“Yliopistossa pitää aikuistua”, Vai onko näin?

 “Yliopistossa pitää aikuistua”, Vai onko näin?

Elettyäni fuksisyksyn kolmesti, ensin fuksina, sitten tuutorina ja lopulta seniori-tuutorina, olen tullut pohdiskelleeksi paljon opintojen alkuaikaa. Aloittavien opiskelijoiden käsitykset opiskelusta ja opiskelijaelämästä vaihtelevat laidasta laitaan, mutta päälimmäisenä tunteena, vaikkeivät kaikki sitä tohdi myöntääkään, tuntuu aina olevan jännitys.

34317-kuvia_299

Itse jännitin valtavasti opiskeluiden alkua, enkä todellakaan tiedä miksi. Tai ehkä alitajuisesti pelkäsin joutuvani jättämään lapsellisen ja kujeilevan Johannan taakseni ja aloittamaan elämäni vastuuntuntoisena aikuisena. Onneksi pelkoni osoittautuivat aivan turhiksi!

1911668_10203293103952346_1488629475_n

Ylipistoon tultuani henkinen ikäni on vain entisestään laskenut ja hauskaa on ollut ensimmäisestä päivästä alkaen. No okei, kyllä täällä joutuu töitäkin tekemään, mutta tenttimenestyksestä podetaan morkkista kollektiivisesti ja opettajatkin jaksavat tiettyyn rajaan asti naureskella opiskelijoiden toilailuille.  David Guettan, Akonin ja Ne-Yon sanoin, meninki on että Work Hard, Play Hard!

Entä kannattaako “aikuisekseksi” koskaan kasvaakaan? Tästä asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta esimerkiski innovatiivisuutta ruokkii juuri lapsenmielisyys ja vapaana laukkaava mielikuvistus. Olisko esimerkiski Applea tai Microsoftia saatu koskaan menestymään ilman hieman ufolta tuntuvia ideoita? Luovuus tarvitsee kaverikseen lapsellisen lennokkaan mielikuvituksen!

index

Oli miten oli, yliopistossa et ainakaan kasva aikuiseksi. Tai ainakin se on tässä ympäristössä hyvin hankalaa…

IMG-20140916-WA0040

Yliopistossa voi siis ihan huoletta olla “oma ihtensä vuan”. Disney leffailtoja, pomppulinnoja, kiipeilyseiniä, tenttejä, deadlineja ja bileitä odotellessa voit ehkä kuitenkin sen verran aikuistua, että kahlaat huolella pääsykoekirjat läpi. Lohdutuksen sanasena voin kutenkin sanoa, että puurtaminen palkitaan moninkertaisesti!

PS. Studia-messuilla tavataan!

Johanna Behm/YHKA

 

 

 

 

Talvitunnelmia

 

Moi!

Viime aikoina on ollut älyttömästi tapahtumia – enemmän kuin opiskelua… Pikkujoulukausikin käynnistyy opiskelijaelämässä jo marraskuussa. Eilen olikin harvinaisen menevä maanantai, sillä meillä oli Mikrovilluksen perinteiset pikkumustat pikkujoulut! 🙂

IMG_2315

Harvoin tulee lähdettyä mihinkään (talvella) hameessa ja korkkareissa. Oli kyllä kiva olla hienona vaihteeksi. Aluksi olimme bilsariporukalla Naturalla (oma laitos) ja sitten lähdimme Bepoppiin, mihin oli huikeat kolmen euron ennakkoliput! Hyvin riitti tilaa tanssia, mutta tunnelma oli meidän porukalla tiivis. Tuli myös kerrankin laulettua karaokea oikein urakalla, kun ei tarvinnut pahemmin jonottaa. 🙂

IMG_2229

7-9.11 oli myös bilsareiden perinnereissu: excursio Nurmekseen Iso-Hirvaksen erämajalle. Jo bussimatkalla oli tunnelma katossa. Perillä meitä odotti suuri jääkylmä mökki, joten nakkasimme sen enempää miettimättä puut takkaan. Kämppä täyttyi savusta, mutta rohkeat villusmiehet kiipesivät katolle puhdistamaan hormia ja lopulta saatiin savut ulos ja talo turvallisesti lämmitettyä.

Muutamat reippaat aamuihmiset, minä mukaan lukien, lähtivät lauantaiaamuna virkistäytymään raikkaassa talvisäässä ja ihastelemaan paikallisia soisia metsämaisemia ja kääpiä. Silti me biologit vietimme suurimman osan ajasta sisätiloissa…

IMG_2201

Kaiken hauskanpidon, seurapelien, saunomisen, syömisen ja juomisen jälkeen ei kyllä kukaan jäänyt kylmäksi lähtiessään. Kuumahan tuolla alkoikin olla kun takan lisäksi oli patterit täysillä.

