Tag Archives: 2016

Tunnelmia abipäiviltä

Itä-Suomen yliopistolla oli tällä viikolla abipäivät ensin maanantaina Kuopion kampuksella ja perjantaina Joensuun puolella. Me lähettiläät olimme tietysti mukana molemmissa! Olimme sekä UEF:in virallisella ständillä, että oman alamme esittelyissä. Päivät olivat väsyttäviä, mutta innokkaita tulevia yliopisto-opiskelijoita oli kiva tavata. Lisäksi myös ainejärjestöillä oli omia ständejä, joissa oli nähtävää ja ihmeteltävää.

Kuopion abipäivässä maanantaina kävi myös erityinen vieraileva tähti, tubettaja eeddspeaks eli Eetu! Hän tutustui lähettiläiden työhön, kierteli ständeillä sekä kävi testaamassa kehitteillä olevia oppimisympäristöjä. Saimme testata esimerkiksi hololens-laseja, jotka loivat oikeaan ympäristöön virtuaalisia elementtejä langattomasti. Olimme virtuaalilaboratoriossa, katselimme 3D-kuvaa (tulevaisuuden selfie) sekä pelailimme ammuntapeliä, jossa seinästä ilmestyviä olentoja piti ampua sormia naputtelemalla. Jutustelimme Eetun kanssa lisäksi muun muassa digitalisaatiosta ja otimme, tottakai, selfieitä hänen kanssaan! Pian varmaan näemme videon vierailupäivistä hänen kanavallaan, stay tuned!

img-20161114-wa0014
Henri, Eetu ja minä yliopiston edustalla.
20161114_134032
Pakkohan se oli ottaa selfie hololens-lasit päässä!

Oman alan esittelyissä molemmilla kampuksilla antoisinta oli nähdä potentiaalisia alasta kiinnostuneita! Toivon vain, että kuuntelijat olivat yhtä innoissaan kuin minä. Tein esittelyt yhteistyössä laitoksen edustajan kanssa, ja vaikka olen kuullut hänen kertomansa esimerkit alastamme jo useaan kertaan, joka kerta minut valtaa sama innostuneisuuden ja ihailun tunne: ”Vau, tota mäkin haluan tehdä tulevaisuudessa!”. Yritin tartuttaa oman tunteeni myös kuulijoihin ennen kuin kerroin opiskelun haastavuudesta…

Meillä oli esillä uravalintatesti, joka leikkimielisten kysymysten avulla kertoo, mitä alaa Itä-Suomen yliopistossa juuri sinun kannattaisi ehkä opiskella. Testi osoittautui melko suosituksi, ja osalle se antoi juuri oikean alan ja osalle hieman mietittävää. Minulle testi ei tarjonnut sovellettua fysiikkaa, vaan biolääketiedettä, fysiikan, matematiikan ja kemian opettajaa, sekä edellä mainittuja ilman opettamista. Kumpiko tässä nyt on hukassa, testi vai minä? Ei se sentään ihan metsään mennyt, vaan tarjosi kuitenkin luonnontieteitä.

20161118_123719
Rubikin kuutio tarjosi taukoviihdettä ständillä.

Ständillä oli osan päivästä hiljaista, koska suurin osa abeista oli kuuntelemassa alakohtaisia esittelyitä. Siksi kesken päivän saattoi onneksi pitää piristäviä kahvi- ja kiertelytaukoja, jolloin oli aikaa käydä tsekkaamassa kaikki muutkin ständit. Välillä oli myös hyvä lepuuttaa aivojaan, koska abien saapuessa ne olivat kokoajan valmiustilassa mahdollisia kysymyksiä ja juttelua varten.

20161114_111949
Välillä ehti myös ottaa edustuskuvia! Kuvassa Paula, Henri ja Siiri Kuopion abipäivillä.

After all, mitä abipäivistä jäi lähettilään näkökulmasta käteen? Ainakin se, että huomaa olevansa oikeassa työssä. Oli ihan supermahtavaa hymyillä ja moikkailla ihmisiä ständillä, sekä vastailla heidän kysymyksiinsä tai ehdotella opiskelualoja mielenkiinnonkohteiden mukaan. Lisäksi opin itsekin uutta, kun etsin kysymyksiin vastauksia. Jokainen lähettiläs varmasti nautti tunnelmasta ja olostaan opiskeluiden asiantuntijana.

Heidi // Sovellettu fysiikka

Opiskelu oikeustieteellisessä

Moikka kaikille ja myös lämpimät onnittelut kaikille isille!

Ajattelin kirjoitella teille aiheesta, josta tuntuu riittävän kysyttävää itse kullakin. Kyseessä on siis opiskelu oikeustieteellisessä.  🙂

uefblogi

Oikeustieteellisessä opiskelun suurin ero muihin yliopistoaloihin on aivan varmasti se, että opiskelu meillä sisältää minimaalisen vähän pakollista läsnäoloa vaativia kursseja. Enimmäkseen itse opiskelu tapahtuu kotona tai kirjastolla, sillä toistaiseksi kyse on hyvin teoreettisesta opiskelusta eli lähinnä juurikin kirjojen lukemisesta sekä lakipykälien opettelusta. Joidenkin kurssien suorittamiseen sisältyy myös esimerkiksi oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, viikkotehtäviä tai oikeustapausanalyysejä. Tottakai luentoja on muutamia viikossa ja ahkerimmat niillä käyvätkin, mutta pakollista se harvoin on, joten esimerkiksi etäopiskelu on meillä mahdollista. Luennot ovat yleensä sitä aivan perinteistä luento-opetusta, eli luennoitsija kertoo aiheesta omin sanoin vaikka powerpoint-esitys apunaan ja saattaa antaa kuuntelijoille lyhyitä keskustelutehtäviä tai myös kysyä kuuntelijoilta kurssiin liittyviä asioita tai mielipiteitä.

Itse käyn luennoilla hyvin vaihtelevasti, riippuen siitä, paljonko esimerkiksi olen saanut jo luettua tenttiin sillä minulle asioiden opettelu on helpointa ihan itse asiaa päähän jankkaamalla ja tekemällä erilaisia yliviivauksia ja merkintöjä tekstiin. Toisaalta luento-opetus antaa omalle oppimiselle mukavaa vaihtelua ja luennoitsijat ovat yleisesti meillä olleet todella innostavia ja kuulijat huomioonottavia. Itse innostuin kovasti vahingonkorvaus- ja vakuusoikeudesta, kiitos loistavan luennoitsijan!

uefblogi2

Tentit ovat tietenkin oikkareille suuri asia, sillä monella kurssilla se siellä hankittu osaaminen osoitetaan juurikin tentissä. Luettava sivumäärä vaihtelee paljon eri kurssien välillä, mutta yleensä se pyörii siinä 600-1200s ympärillä. Lukematta ei tenttiin voi mennä ja pelkillä luentodioilla ei pärjää, joten opiskelu vaatii jonkinverran itsekuria, mutta on hyvin palkitsevaa myös. Osalla kursseista on mahdollista ansaita lisäpisteitä tenttiin kirjoittamalla esimerkiksi essee tai oppimispäiväkirja, ja on jo kursseja, joita voi suorittaa pelkällä oppimispäiväkirjalla ja kurssin kuluessa suoritettavilla tehtävillä. Itse tykkään tehdä näitä lisätehtäviä ja käyttää vaihtoehtoisia suoritustapoja kursseilla!

Tentissä on yleensä muutama kysymystä, jotka saattavat olla esimerkiksi käsitteenmäärittelyä, esseitä tai oikeustapauksia. Vastaustyyli on myös meillä hieman poikkeava, sillä mitään omakohtaisia ajatuksia emme vastauksiin voi kirjoittaa vaan oikeastaan pyritään kirjoittamaan pelkkiä raakoja faktoja.

enhanced-buzz-13166-1334608980-27

Yksin ei kuitenkaan kotona aina tarvitse lusmuilla tiiliskivien kokoisten kirjojen kanssa, sillä onneksi meillä on täällä Joensuussa niin aktiivinen ainejärjestö, Judica ry, että harvoin edes jää päiviä jolloin ei olisi mitään tekemistä, sillä lukeminen vie oman aikansa ja Judica järjestää lähes joka viikko jotain tekemistä kuten sitsejä ja excursioita, joihin on hyvä kuluttaa kaikki lukuvapaat päivät. Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla ja excursiot vierailuja esimerkiksi asianajotoimistoihin tai muihin mahdollisiin tulevaisuuden työpaikkoihin.

Terkuin,

Jasmine

Oman alan työskentely opiskeluiden aikana.

Viime kesänä olin töissä meidän laitoksella eräässä tutkimusryhmässä. Kesä- ja heinäkuun työskentelin harjoittelijana ja työtehtäväni oli pääasiassa väitöskirjan tekijöiden auttaminen. Sanotaanko näin, että hiukkasfilttereiden punnitseminen, kuvien ottaminen DNA kasoista ja pipetointi tuli tutuiksi. Syksyllä minulle tuli mahdollisuus päästä kuukauden ajaksi tutkimusavustajan nimikkeellä jatkamaan hommia kyseisessä ryhmässä. Ryhmä aloitti juuri tällöin suuren tutkimuskampanjan, johon he sitten tarvitsivat työvoimaa ja minustahan sellaista löytyi! Kampanjan aikana työviikot venyivät mukavan pitkiksi ja hommatkin olivat vaativampiakin kuin kesän aikaiset. Joka tapauksessa hommat tuli tehtyä ja uskon että tulen työskentelemään kyseisessä tutkimusryhmässä vielä tulevaisuudessakin.

15064048_1302578829772980_403933967_oKaikenlaisten pipettien käyttö on tullut tutuksi.

Miten sitten pääsin oman alan hommiin? No yksinkertaisesti kysymällä. Olin työn haun suhteen ajoissa liikkellä,  noin vuosi sitten joulukuun alussa, menin laitoksen johtajan puheille ja rohkean nöyrästi utelin olisiko mahdollisuutta päästä töihin ensi kesäksi. No mahdollisuus oli ja sen käytin. Useasti olen ajatellut mitä jos en olisi uskaltanut mennä kysymään tätä? Nopeasti spekuloiden olisin menettänyt 3 kuukautta loistavaa oman alan työkokemusta, en olisi saanut jalkaani laitoksen oveen väliin (joka tulee helpottamaan tulevaisuuden työn saantiani) ja mikä tärkeintä, suunnitelmani tehdä väitöskirja tulevaisuudessa, tehdä tutkijan töitä ja edistää tiedettä eivät olisi välttämättä edes muodostuneet suunnitelmikseni. Tällä yhdellä kysymyksellä ”Olisiko teillä minulle kesäksi töitä?” onkin ollut ehkä elämääni merkittävimpiä vaikutuksia tähän asti.

15049721_1302619053102291_759250905_n“Haluan tehdä tulevaisuudessa tiedettä.”

Oman alan työkokemuksen kartuttaminen opiskeluiden aikana on todella tärkeää ja palkitsevaa. Esimerkkinä nyt meillä luonnontieteillä opiskeluiden aikana on paljon laboratorioharjoituksia joissa ikään kuin tehdään oman alan mahdollisia työtehtäviä. Vaikka laboratorioharjoitukset ovatkin paljon opettavaisempia kuin luennoilla istuminen (tietysti riippuen ihmisestä!) niin oman alan hommissa työskentely on vielä niistäkin taso ylöspäin. Ensinnäkin työtehtävät ns. oikeissa töissä, ovat monipuolisia, itsenäisyyttä ja soveltamista vaativia sekä työskentelyn tarkkuus ja toistettavuus täytyy olla aina mielessä, koska saaduilla tuloksilla voi olla hyvinkin paljon vaikutusta jopa yhteiskunnallisella tasolla. Opinkin tämän vuoden oman alan hommista todella paljon ja pipetti kyllä pysyy nyt kädessä, sekä aikaisempi ihmettelevä “mitäköhän tämäkin laatikko tekee” -fiiliks kaikenlaisia laboratorialaitteita kohtaan on muuttunut ammattimaiseksi laitteiden soveltamistaidoksi.

Väitän että oman alan työkokemuksen kartuttamisen hyödyllisyys pätee myös kaikkiin muihinkin aloihin, niin yhteiskuntatieteisiin, kauppatieteisiin kuin teologiaankin. Joihinkin aloihin myös onneksi kuulukin pakollisena harjoitteluna oman alan työskentelyä, esimerkiksi farmasiaan ja lääketieteeseen.

Eli jos on mahdollista päästä oman alan hommiin opiskeluiden aikana, tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Ja mahdollisuus on aina, pitää vain kysyä sellaista.

Henri // Ympäristö- ja Biotieteet

Oman polun löytämisestä

Erilaisia polkuja on varmasti yhtä paljon kuin niiden kulkijoitakin. Toisten poluilla korostuvat monivaiheiset tapahtumat ja yllättävät käänteet, kun taas toisissa tie voi edetä suhteellisen nopeasti eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei kenenkään polku ole edennyt pelkästään myönteisten tähtien valossa.

Nuoruus on aikaa, jossa tapahtuu suuria muutoksia niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin kehityksessä. Se on myös aikaa, jossa suurin osa kohtaa ensimmäisiä loppuelämään vaikuttavia valintoja: yhtenä suurimpana kysymyksenä se, mikä minusta tulee isona? Vaikka tähän kysymykseen vastaaminen ei onneksemme  enää määrittele meidän koko loppuelämäämme, voimme tässä vaiheessa kuitenkin vaikuttaa hyvin suuresti siihen millaiseksi loppuelämämme ensivaiheet muotoutuvat. Ohjauksessa puhutaankin yksilöiden elämänkulusta polkuina, jotka nimensä mukaisesti kuvaavat elämän kulkua.

aa

Tässä nuoruuden vaiheessa, jossa kuvaan tulevat omat valinnat esimerkiksi koulutuksen, parisuhteen muodostamisen ja elämäntyylin löytämisessä, nuoret erkaantuvat vanhempiensa kanssa kulkemalta polulta ja alkavat etsiä jälkiä täysin uudesta. Voi olla haastavaa löytää näitä seurattavia jälkiä eikä välttämättä aina voi välttää eksymistäkään. Voi myös olla, että joudut tekemään itse oman polkusi. Valintojen ja vaihtoehtojen viidakossa vilisee risteyksiä ja toisia polkujen etsijöitä, jotka osa voivat auttaa suunnan löytämisessä ja toiset johtaa jopa harhaan. Vielä hastavampaa voi olla kulkea tiheikössä, jos oma päämäärä ei ole kovin selkeänä mielessä. Koska kukin polku vie omanlaiseensa päämäärään, suosittelen varaamaan tähän hetkeen juuri nyt aikaa itsellesi omien toiveidesi tutkimiseen.

Koulutusvalinnoissa nämä polut vasta monimutkaisia ovatkin. Toiset kulkijat saattavat löytää melko helppokulkuisen ja suorahkon polun perille sinne minne ovatkin menossa; toisten kohdalla tämä sama polku voi olla se haastavin ja yllätyksellisin. Toisten polut voivat olla kaukaakin kierteleviä ja ne saattavat pitää sisällään välipysähdyksiä useammin kuin toisilla. Toiset voivat kohdata odottamallaan koulutuspolulla täydellisen ylittämättömän esteen, jota ei voi tunnetun laulun mukaan kiertää, ylittää, alittaa tai mennä läpikään joutumatta leijonan kitaan.

aab

Vaikka aina ei ole mahdollista nähdä omaa päämääräänsä sumun seasta, sen tiedostaminen ja kuvitteleminen mielessään auttaa tutkitusti omien tavoitteiden saavuttamisessa. Ei ole myöskään häpeä, vaikka oma polku mutkittelisikin mitä villeimpien seikkailujen ja huikeimpien maisemien halki. Vaikka monet polut vievät täysin erilaisiin paikkoihin, voi muutama niistä viedä eri kautta myös samaan paikkaan. Tulisi muistaa, etteivät erilaiset esteet ole kuin hidasteita ja apua pyytämällä tai toisinaan myös pysähtymällä voi päästä hannu hanhienkin matkaan. Jos unelmien koulupaikka ei aukeakaan ensimmäisellä yrittämällä, vuosi avoimen opintoja tehden tai vaikkapa kansanopistossa vietettynä voivat ollakin juuri se sinun polkusi! Kiertoteitä löytyy kyllä, kunhan malttaa katsoa tarpeeksi tarkasti.

Tärkeintä minusta olisi muistaa, ettei sulje silmiään matkan aikana. Vaikka välillä voi olla täysin eksyksissä ja jo kuljettu polku paljastuukin itselle sopimattomaksi, tarjoavat ne varmasti kokemuksia, jotka tekevät juuri sinusta sinut.

Nauti matkastasi, jonka voit aloittaa tänään auenneesta haeyliopistoon.fi -sivustolta. Sivustolla pääset tarkastelemaan omia mahdollisia polkujasi korkeakoulun maailmassa ja tutkimaan juuri sinulle sopivia vaihtoehtoja. Jo aloitettuja opintopolkuja pääset myös katselemaan seuraamalla UEF-lähettiläitä somessa. Älä pelkää lähteä etsimään omaasi!

Ainejärjestöt osana opiskelijan arkea

Monessa koulussa on olemassa opiskelijakunnan hallitus, mutta yliopistoissa ainejärjestöt ovat hyvin lähellä niitä. Ainejärjestöt ovat hyvin olennainen osa opiskelua, koska ne näkyvät niin arjessa kuin juhlassakin ja oikeastaan joka sopukassa. Ne ovat saman alan opiskelijoiden järjestöjä yliopiston sisällä, jotka ovat olemassa opiskelijoiden etuja ajamassa ja hyvinvointia edistämässä.

Vaikka suuri osa bileistä ja tapahtumista ovat ainejärjestöjen järjestämiä, kuuluu toimintaan myös paljon muutakin. Järjestöt järjestävät muun muassa tulevaisuuden työelämään liittyvää toimintaa, pyrkivät kehittämään koulutusta tuomalla opiskelijoiden näkökulmia asioihin ja ennen kaikkea yhdistävät opiskelijoita keskenään. Lisäksi nuo kuuluisat opiskelijan tunnusmerkit, eli haalarit, saavat vain ainejärjestön jäsenet, koska järjestön logo painetaan haalareihin.  Järjestöllä on lisäksi yleensä jokin oma tila yliopistolla, jossa voi hengailla muiden opiskelijoiden kanssa kahvia juoden.

20160826_103202
Haalarimerkkien ompelu on muuten aika työlästä puuhaa – käsiä kun tulee aina rei’itettyä sillä neulalla…

Olen ollut mukana vaikka missä ainejärjestöjen järjestämässä vapaa-ajan touhotuksessa. Sitsit (akateemiset pöytäjuhlat, joissa laulu raikaa), excursiot (reissut muualle Suomeen), monet bileet ja erilaiset muut tapahtumat on koettu. Minun mielestäni tällainen vapaa-ajan toiminta on tarpeellista arjesta irtautumista välillä rankaltakin tuntuvan opiskelun rinnalla.

Itse kuulun Hyeena ry:hyn, joka on sovelletun fysiikan sekä ympäristötieteiden opiskelijoiden ikioma pienehkö lauma Kuopion kampuksella. Meidät tunnistaa punaisesta hyeenan turkista, jonka selkämyksessä komeilee mikäs muukaan kuin hyeenan kuva. Itse olen kokenut järjestön toiminnan erittäin positiivisena asiana! Tuskinpa ilman ainejärjestön tapahtumia olisin tutustunut moneenkaan vanhempaan opiskelijaan.

14033035_643736432455555_451278707_n
Jokaisella ainejärjestöllä on iso kasa omia haalarimerkkejä, joita myydään eteenpäin. Ohessa ote Hyeenan merkkivalikoimasta.

Minua on aina kiinnostanut asioiden tekeminen ja järjestäminen, sekä ihmisten opastaminen. Olenkin yläasteelta saakka ollut mukana niin tukioppilastoiminnassa, kuin isosena ja lukiossakin tuutorina. Siispä luonnollisesti urani jatkui yliopistossa tuutorina, fuksien oppaana, ja sitä kautta minut imaistiin mukaan ainejärjestöni hallituksen toimintaan. Ihmisiin tutustuminen on ollut pahin sivuvaikutus, jonka olen itse joutunut kokemaan tähän mennessä.

img-20160526-wa0007
Sovelletun fysiikan tuutorit vuosimallia 2016 edustaa!

Heidi // Sovellettu fysiikka

 

Työntäyteinen opiskelijaelämä

 

Opinnot vaativat niin aikaa kuin myös voimavaroja – osalla kursseista on läsnäolopakko, tentteihin täytyy valmistautua ja esseet tulee palauttaa deadlineen mennessä. Sen lisäksi on vielä kaikki se oheistoiminta, mikä liittyy vahvasti opiskelijaelämään.  Jollain ihmeen keinolla monet opiskelijat pystyvät kuitenkin yhdistämään myös töissä käymisen tähän jo valmiiksi työntäyteiseen pakettiin.

strategise-865006_1920

Osa opiskelee työn ohella ja osa taas tekee töitä pääsääntöisen opiskelun lisäksi. Moni tekee töitä toimeentulojen parantamiseksi, mutta se ei ole ainoa syy miksi niin monet opiskelijat käyttävät kallisarvoista vapaa-aikaansa töissä käymiseen. Jokainen yliopisto-opiskelija haluaa varmasti työllistyä omalle alalleen valmistumisen jälkeen ja mikä olisikaan parempi ponnahduslauta uralle kuin oman alan työkokemus! On hienoa jos saa jalan unelmatyöpaikan oven väliin jo opiskelujen aikana, mutta näin ei aina kuitenkaan tapahdu. Sillä välin on hyvä kerryttää työkokemusta jossakin muualla, koska kaikesta kokemuksesta on hyötyä tulevaisuudessa! Jokainen työ opettaa jotakin ja jokainen työpaikka antaa erilaiset eväät työelämään.

world-1264062_1920

 

Opiskeluihin kannattaa panostaa täysillä ja ne kannattaa suorittaa huolella sillä opinnot luovat tietopohjan, jota ei välttämättä pysty saamaan työelämässä. Työkokemuksen avulla pystyy kuitenkin kerryttämään osaamista millä voi vastata työelämän tarpeisiin. Tulevaisuuden työnantaja saattaa olla enemmän kiinnostunut taidoistasi työntekijänä kuin kurssiarvosanoistasi, joten takataskussa on hyvä olla vähintään yksi suosittelija, joka voi kertoa tiimityöskentelytaidoistasi tai taidoistasi hallita isoja kokonaisuuksia. Työkokemuksen merkitys vaihtelee paljon alakohtaisesti, mutta varsinkin generalistialojen kuten yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden sekä ympäristötieteiden opiskelijoiden on hyvä pohtia omaa osaamistaan ja työllistymistään jo ennen valmistumista sillä näiden alojen urapolun pystyy luomaan vain omalla osaamisellaan. Koulutus antaa hyvän pohjan työelämää ajatellen, mutta on tärkeää myös kerätä käytännön kokemusta ihmisten kanssa toimimisesta.

