoittaa tietenkin ihan hillitöntä juhlintaa. Opiskelijoiden uudenvuodenjuhlat ovat suorastaan ilmiömäinen yhteisöllinen tapahtuma, joka yhdistää ihmiset eri puolilla maailmaa. Baila baila oikein urakalla ja sitten ollaan kuninkaallisessa kumarruksessa tienposkessa.

Kunhan ei ihan tänne asti mentäisi vaikka kovasti juhlittaisiinkin.
Kunhan ei ihan näin pitkälle vaikka kovasti juhlittaisiinkin.

Oikeasti tämä juhlintajuttu ei pidä paikkaansa. Ihan totta. Sillä todellisen opiskelijan uusivuosi näyttää seuraavalta:

  • Oman osaamisen tuotteistaminen, lopputehtävä, deadline 31.12.2014
  • Strategic Management, deadline, 31.12.2014
  • Markkinointi- ja yhteisöviestintä, deadline, 31.12.2014
  • Oman osaamisen tuotteistaminen, esseepalautus, deadline, 31.12.2014

Joku voisi tietenkin sanoa, että pakkoko niitä on viimeisenä iltana itku kurkussa vääntää, kun aikaahan on ollut. Tämä joku on tietenkin aivan oikeassa, mutta suurin osa kuolevaisista työskentelee tehokkaasti vasta loppukirin häämöttäessä.

Voin kertoa, että oli ihan pirunmoinen loppukiri tällä kertaa. Olin todellinen opiskelija. Olin niin tehokas, että olisin voinut pelastaa koko Suomen kansantalouden ja kuroa kiinni kestävyysvajeenkin, ellen olisi päättänyt kesken kaiken, että täytyy ehtiä myös juhlia. (Olenhan todellinen opiskelija…)

Ja ehdittiinhän sitä. Joensuussa käytiin katsomassa ainakin ilotulitus kaupungilla olkoonkin, että se oli kuulemma lapsille tarkoitettu. Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa heti vuoden alusta toivoakseni tarkoittaa, että sama meno jatkuu koko vuoden 2015.

Uutenavuotena voi syödä vaikka hampparin. Mä suhtaudun kyllä edelleen epäileväisesti leipään, joka täytyy haarukoida.
Uutenavuotena voi syödä vaikka hampparin. Mä suhtaudun kyllä edelleen epäileväisesti leipään, joka täytyy haarukoida. Se ei vain ole oikein.

Monet tekevät uutenavuotena lupauksia. Minä en oikeastaan ole viime vuosina lupauksia harrastanut, mutta ehkä tällä kertaa voisin yrittää. Ensi vuonna… tai siis tänä vuonna voisin luvata jälleen kerran sen, etten jätä asioita viime tippaan!

En esimerkiksi enää jätä heräämistä puoleenpäivään.

Jahas. Vuosi 2015. Ihan sama. En tahdo nousta.
Jahas. Vai vuosi 2015. En huomaa eroa. En edelleenkään halua nousta aikaisin.

 

Oikein hyvää vuotta 2015 kaikille!

Vuoden paras juhla – JOULU!

Nyt se on jo ovella, vuoden ihanin ja rakkaudentäyteisin juhla: joulu! Olen melkoinen ”jouluhypettäjä”, odotan joulua aivan valtavasti, minulle se on vuoden kohokohta. Teimme marraskuun alussa jo ensimmäisen piparkakkutalon. Tässä teille taidonnäyte. 🙂

IMG_5618

 