Kyseessä oli minulle eka excu, sillä viime vuonna oli vuosijuhla, joten excusta säästettiin. Reissu oli ikimuistoinen – mutta kerran vuodessa riittää. 😀

IMG_2292

Viime viikonloppuna oli ystäväpariskunnan tuparit. Oli virkistävää nähdä muitakin kuin opiskelukavereita. Koitimme tyttöjen kanssa tehdä karamelisoituja omenoita. Ei mennyt ihan niinkuin elokuvissa, mutta ajatus on täkein ja hauskaa oli! 🙂

Instagramiin ja facebookiin olenkin päivittänyt myös Rokumentista, Kerubin stand upp:ista ja abipäivistä. Tylsää ei siis ole ollut ja jopa kuntosaliin olen löytänyt säännöllisesti aikaa. Kaiken meiningin ja koleuden keskellä on tärkeää muistaa säännöllinen ruoka- ja unirytmi sekä liikunta!

P.S. En ole ollut koko syksynä kipeä.

Pysykää pirteinä, lämpiminä ja joulumielessä! 😉

-Janette, biologia

Opiskelijan elämän eväät

Opiskelija opiskelee elämää varten. Opiskelijan päivä koostuu runsaista täyttävistä, monen tunnin hengen ravinnon istunnoista. Jotkut tosin eivät suostu uskomaan virallisia suosituksia eivätkä näin ollen nauti näitä istuntoja tasaisin väliajoin vaan yrittävät tulla toimeen paukuttamalla päähänsä kaksi tuntia ennen tenttiä hädissään kaiken sen materiaalin, jota on ollut aikaa opiskella kuukausi.

Yliopisto-opiskelu on harvalle päämäärä sinänsä vaan tavoitteet ovat usein työelämässä, ja opiskelu koetaan välivaiheeksi, kenties jopa pakolliseksi pahaksi. Opiskelijan yliopistossa hankkimat taidot – kuten esimerkiksi vahvat perslihakset, kyky etsiä, löytää, soudattaa ja käyttää tietoa, kriittinen asenne – ovat tärkeitä kaikki tyynni, ja ne elämän eväiksi usein ajatellaan. Mutta tärkeintähän useimmille yliopisto-opiskelijoille on ruoka. Siis ihan ruokaruoka.

pupujussitlukemassa3
Useimmat meistä eivät tyydy pelkkään hengen ravintoon. Alkaa maistua näet paperilta.

Amica-ravintolan lounaslistat ovat varmasti luetumpia kuin yksikään kirjaston hyllyn kansantaloustieteen perusteiden oppikirja. Joensuun Carelia-rakennus pullistelee opiskelijoita puolenpäivän aikoihin, koska kaikki pakkautuvat syömään. Niin täyttä ei ole edes tenttisalissa, joka on muuten myös samaisessa rakennuksessa.

Opiskelijan eväisiin kuuluu stereotyyppisesti makaroni ja tonnikala (ja kalja). Nykyisin joka toisella on tietenkin oma ruokavalionsa, jota noudattaa enemmän tai vähemmän säntillisesti. Ensimmäinen ei syö mitään, mikä kasvaa merenpinnan yläpuolella, toinen saa näppylöitä juustosta jollei se ole kiharaista ja vaaleanpunaista. Kolmas haluaakin noudattaa itälänsibongolaista kuuria, jossa siivilöidään auringonvaloa ja imeskellään savimöykkyjä.

pupujussitlukemassa1
Okei. Sitten on vielä tämä dieetti. Huomaa pitsan ja kokiksen lisäksi tiikerikakku. Ja kaukana yksinäinen kurkku.

Makaronia syövät sitten loput.

Makaroni on halpaa. Sitä saa miljoona pussia eurolla. Se säilyy. Ensimmäisenä vuonna ostettuja makaronipusseja on jäljellä vielä valmistumisen jälkeenkin vaikka kuinka olisi hidasteleva eli nautiskeleva opiskelija. Makaronin säilyvyydessä on jotain todella maagista. Epäilen, että historian ja arkeologian opiskelijat kaivertavat niihin viestejä, koska tietävät niiden säilyvän jälkipolville vaikka kaikki muu katoaisi.

Tonnikalaa en sijaan suosittele kenellekään. En vain siksi, että sillä on epäeettinen maine (myös eettisesti kalastettua tonnikalaa on saatavilla) vaan siksi, että tonnikala on oikeasti todella kallista.

pupujussitlukemassa2
Jotkut addiktoituvat todella pahasti kahviin.

