Tag Archives: Joensuu

Mikä minusta tulee isona?

Mikä sinusta tulee isona?

Kun minulta tätä pienenä kysyttiin, vastauksena oli hevosenhoitaja. Vastaus tuli silloin varmasti ja epäröimättä. Iän myötä mieli on kuitenkin hieman muuttunut ja hevosenhoitajaa minusta ei kyllä tule, vaikka hevosala on aina kiinnostanut ja kiinnostaa vieläkin.

Yhdeksännellä luokalla rakastuin englanninkieleen lopullisesti ja päätin, että minusta tulee englanninopettaja. Lukion aikana se muuttui kuitenkin kakkosvaihtoehdoksi, kun ykkösvaihtoehdoksi nousi se hevosala, tarkemmin sanottuna ratsuttaja. Teinkin lukion jälkeen vuoden hevoshommia ja lähdin sitten opiskelemaan sitä englantia.

Yliopistotutkinto oli varasuunnitelma; veri veti ratsastamaan. Päätin, että tutkinnon saatuani lähden keski-Eurooppaan hevoshomiin. Ensimmäiset kaksi vuotta yliopistossa vierähtivät ja tämä suunnitelma kuulosti vielä ihan hyvältä. Hevosala kiinnosti enemmän kuin opinnot. Pikkuhiljaa opintojen edetessä on kuitenkin mielikin hieman muuttunut. Mitä pidemmälle olen opinnoissa päässyt, sitä enemmän olen alkanut niistä nauttia.

ben
Tämä oli aina unelma-ammattini! 

Opiskelen yliopistossa nyt viidettä vuotta pääaineena englantia ja sivuaineina ranskaa ja aineenopettajan pedagogisia opintoja. Olisin nyt gradua vaille valmis englanninopettaja. Olen kuitenkin viime aikoina herännyt siihen, että yliopistossa on tarjolla vaikka miten paljon mielenkiintoisia opiskeltavia aineita! Pienemmästäkin menee pää sekaisin.

Suoritan nyt opetushallinto – opintokokonaisuutta, johon kuuluu oikeustieteiden kursseja. Ne ovat olleet haastavia, mutta mielestäni myös hyvin mielenkiintoisia. Oikeustieteet ovat alkaneet kiinnostaa ja olen harkinnut tekeväni enemmänkin kuin sen kolme pakollista opintokokonaisuuteen kuuluvaa kurssia. Tämän lisäksi opiskelen tällä hetkellä kansantaloustiedettä.

Nämä ylimääräiset opinnot koen hyvänä lisänä tutkintooni. Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi esimerkiksi koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen.

12179036_10206356478205464_738447248_n
Välillä opinnot tuntuvat haastavilta, kuten humanistin yritys opiskella taloustiedettä… Mutta lopulta itsensä haastaminen aina palkitsee!

Mikä minusta siis tulee isona? Pienenä vastaus tuli heti ja varmasti. Nyt hieman epäröin, en oikeastaan tiedä. Opetusala on kuitenkin muuttunut ykkösvaihtoehdokseni ja hevosala jääköön ainakin toistaiseksi harrastukseksi tai sivutoimeksi. Onneksi ei ole pakko tehdä samaa asiaa koko loppuelämäänsä, vaan isona voi olla moniakin eri asioita.

Jenna // Englanninkieli

Kansainvälisyyttä, kyllä kiitos!

Tällä viikolla yliopistomme on viettänyt kansainvälisyyden teemaviikkoa. Monelle aihe saattaa tuntua vieraalta varsinkin opintojen alkuvaiheessa. Itse ajattelin ensimmäisenä opiskeluvuotenani, etten ikinä tulisi lähtemään vaihtoon. “Liian pelottavaa, en osaa vierasta kieltä, kaverit ovat Suomessa, liian työlästä, viihdyn Joensuussa…” Näillä ajatuksilla tainnutin mahdollisuuteni kansainvälistymisestä ja vaihtoon lähtemisestä. Ajatukseni ovat kuitenkin muuttuneet ja nyt, kolmantena opiskeluvuotenani, päätin ottaa yliopiston tarjoaman kansainvälisen viikon ohjelman haltuun.

FullSizeRender
Tässä päivän antia iltalukemisiksi!

Keskiviikkona lähdin kiertelemään Lähde vaihtoon! -päivän ständeille, jotka olivat vallanneet Carelia-rakennuksen aulan. Vastassa oli iloisia vaihdossa olleita opiskelijoita, jotka kertoivat innokkaasti omista kokemuksistaan. Lisäksi keräsin itselleni valtavan kasan esitteitä eri maiden vaihtokohteista. Taisin hiukan innostua, ja vastaan tulikin positiivinen ongelma, jota voisin kutsua valinnanvaikeudeksi. UEF nimittäin tarjoaa opiskelijoilleen vaihtomahdollisuuksia sadoista eri kohteista ympäri maailmaa. Tällä hetkellä omalla TOP3-listallani ovat Islanti, Ruotsi ja Britit.

12067413_975342265857123_890179901_n
Carelian aulassa oli esillä runsaasti vaihtoon lähteneiden kokemuksia. Ne inspiroivat minua vain entisestään!

Torstaina suunnistin infotilaisuuteen, joka kertoi vaihtoon lähtemisestä. Siellä sain kuulla lisää vaihtokokemuksia, minkä lisäksi sain runsaasti tietoa käytännön asioista, kuten esimerkiksi hakuajoista, apurahoista ja muista tärkeistä seikoista. Sain kokea, ettei vaihtoon lähtöä tarvitse pohtia ja suunnitella yksin, vaan siihen tarjotaan runsaasti apua. Itse ajattelin käydä ensi viikolla kansainvälisten liikkuvuuspalvelujen toimipisteellä hakemassa lisää tietoa ja tukea. Lisäksi olemme suunnitelleet laitokseni ohjaajan kanssa opintoni siten, että vaihtoon lähteminen on helppoa. Kaikki tulee siis varmasti järjestymään jännityksestä huolimatta!

UEFissa on paljon mahdollisuuksia päästä myös kotikansainvälistymään ja onnekseni minulla on ystäviä, jotka saivat minut mukaan erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin. Tästä kipinä myös vaihtoajatuksilleni syntyi. Keväällä osallistuimme esimerkiksi vaihtarijärjestö ESN:n Holi-värifestareille, joissa oli hurjan hauskaa. Toivottavasti saan kokea itse tulevana vaihto-opiskelijana samanlaisia tapahtumia jossain puolella maailmaa 🙂

12119340_975993172458699_87295411_o

Kansainvälisen viikon anti oli siis antoisaa ja toivottavasti innosti minun lisäkseni monta muutakin miettimään tosissaan vaihtoon lähtemistä!

Sanna // Ohjaus

Asunnon etsintä ja asuminen

Suurimalla osalla, ellei kaikilla, on pääsykokeet ohi ja moni on päässyt vähän haistelemaan mahdollisen opiskelukaupungin tuulia. Siis sen kaupungin, johon toivottavasti muutat syksyllä, elokuussa tai syyskuussa. Nyt on kesäkuu ja hakujen tuloksia on jo joiltakin aloilta tullut, suurimmaksi osaksi ne kuitenkin tulevat heinäkuun ensimmäisinä päivinä.

Suosittelen ihan joka ikistä sen hyväksymisvahvistuksen saamisen jälkeen hakemaan heti ensitöikseen asuntoa. Faktahan on se, että lähes jokaisessa kaupungissa, jossa voi opiskella jotakin on syksyisin asuntopulaa pienistä asunnoista. Joensuussa kaupungin opiskelija-asuntoja välittää Joensuun Elli, Kuopiossa Kuopas ja Savonlinnassa Sao. Myös yksityisiltä voi kysellä, mutta usein niiden neliöhinta on korkeampi.

DSC_0687

Asuntoa etsiessä saa esittää toiveita ja kannattaa ihan tosissaan miettiä, asuuko halvemalla ja hankkii talvella bussikortin vai asuuko kalliimmassa asunnossa lähellä keskustaa. Huomioi myös, että kampukset ovat kaikissa UEF-kaupungeissa lähellä keskustaa. Kokemuksesta kannattaa myös ajatella esimerkiksi sitä, että jos aikoo reissata paljon, minne asti jaksat raahata painaavaa kassia kävellen. Mistä löytyy kaukoliikenteen linja-autopysäkki tai juna-asema? Myös harrastukset voivat vaikuttaa asunnon sijaintiin. Tutki siis ainakin niitä top 3 kaupunkeja hyvissä ajoin, ennen hakutuloksia.

DSC_0683

Kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta valitettavasti useille käy niin, etteivät he pääse sinne alueelle tai siihen asuntoon, mihin he haluaisivat. Usein, mutta ei aina, jos asunto ei ole kirjattujen toiveiden mukainen, sitä ei tarvitse vastaanottaa eikä menetä paikkaansa asuntojonossa. Tarkista tämä kuitenkin aina soittamalla vuokranantajalle. Moni asuu ensimmäisen opiskeluvuotensa tai ainakin osan siitä, jossain ei-niin-kivassa-ja-ihanassa asunnossa tai kaupunginosassa. Keväällä taas asuntoja vapautuu ja silloin on hyvät mahdollisuudet saada unelmiensa asunto. Esimerkiksi olen itse asunut neljässä asunnossa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikä on kyllä harvinaista. Ensimmäinen oli soluasunto kaukana keskustasta, joten asuin siellä elokuusta joulukuuhun. Toisessa, yksityiselta vuokratussa kaksiossa keskustassa asuin erään tytön kanssa kevään, minun piti asua pidempään, mutta asunnon omistaja halusikin yllättäen remontoida sen kokonaan, joten meidän piti muuttaa. Sain Joensuun Elliltä nopeasti keskustasta solun, jossa asuin kesän. Syyskuussa pääsin muuttamaan Ellin yksiöön Kanervalaan, heti keskustan viereen.

