Avoin yliopisto – seuraajien Q&A

Tässä postauksessa on kooste YouTubestakin löytyvän videon kysymyksiin. Keräsin kysymyksiä lähettiläiden Instagramissa, ja kysymyksiä tuli tosi kiva määrä, kiitos!

Disclaimer. Muistathan tarkistaa ajankohtaiset tiedot aina koskien haluamiasi opintoja Avoimesta yliopistosta tai osoitteesta Opintopolku.fi!

Sitten suoraan kysymyksiin ja vastauksiin.

Voiko kuka tahansa opiskella avoimessa?
  • Kyllä, avoimen yliopiston opinnot ovat kaikille avoimia!
Koska voi ilmoittautua?
  • Verkko-opintoihin usein jatkuva haku, joten koska vain voi ilmoittautua! Kesäyliopistojen ja muiden yhteistyöoppilaitosten järjestämiin opetuksiin katso järjestävän tahon ilmoittamat ajat Opintopolku.fi kohdasta hakeminen.
  • Opiskelijat valitaan opintoihin yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Aineopintotasoisissa opinnoissa edellytetään yleensä, että olet suorittanut perusopinnot. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös muita valintaperusteita, joten tsekkaa aina sinua kiinnostavan alan kriteerit Opintopolku.fi!
Millaista opiskelu on?
  • Opiskelu verkko-opinnoissa on itsenäistä ja vaatii oman elämän ja opiskelujen hyvää aikatauluttamista. Opintojen rakentaminen on kuitenkin melko joustavaa ja verkko-opintoja voi suorittaa milloin ja missä itselle sopii. Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi esimerkiksi työn ohella.
Onko avoimen yliopiston kurssit maksullisia, jos on päässyt sisään yliopistoon?
  • Tutkinto-opiskelijat suorittavat samoja oppiaineita pääsääntöisesti vapaalla sivuaineoikeudella. Mikäli tutkinto-opiskelija haluaisi suorittaa opintoja nimenomaan avoimessa yliopistossa, on se maksullista. Tutkinto-opiskelijan kannattaa ensin tiedustella, tarjotaanko hänen haluamiaan opintoja sivuaineena siitä oppiaineesta, mikä itseä kiinnostaa.
Tarvitseeko Avoimen yliopiston opintoihin ostaa kirjoja?
  • Lähtökohtaisesti ei, kirjastoista löytyy hyvin materiaalia ja kursseilla on käytössä myös paljon verkkomateriaalia. Myös yliopiston verkkokirjasto on käytettävissä. Suosittelen eri alojen perusteosten ostamista, jos ala on sellainen, minne haluaa esimerkiksi opiskelemaan.
Pääseekö avoimeen kaikki hakijat?
  • Ei välttämättä, joillekin kursseille on kiintiöt, ja osallistujat otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä. Joihinkin opintoihin, esim aineopintoihin, vaaditaan, että perusopinnot on suoritettu. Muuten opinnot ovat kaikille avoimia!
Saavatko avoimen opiskelijat hyödyntää UEFin opiskelutiloja ja kirjastoa?
  • Kyllä, yliopiston tilat ovat julkisia ja siten kaikkien käytettävissä.
Onko avoimessa kontaktiopetusta tukinto-opiskelijoiden kanssa?
  • Jotkin oppiaineet toteutetaan integroituna opetuksena eli avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat yliopiston perustutkinto-opiskeluun. Tällöin opetus järjestetään myös päiväaikaan. Pääosin opinnot ovat kuitenkin verkko-opintoina tai lähiopetuksena iltaisin ja viikonloppuisin.
Voiko osallistua samoihin bileisiin tutkinto-opiskelijoiden kanssa?
  • Yleensä opiskelijabileet on julkisia ja joissain oppiaineissa ainejärjestöt huomioivat myös avoimen opiskelijat!
Kannattaako muuttaa kampuskaupunkiin?
  • Jos on opiskelemassa verkko-opintoja, ei ole pakko, mutta toki jos haluaa niin voi muuttaa. Kampuksen palvelut (itseopiskelutilat, kirjasto ym) ovat myös avoimen opiskelijoiden käytettävissä.
Miten kesäyliopisto eroaa avoimesta?
  • Kesäyliopistot ja muut yhteistyöoppilaitokset voivat järjestää opetusta avoimen yliopiston kanssa yhteistyössä. Tällöin opinnot ovat samoja kuin avoimessa, mutta yhteistyöoppilaitos voi järjestää esimerkiksi luentoja ja muuta lähiopetusta.
Paljonko maksaa vuoden opinnot avoimessa?
  • Tämä riippuu siitä, miten paljon vuodessa haluaa opiskella. Päätoimisilla opiskelijoilla opintopisteitä kertyy noin 60 vuodessa. Avoimen yliopiston maksut on koottu alle.

Yksittäiset opintojaksot: 12 euroa/opintopiste

Perusopintokokonaisuus, väh. 25 op: 250 euroa

Aineopintokokonaisuus, väh. 35 op: 350 euroa

Aineopintokokonaisuus, alle 35 op: 10 euroa/opintopiste

Osaamiskokonaisuudet: 10 euroa/opintopiste

Mistä tietää mitä kursseja pitää käydä, jos haluaa avoimen väylän kautta hakea?
  • Katso haluamasi alan hakukriteerit alakohtaisesti Opintopolku.fi!
Onko työmäärä sama avoimessa ja yliopistossa?
  • Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä. Tämä pätee niin tutkinto-opiskelijoille kuin avoimen yliopiston opiskelijoille. Verkko-opinnoissa voi aikatulujen kanssa sumplia enemmän verrattuna luento-opetukseen ja oma aktiivisuus ja panostus on iso osa opintoja niin tutkinto-opiskelijoilla kuin avoimessakin.
Mitä mieltä olet perusopintojen käymisestä avoimessa AMK-opintojen ja töiden ohella?
  • Jos omat voimavarat riittävät, niin ei muuta kuin opiskelemaan! Avoimen opinnot on suunniteltu niin, että niitä voi suorittaa töiden ohella. Opinnot vaativat kuitenkin aikaa, joten muista oma jaksaminen. Opinto-oikeusaika on kuitenkin melko pitkä esimerkiksi perusopinnoille, joten opintoja ei tarvitse suorittaa nopealla tahdilla. Voi myös opiskella vain yksittäisiä opintojaksoja.