Muita-kuin-vältä-tonnikalaa-vinkkejä:

  • Ruokahävikki on rikos. Pidä huoli ettet heitä mitään pois
  • Rakasta pakastintasi. Ole sille hellä ja käsittele sitä hyvin
  • Itseleivottu leipä on hyvää ja halpaa. Sekaan kurpitsaa, pölyä, nokkosta, piparminttua, tenttikirjoja, siemeniä, sinappia, kaljaa ynnä muuta oman maun mukaan
  • Kun menet tapaamaan vanhempiasi, pidä huoli, että matkalaukut ovat tyhjät. Kun tulet tapaamasta vanhempiasi, pidä huoli, että matkalaukkusi (ja mahasi) ovat täynnä. Ruokaa
  • Asutko solussa? Auta kämppäkaveriasi löytämään sisäinen kokkinsa. Sinä voitat eikä kokkikaan häviä
  • Älä mene ruokalaan kello 12
  • Älä mene sitseille, joissa seuraavanlaista annosta kutsutaan kakuksi:
pupujussitlukemassa4
Tämä on kuulemma kakkupala. Tiukkaa teki mutta mahtuihan se mahaan lopulta.

Vaihda vapaalle – ala vaihto-oppilaaksi?

Viime viikolla oli tärkeä deadline. Ei, ei pitänyt palauttaan yliopiston kirjastoon kirjoja (tai olisi pitänyt, myönnetään) eikä soittaa isomummulle pitkästä aikaa.

Viime viikonloppuna oli ensimmäinen deadline UEF:n hakuun kahdenvälisiin vaihtokohteisiin.

Joo. Nyt vois kyll lähtee jonnekin lämpimään.
Joo. Nyt vois kyll lähtee jonnekin lämpimään.
Joku tällänen vois olla kiva. (Älkää hämääntykö. Kuva ei ole Jamaikalta vaan Irlannista.)
Joku tällänen vois olla kiva. (Älkää hämääntykö. Kuva ei ole Jamaikalta vaan Irlannista.)

Vaihto-oppilaaksi lähteminen on monen haave, ja jotkut ovat kokeilleet sitä jo lukiossa. Hyvin harva on katunut lähtöään mutta sitäkin useampi harmitellut, jos ei ole ollut lukiossa aikaa tai varaa lähteä. Tilanne on helppo korjata yliopistossa, sillä Itä-Suomen yliopisto kannustaa vaihto-oppilaaksi lähtemiseen monilla erilaisilla tavoilla.

Ensimmäinen on tietenkin…

… raha. Pääsääntöisesti vaihto-oppilaaksi lähteminen ei maksa lähtijälle mitään. Sen sijaan hän saa normaalisti Suomen valtion tukia ja lisäksi vielä Itä-Suomen avustusrahan, minkä ohella on mahdollista hakea erilaisia stipendejä. Yliopisto tarjoaa paljon muutakin kuin pelkästään rahallista apua, sillä…

… apua ja tukea saa esimerkiksi kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista. Siellä osataan auttaa, neuvoa, opastaa ja tsempata aina tarpeen tullen. Kukaan ei jää varmasti yksin vaikka hakuprosessin pyörityksessä meinaisi joskus sormi suuhun mennä. Realiteetit ja puitteet ovat siis näiltä osin varsin hyvällä mallilla samoin kuin…

… vaihtokohteet. Niitä Itä-Suomen yliopistossa riittää jokaiselle mantereella ja metropoleista peräkyliin. Kiinnostaisiko Hong Kong? Vai kenties Namibian yliopisto? Sao Paolon yliopisto Brasiliassa tai Pietarin valtionyliopisto heti rajan takana? Jo pelkästään Erasmus-vaihtokohteita on huikea määrä, ja listaa selatessa saattaa mennä pää pyörälle. Se ei haittaa. Antaa mennä vaan. Kyllä ne sitten kansainvälisissä liikkuvuuspalveluissa auttavat.

Tšekin tasavalta eli Tšekki tai Tšekinmaa. Niitä harvoja kohteita, joissa sekä kieli (tšekki), kansallisuus (tšekki) että maa (Tšekki) voidaan kirjoittaa käytännössä copy-pastemalla. Ihan hyvä syy lähteä sinnekin.
Tšekin tasavalta eli Tšekki tai Tšekinmaa. Niitä harvoja kohteita, joissa sekä kieli (tšekki), kansallisuus (tšekki) että maa (Tšekki) voidaan kirjoittaa käytännössä copy-pastemalla. Ihan hyvä syy lähteä sinnekin.
Ruokakulttuuriin tutustuminen on monien mielestä tehokkainta kulttuuriin tutustumista. Keski-Euroopassa kannattaa aloittaa konditorioista!
Ruokakulttuuriin tutustuminen on monien mielestä tehokkainta kulttuuriin tutustumista. Keski-Euroopassa kannattaa aloittaa konditorioista!

Kannattaa tutustua vaihto-kohteisiin ennakkoluulottomasti ja selailla esimerkiksi vaihdossa olleiden blogeja ja muita kirjoituksia. Näin pääsee paremmin kiinni vaihto-opiskelijan arkeen. Niistä yleensä selviää, ettei vaihto-opiskelijaksi lähteminen tarkoita vapaalle vaihtamista, sillä let’s face it, arki on arkea vaikka soijassa tai punaviinissä paistaisi.

Jos ei ole juuri nyt saatavilla soijaa tai punaviiniä, kannattaa makustella näitä kokemuksia:

Tarinoita Yhdysvalloista

Tarinoita Marokosta

Tarinoita Australiasta

Omaa alaa etsimässä

Hei vain! Nimeni on Maiju, ja olen kolmannen vuoden psykologian opiskelija. UEF-lähettilään urani on lähtenyt rattoisasti käyntiin, ja tällä viikolla on itselläni takana ei yhdet, vaan peräti kahdet abipäivät. Kuopiossa olin erityisesti oman alani ja filosofisen tiedekunnan edustaja, kun taas Joensuussa yliopistomme pääständi oli kotini. Molemmat päivät ovat olleet erittäin antoisia ja omalta osaltani olen tehnyt parhaani, jotta tulevien opiskelijoiden oman alan löytäminen helpottuisi.

Filosofisen tiedekunnan esitteitä
Filosofisen tiedekunnan esitteitä

Vaikka oma ala olisikin vielä hieman hukassa, ei ole mitään kiirettä. Itsekin olin vielä neljä vuotta sitten  vakuuttunut siitä, että lähden opiskelemaan luokanopettajaksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja vuotta myöhemmin suunnittelinkin suuntaavani teologiaan. Mutta kuinkas kävikään, vasta abivuoden kevään puolella päädyin sittenkin psykologiaan, enkä päätöstäni ole kertaakaan katunut. Pääsykokeisiinkaan ei ollut mitään kiirettä lukea, ja ensimmäisellä kerralla onnistuin sisään pyörähtämään.

Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda
Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda

Vaikka mielessä olisikin jo jokin tietty ala jota haluaa lähteä opiskelemaan, on hyvä pitää silmät auki myös aloille, jotka eivät välttämättä ole käyneet edes mielessä. Esimerkiksi lääkistä harkitessa kannattaa muistaa myös farmasian ja proviisorin sekä biologian ja ravitsemustieteen opintojen mahdollisuus. Jos taas koulutusala kiinnostaa, on hyviä vaihtoehtoja luokanopettajalinjojen lisäksi myös kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmat, erityisopettajan opinnot sekä ohjauksen opinnot. Ja aina on myös hyvä muistaa, että aineenopettajan pätevyyden voi opiskella melko monen pääaineen yhteyteen.

Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta...
Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta…
...pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua paikalle...
…pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua pisteidensä luo…
...ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!
…ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!

Vaikka pääsykokeissa ei ensimmäisellä kerralla lykästäisikään, ei toivoa kannata heittää. Monille välivuosi voi olla paikallaan, ja itselle jää aikaa miettiä, mikä loppujen lopuksi on sitä, mitä haluaa tehdä isona. Jos opintoja haluaa kuitenkin jo ennen virallista sisäänpääsyä aloittaa, tarjoaa avoin yliopisto mahdollisuuden käydä monia pääaineita jopa aineopintoihin saakka.

Alan valinnalla ei siis ole vielä mikään hoppu, mutta mietintämyssyä on hyvä välillä käyttää päässä. Me UEF-lähettiläät olemme valmiita vastaamaan kinkkisiinkin kysymyksiin niin pääsykokeista, kuin myös ihan arkisesta opiskelijaelämästä.

Väsynein, mutta tyytyväisin terveisin:

Maiju, psykologia

Kuopion abipäivä 10.11.2014

Maanantaina meistä lähettiläistä moni oli Kuopiossa abipäivässä Itä-Suomen yliopiston koulutustarjonnan esittelijänä. Ilmoilla oli paljon kysymyksiä ja niihin etsittiin vastauksia. Meidän yliopiston yleispistellä kysyttiin ”Mikä sinusta tulee isona” ja usein siihen vastattiin, että en tiedä vielä. Tähän ongelmaan ratkaisua lähdettiin etsimään yhdessä UEF-lähettilään kanssa.

image

Apuna oli juuri painosta tulleet koulutustarjontaesite ja hakuopas. Kun yritin auttaa abia selvittämään omaa alaa, kysyin mistä hän on kiinnostunut. Tähän oli monelle vaikea vastata, joten tästä helpompi kysymys oli, mitä abi aikoo kirjoittaa tai on jo kirjoittanut. Näillä kysymyksillä pääsee helposti eteenpäin, sillä moni ala piippaa läheltä jotakin kouluainetta. Jatkokoulutuspaikkaa miettiessä on tärkeää, että ala oikeasti kiinnostaa, sillä muuten sitä ei jaksa opiskella tarpeeksi syvällisesti. Moni abi kirjoittaa tai oli kirjoittanut esimerkiksi humanistisia aineita tai luonnontieteitä. Silloin kannattaa selata suoraan hakuoppaan niille sivuille ja lueskella sieltä. Lisäksi yhdessä abien kanssa ihmeteltiin hakumenetelmiä ja arvosana pisteytyksiä. Vaikka kirjoitukset eivät olisi ajankohtaisia kannattaa hakuopasta lukea, sillä sieltä saa arvokasta tietoa siitä, mitä kannattaa kirjoittaa.

image

Osa kuitenkin tiesi jo, mitä heistä tulee tai mihin hakevat opiskelemaan. Moni vastasi lääketiede, kielet, kauppatiede tai luonnontieteet. Näitä kaikkia voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa ja toki myös paljon muuta. Monelle tuli kuitenkin uutena tietona muun muassa lähes vapaa sivuaineoikeus, kolme kampusta Joensuu, Kuopio ja Savonlinna sekä se, että kauppatieteitä voi opiskella sekä Joensuussa että Kuopiossa ja niissä on eri opintolinjat.

Monen abin kanssa pohdittiin myös kotoa pois muuttamista tai uuteen kaupunkiin muuttamista. Myös vuokratasoja ja opiskelija-asunto jonoja päästiin päivittelemään. Lohduttavaa kuitenkin on se, ettei kukaan joudu sillan alle. Omasta kokemuksesta sen verran, että Joensuuhun muuton jälkeen asuin opiskelijasolussa, joka oli Joensuun Ellin kautta vuokrattu. 9 kuukauden jonottamisen jälkeen sain aivan ihanan yksiön Joensuun Elliltä. Taloudellisesti pärjää hyvin, jos on tarkka ja harrastusmahdollisuuksia on kaikissa kampuskaupungeissa paljon, joten urheilijoille löytyy varmasti harjoitusmahdollisuudet.

image

Oli ilo auttaa suuntaa hakevaa nuorta aikuista ja ihanaa nähdä, miten jotkut löysivät mahdollisia hakukohteita ja toivon, että nekin jotka olivat vaihtoehdoista ja infotulvasta johtuen pää pyörällä saavat ajatukset järjestettyä. Jos sinulla jäi jotain kysyttävää, vastailemme sekä täällä blogissa, Facebookissa sekä instagramissa. Käy hakemassa lisää tietoa ja omat, uudet oppaamme perjantaina Joensuun abipäiviltä.

Jenna/matemaattisen aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Syys- ja lokakuu, mihin menitte?

Marraskuu? Nyt jo? Mihin katosivat syys- ja lokakuu? Syksy on siis hujahtanut jo pitkälle yli puolivälin, vaan siltä ei juuri tunnu. Näkyy tosin, ulkona on nykyisin pimeää. Viikko toisensa jälkeen on vierähtänyt taakse enemmän tai (vähemmän) opiskeluntäyteisenä, reilun vuoden aikana Kuopiossa opiskellessani en ole vielä törmännyt tylsään viikkoon. Kuukausi sitten havaitsin kaikkien viikonloppujeni olevan buukattuna toinen toistaan parempia tapahtumia jouluun asti. No, ei ne viikonloput, mutta arkenahan ne kaikki normaalit opiskelijatapahtumat ovat. Mutta kuten vanha klisee kertoo, opiskeluajat ovat ihmisen parasta aikaa, miksi en ottaisi siitä kaikkea irti?

10303971_897248010305051_9029620694977038817_n
Vuosijuhlat ovat lukuvuoden kohokohtia. Itselläni takana tälle syksylle kahdet, ja omat juhlat vielä tulossa.

Mitä sitten olen puuhaillut? Syyskuu vierähti uusien opiskelijoiden tuutoroinnissa. Vaikken varsinaisena tuutorina toiminutkaan, olen ollut mukana paljon. Ja toki ainejärjestöni Dentinan isäntänä velvollisuuksiini kuuluu jakaa perinteitä, kuten sitsikulttuuria eteenpäin. Uusien fuksien tuutoroiminen on hauskaa ja tärkeää, ja samalla tutustuu tuleviin kollegoihin.

Viikonloppuvaellus Kolille, mökkiviikonloppu, sekä muiden ainejärjestöjen vuosijuhlat ovat täyttäneet niin ikään kalenteria lokakuussa. Tälle syksylle ostettu frakki onkin tarkoitus laittaa kovaan käyttöön, seuraavan kerran kiskaisen sen päälleni muutaman viikon päästä oman ainejärjestöni vuosijuhlille. Hammaslääkäripäivät Helsingissä ja risteily Ruotsiin vievätkin kalenterin jo joulukuulle. Näin muutamia isompia tapahtumia mainitakseni.

altAteVFmxa_ln8Z6Vy1cbCFHMW0bCHxsHmjdysx6As7zua (1)
Kannaksen lukiolla Lahdessa Janeten kanssa

Toki myös lähettilään hommia on matkaan mahtunut, viime viikolla kiersimme Janeten kanssa Lahden seudun lukioissa. Kuulijoita oli runsaasti, ja aktiivisia kyselijöitäkin löytyi. Yksi yleisimmistä kysymyksistä oli, miten vapaa-aikani riittää opintojeni ohella. No, jokainen saa päätellä itse, mutta opiskelun ulkopuolellekin jää aikaa. Seuraavaksi aion kuitenkin uppoutua mikroskooppikuvien ääreen ja valmistaudun patologian tenttiin. Ja kasvatan viiksiä, onhan movember.

InstagramCapture_5ea22a91-4309-43f2-8b0c-ff31ec990f96_jpg
Pitkän päivän jälkeen illalla pullantuoksuiseen kotiin, herkkujen keskelle, hyvään seuraan. Kyseessä siis herkuttelu ilta fuksiryhmällemme.

Olli, Hammaslääketiede

Koiramaista opiskelijaelämää

 

Monen eläinrakkaan mielessä on varmasti pyörinyt kysymys opiskelijaelämän soveltuvuudesta koiran omistamiseen.  Riittääkö aika,ja entä kun ei riitä? Voiko koiran omistajana viettää täyspainoista opiskelijaelämää? Mitä haasteita se tuo tullessaan? Miksi kuitenkin koira ois kiva? Ajattelinpa siis kertoa kokemuksiani neljän yliopistovuoden ajalta koiranomistajana.

Ajan riittävyys on tottakai paljon kiinni erilaisista muuttujista, kuten lukujärjestys, muut menot, koiran rotu, koiran ikä ja seurantarve, oma parisuhdetilanne.. Kuitenkin vastaus on yleisellä tasolla, että kyllä aika riittää, kunhan vain on suunnitelmallinen. Aikuisen koiran kanssa olen itse onnistunut aina sovittamaan aikatauluni koiralle sopiviksi. Pennun kanssa asiat olisivatkin ehkä hieman toisin. Pentu kun ei pärjää kovin montaa tuntia yksin kotona. Myöskin kovin paljon aktiviteettia vaativan rodun kanssa saattaa olla haasteellisempaa.

Aikataulujen kanssa sumplimisessa helpottaa paljon eläinrakas kaveripiiri tai sukulaisten mahdollinen apu. Kimppakämppä tai yhteinen koti kumppanin kanssa tuo myös suuresti joustavuutta omiin menoihin, kun on joku muukin, joka voi tarpeen tullen ulkoiluttaa koiraa. Kun hoitoverkosto on kunnossa, niin täysipainoinen opiskelijaelämä kaikkine iltamenoineen on ihan täysin mahdollista.

Hyviä puoliakin koiramaisessa opiskelijaelämässä on! Aamuisin tulee aina käytyä edes jonkun näköisellä lenkillä ennen luentoja (eipä varmasti tulis muuten mentyä). Muutenkin tulee tietysti ulkoiltua enemmän ja samalla kätevästi tutustuttua lähimaastoihin. Lenkkeilyn lisäksi koiran kanssa voi toki harrastaa kaikkea muutakin, kuten agilityä, tokoa tai vaikka jäljestystä. Yksinasujalle koirasta on myös paljon seuraa ja joskus myös turvaa. Itse en ainakaan osaa enää asua ilman koiria, kun niiden läsnäoloon on jo niin tottunut.

.Aurinkoinen aamulenkki

Aurinkoinen aamulenkki järven rantaan piristää kivasti alkavaa koulupäivää.