Toivoin juuri kyseistä taloa, sillä en halunnut “nukkua samassa huoneessa, jossa laitan ruokaa”. Toiveeni kirjattiin ylös ja jäin jonottamaan. Elokuussa sain sähköpostin ja kävin katsomassa asuntoa. Opiskelija-asunnoissa on usein käytäntönä ettei asuntoa pääse katsomaan ennen sopimuksen hyväksymistä, joten minunkin piti hyväksyä tarjous ja pääsin katsomaan asuntoa vasta myöhemmin, kun otin yhteyttä edelliseen asukkaaseen.

Näyttökuva 2015-06-12 kello 9.13.27

Asunnossani on siis tupa-keittiö, kylpyhuone, makuuhuone ja terassi. Pidän asunnostani suunnattomasti ja toivon, että saan asua siinä koko opiskelujeni loppuajan.

DSC_0051

 

Yllä kuva asuntoni ulko-ovelta. Vasemalle jää keittiö ja oikealla on sohva. Vasen ovi johtaa vessaan ja oikea liukuovi makuuhuoneeseen.

DSC_0052

Yllä kuva vessan ovelta.

DSC_0054

 

Tämäkin on otettu vessan ovelta, tosin tupaan päin. Tässä näkyy vihreä ulko-oveni, muutoin vaaleassa asunnossani.

DSC_0055

Tämä on myös otettu vessan ovelta ja tässä näkyy keittöni, sekin on hyvin vaalea, joskin välitilassa on tummaa väriä.

DSC_0056

 

Yllä oleva on otettu makuuhuoneenovelta ja tässä kuvassa näkyy hyvin tuvan yhden seinän väri, joka on sammaleenvihreä. Vasemalle, sängyn päähän jää seinään upotettu koko seinän mittainen kaappirivistö. Oikealle taas ikkuna ja kirjahylly.

Toivon kaikille mukavaa kesää, tulosten odottelua ja asunnon etsintää. Kannustaman myös ihan jokaista kokeilemaan solussa asumista ja asennoitumaan siihen positiivisesti! Usein se on kasvattava ja uusia ystäviä tuova kokemus.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

 

 

 

 

 

 

Hyvää kesää kaikille

Eilen oli psykologian valintakokeet ja tänään oikeustieteellisen. Sen huomasi – paitsi ympäriinsä levitellyistä ohjelapuista ja kokeilaita vastaanottavina tuutoreina – niin myös ilmapiiristä. Voi sanoa, että ihan pikkuisen oli jännitystä ilmassa.

 

Tältä kokelaat aika pitkälti vaikuttivat: sotaan valmistautuneilta.
Tältä kokelaat aika pitkälti vaikuttivat: sotaan valmistautuneilta.

Ja ymmärtäähän se. Sillä niin kuin eräs kokelas sanoiksi puki: “Seuraava mahdollisuus on kuitenkin vasta vuoden kuluttua.” Siinä tilanteessa voi tuntua, että kaikki on kiinni tästä yhdestä päivästä, näistä hikisistä (ja verisistä, jos sotamielikuvilla jatketaan) tunneista.

Stressi ja kasautuvat paineet eivät kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että tietynlainen rentous kannattaa säilyttää. Esimerkiksi hengittäminen on asia, jota ei parane unohtaa, edes kovin stressaantuneena.

 

Vaikka korostan pääsykokeissa rentoutta, ei sinne saliin sentään nukahtaa kannata. Suosittelen pitkiä ja rentouttavia unia ennen ja jälkeen pääsykokeen, en niiden aikana!
Vaikka korostan pääsykokeissa rentoutta, ei sinne saliin sentään nukahtaa kannata. Suosittelen pitkiä ja rentouttavia unia ennen ja jälkeen pääsykokeen, en niiden aikana!

 

Minullakin oli vähän ressinpoikasta tänään, sillä yritän saada kandin suoritetuksi ennen kesälomien virallista alkamista. No, kesälomathan käytännössä alkavat yliopistoilla ainakin opiskelijoilla usein pian vapun jälkeen, mutta kursseja on mahdollista suorittaa myös kesällä, erityisesti kesäkuussa.

Koska malli on suomalaisessa tutkinnossa usein kaksiportainen, maisteriksi valmistuakseen on ensin ponnistettava kandiksi. Kurssit on minullakin kasassa, enää puuttuu opinnäytetyön palauttaminen. Se liittyy muuten vähän Johannan postaukseen! Hänhän kertoi ryhtyneensä yrittäjäksi, ja myös minun työni käsittelee yrittäjyyttä.