Jos sulla heräsi lisää kysymyksiä, jätä kommenttia niin me vastataan!

Maija // ravitsemustiede

 

TRY-hanke ja väylähaku

TRY-hanke, eli Toinen reitti yliopistoon -hanke. Mitä?!

Toinen reitti yliopistoon tarkoittaa väylähakua, eli käytännössä sitä, että todistusvalinta tai pääsykoe eivät ole ainoa tapa päästä sisään! TRY-hankkeen tavoitteena on pilotoida ja siten lisätä muita mahdollisuuksia pääsykoe- ja todistusvalinnan ohelle. TRY-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen kehittämishanke, ja siinä on mukana jopa 11 yliopistoa Itä-Suomen yliopisto mukaan lukien. Mukana on siten myös useita eri oppiaineita. Hankkeessa kehitetään erilaisia reittejä yliopistoon paitsi toisen asteen opiskelijoille, myös toisen asteen jo suorittaneille ja työelämässä oleville. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä ja parantaa tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta liittyen väylähakuun.

Mitä tarkoittaa väylähaku?

Väylähauku eli Avoimen yliopiston väylä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yliopistoon haetaan avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Kaikille aloille ei voi hakea väylän kautta ja eri hakukohteiden kriteerit vaihtelevat, joten ota aina selvää sinua kiinnostavan alan hakukriteereistä! Kriteerit ja hakukohteet päivittyvät vuosittain, joten ole aina selvillä tämän hetkisestä tilanteesta hakukohdettasi koskien. Joissakin hakukohteissa voi olla kriteerinä esimerkiksi jokin taustatutkinto, opintopistemäärä tai tietyt arvosanat vaadituista opinnoista.

Mistä löydän tietoa valintaperusteista?

Väylähaun valintaperusteet vaihtelevat pääaineesta riippuen ja ajankohtaiset tiedot löytyvät Opintopolusta. Karkeasti eri aloille vaaditaan 15-60 opintopisteen suorituksia Avoimessa yliopistossa. Tämä tarkoittaa noin ¼–1 lukuvuoden mittaisia täysipäiväisiä opintoja, joita voi avoimessa suorittaa kuitenkin myös hitaammalla tahdilla.  Täältä (klik!) voit katsoa Itä-Suomen yliopiston kevään 2020 hakukohteet, jonne oli mahdollista hakea väylän kautta. Uudet tiedot päivittyvät lokakuussa 2020! Opintopolun välilehdeltä ”hakeminen” löydät jokaisen hakukohteen tarkemmat valintaperusteet.

Kuva: https://opintopolku.fi/wp/fi/
Kuva: https://opintopolku.fi/wp/fi/

 

Uusia mahdollisuuksia!

Vuonna 2021 Itä-Suomen yliopistoon pystyy väylän kautta hakemaan jopa 40 eri hakukohteeseen! Avoimessa yliopistossa opiskeltavat opintojaksot ovat aina osa varsinaista tutkintoa, joten opinnot ovat samoja, mitä tutkinto-opiskelijat suorittavat yliopistossa. Tämä tarkoittaa sitä, että Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voi sisällyttää osaksi tutkintoa ja siten saada hyvän startin tutkinto-opiskelulle ja valmistua nopeammin! Näin voit edistää yliopisto-opintoja ja valmistumista jo ennen opiskelupaikan saamista. Siistiä, vai mitä?

Opinto-ohjausta? Kyllä, kiitos!

Jos tiedät opiskelevasi tutkintotavoitteisesti (eli aiot hakea yliopistoon ja suorittaa tutkinnon = valmistua), kannattaa opintoja suunnitella jo Avoimessa yliopistossa yhdessä oppiaineen suunnittelijan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaus on ilmaista ja palvelu on kaikille saatavilla, myös sinulle, joka mietit juuri omiin tarpeisiisi sopivia opintoja tai kaipaat muuten apua opintojen suunnittelussa. Lisää opinto-ohjauksesta voit lukea tästä (klik!) linkistä.

Opinto-ohjaus kuulostaa super tylsältä, mutta voin luvata, että asiansa osaavat, mukavat ja kannustavat opot auttavat ja tukevat sinua eteenpäin kohti tavoitteitasi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai mitä?

 

Maija // ravitsemustiede

Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä!

UEF Avoimen väylä tutkinto-opiskelijaksi

TRY-hanke

Kurkkaa myös 5+1 faktaa avoimen väylästä

Avoimen yliopiston kulmakivet

Avoin yliopisto, avoimen väylä, TRY-hanke… Niin että mitä?

Yritän selittää.

Mahdollisimman yksinkertaisesti muotoillen: Itä-Suomen avoin yliopisto, Aducate, tarjoaa ihka oikeita yliopisto-opintoja opintomaksuja vastaan.
Avoin yliopisto käy useimpien yliopistossa opiskeltavien aineiden osalta kaikille. Se tarjoaa opinnoista haaveileville mahdollisuuden oppia uutta ja päästä tavoitteisiinsa.

Avoimen väylä on yksi reitti yliopistoon. Joka alalle ei voi päästä avoimen opintojen kautta, mutta avoimen yliopiston väylän tarjoaviin hakukohteisiin voi.  Itä-Suomen yliopiston väyläopintojen hakukohteet löytyvät Hae yliopistoon -sivuilta.  Suosittelen pienen salapoliisityön tekemistä!

Avoimen väylän kautta hakeminen tarkoittaa käytännössä yliopisto-opintojen tekemistä avoimessa yliopistossa. Periaatteessa voit siis opiskella itsellesi paikan yliopistosta. Tämä kuulostaa niin hassulta, mutta siten se nykyään myös onnistuu. Ei vaan minun aikanani, mutta onneksi edes nyt!

Väylähaun lisäksi yliopistoon voi hakea todistusvalinnalla ja perinteiseen tyyliin valintakokeella.