Monelle joulu merkitsee pientä taukoa opiskeluista, minilomaa kotipaikkakunnalle perheen, läheisten ja suvun luo. Facebook on pullollaan helpotusta ja onnea täynnä olevia päivityksiä siitä, miten viimein alkaa loma ja joulu! Myös minulle joulu tarkoittaa ihanaa tunnelmaa, omaa perhettä ja rakkaita ympärillä, aattoaamun Lumiukkoa ja Joulupukin kuumaalinjaa. Viimeiset vuodet se on tarkoittanut myös töitä, niin kuin varmasti monelle muullekin opiskelijalle. Kolmen päivän ajan aion kuitenkin nauttia vapaista, syödä ja herkutella täysillä. Aion myös nauttia täysillä hetkistä perheen kanssa ja katsoa rakkaan veljenpojan iloa lahjoja avatessa. Paluu arkeen ja töihin kuitenkin koittaa jo pian. Vaikka ajatus pitkästä lomasta olisi houkutteleva, on työt hyvin erilaista rasitetta aivoille kuin opiskelu. 🙂

Jouluun valmistautuminen on mennyt minulta hieman ohi kiireisen syyslukukauden takia. Olen reissannut UEF-lähettilään roolissa erilaisissa tapahtumissa ja ympäri Suomen lukioissa. Osa-aikaiset työt vaatekaupassa ovat myös pitäneet minut kiireisenä, opintoja unohtamatta. Kandidaatin tutkielmani valmistuu pikkuhiljaa sivussa, aineistoa on kerätty nyt pitkin syksyä.  Kiireistä huolimatta syksy on ollut antoisa. Hetkeäkään en vaihtaisi pois.

IMG_6109

Uskon, että pian se joulumieli hiipii myös tämän hypettäjän mieleen. Viimeistään tänään illalla, kun pääsen kotiin kotiin, eli vanhempieni luo kotipaikkakunnalle. Koristelemme iskän kanssa joulukuusen ja syödään riisipuuroa heti huomenna aamusta. 😛

Ihanaa ja rentouttavaa joulua kaikille!<3

Hanna/ kasvatustiede, ohjaus

Voihan kandi

Yksi porras on taas noustu urallani yliopisto-opiskelijana. Tämän syksyn suurin projekti on ollut kasata kandidaatin tutkielma psykologian historian alalta. Vaikka tutkielma onkin nyt purkitettu, ei minusta kuitenkaan tule psykologian kandidaattia, ennenkuin olen käynyt loppuun kaikki kandidaattivaiheeseen kuuluvat kurssikokonaisuudet. Itse saanen tutkinnon siis ulos ennen kesää. Vaikka voinkin tuon jälkeen kutsua itseäni psykologian kandidaatiksi, ei tällä tutkinnolla ole työelämän kannalta vielä mitään hyötyä. Psykologiassa nimittäin tähdätään maisterin tutkintoon, jonka myötä saan lopulta luvan toimia laillistettuna psykologina.

Kun aloitin psykologian opintoni vuoden 2012 syksyllä, tuntui kandidaatin tutkielman tekeminen yhtä kaukaiselta asialta kuin yo-kirjoitukset lukion alussa. Pari vuotta kuitenkin vierähti hujahtaen ja nyt tämäkin urakka on jo ansiokkaasti takana. Meidän laitoksellamme kandidaatin tutkielma  käsittelee yhtä valitsemaamme psykologian klassikkoa, josta kirjoitamme laajan esseen, jonka sitten esittelemme muille yhteisessä seminaaripäivässä. Vaikka kandidaatin tutkielma kurssikokonaisuus sisältää meillä myös muita vaiheita, kuten luentoja psykologian historiasta ja kirjatentin, koin esseenkirjoittamisprosessin kuitenkin keskeisimmäksi vaiheeksi.

Oman aiheeni löysin kiinnostukseni kautta neuropsykologiaa kohtaan. Alkusyksy meni kolutessa läpi historian kirjoja ja valitsemani henkilön kirjoittamia artikkeleita . Kun aineistoa oli lopulta tarpeeksi kattavasti, pääsin kiinni itse kirjoittamisprosessiin. Valitsemani klassikon, Roger Sperryn, suorittamat split-brain-kokeet olivat äärimmäisen kiehtovaa luettavaa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi aihevalintaani. Monilla voi olla kauhukuvia siitä, että kandidaatin tutkielma olisi valtavan suuri urakka, mutta itse koin homman loppujen lopuksi melko leppoisaksi. En kasannut kandi-syksylle liikaa muita kursseja, joten aikaa riitti vallan mainiosti tutkielman työstämiseen.

Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Huolellinen pohjatyö on tärkeä vaihe.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.
Valmista työtä on mahtavaa pitää käsissään.

Kokoamisen, muotoilun, karsimisen ja muun syksyn uurastuksen jälkeen valmista työtä oli enemmän tai vähemmän mahtavaa pitää käsissään. Kandidaatin työ toi tutuksi tieteellisen kirjoittamisen taidon, ja se myös auttoi hahmottamaan psykologian historiaa, joka on tärkeä kokonaisuus ymmärtää kenttätyönkin kannalta.

Seminaaripäivät ja kypsyysnäyte ovat nyt takana, joten seuraava vaihe on arvosanan jännittäminen. Itse olen jo palaillut kotipaikkakunnalleni joululoman viettoon, ja haluankin omasta puolestani toivottaa lumista ja pipareiden täyteistä joulua!

Hyvää joulunodotusta!
Hyvää joulunodotusta!

Lämpöisin terveisin,

Maiju, psykologia.

Orientoiva harjoittelu

Tänään oon käynyt seuraamassa viimeisetkin tunnit, eli orientoiva harjoittelu on takana. Ens syyskuussa ois sitten perusharjoittelu ja sit seuraavana vuonna vielä kaks viimeistä harjoittelua. Meillä harjoittelijoilla oli oma opehuone, jossa pystyi suunnitelemaan tunteja ja keskutelemaan tunneista porukalla.

image

Orientoivan harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa vasta opintonsa aloittaneet opiskelijat opettajan työhön. Lisäksi orientoivan harjoittelun aikana, kuin myös kaikkien muiden harjoitteluiden, suoritetaan harjoittelua tukeva teoriakurssi. Orientoivan harjoittelun aikana myös aloitettiin oma ammatillisen kasvun portfolio, johon kuuluu muutama pakollinen tehtävä ja sinne saa laittaa kaikkea muuta, mitä itse haluaa. Portfolio tehdään verkkoon ja sen voi jakaa haluamilleen ihmisille, esimerkiksi ohjaavalle opettajalle. Portfolion tulee olla valmis viimeisen harjoittelun jälkeen, jolloin ainakin pakolliset tehtävät siitä arvoidaan. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus laittaa portfolioon asioita, joita ei halua muille jakaa.

Orientoiva harjoittelu suositellaan suoritettavaksi heti, kun on saanut pedagogisten opintojen opinto-oikeuden ja ihan ensimmäinen pedagoginen opintojakso on suoritettu. Esimerkiksi luokanopettajilla tämä tarkoittaa jo heti ensimmäistä syksyä ja monilla aineenopettajilla toista opiskelusyksyä.

Harjoitteluun  kuului opetustuokioiden pitämistä, tuntien seuraamista ja niihin kuuluvien seurantatehtävien pohtimista, tunneista ja opettajan vallasta sekä vastuusta keskustelua, lisäksi muuhun koulun toimintaan, kuten vanhempainiltaan osallistumista. Harjoittelu antoi siis todella monipuolisen kuvan opettajan työstä.

image

Orientoivassa harjoittelussa käytetään aiemmin opiskeltuja käsitteitä, jotta ne konkretisoituisivat opiskelijalle, ja pohditaan, minkälainen opettaja itse on tai haluaa olla. Miten oma arvomaailmasi vaikuttaa omaan opettamiseen? Kuka on sinulle opettajaesikuva? Mitä sinun pitää kehittää, jotta pääsisit tavoitteeseesi? Toki opetellaan myös laitteiden käyttöä kuten smartboardia, jollainen löytyy myös opetusharjoittelijoiden omasta opehuoneesta.

image

Tästä on hyvä lähteä perusharjoitteluun, jossa keskitytään tuntien pitämiseen.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja