FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä esittäytyvät filosofisen tiedekunnan lähettiläät Henna, Kaisa ja Viivi.

Henna, 22, luokanopettaja

Moi!

Olen Henna, 22-vuotias toisen vuoden luokanopettajaopiskelija Joensuusta. Ennen kuin edes sain koulupaikkaa yliopistosta, aloittelin opintoja avoimen yliopiston puolella ja siitä syystä opinnot ovat edenneet joutuisasti ja pääsen kirjoittelemaan kandia nyt tämän lukuvuoden aikana.

Tieni luokanopettajaksi ei ollut se helpoin, tökäten kahdesti Vakava-kokeeseen. Kolmannella hakukerralla päätin läpäistä Vakavan keinolla millä hyvänsä ja päästä opiskelemaan unelma-ammattiini. Jo alakoulun kolmosluokalla syntyi ajatus luokanopettajan ammatista, ja sitä en ole tähän päivään mennessä muuttanut. Hyvä niin, sillä rakastan käytännönläheistä yliopisto-opiskelua, joka on minun mielestä paljon leikkiä ja laulua ja joskus ihan oikeasti myös tentteihin lukemista oikein urakalla.

Itä-Suomen yliopisto opiskelupaikaksi on ihan huippuhyvä valinta, meininki on yhteisöllinen ja opettajankoulutuksessa pidetään taito- ja taideaineita tärkeinä. Lisäksi meillä on neljä harjoittelua, joten käytännössä pääsee hyvinkin treenaamaan opittua.

Koulun lisäksi tykkään nähdä kavereita, nauttia musiikista, hengailla kotona, ja toivottavasti ehdin pian myös tutustumaan Joensuun laajaan Sykettä-liikuntatarjontaan. Olen vähän sellainen kaikki tai ei mitään -tyyppi, joten uskon, että tullaan paljonkin törmäilemään messuilla ja lukiovierailuilla. Kalenteri onkin jo täyttynyt mukavasti reissuista! Ihan mahtavaa tehdä näin siistiä duunia UEF-lähettiläänä; reissata ympäri Suomea, nähdä erilaisia kouluja ja opiskelijoita, kertoa meidän yliopiston ja koulutusalojen parhaat palat, eipä siistiä!

Jos ikinä mitään kysyttävää tulee, niin laita rohkeasti somessa vaan viestiä meille, sitä varten me täällä ollaan 🙂

Kaisa, 23, englannin kieli ja kääntäminen

Moikka moi!

Olen Kaisa, 23, ja opiskelen viidettä vuotta englannin kieltä ja kääntämistä. Alun perin olen kotoisin Etelä-Pohjanmaan Kuortaneelta, mistä muutin tänne Joensuuhun opintojen perässä syksyllä 2014. Englantia päädyin opiskelemaan pidettyäni ensin välivuoden, josta suurimman osan vietin Irlannissa au pairina.

Välivuosi Irlannissa oli itselleni todella tärkeä kokemus, koska lukion jälkeen jäi harmittamaan, etten ollut lähtenyt vaihtoon. Siispä au pairiksi lähteminen oli oiva tilaisuus sekä tienata vähän taskurahaa että nähdä maailmaa. Kokemus toi mulle lisää varmuutta sekä itsenäisesti reissaamisesta että kielitaidostani, jota testasin ensimmäistä kertaa kunnolla luokkahuoneen ulkopuolella – ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ilmaista asiat englanniksi ja ymmärtää, mitä muut halusivat kertoa mulle. Välivuosi siis ei todellakaan ole maailmanloppu!