TRY-hanke, eli toinen reitti yliopistoon,  on se koulutussuunnittelun elin, joka kehittää erilaisia reittejä tutkintokoulutukseen todistusvalinnan ja valintakokeiden lisäksi. Väylähaku on yksi hankkeen aikaansaannoksista erilaisten väylien lisäämisen ja väyläopiskeluun liittyvän neuvonnan ja ohjauksen antamisen lisäksi. Hankkeessa on mukana 11 yliopistoa ja useita eri oppiaineita.

Avoimessa yliopistossa on mielestäni parasta, että sen avulla voi kokeilla itseään kiinnostavaa alaa ja ylipäänsä yliopisto-opintojen sopivuutta. Olen itse vaihtanut jo kerran alaa, koska en tiennyt mihin olin menossa tai mitä olin tekemässä. Se on elämää, ja varmasti tulevaisuudessa useamman alan händlääminen on yhtä lailla arkipäivää. Avoimen opinnot olisivat ehkä tehneet lukion jälkeisestä opintopolustani vain hieman suoremman.

Avoimen yliopiston “reality check” voi antaa paljon:

1. Avoimessa voit kartuttaa osaamistasi yliopistotasolla, olit sitten alasta muuten vain kiinnostunut tai sinne kovasti haluamassa. Pääset tekemään töitä unelmiesi eteen, vaikkei opiskelupaikka irtoaisi heti lukion jälkeen.

2. Voit edistää korkeakouluopintojasi ja valmistumistasi jo ennen virallisen opiskelupaikan saamista. Avoimessa tehdyt opinnot kirjautuvat yliopiston rekisteriin.

3. Voit tunnustella itseäsi kiinnostavaa alaa ilman suurta sitoutumista ja ensikertalaisuuden menettämistä. (Jo muutama avoimessa tehty kurssi voi kertoa paljon!)

4. Saat varmuutta tehdä lopullisen hakupäätöksen ja kokeilla muitakin opintomahdollisuuksia. Tämä on hyvä asia myös esimerkiksi toista tutkintoa harkitessa.

5. Kun pääset opiskelemaan avoimen yliopiston tai väyläopintojen jälkeen, tiedät vallan paremmin, mitä sinulle on luvassa.

6. Avoimessa tutustut yliopistossa opiskelun perusasioihin. Opit akateemisia taitoja, joiden avulla selviät korkeakoulussa ja opiskelet itsellesi tutkinnon.

+1 Saat opintojen tarjoamien näkökulmien ja taitojen ansiosta valmiuksia menestyä myöhemmissä opinnoissa, työelämässä ja muidenkin alojen pääsykokeissa.

Uuden opiskelu kannattaa! Erilaisista kokemuksista on hyötyä, vaikka suunnitelmiin tulisikin muutoksia ja oma suunta tekisi yllättäen täyskäännöksen. Lisäksi jokainen askel vie eteenpäin.
Uutta oppimalla voit myös löytää itsestäsi sellaisia puolia, joiden olemassaolosta ei ollut tietoakaan.
Terveisin minä, psykologiasta haaveillut, tällä hetkellä miettimässä töitä toimittajana, käsikirjoittajana, tutkijana tai runoilijana.

Avoimen opinnoille on määritelty hinnat, joissa yksi opintopiste maksaa 12 euroa. Opintojaksot, eli yksittäiset kurssit, ovat tavallisesti 5 opintopisteen suuruisia kokonaisuuksia.
Mikäli tarkoituksesi on hakea yliopistoon väylähaulla, valitset opinnoiksi perusopintokokonaisuuksia. Näiden suuruus on vähintään 25 opintopistettä, ja paketin hinta lähtee 250 eurosta. 25 opintopistettä vastaa noin puolen vuoden yliopisto-opintojen työmäärää.

Avoimen väylässä hakeminen ei edellytä aiempia toisen asteen opintoja, eli ilman lukiota ja ammattikouluakin pääsee opiskelemaan.

Loppukaneettina panoitan, että avoimessa opiskelemalla ei tarvitse katsella menneitä esimerkiksi ylioppilastodistuksen arvosanoja korottamalla, vaan suunnan voi kääntää tulevaisuuden koulutuspolun suunnitteluun.

Lisää aiheeseen liittyviä postauksia on tulossa meiltä myöhemmin, joten katsele meidän somea sillä silmällä! Olemme suunnitelleet juttuja mm. väylähausta, väyläopinnoista ja TRY-hankkeesta, mahdollisimman kivasti käytäntöön kiedottuina.

 

Aurinkoista kesää ja intoa tulevan suunnitteluun! ☀️

– Kerttuli, kulttuurintutkimuksen opiskelija

Oman alan valinta – mikä minusta tulee isona?

Viimeistään lukion tai ammattikoulun loppupuolella jokaiselle opiskelijalle nousee esiin kysymys siitä, mikä se oma ala tulevaisuudessa on. Painetta voi tulla koulun tai ympäristön puolelta, eikä silti mielessä ole välttämättä mitään tiettyä alaa tai ammattia. Miten lähteä liikkeelle, kun oma ala ei ole tiedossa?

Oman kokemukseni mukaan alkuun kannattaa keskittyä omiin mielenkiinnonkohteisiin: mitkä aineet lukiossa tai muussa koulussa ovat kiinnostaneet, mitä tykkää tehdä vapaa-ajalla, millaiset arvot ovat tärkeitä ja mihin haluaisi panostaa. Onko intohimo ihmisten auttamisessa, teknologiassa, taiteessa, luonnossa tai vaikkapa kielissä? Kiinnostaako kulttuuri, erilaiset ihmiskohtalot tai vaikka maaperä ja ilmasto? Kuvittele itsesi erilaisissa tilanteissa. Mitkä hetket ovat olleet sinulle tärkeitä, miten toimit niissä? Ehkä olet erityisen empaattinen, tietoteknisesti taitava, kielellisesti lahjakas tai innoissasi aina, kun pääset selittämään asioita ystävillesi.

Omia kiinnostuksenkohteita ja erityistaitoja kannattaa ajatella laajasti ja kirjata ylös. Kirjaa ylös nekin asiat, jotka eivät tunnu liittyvän mitenkään koulutukseen: kukkien hoito ja isovanhempien auttaminen. Omien arvojen tarkastelun ja kirjaamisen jälkeen kannattaa avata listaukset eri koulutusmahdollisuuksista, tarkastella niitä rauhassa ja pohtia ääneen kavereiden tai opinto-ohjaajan kanssa. Kun löytää kiinnostavan koulutuksen, kannattaa se kirjata ylös. Itä-Suomen yliopiston tarjonnan löytää esimerkiksi täältä. 