Toimeentulo ja työkokemus eivät ole kuitenkaan ainoita asioita mitä työ voi antaa opiskelijalle. Parhaimmillaan työ voi tasapainottaa elämää, antaa motivaatiota oppimiseen sekä tuoda sisältöä elämään. Työn parista voi löytää myös uusia tuttavuuksia ja työn kautta voi luoda verkostoja, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa.

calenfar

Miten sitten yhdistää opiskelut ja työt?

Suunnitelmallisuus on kaiken A ja O. Kalenterin käyttäminen, priorisoiminen ja laadukas ajan kuluttaminen mahdollistavat ainakin omien opiskelujen sekä töiden yhdistämisen. Liian vähäisillä yöunilla ei pärjää pitkään ja huono ruokavalio heijastuu välittömästi jaksamiseen. Stressitasot pystyy pitämään kurissa sillä, että ei jätä mitään viime tippaan, vaan hoitaa velvollisuudet hyvissä ajoin. Aikataulujen yhteensovittaminen voi tuntua välillä isolta palapeliltä, mutta ainakin minun mielestä kiireinen elämä voi olla hyvin antoisaa ja mukavaa, varsinkin jos nauttii siitä mitä tekee. Oikeanlaisella aikatauluttamisella elämään mahtuu myös paljon muuta opintojen ja töiden lisäksi – harrastukset, ystävät sekä oma vapaa-aika antavat energiaa ja auttavat jaksamaan myös pimeimpien kuukausien läpi!

Elina // Sosiaalitieteet

Tervetuloa UEF-lähettiläiden tarinaan!

Oletko koskaan paistanut makkaraa nuotion äärellä? Paahtanut vaahtokarkkeja? Muistatko savun tuoksun ja nuotion loimun, sekä sen valon, joka siitä tulee? Jos otat nuotiosta pois puun, se ei pala kauaa yksin. Joka tapauksessa nuotioon voidaan yhdistää monia ajatuksia – valon lisäksi lämpö, turva ja kodikkuus tulevat mieleen. Monet tarinat alkavat nuotion äärestä. Tämä tarina ei ala nuotion äärestä, mutta kaikki nuo esimerkit sopivat siihen – uusien UEF-lähettiläiden tarina alkaa.

Tervetuloa tarinaan mukaan! Tämän blogin kautta pääset mukaan kaikkeen jännittävään mitä lähettiläät kokevat taatusti vaiherikkaan lukuvuotensa aikana. Kierrämme lukioita, olemme mukana tapahtumissa, abipäivillä ja messuilla sekä tietysti päivitämme kuulumisiamme blogin, facebookin ja instagramin kautta. Mutta ei tässä vielä kaikki, vaan tähän pakettiin saat myös lähettiläiden videoblogikanavan! Luit oikein, nyt saat seurata meitä myöskin youtubessa. Ja kaikki hauskuushan näillä kanavilla on vasta aivan alussa.UEF_eng_pysty_1_black

Numero 12 on tuttu monesta paikasta, esimerkiksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta tai elokuvasta 12 apinaa. En nyt niinkään rinnastaisi meitä lähettiläitä apinoihin – opetuslapsiin ehkä hieman – mutta sen verran meitä lähettiläitä on. Kukin meistä omasta perspektiivistään tuo esiin sen, miksi on halunnut Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan ja miksi kaikkien muidenkin kannattaisi niin tehdä.

lahettilaat

Yliopisto ei kuitenkaan ole vain tenttejä, lukemista, kirjoja ja opiskelua. Se on paljon muutakin. Tänään esimerkkinä nähtiin liikuntailtapäivä. Kasapäin lajeja ja liikuntaa, jota pääsee kokeilemaan, mahdollisuuksia, joita ei kenties muuten tulisi. Itse käytin sen ainejärjestön opiskelijoista kootun jalkapallojoukkueen kanssa ainejärjestöjen turnauksessa. Tunnelma oli hyvääkin parempi, kun kaveriporukalla pelattiin yhdessä.

futiskuva-3

img_00025759370

Miksi olen UEF-lähettiläänä? Olen kokenut opiskelujen aikana paljon lämpöä ja kodikkuutta ystävieni ja hyvän opiskeluilmapiirin kautta. Turvaa olen saanut erinomaisen opetuksen tuomasta tiedosta. Tiedosta, joka auttaa tekemään parempaa tiedettä, saamaan töitä ja auttaa rakentamaan osaltaan parempaa maailmaa. Itä-Suomen yliopisto on nuotio, joka palaa kirkkaana – taas tulevan lukuvuoden.

Samu Turunen // Läntinen teologia, 3. vuosi

Opiskelijan pelastus – YTHS

Opiskelijan budjetti on tunnetusti tiukka. Niinpä ylimääräisiin terveydenhoitokuluihin ei ole varaa. Onneksi on kehitetty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö eli YTHS. Se tarjoaa 13 paikkakunnalla yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja yliopisto-opiskelijoille.

YTHS:n palveluja saavat käyttää kaikki Suomen yliopistoissa perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Ammattikorkeakouluopiskelijoille YTHS:n palveluja ei tällä hetkellä tarjota, vaikka siitäkin on tehty kokeiluja. Me opiskelijat maksamme terveydenhoitomaksuja YTHS:lle 54 euroa vuodessa, jotka maksetaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun mukana.

Minkälaisten vaivojen kanssa YTHS:lle sitten voi mennä? Yleisterveyden osalta YTHS tarjoaa kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa. Palveluihin kuuluvat terveystarkastukset, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito, seksuaaliterveys, päihdeongelmien hoito, ravitsemusneuvonta, painonhallinta ja matkailuneuvonta. Toisin sanoen voit päästä mm. lääkärille, hoitajalle, labraan, fysioterapeutille, puheterapeutille ja ravitsemusterapeutille. Jos hammasta kolottaa, pääsee YTHS:n hammaslääkärille tai suuhygienistille. Myös mielenterveyden ongelmien hoito onnistuu YTHS:llä. Parasta on, että kaikkia Suomen YTHS:n toimipisteitä saa käyttää opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

Suurin osa YTHS:n palveluista on maksuttomia. Maksullisia ovat ainoastaan erikoislääkäri- sekä ensimmäisen hammastarkastuksen jälkeiset, yli 10 minuuttia kestävät hammaslääkärikäynnit. YTHS on opiskelijan kukkarolle mahtava juttu, sillä esimerkiksi Kuopiossa käynti terveyskeskuslääkärillä maksaa 20,90 euroa. Sillä hinnalla saa kaupasta jo monen päivän eväät.

Itse olen vuosien mittaan hyödyntänyt YTHS:n lääkäri-, terveydenhoitaja-, fysioterapeutti-, hammaslääkäri-, suuhygienisti- ja laboratoriopalveluja. Käynnit ovat olleet yksilökäyntejä, mutta moni tuttu ja läheinen on kehunut myös ryhmäkäyntejä esimerkiksi fysioterapeutilla. Hintaa käynneille on kertynyt yhteensä alle 50 euroa ja nekin ovat kaikki hammaslääkärimaksuja.

YTHS järjestää joka syksy infoja uusille yliopisto-opiskelijoille. Ehkä sinäkin voisit olla syyskuussa kuuntelemassa palveluista muiden joukossa! Yhteishaku on käynnissä.

Karim//ravitsemustiede

Opiskelu on paljon muutakin kuin luentoja

Maaliskuisiin opintoihin kuuluvat omalta osaltani huomenna alkava oikeustapausharjoitus, sekä parin luentokurssin ja tenttien lisäksi oman alan kesätyöpaikan etsiminen. Kesätyöpaikan löytäminen opintojen alkuvaiheessa on haasteellista puuhaa, mutta ovat useat vuosikurssikaverinitkin siinä onnistuneet.

20160315_155318_resized_1
Tiistai-iltapäivä kului vakuusoikeuden luennoilla.

Toteamalla opiskelun olevan paljon muutakin kuin luentoja, en suinkaan puhu UEFin monipuolisista oppimis- ja opetusmenetelmistä tai tavoiteesta olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitan tällä kertaa opiskelijoista ja akateemikoista koostuvaa yhteisöä, jonka osaksi opiskelija pääsee kasvamaan yliopisto-opintojensa varrella. Opiskelijakaverit tarjoavat apua ja tukea, sekä haastavat keskustelemaan. Tästä kaikesta on hyötyä ajatellen tulevaisuudessa häämöttävää työelämää. Omat kokemukseni UEFin opiskeluyhteisöstä ja ilmapiiristä ovat hyvin positiiviset 🙂

Aurinko paistaa ja kevät tulloo.
Aurinko paistaa ja kevät tulee. Kävin viikonloppuna kotona bussilla. Hintaa Jyväskylä-Joensuu-välille tuli 5e/suunta.

Viikko sitten viikonloppuna pääsimme juhlimaan oikeustieteen ainejärjestömme Judican 2. vuosijuhlia. Joensuulaisten oikkareiden lisäksi paikalla oli alan opiskelijoita muista yliopistoista, koulutushenkilökuntaa ja järjestön yhteistyökumppaneita. Kuten aina, vuosijuhlat olivat tälläkin kertaa ikimuistoiset.

Vuosijuhlatunnelmia. Konjakkikorvat taitellaan lautasliinasta pääruoan jälkeen.
Vuosijuhlatunnelmia. Konjakkikorvat taitellaan  lautasliinasta päähän vasta pääruoan jälkeen.

Yhteishaku on käynnissä! Hae nyt – se tarjoaa sinulle mahdollisuuden päästä unelmiesi opiskelupaikkaan. Karim kirjoitteli edellisessä postauksessa hyviä vinkkejä, mitkä kannattaa ottaa huomioon hakukohdetta valitessaan – katso ne tästä!

Haku kannattaa tehdä mahdollisimman pian, eikä jättää sitä viimetinkaan. Itse tein haun noin hakuajan puolessa välissä.

Jos oman alan pääsykoemateriaali ilmestyy ennen yhteishaun loppua kannattaa pääsykokeisiin valmistautuminen aloittaa mahdollisimman pian. Kuitenkin tämän vuoden abiturienteille sanoisin, että kannattaa nauttia yo-kirjoitusten jälkeen edes muutama päivä ihan vain lomaillen. Olette sen ansainneet 🙂

Mukavaa kevättä!

-Veikko

Yhteishaku lähestyy!

Yhteishaku alkaa jo ensi viikon keskiviikkona, 16.3. klo 8. Silloin voi Opintopolun kautta hakea sitä koulutuspaikkaa, joka on ehkä kiinnostanut alaluokilta asti. Kirjoitan tähän muutamia asioita, joita kannattaa pohtia ennen hakukaavakkeen täyttämistä.

  1. Mihin korkeakouluun?

Valittavana on kymmeniä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Niiden sisällä voi valita alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon välillä. Alempi ei välttämättä tarkoita mitenkään huonompaa. Alempikin voi alasta riippuen tarjota suurella todennäköisyydellä töitä hyvällä palkalla. Toisaalta ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja monella alalla se on välttämätön työpaikan saamiselle. Lisäksi ylempi korkeakoulututkinto yliopiston kautta on helpoin tie tutkijaksi ja jatkokoulutukseen tohtoriksi.

  1. Mikä järjestys?

Hakukaavakkeen vaihtoehtojen järjestystä kannattaa miettiä tarkkaan. Ennen tarjottiin useampaa korkeakoulupaikkaa jos pääsykokeen tai ylioppilaskirjoitusten perusteella pisteet riittivät. Nyt tarjotaan enintään yhtä, eli prioriteettilistalla ylimpänä olevaa. Jos siis pisteet oikeuttavat listalla ensimmäisenä olevaan vaihtoehtoon, et voi päästä toisena tai kolmantena vaihtoehtona olevaan koulutusohjelmaan. Harkitse siis tarkoin.

  1. Mikä pääaine?

Kiinnostaako useampi ala? Silloin kannattaa pohtia, voisiko niitä opiskella yhtä aikaa. Yliopistossa voi opiskella pääaineen lisäksi sivuaineita, jolloin voi opiskella samoja kursseja kuin kyseisen alan pääaineopiskelijat. UEFilla voi opiskella myös monia Avoimen yliopiston (Aducate) tarjoamia aineita, kuten esimerkiksi liikuntalääketiedettä.

  1. Miksi UEFille?

UEF on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Yliopistolla on edelliseen kohtaan liittyen vapaa sivuaineoikeus monille aloille, eli alaa pääsee opiskelemaan sivuaineena suoraan ilman erillistä pääsykoetta ja hakuprosessia. Yhdistettynä monialaisuuteen se on valtava etu. Monia aloja ei voi opiskella muualla kuin UEFilla, esimerkiksi ravitsemusterapeutiksi ei voi valmistua Suomessa mistään muualta. UEFilla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat keskustassa tai heti lähettyvillä, luonnon ollessa silti lähellä. Itä-Suomessa asuminen on verraten edullista. Lisäksi UEFin tavoitteena on olla Suomen paras oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä.

Puijo-7

  1. Mikä on unelmasi?

Ravitsemustieteen opiskelupaikka on minun kolmas korkeakoulupaikka. Ennen sitä opiskelin englantilaista filologiaa yliopistossa ja sen jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Vaimoni asuu Helsingissä ja minä Kuopiossa. Olen opiskellut korkeakoulussa kohta melkein kahdeksan vuotta putkeen. Miksi hain vielä opiskelemaan? Unelman vuoksi.

Mieti mikä on sinun unelmasi. Juuri sinun unelmasi, ei tyttö- tai poikaystävän, kaverin tai vanhempien unelma. Tavoittele sitä. Vaikka unelmasi tuntuisi saavuttamattomalta, pyri silti sitä kohti. Koulutusohjelmaan ei kannata jättää hakematta sen takia, että sinne on vaikea päästä. Vaikeaa se on kaikille muillekin ja aina joku pääsee opiskelemaan. Kova työ palkitaan.

Tässä vähän ajatuksia, ensi viikolla voi laittaa jo hakemuksen menemään! Tsemppiä kaikille suurten päätösten äärellä ja voimia pääsykoeurakkaan!

Karim//ravitsemustiede

P.S. Kuvat on Puijon ulkoilualueelta, © Inka Khanji