 

 

Tiivistettynä loppuun vielä opiskelijan muistilista koiranhankintaan:

  • valitse seurakoiraksi soveltuva pieni tai keskikokoinen rotu
  • huomioi koiran ikä (pentu vaatii paljon enemmän aikaa ja läsnäoloa)
  • rekrytoi lähipiiristäsi mahdollisia koiranhoitajia tutustuttamalla ystäväsi hellyyttävään turreesi
  • seurustelu tai kimppakämppä on plussaa
  • harrasta koiran kanssa yhdessä jotain
  • jos et halua hankkia omaa koiraa, ryhdy koirakummiksi koirakummi.net-sivustolla tai auta kaverin koiran hoidossa

Chillausta Allyn malliin

IMG-20141028-WA0002

Terkuin Niina ja cairnterrieri Ally

 

 

Mitä kaikkea ehtii perjantaina?

Lyhyt vastaus heille, jotka eivät jaksa tai halua lukea koko tekstiä (tätä kannattaa harrastaa muutenkin yliopisto-opinnoissa eli lukea lyhennelmiä): Paljon. Perjantaina ehtii paljon. Silloin ennättää kaikki tavalliset kuten aamukahvit, koiranpissitykset, vastata tuhanteen kyselyyn ja tehdä suursiivouksen. Oikealla kädellä ohjaa pyörää ja vasemmalla viimeistelee esseetä.

Perjantaissa onkin monien mielestä aivan erityinen hohtonsa, ja viime viikon perjantai oli erityisen erityinen. Ei siksi että olisi ollut 13. päivä, sillä siinähän ei ole mitään erikoista, kyseinen yhdistelmähän voi osua kuuleman mukaan jopa kolmesti vuoteen.

Sen sijaan viime viikon saattoi kulkiessaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen pysäköintialueen lähettyvillä huomata kylttejä, joissa vinkattiin messut. Yliopistolla järjestetään jos jonkinmoisia avajaisia ja kissanristijäisiä, mutta nämäpä messut olivat Optimin eli kauppatieteilijöiden ainejärjestön eli opiskelijoiden itse järjestämä tapahtuma, joka pidetään kerran vuodessa.

Messusääntö numero 1: nyhdä kaikki tieto (ja karkki) irti esittelijöistä. Tässä amanuenssi versus kyselijä.
Messusääntö numero 1: Nyhdä kaikki tieto (ja karkki) irti esittelijöistä. Tässä amanuenssi versus kyselijä.

Messuilla sai tietysti karkkia, kadonneita lapasia ja yllin kyllin muuta yleistä messutunnelmaa, mutta tarjolla oli myös kiinnostavia puhuja ja näytteilleasettajia. Osalla puhujista oli selvä joensuulainen kytkös, mutta vaikka tämä CV:n pelastaja olisikin puuttunut, olivat kaikki omalla alallaan ansioituneita tekijöitä. Erityisen suosituksi nousi muun muassa Diili-ohjelmastakin tuttu Jethro Rostedt. Yritysmessujen tarjontaan voi käydä tutustumassa ja harmitella olan takaa, jos ei päässyt paikalle. Ensi vuonna sitten!

Usko itseesi, älä muita, neuvoo joensuulaislähtöinen valokuvaaja
Usko itseesi, älä muita, neuvoo joensuulaislähtöinen valokuvaaja Jussi Ratilainen.
Keskon tuotepäällikön Pauli Jaakkola K-trainee ohjelman läpi vienyt ajatus. Suositellaan käytettäväksi myös opiskelussa.
Keskon tuotepäällikön Pauli Jaakkola K-trainee-ohjelman läpi vienyt ajatus. Suositellaan käytettäväksi myös opiskelussa.

Yhdellä ständeistä oli luonnollisesti myös ainejärjestö, ja koulutusvastaavan kanssa ehdimme juonia Abi-päivää varten. Pitäkää varanne, luvassa paljon tärkeää ja mielenkiintoista infoa. Ei kannata jättää tätä ensi vuoteen.

Kaikki kahvi meni. Vain tilkka maitoa jäi. Siitä tietää, että hyvin meni.
Kaikki kahvi meni. Siitä tietää, että päivä onnistui.

UEF-lähettiläänä en ehtinyt kaikesta messutarjonnasta nauttia, sillä iloksemme pääsimme Janeten kanssa vierailemaan Yhteiskoululla turinoimassa. Markon hoitaessa faktat minä ja Janette saimme keskittyä fikt… siis tarinoimaan vain ja ainoastaan itsestämme.

Aina yhtä ihana Janette
Aina yhtä ihana Janette.