Kun kiinnostava koulutusvaihtoehto löytyy, kannattaa panostaa tiedonhakuun. Lähes jokaisesta koulutusalasta löytyy joku opiskelija tai opettaja, johon voi saada yhteyden yliopiston hakupalveluiden kautta. On täysin ok kysellä vaikka kymmenenkin alan opiskelijoiden kokemuksia, koska vain näin voi löytää sen itselleen sopivimman! Opiskelijoilta, lähettiläiltä ja opetuskunnalta kannattaa kysellä työllistymisestä, opiskelun etenemisestä, kursseista ja opetustyyleistä. Suurimman osan tutkinnoista kurssikuvaukset löytyvän netistä kokonaisuudessaan, jolloin saa jo selvän kuvan siitä, mitä opinnot pitävät sisällään.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa rentous ja se, että mikään ei ole lopullista. Mikäli opiskelupaikka ei ensimmäisenä vuonna tärppää, voi asian nähdä mahdollisuutena: nyt on vuosi lisää aikaa tunnustella fiiliksiä, kartuttaa elämänkokemusta ja nähdä maailmaa. Mikäli taas koulupaikan valinnassa tulee huti, on sekin täysin korjattavissa seuraavana vuonna. Oman tiensä voi löytää myös oman koulutusalansa sisältä, sivuainevaihtoehdoilla ja suuntautumisella moni opiskelupolku on muokattavissa jo paljon. Itä-Suomen yliopistolla on vapaa sivuainemahdollisuus, joka tarjoaa jo merkittävästi lisää muokattavuutta opintoihin. Mikäli taas mielessäsi on jo selkeä tavoite omasta tulevaisuudenalasta, työskentele johdonmukaisesti kohti sitä. Yksi, kaksi tai kolmekaan epäonnistunutta yritystä eivät tarkoita, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen täysin mahdollista seuraavana vuonna!

Tsemppiä kaikille kevään pääsykokeisiin, erityisesti näinä erityisinä aikoina.

Muista seurata intohimoasi, vaikka muut eivät uskoisi siihen. Polku voi olla varsin koukeroinen, mutta lopulta jokainen löytää kyllä paikkansa. 

Reetta/metsätiede

Kurkistus ravitsemustieteen opintoihin

Mitä ravitsemustieteen opinnot sisältävät?

Ravitsemustieteen opinnoissa opiskellaan itse ravitsemustieteen lisäksi muun muassa elintarviketieteitä, lääketiedettä, luonnontieteitä ja käyttäytymistieteitä. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana pinnoissa pureudutaan elimistön toimintaan aina solutasolta lähtien, mistä edetään kohti suurempia kokonaisuuksia. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä syvemmin pureudutaan siihen, miten ravitsemus vaikuttaa terveyteen ja miten opittua voidaan soveltaa käytännön työelämässä ja ihmisten arjessa.

 

Kandidaatin tutkinto

…eli opintojen ensimmäiset kolme vuotta

Kandivaiheessa suurin osa opinnoista koostuu yhteisistä opinnoista, mutta mukaan mahtuu myös sivuaineopintoja, jotka jokainen opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. Sivuaineopinnot voivat olla esimerkiksi kauppatieteitä, psykologiaa, urheiluravitsemusta tai kansainvälisiä opintoja.

Tässä muutamia palasia kaikille yhteisistä kurrseista, mitä kolme ensimmäistä vuotta pitävät sisällään: 

  • Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 
  • Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta 
  • Ruoansulatus ja aineenvaihdunta 
  • Elintarviketurvallisuus 
  • Ravitsemustieteen tutkimusmenetelmät
  • Terveystieteelliset tutkimusongelmat ja tiedonhallinta 
  • Ruoanvalinta ja syömiskäyttäytyminen 
  • Terveyden psykologia 

Maisterin tutkinto

…eli viimeiset kaksi opiskeluvuotta

Terveystieteiden maisterin tutkinnossa (TtM) ravitsemustieteellä on monta eri mahdollisuutta koostaa opinnot. Terveystieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, eli ajallisesti noin kaksi vuotta opiskelua. Maisterin tutkinnosta noin puolet opinnoista on kaikille yhteisiä, ja loput opinnot voi valita oman mielenkiinnon mukaan! Erikoistua voi esimerkiksi ravitsemusterapiaan, urheiluravitsemukseen tai elintarviketeollisuuteen. Nyt kerron lisää ravitsemusterapiaopinnoista, sillä se on ylivoimaisesti suosituin suuntautumisvaihtoehto maisterivaiheessa.

Harkka opetuskeittiöllä, missä laskettiin ja havainnollistettiin eri ruokien sisältämiä hiilihydraattimääriä
Ravitsemusterapiaopinnot

Ravitsemusterapiaopinnot koostuvat pääsääntöisesti kahdesta isosta kokonaisuudesta: perusterveydenhuollon osiosta (ravitsemusterapia 1, 30 op) ja erikoissairaanhoidon osiosta (ravitsemusterapia 2, 30 op). Nämä opinnot suoritettuaan, on oikeutettu hakemaan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyttä Valviralta. Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi Suomessa valmistua vain Itä-Suomen yliopistosta! Ja vain tämän pätevyyden omaavat saavat käyttää ravitsemusterapeutin nimikettä.Mitä ravitsemusterapiaopinnot sitten sisältävät? Tässä kurssiesimerkkejä:

  • Ravitsemushoidon lähtökohdat eli mm. ravitsemustilan arviointi ja verikokeiden ja labrojen tulkinta
  • Elintapasairaudet ja tyypin 1 diabetes eli mm. dyslipidemiat, sydänsairaudet, diabetes
  • Perusterveydenhuollon erityisosa-alueet eli mm. IBS, keliakia, allergiat, tulehdukselliset suolistosairaudet
  • Vajaaravitsemus ja tehostettu ravitsemushoito eli mm. syöpäsairaiden, kirurgisten, trauma-, palovamma- ja keuhkopotilaiden ravitsemushoito
  • Vaativan tason ravitsemushoidon erityisosa-alueet eli mm. munuaispotilaiden, kasvuhäiriöisten lasten ja keskoslasten ravitsemushoito
  • Psykiatriset sairaudet ja syömiskäyttäytymisen häiriöt eli mm. syömishäiriöt, masennus ja muut mielialahäiriöt, addiktiot ja autismin kirjon sairaudet ja niiden ravitsemushoito
  • Harjoittelut perusterveydenhuollossa 6 vkoa ja erikoissairaanhoidossa 8 vkoa

Kehonkoostumuksen arviointia ja antropometrisia mittauksia

Käytännönläheisyys

Maisterivaiheessa kandivaiheessa opittuja asioita aletaan syventämään, soveltamaan ja viemään käytäntöön. Paitsi että perinteinen luento-opetus on edelleen läsnä, korostuu luennoilla opittujen asioiden vieminen käytäntöön esimerkiksi potilasharjoitusten kautta. Myös opetuskeittiöllä päästään viettämään enemmän aikaa ja harjoitellaan esimerkiksi erilaisiin ruokavalioihin sopivien tuotteiden käyttöä ja maistuvuutta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä käytännön ohjauksessa meidän tulee osata kertoa tuotteista ja niiden käytöstä arjessa potilaille, joilla on todettu esimerkiksi keliakia tai jokin allergia.

Maisterivaiheen opinnoissa korostuu lisäksi asiakkaan/potilaan kohtaaminen, asiakaslähtöinen ohjaus ja yksilö- sekä ryhmäohjaus. Potilaan kohtaamista ja ravitsemusohjausta päästää harjoittelemaan niin näyttelijöiden, kurssikavereiden kuin myös sairaalassa ja tk:ssa potilaiden kanssa opettajan ohjauksessa. Vaikka nämä potilasohjaukset jännittävät aina aluksi, oppii niistä ihan hurjasti ja saa tärkeää kokemusta. Käytännönläheisyys on yksi opintojen parhaista puolista!

Valmistautumassa ensimmäiseen potilasharkkaan ja ohjaukseen.
Opinnoissa ollaan myös melko paljon opetuskeittiöllä, missä on esimerkiksi allergialeivontaa. Tässä kuvassa erilaisia erityisruokavalioihin soveltuvia leivonnaisia.

Aikamoinen setti, eikö? Tiesitkö, mitä kaikkea opiskellaan vai tuliko yllärinä? 

Maija // ravitsemustiede

Taitostudia

Taitostudia on lääketieteen opiskelijoiden simulaatio-opetustila.
Taitostudialla järjestetään opetusta, mutta opetuksen ulkopuolella opiskelijat voivat tulla harjoittelemaan tiloihin käytännön taitoja.

Taitostudian moodlesivuilla on uusia opetusvideoita, joiden avulla opiskelijat voivat kerrata opittuja taitoja ennen harjoittelua. Videoilla on käytössä samat tekniikat, kuin itse opetuksessa.

Toisen vuoden opiskelijan näkökulmasta taitostudia on todella hyödyllinen, mutta varmasti opintojen edetessä ja käytännön taitojen lisääntyessä, siellä harjoittelusta tulee paljon merkittävämpää.

Vaikka Kuopiossa paljon panostetaan  käytännön opetukseen, jo opittujen taitojen kertaaminen on todella tärkeää ja on hienoa, että meillä on siihen mahdollisuus!

Viivi // Lääketiede

Uusien UEF-lähettiläiden haku

UEF-lähettiläshaku on nyt auki!

(Haku loppunut!)

Oletko….

…reipas ja ulospäinsuuntautunut

…läsnä oleva perustutkinto-opiskelija UEFissa

…aktiivinen opiskelija

…markkinointihenkinen

…valmis viemään UEF-sanomaa lukioille, opinto-ohjaajille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille

…ja osaat käyttää eri somekanavia? 

Jos vastasit KYLLÄ, olet varmasti loistava ehdokas suraavaksi UEF-lähettilääksi! Tässä työssä pääset kertomaan opiskelukokemuksistasi tuleville opiskelijoille ja jakamaan tietoa ja keskustelemaan tulevien opiskelijoiden kanssa. Työhön valitaan kokonaiset 12 tyyppiä, 3 jokaisesta tiedekunnasta.

Tehtäviin kuuluu mm.

  • opiskelukokemuksista kertomista erilaisissa tapahtumissa, blogissa ja sosiaalisen median kanavissa
  • yliopiston koulutustarjonnan esittelyä lukioissa, koulutusmessuilla ja yliopistolla järjestettävissä tilaisuuksissa

Lisäksi työstä saat

  • Reissukilometrejä
  • Rutkasti esiintymiskokemusta
  • Uusia ihania ystäviä!!!
  • Uusia taitoja esimerkiksi somen tekemiseen
  • Itsevarmuutta

Lisäksi haussa UEF-tubettaja!

Jos vastasit edellisiin KYLLÄ ja sinulla on lisäksi aiempaa kokemusta videosisältöjen tekemisestä sosiaaliseen mediaan ja peruseditointitaidot, olet kuin luotu tähän työhön! Tehtävänä tuottaa

  • videoita ja podcastejä opiskelun arjesta, tapahtumista ja kampuskaupungeista 

Kuulumisia kuluvan kauden lähettiläiltä voit lukea  tästä linkistä.

Huippua, vai mitä! Klikkaa alla olevasta linkistä hakuun! Hae 27.4.2020 mennessä!

Lisätietoja http://www.uef.fi/uef/avoimet-tyopaikat 

Lemmikkien ja opiskelun yhdistäminen

Lemmikkien omistamisen ja opiskelun yhdistäminen on aihe, joka herättää paljon kysymyksiä. Oma kokemukseni lemmikeistä rajoittuu koiriin, joten tämäkin teksti on pitkälti koiranomistajan näkökulmasta laadittu. Kun pääsin viisi vuotta sitten opiskelemaan, minulla oli jo kaksi labradorinnoutajaa, neljävuotias Hugo ja vuoden ikäinen Huima. Minulle oli itsestään selvää, että pojat muuttavat mukaani Joensuuhun, sillä sen lisäksi, että koirat ovat minulle rakkaita perheenjäseniä, niin myös harrastukseni pyörivät pitkälti niiden ympärillä.