 

Nyt vain pidetään peukkuja, että minä pääsen kandiksi ja mahdollisimman moni teistä selviää kunnialla (sotamielikuvat!) tämän kevään pääsykokeista.

 

Antakaa miulle ne kandin paperit. PLIIS.
Antakaa miulle ne kandin paperit. PLIIS.

 

Tätä myöten minäkin toivottelen omasta puolestani hyvää kesää ja jatkoa, vika postaus!

 

– Anleena, kauppatieteet

 

 

Hyvää kesää ihan kaikille!

Viimeistä viedään vol. 2

Sama otsikko mitä Sari kirjoitteli jokin aika takaperin, mutta Sari kirjoitteli omasta yliopistourastaan ja siitä, että hänellä on nyt viimeinen opiskeluvuosi. Minä en ole vielä ollenkaan niin pitkällä, minulla opiskeltavaa vielä riittää, mutta harjoitteluni alkaa olla ohitse. Siinäkin olisi kyllä ollut vielä vähän harjoiteltavaa…

En ehtinyt oppia esimerkiksi lentämään.
En ehtinyt oppia esimerkiksi lentämään.

 

Mutta kaikki loppuu aikanaan.

 

Harjoittelussa saa usein monipuolisen ja ennen kaikkea erilaisen (työ)ympäristön verrattuna perusyliopisto-opiskeluun: Jo kollegat ja kulttuuri ovat uudenlaisia. Toki opiskelu tukee työelämää, ei se ihan toisesta maailmasta todellakaan ole, mutta onhan se eri asia herätä joka aamu kahdeksaksi töihin sen sijaan, että valuu koomaamaan luentosaliin puolenpäivän jälkeen – jos valuu.

 

Työ on sujunut sen verran hyvin, että myös piskelu on onnistunut ohessa mainiosti. Kokonaan sähköisinä olen suorittanut muun muassa yrittäjyyteen liittyviä kursseja. Ne eivät ole olleet pelkkää esseiden kirjoittamista vaan myös ryhmätyöskentelyä ja haastattelujen tekemistä. Ainoastaan opinnäytetyön tekeminen on vähän jäänyt sivummalle, mutta siitä voin syyttää ainoastaan omaa henkistä rakennetta eli laiskuuttani. Ei sitä ehdi nyt pelkästään töitä tekemään ja opiskelemaan, kun on niin paljon uutta nähtävää ja koettavaa uudessa maassa!

 

Parasta onkin ollut se, että on saanut tutustua ja tavata huikeita tyyppejä. Eivätkä he kaikki ole suinkaan työympäristöstä tarttuneet matkaan – verkostoituahan voi aina ja kaikkialla!

 

Horisontti ja maailmankuva saattavat laajentua, kun lähtee ulkomaille tai harjoitteluun.
Horisontti ja maailmankuva saattavat laajentua, kun lähtee ulkomaille tai harjoitteluun.

 

Suosittelen siis paitsi yliopisto-opiskelua niin myös harjoittelujaksojen ottamista repertuaariinsa. Ja valitkaa ihmeessä kohteeksenne kiehtovaa paikka ulkomailta, mieluiten eteläisestä lämmöstä. Ainoa haittapuoli tällaisessa on se, että hirvittää aika tavalla palata takaisin koleaan Suomeen, jonne luvataan “arktisia ilmamassoja” toukokuun kunniaksi.

 

Tätä voi tulla ikävä. Mutta kyllä se kesä tulee Suomeenkin!
Tätä voi tulla ikävä. Mutta kyllä se kesä tulee Suomeenkin!

 

Kaikille tsemppiä tuleviin pääsykokeisiin!

Opiskelu, tuo uusi ja jännittävä vaihe elämässä

Kun vuoden 2012 syksyllä muutin Joensuuhun opiskelujen perässä, oli se melkoinen hyppy uuteen ja jännittävään. Onnistuin melko vaivattomasti nappaamaan yksityisen vuokraaman yksiön aivan Joensuun keskustasta, jota kävimme yhdessä vanhempieni kanssa kesällä katsomassa. Muuttoapuna oli vanhempieni lisäksi nykyinen avopuolisoni, joten avusta ja tuesta ei ainakaan ollut puutetta.

Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä
Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä.

Ensimmäiset opiskeluviikot kuluivat uutta ihmetellessä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Joensuun kaupunki alkoi pikkuhiljaa tulla tutuksi, ja vähän kiertelemällä ja pari kertaa eksymällä koko kaupunki alkoi hahmottua. Joensuu on loppupeleissä niin selkeä kaupunki kuin olla ja voi, ettei keskusta-alueella eksyminen oikeastaan ole edes mahdollista. Yliopistolla tutorit ja koko henkilökunta ottivat meidät fuksit lämpimästi vastaan ja ohjausta sai kun vain uskalsi pyytää. Akateeminen vapauskaan ei ole niin ahdistavaa, kun on osaavaa henkilökuntaa ja vertaisia neuvomassa, mitä ehkä kannattaa milloinkin opiskella. Ensimmäiset viikot täyttyivät opiskeluun orientoivien luentojen lisäksi erilaisista ryhmäyttävistä tapahtumista, joiden kautta uudet opiskelutoverit tulivat tutuiksi.

Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.
Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden yhteisissä fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.
Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.
Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.

Nyt kun kolmas vuosi Joensuussa ja psykologian opiskelujen parissa on jo takana, voin rehellisesti sanoa olevani erittäin tyytyväinen. Joensuu on kaupunkina viihtyisä ja kompakti, eikä sieltä puutu mitään. Joensuusta on tullut kotini. Yliopisto-opiskelut olivat minulle melko mystinen asia opiskelut aloittaessani, mutta hyvällä ohjauksella niihin pääsi helposti kiinni. Minulla meni melko kauan, että sain vakuutettua itselleni olevani todellakin jo yliopisto-opiskelija. Lukiosta tuntui olevan niin lyhyt aika, että vasta ensimmäisen yliopisto-vuoden päättymisen jälkeen minusta alkoi tuntua, että todellakin olen opiskelija ja kulkemassa kovaa vauhtia kohti aikuisuutta.

Joensuun keskustasta järven rannallekaan ei mene kuin hujaus.
Joensuun keskustasta järvenrannallekaan ei mene kuin hujaus.
Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3
Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3

Joensuu ja opiskelu ovat tuoneet tullessaan valtavasti uusia kokemuksia  ja uusia ystäviä, joita en varmasti koskaan tule unohtamaan. Melkein tuntuu haikealta, että olen saavuttanut opinnoissani jo yli puolenvälin, eikä tämä mahtava elämänvaihe kestäkään ikuisesti. Haluan tällä viimeisellä blogipäivitykselläni uef-lähettiläänä toivottaa onnea kaikille tuleville yliopisto-opiskelijoille, ja kehotan ottamaan kaiken ilon irti niistä nopeasti kiitävistä vuosista, jotka opiskelijana vietätte!

Lämpimin terveisin,

Maiju/Psykologia

SciFest

SciFest on Joensuussa vuosittain järjestettävä tiedefestivaali, johon Itä-Suomen yliopisto osallistuu pajoillaan. Perinteisesti mukana ovat olleet fysiikka, kemia, biologia, matematiikka, farmasia ja normaalikoulu, jonka pisteisiin opettajaharjoittelijat suunnittelevat tehtäviä.

Isoimpana kohdeyleisönä SciFestissa ovat lähialueen koulut, lapsiperheet ja opettajat.  Tapahtumassa siis liikkuu varsin nuorta porukkaa, joten ohjelma on suunnattu sen mukaan. Ohjelmaa löytyy pienistä lapsista lukioikäisiin lisäksi opettajille on omia koulutuksia ja pajoja. Tänä vuonna tapahtumassa oli myös RoboCupJunior Finland finaali, johon osallistui monta, hienoa robottia ja niiden rakentajia.

Menossa mukana oli myös joukko UEF-lähettiläitä, sillä tapahtuma-alueen keskusaukiolla oli löhöily piste, jossa sai täyttää palautelomakkeen ja sai karkkia. Lauantaina jaoimme jopa ilmapalloja!

Scifest3

Olin perjantai-illan ja koko lauantain UEF-lähettiläiden pisteellä, mutta pääasiallinen hommani oli pyörittää Rikosten selvitysyksikköä, jossa 11-15 -vuotiaat saivat käydä selvittämässä, kuka oli tehnyt teknologiayhtiöön kohdistuneen varkauden ja missä varas piileksii.

Scifest4

Ennen tapahtumaa järjestettiin matematiikan vapaavalintaisiin opintoihin kuuluva kurssi, jonka puitteissa suunnittelimme neljän opiskelijan kesken Rikosten selvitysyksön ja siihen liittyvät tehtävät sekä hankimme tarvittavat rekvisiitat ja tarvikkeet. Kasasimme oman pajamme tapahtuma-alueelle tapahtumaa edeltävänä iltana. Teimme neljä loosia, jotka toimivat Varkauden tutkinta ja ratkaisu- eli VTR-osaajien toimistona. Pajaamme sai ilmoittautua etukäteen ja jaoimme oppilaat noin neljän hengen ryhmiin, jokainen ryhmä omaan loosiin.