Päätös hakea lukemaan englantia syntyi vasta abivuonna vähän ennen yhteishakua, kun tajusin, etten taidakaan haluta arkkitehdiksi, niin kuin olin luullut lukion ekat vuodet. Sitten tulikin vähän kiire keksiä uusi uratavoite. Ajatus englannin kielen opiskelusta syntyi kuitenkin nopeasti mietittyäni missä olen hyvä ja mitkä asiat ovat musta kiinnostavia. Enkkuhan tuo oli sujunut mallikkaasti, ja vapaa-ajalla olen aina tykännyt lukea kirjoja sekä katsoa elokuvia ja sarjoja, joten aloin pohtia miten voisin yhdistää nämä asiat. Kääntäminen tuntui luontevalta vastaukselta. En kuitenkaan ollut varma halusinko kääntäjäksi vaiko sittenkin englannin opettajaksi, koska samalla pääsykokeella pystyi silloin hakemaan kahteen kohteeseen UEFissa ja yhteen Tampereen yliopistossa. Päädyin kuitenkin kääntäjäpuolelle UEFiin, ja se on tuntunut oikealta ratkaisulta. 

Vapaa-ajalla käyn Itä-Suomen korkeakoulujen Sykettä-ryhmäliikunnoissa ja palloiluvuoroilla mätkimässä sulkapalloa. Liikunnan vastapainoksi rentoudun parhaiten kavereiden kanssa sekä Netflixiä tuijottaessa. Graduhan on myös työn alla, joten mut voikin arkiaamupäivisin löytää kampuskirjastolta näpertämässä koneella. 

Odotankin jo kovasti lukiovierailuja ja muita lähettiläshommia, ja totta kai uusien ihmisten tapaamista! Olen myös aika sosiaalinen ja uskoakseni helposti lähestyttävä, joten saa ottaa yhteyttä tai tulla juttelemaan, jos on jotain mielen päällä!  

Viivi, 25, opinto-ohjaus

Moikka kaikille!

Mie oon Viivi ja opiskelen kolmatta vuotta opinto-ohjaajaksi Joensuun kampuksella. Olen paljasjalkainen pohjoiskarjalainen, joka näkyy minussa ainakin puheliaisuutena sekä leppoisana elämänasenteena. Vaikka olen elämässäni päässyt kiertelemään monessa paikkaa sekä Suomessa että ulkomailla, oli ihanaa jäädä opiskelemaan yliopistoon ihan omille kulmille, kun laajasta tarjonnasta löytyi juuri opinto-ohjaajan koulutus. UEF on nimittäin ainoa yliopisto Suomessa, joka tarjoaa pitkää kandidaatin ja maisterin tutkintoa sisältävää opinto-ohjaajan koulutusta.

Lukiossa olin aika hukassa sen kanssa, mikä minusta tulee isona. Aineista minua kiinnosti erityisesti psykologia ja terveystieto, ja halusin painottua näihin aiheisiin myös tulevaisuuden työssäni. Lukiossa olin jumissa siinä ajatuksessa, ettei minusta ole yliopisto-opiskelijaksi, koska ajatuksissani yliopisto-opiskelu oli todella vaikeaa ja raskasta.

Lukion jälkeen päädyin opiskelemaan sosionomiksi ammattikorkeakouluun. Opiskeluaika oli opettavaista, mutta tiesin, että haluan jatkaa opiskelujani vielä myöhemmin ja kehittää omaa osaamistani eteenpäin. Onneksi uskalsin hakea valmistumisen jälkeen yliopistolle, sillä nyt saan opiskella unelmieni alaa, jonka en ajatellut olevan minulle edes mahdollinen. Hommaan tarvittiin rohkeutta ja halua panostaa omiin unelmiin. Opo-opinnot ovat olleet ehdottomasti huikeinta aikaa elämässäni, enkä ole katunut päiväkään päätöstäni jatkaa opintojani.

Yliopisto-opiskeluissa parasta on samanhenkisten opiskelukavereiden lisäksi ollut mahdollisuus vaikuttaa omien opintojen sisältöön. Tänä vuonna käyn ohjauksen opintojen lisäksi opetushallinnon sivuainetta oikeustieteiden puolella, ja niiden kautta olen päässyt haastamaan itseäni taas ihan uudella tavalla. Arkeni koostuu luennoista, erilaisista ryhmätöistä ja itseopiskelusta. Ja tietenkin kahvitauoista, jotka venyvät hyvässä seurassa usein ihan liian pitkiksi.

Opintojen ulkopuolella käyn osa-aikatöissä, Sykkeen jumpissa ja vietän aikaa rakkaimpien tyyppien kanssa. Elämä yliopisto-opiskelijana on siis paljon muutakin kuin tentteihin lukua tai luennoilla töröttämistä, ja tätä haluan nostaa esiin UEF-lähettiläänä toimiessani.

Ihan parasta päästä kiertämään messuja ja lukioita tulevan vuoden aikana, joten heitetäänhän morot kun tavataan! Kuten meille kaikille lähettiläille niin myös minulle voi laittaa koodia esimerkiksi meidän someissa. Me vastataan kaikkeen mihin osataan ja selvitellään sitten loput yhdessä. Hulluna tsemppiä syksyyn, toivottavasti siitä tulee paras miesmuistiin!

LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Tällä viikolla esittelyvuorossa ovat LuMetin tiedekunnasta Heta, Roosa ja Santeri.

Heta, 22, Ympäristö- ja biotieteet

Moikka!

Mun nimi on Heta ja olen 22-vuotias kolmannen vuoden ympäristötieteen opiskelija. Olen ihan syntyperäinen Savon sydämen, mualiman navan, eli Kuopion asukas. Savo ei lähde minusta, enkä kyllä minäkään Savosta! Miksipä sitä olisi muualle hakenutkaan opiskelemaan, kun täältä löytyy loistava yliopisto ja juuri itselle sopiva ala.

 

Minulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaista haaveammattia, ja tulevaisuuden suunnitelmani ovat muuttuneet aika monta kertaa tässä vuosien varrella. Ennen yliopisto-opiskeluja olen käynyt sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkinnon. Niiden opintojen alussa ajattelin jatkavani sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi ja myöhemmin puolestaan ajattelin farmasian olevan haaveideni opiskeluala. Kuitenkin abivuoden lähestyessä aloin kiinnostua enemmän ja enemmän ympäristöasioista ja aloin pohtia, olisiko farmasia kuitenkaan minulle oikea vaihtoehto. Itä-Suomen yliopiston abipäivillä kävin kuuntelemassa esittelyn biologian opinnoista ja silloin päätin, että toi on se mun juttu! Joensuuhun opiskelemaan hakeminen ei kuitenkaan houkutellut, sillä en halunnut muuttaa pois Kuopiosta. Opon avustuksella löysinkin sitten ympäristötieteen hakukohteen ja huomasin, että Kuopion ympäristötieteen laitos ja Joensuun biologian laitos olivat yhdistymässä ympäristö- ja biotieteiden laitokseksi. Päätin sitten hakea opiskelemaan Kuopioon ympäristötieteen pääaineeseen ja pääsyni opiskelemaan oli kyllä unelmieni täyttymys!

 

Opiskelujen ulkopuolella vapaa-aikaani vietän luonnossa koirani Novan kanssa seikkaillen sekä esimerkiksi ainejärjestötoiminnassa pyörien. Syksyisin, iltojen pimetessä, nautin glögistä kynttilöiden valossa sarjoja katsellen. Talven lähestyessä sisäinen käsityöihmiseni herää henkiin, jolloin sukkien neulominen saattaa mennä jopa tenttiin lukemisen edelle.

 

UEF-lähettiläänä haluan kannustaa ihmisiä hakemaan yliopistoon ja auttaa löytämään juuri sen itseä kiinnostavan alan. Jos tulee jotain kysyttävää tai haluat tietää esimerkiksi ympäristötieteen opiskeluista enemmän, niin ota ihmeessä yhteyttä lähettiläiden somekanavien kautta!

Roosa, 23, Biologia

Moikka kaikille!

Olen Roosa ja opiskelen (toivottavasti) viimeistä vuotta biologiaa Joensuun kampuksella. Tarkoituksena olisi siis vuoden päästä saada filosofian maisterin paperit käteen ja siirtyä seuraaviin elämän haasteisiin. Olen kotoisin täältä Pohjois-Karjalan perukoilta Lieksasta, mutta Joensuuhun muutin viitisen vuotta sitten opintojen perässä. Joensuu oli minulle toki entuudestaan tuttu ja se on mielestäni rikkaus, että näinkin lähellä on huippuyliopisto tarjolla. Pohjois-Karjala on leppoinen paikka ja myös muualta tulevat kotiutuvat tänne varmasti!

 

Tiesin jo varhaisessa vaiheessa, että haluan suuntautua luonnontieteelliselle alalle. Halusin tehdä töitä oikeasti tärkeiden asioiden, eli meidän ihmistenkin ympäristön, piirissä. Opiskelin lukiossa kemiat, fysiikat, biologiat ja pitkän matikan. Hainkin alun perin opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon kemiaa ja pääsinkin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana jouduin kuitenkin antamaan terveydelle periksi ja toteamaan, ettei labrahommat oikein sovi yhteen minun kehoni kanssa.

 

Löysin siis itseni pohtimassa, että mitähän sitä seuraavaksi tekisi. Tällöin sain tietää, että tietyissä tilanteissa on mahdollista vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä. Joten päätin kokeilla sitä seuraavaksi ja hain pääaineenvaihtoa kemiasta biologiaan. Tällöin pidin myös välivuoden, kun odottelin tietoa hakemukseni tilasta. Ja kun tieto hyväksymisestä tuli, olin enemmän kuin innoissani aloittamassa uusia opintoja. Nyt aivan opintojeni loppu metreillä voin todeta, että kaikella, mitä elämässä tapahtuu, on tarkoitus ja että tämä ala oli oikeasti se oikea valinta minulle! Olen suuntautunut opinnoissani asiantuntijapuolelle ja UEFin tarjoamien monialaisten sivuaineopintojen vuoksi olen saanut hyvin monipuolisen kuvan ympäristöasioista.

 

Opiskelijaelämään kuuluu paljon muutakin kuin vain opiskelua ja luennoilla istumista. Opiskelijatapahtumat ja Sykkeen tarjoamat liikuntamahdollisuudet (oma suosikkini on ehdottomasti ilmajooga!) tuovat vastapainoa kirjastossa istumiselle ja tietokoneen ruudun tuijottelulle. Opiskelijaelämän piakkoinen päättyminen tekeekin oloni hieman haikeaksi. Olen saanut opinnoilta ja yliopistolta niin paljon, kaikki nämä vuodet ovat opettaneet minua ihmisenä ja olen oppinut itsestäni todella paljon.

Santeri, 22, kemia, matematiikka ja fysiikka

Moro kaikille!

Minä oon Santeri, 22-vuotias toisen vuoden kemian, matematiikan ja fysiikan opiskelija. Kiinnostuin luonnontieteistä enemmän lukion loppupuolella ja päätin lähteä opiskelemaan niitä tänne Itä-Suomen yliopistoon. Vapaa-ajalla tykkään harrastaa kaikenlaista tietokoneista urheiluun. Toimin myös meidän kemian ainejärjestön Bunsenin tapahtumavastaavana sekä some- ja tiedotusvastaavana. Tykkään siis pitää itseni aika kiireisenä!

Vielä ennen lukiota mulla ei ollut oikein tietoa, että mitä haluaisin tehdä. Meninkin aluksi ammattikouluun, josta vaihdoin kuitenkin lukioon parin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Lukion alussa kaikki kiinnosti aika tasapuolisesti, mutta loppua kohden alkoivat kemia ja matikka kiinnostaa eniten. Nyt vuoden opiskelujen jälkeen päätökseni tuntuu yhä oikealta!

Luonnontieteet tuntuvat varmasti monelta tosi tylsältä ja vaikealta asialta. Niin mäkin ajattelin ennen, mutta täällä yliopistossa on saanut huomata, että ennen tosi vaikeilta tuntuvat asiat ovatkin aika simppeleitä. Esimerkiksi yliopistomatikka eroaa lukiosta tosi paljon, asioita pyritään todistamaan ja ymmärtämään aivan juurta jaksaen, joten väkiselläkin siinä oppii asiat hyvin!

Itä-Suomen yliopisto on tarjonnut minulle mahtavan oppimisympäristön. Parasta täällä UEF:ssa on ehdottomasti samanhenkiset opiskelijatoverit. Olen innoissani siitä, että pääsen edustamaan Itä-Suomen yliopistoa UEF-lähettiläänä! Olen aina tykännyt kertoa toisille siitä, mikä minua itseä kiinnostaa ja nyt pääsen sitä toteuttamaan tässä toimessa. Nähdään siis vierailuilla!

YHTEISKUNTA- JA KAUPPATIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Seuraavana esittelyvuoroon pääsevät yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan lähettiläät Johanna, Anni ja Hilma.

Johanna, 22, oikeustiede

Moikka kaikille!

Olen Johanna, 22-vuotias toisen vuoden oikeustieteiden opiskelija. Alun perin olen kotoisin Kehäradan ja lentokentän välistä Vantaalta, mutta koen, että reilun vuoden Joensuussa asuneena olen osittain juurtunut myös tänne susirajalle.

Kun lukioaikana mietin jatko-opiskelupaikkaa, minulla oli selkeästi kaksi haavetta; oikeustieteiden tai historian opinnot. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista asioista, joten lukio-opintoni suuntautuivat vahvasti historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Lapsena haaveilin ammatista, jossa saan työskennellä jakkupuvussa hienossa toimistossa. Alkuperäinen idea oikeustieteistä sai alkunsa tv-sarjasta ja hankittuani lisää tietoa opiskelusta ja uramahdollisuuksista, jatkokoulutusvalintaani tehdessä päädyin hakemaan oikikseen.

Hakuprosessi oikeustieteelliseen vaati paljon työtä, itsekuria ja epätoivon hetkiä (sekä kaksi välivuotta). Hain ensin kaksi kertaa Helsinkiin, mutta kolmannella kerralla vaihdoin taktiikkaa; päätin hakea yhteisvalinnassa Turkuun, Joensuuhun ja Rovaniemelle (Huom. nykyään voit hakea kaikkiin kaupunkeihin samalla valintakokeella). Spontaani itkuhan siinä pääsi, kun sain tiedon sisäänpääsystä Itä-Suomen yliopistoon; sitä onnen määrää ei pysty sanoin kuvailemaan. Pitkä uurastus palkittiin mahdollisuudella päästä opiskelemaan unelma-alaani. Toki muutto Joensuuhun jännitti; en tuntenut täältä ketään ja kaupunki oli vieras. Näin jälkeenpäin ajatellen huoleni olivat aivan turhia. Saman henkisiä kavereita löytyi heti ensimmäisenä päivänä ja ryhmähenki ainejärjestössämme Judicassa on mahtava.

Vuoden aikana tutuksi on tullut niin Joensuun kaupunki kuin Itä-Suomen yliopisto. Oikiksen tenttialueet saattavat välillä olla laajoja ja kirjaston penkkejä on tullut kulutettua tunti, jos toinenkin. Opiskelun vastapainona toimivat Joensuun upea luonto ja ulkoilumahdollisuudet sekä tietenkin opiskelijaelämä. Omaa vapaa-aikaani vietän ulkoillen, ystävien kanssa tai Sykettä-liikuntatunneilla. Odotan myös innolla, mitä tuleva kausi UEF-lähettiläänä tuo tullessaan! Jos opinnot oikiksessa kiinnostavat, ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi UEF-lähettiläiden instagramissa!

Anni, 20, kauppatieteet

Morjesta moi vaan kaikille!