Tähän tekstiin kokoan asioita, joihin olen itse törmännyt, kun ihmiset ovat miettineet, onnistuuko opiskelun ja lemmikkien omistamisen yhdistäminen. Nämä ovat pelkästään minun omia kokemuksiani, mutta toivottavasti niistä on asiaa pohtiville apua! Lisäksi tulee muistaa, että opiskelualakohtaiset erot vaikuttavat siihen, kuinka paljon opiskelu rajoittaa kotona vietettyä aikaa.

Tässä tuore kuva minusta ja meidän nykyisistä koirista, 10 viikkoisesta Varjosta ja 6-vuotiaasta Huimasta. Hugosta jouduimme valitettavasti luopumaan helmikuussa.

ASUMINEN

Joensuussa opiskelija-asuntoja tarjoava Joensuun Elli ja Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy Kuopas sallivat lemmikkien asumisen yksiöissä ja perheasunnoissa. Soluasuntoihin lemmikkejä ei saa ottaa. Yksityisillä vuokranantajilla käytännöt vaihtelevat. Joensuussa opiskelija-asunnot sijaitsevat koiran omistamisen kannalta mukavilla paikoilla. Itse asun aivan Joensuun keskustassa, mutta lyhyen kävelymatkan päästä löytyy useita kivoja lenkkireittejä.

OPISKELIJAELÄMÄ

Lemmikit vaativat aikaa ja huolenpitoa, jotkut toisia enemmän. Opiskelujen alussa halusin itse osallistua opiskelijatapahtumiin murehtimatta kotiin jääviä koiria, joten Hugo ja Huima jäivät vanhemmilleni muutamaksi ensimmäiseksi opiskeluviikoksi. Tämä oli toimiva ratkaisu, sillä alussa ainejärjestön tapahtumista oli helppo löytää ystäviä. Syksyn ensimmäinen opiskeluviikko sekä vappu ovat aina täynnä erilaista tekemistä, mutta muutoin tapahtumia on harvemmassa. Jos koirasta siis haaveilee, niin opiskelujen alku ei ehkä ole paras aika sen ottamiselle, jos haluaa osallistua aktiivisesti myös tapahtumiin!

Sosiaalisena koirana Huima on kulkenut välillä mukanani opiskelijatapahtumissa. Tässä Huima toimittamassa rastikoiran tehtävää vuoden 2017 kaupunkisuunnistuksessa.

AIKA

Lemmikit ja erityisesti koirat vaativat omistajaltaan aikaa ja olenkin usein törmännyt väitteeseen, että opiskeluaika ei sovi koiran hankkimiseen ajanpuutteen vuoksi. Tässä kohtaa haluan erityisesti korostaa, että se, paljonko aikaa on opiskelujen ulkopuolella käytettäväksi, riippuu paljon opiskelualasta. Biologian opiskelijana koen, että tällä hetkellä minulla on enemmän aikaa koirilleni, kuin koskaan työelämässä tulee todennäköisesti olemaan.

Labradorinnoutajien kanssa tarvitsee harvoin opiskella yksin.

Pystyn suunnittelemaan viikkoni läsnäolopakollisten opintojen ympärille siten, että meillä on rauhallisempia päiviä ja päiviä, jolloin käydään pitkillä metsäretkillä ja puuhaillaan paljon yhdessä. Koirat pakottavat minut kolmasti päivässä pihalle kiireisinäkin opiskelupäivinä, mikä on hyvä, sillä raikkaassa ilmassa käymisen jälkeen ajatus kulkee ja jaksan keskittyä paremmin. Toki on myös viikkoja, kun mietin, miten ehdin lenkittää koirat, nähdä kavereita ja lisäksi vielä opiskella, mutta pääasiassa aikaa koirille riittää paljon. Kannattaa kuitenkin miettiä, mihin itse haluaa aikansa käyttää!

RAHA

Lemmikkien omistaminen vaatii rahaa. Lemmikin laji ja koko vaikuttavat suuresti esimerkiksi siihen, kuinka paljon rahaa täytyy varata kuukausittain ruokkimista varten. Minulle on tärkeä, että koirani saavat laadukasta ruokaa syödäkseen. Seuraan ajankohtaisia tarjouksia ja saatan ostaa kerralla useammankin säkin ruokaa. Ruoan lisäksi tulee huomioida eläinlääkäriin menevät kulut. Omat koirani ovat aina olleet vakuutettuja, sillä isommat terveysongelman koittaessa haluan olla varma, että minulla on rahaa koiran hoitamiseen. Yleisesti pääkaupunkiseutuun verrattuna Joensuussa eläinlääkärillä koiran käyttäminen on huomattavasti halvempaa.

Itse olen ollut kesätöissä, ja lisäksi olen työskennellyt epäsäännöllisesti opintojen ohessa. Olen myös nostanut opintolainaa silloin, kun olen kokenut tarpeelliseksi. Rahaa ei ole aina ollut paljoa ylimääräistä, ja joskus olen joutunut tekemään kompromisseja omien hankintojen ja koirille tarpeellisten asioiden välillä, mutta en ole kokenut tätä ongelmana.

YSTÄVÄT

Yhteisten kiinnostuksen kohteiden kautta on helppo löytää ystäviä ja tämän olen saanut kokea myös koirien suhteen. Fuksiaisissa aloin juttelemaan muutaman vanhemman vuosikurssilaisen kanssa, jolla oli koiria, ja nykyään olemme hyviä ystäviä! Myös paikallisen koiraharrastusseuran kautta olen saanut paljon uusia kavereita. Ainejärjestömme Mikrovillus ry järjestää vuosittain fukseilla harrastusinfon, johon vanhemmat opiskelijat tulevat esittelemään omia harrastuksiaan, joten sieltäkin voi löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Hugo ja Huima Vapun vietossa!

Toivottavasti tästä oli apua sellaisille, jotka harkitsevat lemmikin hankkimista opiskeluaikana. Vaikka aikaa ja rahaa saa kulumaan, niin lemmikit antavat paljon iloa ja jaksamista arkeen!