Scifest1

Ratkaisun selvittämiseksi olimme luoneet nettisivut, joissa oli poliisintietokanta, joka sisälsi erilaista tietoa varkauden epäilyistä ja tapahtumista rikosyöltä. Oppilailla oli käytössään myös muun muassa muistiinpanovälineitä, vihjepuheluita ja Joensuun karttoja. Lisäksi he saivat käyttää puheliman kuulokkeita selä tapahtuma-alueen hämyisän valaistuksen takia myös puhelimen taskulamppua. Näiden avulla oppilaat selvittivät rikoksen annetun ajan puitteissa. Osa ryhmistä tarvitsi hieman rohkaisua ja huomion kohdistamista oikeisiin asioihin. Oli kuitenkin ilo huomata, miten nokkelia ja kiinnostuneita oppilaat olivat. Monet ryhmät selvittivät varkauden itsenäisesti ja kirjoittivat vielä lyhyet raportit meidän ohjaajien iloksi. Oppilaat eivät tainneet huomata, että rikoksen ratkaisu sisälsi matematiikkaa..

Scifest2

Opiskelun edetessä on saanut huomata, että yhä enemmän opinnot ovat projekti-tyyppisiä. Siis monella kurssilla tehdään ryhmissä töitä, jotta saadaan luotua jokin tapahtuma tai tuotos, josta on oikeasti hyötyä jollekin muulle. Alussa lähes kaikki opintojaksot olivat luentojen kuuntelua, laskuharjoituksia ja loppu huipennuksena tentti. Tässä vaiheessa tehdään asioita, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa ja työelämässä. Esimerkiksi pidetään harjoitustunteja, joista kerätään opetusmateriaalipankkia tai luodaan malleja, joiden pohjalta voi analysoida omaa opettamista ja näin kehittää sitä. Tämä suunta on hyvin ymmärrettävä, pitäähän se teoriapohja olla kunnossa ennen soveltamista.

Kuvat minun ja Tommi Sallisen kamerasta. Tapahtuman valaistus oli tarkoituksella hämyisä, sillä teemana oli tänä vuonna valo ja jotta voi luoda valoilmiöitä, tulee olla hämyisää.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Sivuaineista

Itä-Suomen yliopistolla on yksi valttikortti, joka on kenties jopa ylitse muiden, nimittäin vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineiden määrä vaihtelee aloittain, mutta poikkeuksetta joudut niitä opintoihisi sisällyttämään. Monissa muissa yliopistoissa, jos haluat saada tietyn aineen sivuaineeksesi, joudut hakemaan siihen oikeutta ja jopa käydä suorittamassa eräänlaisen pääsykokeen/lähtötasotestin. Itä-Suomen yliopistossa tällaisen prosessin joutuu käymään läpi vain muutamissa poikkeusaineissa. Yleisesti ottaen, kun olet päättänyt mitä sivuaineeksesi haluat, sen kuin ilmoittaudut kursseille ja se on siinä. Siitä sitten vain kursseja suorittamaan!

IMG_20141224_103636

Omassa pääaineessani psykologiassa sivuaineet ovat täysin vapaasti valittavissa. Sivuainevalinnat eivät millään tavalla määritä sitä mihin tulet erikoistumaan tai työllistymään. Psykologiassa kaikki saavat ulos samaiset maisterin paperit yliopistosta tai sivuaineista riippumatta. Joillakin aloilla, hyvin pitkälti ns. asiantuntija-aloilla, sivuaineilla on taas suurempi merkitys tulevaisuutesi kannalta. Esimerkiksi jos haluat suuntautua aineenopettajaksi, sinun on käytävä sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot. Jos taas haluat lähteä opiskelemaan vaikkapa kasvatustieteitä, on jälleen sivuaineillasi merkitystä sen kannalta, mihin voit työelämässä lähteä suuntautumaan.

Jos opiskelupaikkasi löytyy vaikkapa Joensuusta, mutta sinua kiinnostaisi Kuopiossa tai Savonlinnassa opetettavat alat, ei hätää. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja miltä tahansa Itä-Suomen yliopiston kampuskaupungilta. Jos olet esimerkiksi luokanopettajaopiskelija Joensuussa, voit käydä Savonlinnassa suorittamassa pitkän sivuaineen tekstiilitöistä, jolloin saat oikeuden opettaa niitä aineenopettajan ominaisuudessa. Mahdollisuutesi ovat siis laajat!

rtbgfv

Omat sivuaineeni voisivat siis olla käytännössä mitä vain saksan kielestä historiaan, mutta itse päätin valita jotain pääainettani tukevaa. Sivuaineita ei onneksi tarvitse valita vielä ensimmäisenä, eikä välttämättä vielä toisenakaan opiskeluvuonna. Itse kuitenkin suoritin toisena opiskeluvuotenani lyhyen sivuaineen erityispedagogiikasta, joka tuki hyvin kiinnostustani neuropsykologiaan. Suoritin kursseja yhdessä ensimmäisen vuoden erityispedagogiikan opiskelijoiden kanssa ja sain mukavasti tuntumaa heidän alaansa, sekä sovellettavaa omaan alaani. Tänä vuonna päätin hyötykäyttää kaikilla opiskelijoilla olevaa oikeutta hakea ilmaista sivuaineoikeutta johonkin avoimen yliopiston opintokokonaisuuteen. Lyhyen nettilomakkeen täyttelyn ja parin kuukauden odottelun jälkeen sain ilmoituksen, että oikeus on myönnetty. Ainoa syy, miksen oikeutta olisi saanut, olisi ollut se, että molemmat sivuaineeni olisivat olleet jo täynnä. Nyt sain kuitenkin mahdollisuuden suorittaa toisena lyhyenä sivuaineenani kokonaisuuden Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi. Kokonaisuus on toteutettu hyvin pitkälti nettiluentojen, esseiden kirjoittamisen ja netissä tapahtuvan ryhmätyöskentelyn muodossa, joten hommia on saanut tehdä mukavasti omaan tahtiin.