Perusfaktoina voisin itsestäni tähän alkuun sen verran kertoa, että nimeni on Anni Miettinen ja opiskelen kauppatieteitä nyt toista vuotta Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella. Joensuun omana tyttönä pääsin yliopistoon opiskelemaan heti ylioppilaaksi valmistumiseni jälkeen, vaikka oma polkuni kohti kauppatieteitä on ollutkin kaikkea muuta kuin mutkaton.

Vielä lukiossa opiskellessani lukujärjestykseni täyttyi pääosin terveystiedon ja biologian kursseista, ja olin kuin olinkin suuntaamassa myös jatko-opintojani näiden teemojen pariin. Toisin kuitenkin kävi ja ylioppilaskirjoitusten sekä yhteishakujen lähestyessä tunne sisälläni sen kuin vain vahvistui, ettei paikkani enää yliopistossa olisi terveysaiheiden parissa. En kuitenkaan ottanut asiasta sen suuremmin paineita, vaan ajattelin, että ehdin sitten välivuonna paneutumaan asiaan tarkemmin – ”kunhan nyt vain jonkun pääsykokeen käyn tekemässä, mietitään sitten vuoden päästä”. Noh, kävikin sitten niin, ettei myöskään suunnitelmani välivuodesta koskaan toteutunut, vaan pääsin opiskelemaan kauppatieteitä yhtenä onnekkaana suoraan papereideni perusteella.

Pähkinänkuoressa olen siis ajautunut juuri sinne, minne en koskaan uskaltanut edes kuvitella päätyväni, mutta tälläpä tiellä sitä ollaan edelleen ja voin sanoa, että juuri näin kuuluikin tapahtua. Pääaineekseni olen valinnut laskentatoimen ja verotuksen, sekä opintojeni ohella olen mukana myös rakkaan ainejärjestömme Optimin toiminnassa.

Siinä missä arkeni koostuu pitkälti luennoista, harkoista, demo-tehtävistä – ja mitä näitä nyt on, sitä tärkeämmässä roolissa ystävät ja vapaa-aika arjessani esiintyvät. En voi tarpeeksi korostaa, millainen merkitys ystävilläni yliopisto-opiskelun ja muun arjen vilinän ohella on, ja kuinka he kaikessa yksinkertaisuudessaan ovat se, mikä pitää pääni kasassa, kun arjen stressi ja kiire alkavat painaa päälle. Toki ystävyyssuhteita on tarttunut mukaan elämän varrelta jo aiemminkin, mutta itselleni ehdottomasti suurin yllätys yliopisto-opinnot UEF:illa aloittaessani oli se, kuinka läheisiä ja rakkaita omista opiskelukavereista todellisuudessa voikaan tulla. Ja kun sanon niin, myös tarkoitan sitä – ei ole yks taikka kaks kertaa, kun ollaan biletetty aamuun asti ja sit taas vastapainosesti hajoiltu yhessä harkkatehtävien parissa. Niiden ihmisten kanssa jaetaan niin ilot kuin surut ja voin rehellisesti sanoa, että tuntuu kuin oisin tuntenu nuo ihmiset jo vuosia, love you guys!

Siispä, koska oma kokemukseni UEF:illa on ollut mitä antoisin, haluan olla nyt myös itse mukana tuomassa tätä UEF:in ilosanomaa teille muille. Tämä kaikki on vasta alkusoittoa, enkä malta odottaa, mitä vuosi tuo tullessaan – stay tuned!

Hilma, 20, sosiaalitieteet

Moikkelis!

Olen Hilma, parikymppinen kolmannen vuoden sosiaalitieteiden opiskelija Kuopion kampukselta. Valitsin pääaineekseni sosiologian ja kirjoittelen tänä vuonna kandidaatin tutkintoa. Olen kotoisin Siilinjärven Toivalasta, joten en päätynyt kovin pitkälle synnyinsijoiltani opiskelemaan. Se ei kuitenkaan tuntunut missään vaiheessa epämiellyttävältä, sillä onhan sekin rikkaus, että huippuyliopisto löytyy läheltä. Meillä UEFissa on kuitenkin opiskelijoita ihan eri puolilta Suomea (ja maailmaa), joten kulttuurien ja murteiden paljous on kyllä ilahduttanut toisiin opiskelijoihin tutustuessa.