Kreeta // Biologia

Lääketieteen opetus Kuopiossa

Meillä Kuopiossa ensimmäiset 2 vuotta on prekliinistä vaihetta ja loput 4 kliinistä vaihetta. Opiskelen itse toista vuotta eli olen prekliinisessä vaiheessa. Tämä postaus tulee siis keskittymään nimenomaan preklinikassa opiskeluun. Muissa lääkiskaupungeissa opiskelu poikkeaa Kuopiosta enemmän tai vähemmän.

Meillä on monesti kursseilla myös muiden alojen opiskelijoita. Kaksi ensimmäistä vuotta hammaslääketieteen ja lääketieteen opetus on yhteistä, vaikka muutamia omia kursseja löytyy molemmista koulutusohjelmista. Samoilla kursseilla on myös esimerkiksi biolääketieteen ja farmasian opiskelijoita.

Kun minä aloitin opinnot 2018, prekliinisen vaiheen opetussuunnitelma muuttui. Sen myötä luentojen määrää karsittiin ja suurin muutos oli, että anatomian ja fysiologian opetus yhdistettiin samoihin kursseihin. Kurssit ovat nyt enimmäkseen elinjärjestelmäkohtaisia, esimerkiksi meillä on ollut hermostoa sekä verenkierto- ja hengityselimistöä käsittelevät kurssit.

Tarkemmin kurssien nimiä löytää meidän opinto-oppaasta.

Kurssit koostuvat pääosin luennoista, ryhmäopetuksista ja harkoista. Lisäksi meillä on myös esimerkiksi erilaisia seminaaripäiviä.

Preklinikan kohokohtia ovat ehdottomasti terveyskeskuspäivät! Ensimmäisen ja toisen vuoden syksyllä pääsemme siis seuraamaan terveyskeskukseen lääkärin työtä valkotakki päällä. Kliinisessä vaiheessa on toki pidempiä terveyskeskusjaksoja.

Luennot

Monille on varmasti melko selvää millaista luento-opetus on. Kaikilla kursseilla on useita eri luennoitsijoita aihealueen mukaan. Monet opiskelijat tekevät luennoilla muistiinpanoja esimerkiksi tietokoneelle tai käsin. Luentomateriaalit ovat yleensä opiskelijoiden saatavilla verkossa, joten monet eivät käy luennoilla lainkaan. Suurin osa luennoista on vapaaehtoisia.

Ryhmäopetukset

Ryhmäopetuksiin on yleensä valmistavat tehtävät, joiden avulla asiaan perehdytään ennen opetusta. Aiheesta on ollut usein luento, videoluento tai muuta materiaalia. Opetuksessa tehtäviä käydään läpi tai esimerkiksi tehdään kokoavia esityksiä pienemmissä ryhmissä, jotka ryhmäopetuksen lopussa esitellään koko ryhmälle.

Harjoitustyöt eli harkat

Harkkojen ja ryhmäopetusten ero on hieman häilyvä. Esimerkiksi tautiopin kurssilla harkoissa käytiin pienessä ryhmässä kudosnäytteitä läpi ja kootusti jokainen tapaus käytiin koko ryhmän kanssa. Usein harkoissa harjoitellaan kuitenkin käytännön taitoja. Kurssikavereilta olemme esimerkiksi ottaneet verinäytteitä, tutkineet silmänpohjaa, refleksejä ja aivohermojen toimintaa. Kliinisen mikrobiologian kurssilla viljelimme monia bakteereita ja sieniä, joita pääsimme myös mikroskopoimaan ja tunnistamaan. Tässä on vain muutamia esimerkkejä ja käytännön juttuja pääsee Kuopiossa tekemään jo preklinikassa reilusti!

Kurssien sisältö ja opetustekniikat vaihtelevat paljon kurssin ja opettajan mukaan. Minusta on hyvä, että esimerkiksi ryhmäopetuksien sisällöissä ei ole kankeaa kaava, vaan aiheen mukaan opetus voi vaihdella.

Ryhmäopetukset ja harkat ovat todella opettavaisia, sillä opiskelu on aktiivista. Opetukseen valmistautuminen tehostaa oppimista todella paljon ja epäselväksi jääneistä asioista on hyvä keskustella muiden opiskelijoiden sekä opettajien kanssa. Kynnys esimerkiksi kysymysten kysymiseen on myös matalampi, sillä kurssien opettajat ovat aktiivisesti mukana opetuksessa.

Viivi // Lääketiede

Tuutoroinnista boostia opintojen alkuun + tuutoreiden terveiset

Mitä tuutorointi on?

Tuutoroinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla autetaan uusia opiskelijoita pääsemään opinnoissa hyvin alkuun ja tutustutaan uusiin opiskelukavereihin. Tuutoreina toimivat usein toisen vuoden opiskelijat, jotka opiskelevat samaa alaa tuutoroitavien, eli uusien opiskelijoiden, kanssa. Tuutorit voivat jatkaa tuutoriuraansa myös seniorituutoreiksi. Seniorituutorit jakavat tärkeitä kokemuksia ja vinkkejä uusille tuutoreille. Seniorituutorit ovat mukana myös tuutorikoulutusten suunnittelussa, joten toiminta on todella opiskelijalähtöistä! Uudet tuutorit valitaan vuosittain ja heille järjestetään koulutus, jotta taataan uusien opiskelijoiden laadukas perehdyttäminen yliopistoelämään.

Tuutoroinnin teemoja ovat muun muassa
  • Uusiin opiskelukavereihin tutustuminen, ryhmäytyminen
  • Yliopiston käytäntöihin perehdyttäminen
  • Opiskelijoiden eri palveluiden esittely (esim. kirjasto, YTHS)
  • Yliopistoympäristöön ja tiloihin tutustuminen
  • Opiskelupaikkakuntaan tutustuminen
  • Käytännön vinkkien jakaminen opiskelemisesta ja opiskelijaelämästä

Tuutoritoiminta toteutetaan opiskelijalähtöisesti ja hyvällä fiiliksellä. Paitsi että tuutorointi perehdyttää yliopiston tapoihin, se on hauskaa! Koska tuutorit ovat itse myös opiskelijoita, saavat uudet opiskelijat arvokasta ja ainutlaatuista tietoa ja tukea opintojen aloittamiseen. Tuutoritoimintaan kuuluu hurjasti erilaisia tapahtumia, illanviettoja ja kokoontuimisia ja monen opiskelijat ensimmäiset askeleet opiskelijaelämään ja -tapahtumiin ovatkin tapahtuneet juuri tuutoroinnin kautta. Itsellä tuutoritapahtumat ovat yksiä parhaita muistoja opiskeluajalta.