Sivuaineiden valinnalta ei yksikään yliopisto-opiskelija voi siis välttyä, ja useimmiten niitä ”joutuu” melkoisen opintopiste määrän käymään. Sivuaineensa kannattaa siis valita oman mielenkiintonsa mukaan ja alasta riippuen myös sen mukaan, mitä mahdollisesti haluaisi työkseen tehdä.

Terveisin,

Maiju, Psykologia

Vakavaa asiaa.

Heippa kaikille, ja mukavaa huhtikuuta. Psykologian lähettiläämme Maiju edellisessä postauksessaan kertoi hieman pääsykokeista psykologian opintoihin. Aihe on ajankohtainen, ja ajattelinkin itse tarinoida teille vähän kuuluisasta VAKAVA-kokeesta. Enkä tiedä onko se nyt niin kuuluisa, mutta ainakin teille, jotka hakeudutte keväällä opetus- ja kasvatusaloille, olette jo varmasti ehtineet lukea VAKAVA-materiaalit vähintään viidesti läpi, muistiinpanoja unohtamatta. Eikös totta?

No ei kai nyt. Sehän olisi käynyt jo suorastaan työstä. VAKAVA siis tulee sanoista valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöverkosto, joten kokeen nimeä ei ainakaan kannata ottaa niin vakavasti, hehheh. Olen siis aikanani myös itse hikoillut kaksi tuntia VAKAVA-kokeen ääressä, ja selvisin voittajana. Tästä syystä voinkin nyt ehkä jakaa kokemukseni kokeeseen valmistautumisesta sekä itse koetilanteesta. Monella teistä on aivan taatusti jo kokemusta siitä, kuinka oppii parhaiten, joten omaa päätä  kannattaa ehdottomasti kuunnella siitäkin huolimatta, että annan nyt teille muutaman vinkkivitosen, jolla itse selvisin tästä koitoksesta.

VAKAVA-materiaalit käteen saatuani tein päätöksen, etten ensimmäisellä kierroksella tartu jokaiseen sivistyssanaan, jonka merkitystä en ymmärrä. Kahlasin materiaalit läpi ja pyrin hahmottamaan pääpiirteet ja tärkeimmät kohdat artikkeleista. Tämä toimi, sillä seuraava kierros olikin jo huomattavasti helpompi. Seuraavalla kierroksella kaivoin korostustussit esiin ja alleviivasin tärkeimmät kohdat.  Hyvien ja selkeiden korostusten avulla, jo pelkällä silmäilyllä saa nopeasti palauteltua mieleen, mistä tekstissä oli kyse. On myös hyvä muistaa, ettei koko sivua kannata värittää pinkiksi tai keltaiseksi, ettei korostuksien idea mene ihan ohi, nimim. Been there, done that.

IMG_6912

Kolmannella kierroksella sitten oli muistiinpanojen vuoro. Itse tulostin materiaalit netistä, jolloin tein muistiinpanot suoraan tekstikappaleiden viereen marginaaleihin. Kun materiaalit alkavat olla hallussa, on hyvä myös vilkaista aikaisempien vuosien kokeita. Aikaisempien vuosien kokeista saa hyvin vinkkiä siitä, minkälaisella tarkkuudella materiaalista on esitetty kysymyksiä.

Koetilanne on varmasti joka ikiselle osallistujalle jännittävä, ja se onkin ihan ookoo. Pieni jännitys nostaa vireystilaa ja ehkä auttaa jopa suoriutumaan paremmin kokeesta. Liika jännittäminen kannattaa karistaa jo hyvissä ajoin sillä, että varmistaa monelta ja missä oma koe järjestetään. Paikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Kannattaa muistaa myös hengittää, että veri kiertää päässä. 😉 Kokeessa on selvät ohjeet kuinka mihinkin tehtävään vastataan, mutta suosittelen silti vielä tarkistamaan kahdesti, ellei kolmesti, että vastaa varmasti siten, kuin on tarkoitus.