Messujen ja kouluvierailun jälkeen tarjolla oli myös ihastuttava cocktail-tilaisuus Vainioniemen huvilalla, ja monet kiskoivatkin päällensä ykköset ja sipsuttelivat tyylikkäinä takseihin. Cocktail-tilaisuudessa tarkoituksena on paitsi näyttää törkeän hyvältä niin myös sosialisoida ja verkostoitua vanhempien opiskelijoiden sekä yritysmaailman kanssa.

Itsehän tietenkin tulin kipeäksi ja missasin kivat kekkerit, mutta mieluummin sitä istuu yksin kotona perjantaina seuranaan nenäliinapakkaus ja yläkerran uliseva koira, eikös?

Sosiaalipolitiikan päivät Joensuussa

Sosiaalipolitiikan päivät ovat kuin tieteentekijöiden festarit, jossa päivien avauksen jälkeen jakaudutaan eri työryhmiin (eli telttoihin keikoille) kuuntelemaan puhujia itseä kiinnostavien teemojen mukaan. Tämän syksyn teemana oli sosiaalipolitiikan rajat. Teeman mukaisesti kahden päivän aikana käsiteltiin sosiaalipolitiikan ylirajallisuutta globalisoituvassa maailmassa sekä sosiaalipolitiikan rajallisiin mahdollisuuksiin määritellä ja hallita kehitystä yhteiskunnassa. Luentosalissa istuskelu ei sinänsä kuulosta kauhean jännittävältä, miksi siis opiskelijan kannattaa osallistua seminaaritapahtumaan?

1.  Kiinnostavat puhujat

IMG_0318

Esityksiä kahden päivän aikana on yli sata ja käsiteltäviä aiheita on osallistavasta sosiaaliturvasta sukupuolittuneisiin perheasemiin, joten vaikeuksia löytää itseä kiinnostavaa ohjelmaa ei ole – pikemminkin ongelmana on runsaudenpula.  Puhujia on haalittu ei pelkästään ympäri Suomen, vaan ympäri  Eurooppaa. Päivien “keynote” puhuja , matalapalkkatyöstä ja muuttoliikkeen ja valtion suhteesta kiinnostunut Oxfordin yliopiston professori  Bridget Andersonin puheesta mieleen jäi ajatus siitä, miten maahanmuuttajana ei pidetä maasta toiseen muuttavaa jalkapallotähteä, vaan stereotyyppisesti tämän siivoojaa. Puhetta kommentoinut  yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Nathan Lillie Jyväskylän yliopistosta esitti, että työnantajat haluavat nykyisin työntekijästä pelkän työpanoksen ilman tämän persoonallisuutta, huolia tai perhesuhteita. Mielenkiintoista.

2. Kahvitarjoilu

IMG_0329

Tapahtumassa ei ollut tarjolla pelkästään hengenravintoa, vaan myös kahvia lisukkeineen. Koska Pohjois-Karjalassa ollaan, kahvin kanssa ei tarjottu pullaa, vaan luonnollisesti karjalanpiirakoita. Kahvitauolla ehti vierailla myös haikukioskilla, josta tilaamani kissa-aiheinen haiku kuuluu näin:

ylväänä kulkee

tuntee pimeän äänet.

turkkiinsa hukun.

IMG_0325

3. Ajankohtaisuus

Päivien aikana esiteltiin tutkimuksia, mitkä ovat juuri valmistumassa, työn alla tai vasta suunnitteilla. Tapahtumassa sai siis tuoretta tietoa siitä, missä mennään ja mikä tutkijoita puhuttaa. Itseäni työryhmien teemoista eniten kiinnostivat hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit sekä talouskriisin sosiaaliset seuraukset. Seminaareista voi saada inspiraatiota oman kandin tai gradun aiheen valintaan tai opiskeluun ylipäätään. Esiintyjissä onkin usein väitöskirjaansa ahertavia tai gradutyötään esitteleviä opiskelijoita.

4. Ilmainen tavara

IMG_0333

Lahjakassista paljastui Talentian, eli sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön lehti, jonka avulla pääsee tutustumaan läheisen ammattialan, eli sosiaalityön haasteisiin. Jee!

5. Opintopisteet

Opintopisteitä pystyi hankkimaan joko osallistumalla seminaarijärjestelyihin tai kirjoittamalla opintopäiväkirjaa työryhmiin osallistumisesta. Päivien aikana kymmeniä opiskelijoita on avustamassa työryhmiä, infotiskillä ja ilmoittautumisessa sekä somistusryhmässä. Avustajan työstä sai myös työtodistuksen, t-paidan, sekä lounaslippuja tapahtuman ajaksi. Ei pöllömpi duuni!

 

-Saila, Sosiologia