Räpsy omista opiskeluhaalareista. Haalareista tunnistaa helposti, millä alalla tyypit opiskelee. Haalareita pidetään lähes kaikissa opiskelijatapahtumissa. Uudet opiskelijat saavat haalarit usein ensimmäisen lukukauden aikana!

Kyselin muutamalta tuutorilta heidän näkemyksiään tuutoroinnista, tässä heidän vastauksia!

Ravitsemustieteen tuutori ja opiskelija Maria Kangaspeska vastaa:
  1. Mikä on parasta uusien opiskelijoiden tuutoroinnissa?

Tuutoroinnin monipuolisuus ja mahdollisuus auttaa uudet opiskelijat sujuvaan opintojen alkuun. Itse pidin erityisesti erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Oli myös mukava päästä tutustumaan uusiin opiskelijoihin paremmin. Meillä ravitsemustieteellä aloittaa vuosittain vain 30 uutta opiskelijaa, joten kaikkien nimet ja naamat tulevat jo nopeasti tutuksi ja uusiin opiskelijoihin pääsee tutustumaan myös oman fuksiryhmän ulkopuolelta. Tietysti oli myös kiva päästä elämään fuksivuoden tapahtumia uudestaan!

2. Mikä on paras tuutorointiin liittyvä muistosi, kun aloitit opinnot Itä-Suomen yliopistossa?

Mieleeni ei tule mitään yksittäistä muistoa vaan yleisesti tuutoreiden järjestämä ohjelma koko syksyn ajalle! Tuutorit olivat nähneet paljon vaivaa järjestääkseen meille monipuolisesti erilaista ohjelmaa, joissa samalla myös tutustui muihin opiskelijoihin paremmin. Sen lisäksi minulla oli jo alusta asti fiilis, että voin kysyä tuutoreilta kaikesta mieltä askarruttavista asioista.

3. Mitä haluaisit sanoa uusille opiskelijoille ennen opintojen alkua?

Vaikka monelle opintojen alku tarkoittaa myös muita muutoksia elämässä kuten muuttoa vieraalle paikkakunnalle, ei silti kannata jännittää liikaa opintojen alkamista. Moni muu on samassa tilanteessa ja lisäksi on hyvä muistaa, että tuutorit ovat teitä varten. Tuutoreilta voi aina kysyä mitä vain mieleen tuleekin, jo ennen opintojen alkamista.

Kuvassa Maria ja Nelli Haapakoski Retikan kastajaisissa pitämässä rastia, jonka keskiössä Retikalle tyypillisesti ruoka!

Biologian opiskelija, tuutori ja seniorituutori Jiri vastaa:
  1. Mikä on parasta uusien opiskelijoiden tuutoroinnissa?

Ylivoimaisesti parasta tuutoroinnissa on se, että pääsee konkreettisesti auttamaan uusia fukseja asioissa jotka ovat itselleen jo tuttuja juttuja ja tätä kautta pääsee myös ystävystymään uusiin ihmisiin.

2. Mikä on paras muistosi tuutorina ollessasi?

Yksi parhaimmista muistoistani oli kuulla omalta fuksiltani miten paljon musta oli oikeasti apua uudessä ympäristössä ja tästä alkoi positiivisten palautteiden vyöry. Nämä palautteet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun tuutorin voimavarat alkavat olla vähissä ja ne auttavat jaksamaan enemmän kuin yksikään noppa (=opintopiste) tai haalarimerkki.

3. Mitä haluaisit sanoa uusille opiskelijoille ennen opintojen alkua?

Uusille opiskelijoille suosittelen vahvasti tutustumaan uuteen kotikaupunkiin ja kampukseen jo valmiiksi (vaikka se voi tuntua pelottavalta)!

Jiri ystävineen juhlimassa uuden opiskeluvuoden alkua. Opiskelijatapahtumissa on yleensä jokin teema. Onkohan tässä kuvassa teemana yksisarvinen diskossa?

Tietojenkäsittelytieteiden opiskelija ja tuutori Tomi vastaa:
1. Mikä on parasta uusien opiskelijoiden tuutoroinnissa?

Mun mielestä parasta tuutoroinnissa oli ehdottomasti se, että sai niin paljon uusia ystäviä. Tuutorina olin myös aiempaa aktiivisemmin mukana kaikessa yliopistotoiminnassa ja opiskelijatapahtumissa. Tuutoroinnin kautta päädyin myös mukaan ainejärjestötoimintaan.

2. Mikä on paras tuutorointiin liittyvä muistosi, kun aloitit opinnot Itä-Suomen yliopistossa?

Itselläni ei ollut ennen opintojen aloittamista minkäänlaista käsitystä siitä, millaista yliopistossa on opiskella ja edellisistä opinnoistani oli ehtinyt kulua jo useampi vuosi. Tämän vuoksi kanssaopiskelijan tuki opintojen aloituksessa oli korvaamatonta. Oli hauska huomata, että vuosikurssista huolimatta kaikki painivat lähes samojen haasteiden kanssa.

3. Mitä haluaisit sanoa uusille opiskelijoille ennen opintojen alkua?

Ole työtön (aka keskity opintoihin!), omista koira ja sano aina kyllä uusille seikkailuille!

Tomi valmistautumassa perinteiseen fuksitapahtumaan Kaupunkisuunnistukseen, missä uudet opiskelijat kiertävät ympäri kauunkia sijoitettuja rasteja ja suorittavat hauskoja tehtäviä.

Lisätietoja tuutoroinnista löydät UEFin kanavista. Tsekkaa ainakin Kamun materiaali uudelle opiskelijalle, mistä löytyy kattava tietopaketti opintojen alkuun! Täältä voit myös lukea lisää tuutoroinnista. Jos olet itse kiinnostunut tuutoroinnista, lisätietoa löytyy täältä.

Maija // ravitsemustiede