Yleensä jännitys helpottaa viimeistään siinä vaiheessa, kun koepaperin saa nenän eteen ja pääsee hommiin. Kannattaa ladata akut, teroittaa kynät ja ottaa positiivinen asenne ennen kuin saapuu paikalle. Omalla asenteella ja päättäväisyydellä pääsee jo pitkälle! Toivottavasti tämä teksti tavoittaa mahdollisimman monen teistä, jotka valmistaudutte VAKAVA-kokeeseen, ja saisitte vähän vinkkejä ja varmuutta kokeeseen.

Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin valmistautuville, ja nauttikaa keväisistä säistä nyt! 🙂

Hanna / kasvatustiede, ohjaus

Jännitystä ilmassa – valintakokeisiin valmistautuminen

Ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohitse ja monet alkavat pikku hiljaa, jos eivät ole vielä ehtineet, valmistautua loppukevään ja alkukesän valintakokeisiin. Itä-Suomen yliopistossa valintakokeet vaihtelevat aineistokokeista kirjallisuuden pohjalta laadittaviin kokeisiin. Joillekin aloille alun kirjallisen osuuden läpäisseille järjestetään vielä soveltavuuskokeet kun taas jotkut pääsevät sisään pelkillä papereilla. Vaikka tuntuu, että yo-kirjoitukset menivät ehkä päin puuta, niin nou hätä; monille aloille voi vielä päästä myös pelkkien pääsykoepisteiden varassa.

2012 keväällä pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.
2012 keväällä psykologian pääsykoekirjat käsittelivät sosiaalipsykologiaa ja ihmistieteiden filosofiaa. Muistiinpanot ovat yhä tallessa.

Itselläni kävi vuoden 2012 hauissa niin hyvä tuuri, että opiskelupaikka napsahti ensimmäisellä yrittämällä. Osaan kertoa omasta pääsykokeisiin valmistautumisestani siis yhden kevään pohjalta. Yo-kirjoitusten jälkeen pidin noin puolentoista viikon lukutauon, jolloin en vielä  vilkaissutkaan pääsykoekirjoja. Hetken hengähdyksen jälkeen kirjoihin jaksoi lähteä paneutumaan kunnolla. Meillä psykologiassa pääsykoetta varten opiskellaan kahta kirjaa, joista toinen käsittelee aina filosofiaa ja toinen psykologiaa. Kirjat vaihtuvat parin vuoden välein. Oma taktiikkani oli lukea ensin kumpikin kirja kertaalleen läpi, jonka jälkeen kolusin ne uudestaan kirjoittaen samalla muistiinpanoja. Useampaa lukukertaa en tarvinnut, sillä loppuajan kertailin muistiinpanojani. Valmistauduin Joensuun lisäksi Helsingin psykologian pääsykokeeseen jään koputtelu –asenteella, mutta Joensuu oli itselleni se, johon oikeasti panostin. Väitän, että kolmanteen erilliseen pääsykokeeseen valmistautuminen olisi ollut tuolle yhdelle keväälle liikaa, eli kannattaa tarkkaan harkita, mihin haluaa keskittyä.

Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Pääsykoeturhautumista tuli purettua visuaalisin keinoin
Oma pääsykokeeni näytti tältä
Oma pääsykokeeni näytti tältä

Pääsykokeeseen valmistautuminen muistutti yo-kokeisiin pänttäämistä, ja lukuhetket sisälsivät niin oivaltamisen iloja kuin suuria turhautumisen hetkiä. Muistan tuon kevään ajalta muutaman päivän pätkän jolloin olin todella toivoni menettänyt. Olin esimerkiksi kirjoittanut eräänlaiseen päiväkirjaani seuraavan pätkän: ”…Joensuun kirjoja minä olen tosissani yrittänyt lukea, mutta se on rasittavan hidasta ja pelkään, että aika loppuu kesken. En tälläkään hetkellä muista olennaisimpia asioita, enkä ymmärrä kaikkea..”. Suurta epätoivoa on siis tullut koettua, mutta niistäkin on selvitty.

Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin
Lopulta reipas pänttääminen palkittiin opiskelupaikalla maailman mielenkiintoisimpaan ammattiin

Pari päivää hatun juhlimisen jälkeen saapui se oman elämäni kannalta hyvinkin ratkaiseva päivä: Joensuun pääsykoe. Psykologiassa pääsykoe sisältää kahdesta kolmeen laajaa esseekysymystä, jotka mittaavat laadullisen tiedon haltuunottoa ja sen soveltamista. Kokeesta poistuttuani minulla oli tunne, että olin onnistunut ihan hyvin, mutta en riittävästi. Uskoin, että sisäänpääsy olisi vaatinut jonkinlaiset superesseet, mutta kuinkas kävikään. Se, että tein parhaani riitti, ja sillä pääsin myös opiskelemaan. Ja mikä olikaan tarinan opetus? Älä heitä toivoasi, sillä sinulla on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet kuin kaikilla muillakin!

Takatakatakatalvisin terveisin:

Maiju, psykologia