Päädyin sosiaalitieteiden pariin aikoinaan UEF-lähettilään lukiovierailusta heränneiden ajatusten siivittämänä. Olen aina halunnut ymmärtää ihmisten käyttäytymistä ja sitä, miten yhteiskunta toimii, ja näistä syistä sosiaalitieteet alkoivat tuntua itseä kiinnostavalta alalta. Toisaalta myös työllistymismahdollisuuksien moninaisuus kiehtoo – sosiaalitieteistähän ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin eli professioon vaan asiantuntijaksi.

Opiskelijaelämä on maistunut minulle varsin hyvin ja olen oppinut opiskeluvuosien aikana paljon ajankäytön ja elämän eri osa-alueiden yhteensovittamisesta. Vinkkinä tahdonkin jakaa kaikille, että on hyvä opetella järjestämään sopivasti aikaa opiskelujen lisäksi myös urheilulle (lue: Sykettä-tunneille <3 ), ystäville ja yleiselle koomailulle.

UEF-lähettiläänä toivon antavani yliopisto-opiskeluja pohtiville samaa innostusta ja valaistumisen kokemusta, jota itsekin pääsin kokemaan, kun löysin itseä kiinnostavia opiskeluvaihtoehtoja. Nykikää hihasta tai laittakaa viestiä, jos jokin asia yliopisto-opiskelussa mietityttää ja ottakaa meidän UEF-lähettiläiden kaikki mahdolliset somet haltuun – siellä jaetaan tärkeää infoa ja kaikkea kivaa yliopistoelämään liittyvää sisältöä.

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

TERVEYSTIETEIDEN LÄHETTILÄÄT ESITTÄYTYVÄT!

Uusi lukuvuosi on pärähtänyt käyntiin ja sen myötä myös uudet lähettiläät ovat päässeet hommiin! Ensimmäisenä itsensä esittelevät Kuopion terveystieteiden tiedekunnan lähettiläät Sanni, Niko ja Kia!

Sanni, 24, lääketiede

Heippa!

Olen Sanni Särkkä, 24-vuotias toisen vuoden lääketieteen opiskelija Kuopiosta. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaan sydämestä Seinäjoelta, ja Kuopiolaistumista olen treenannut nyt reilun vuoden verran. Lääkikseen päädyin muutaman mutkan ja välivuoden kautta. Lukiossa lääkärin ammatti oli yksi haave muiden joukossa, ja ainevalinnat tein siihen tähdäten. Kuitenkin kirjoitusten jälkeen tuntui, ettei paukut riittäneet lääkikseen hakemiseen, ja päädyinkin ns. helppoon ratkaisuun, Jyväskylään opiskelemaan musiikkikasvatusta. Mukaan tarttui myös fysiikka toiseksi pääaineeksi. Vuoden opiskeltuani tajusin ettei kumpikaan aloista ollut sitä mitä oikeasti halusin, joten kaivoin esiin vanhan unelman ja päätin hakea lääkikseen. Kului kokonaista kolme vuotta joihin sisältyi töitä, muutama kuukausi Australiassa, sekä sitkeää lukemista. Lopulta sinnikkyys palkittiin ja täällä ollaan!

Alusta asti tiesin, että haluan hakea juuri Itä-Suomen yliopistoon. Etelä-Suomen vilinä ei innostanut, ja jo Jyväskylässä opiskellessani olin ihastunut kauniisiin metsä- ja järvimaisemiin. Lisäksi rakastan lunta ja kunnon talvea ja Kuopiossahan niistä saa nauttia. UEFissa lääketieteen opiskelu on käytännönläheistä, ja opiskelijoiden kliinisten taitojen harjoitteluun panostetaan. Kuopion kampusalue on kaunis ja täällä on mukava lämminhenkinen tunnelma. Opiskelijat tulevat ihan ympäri Suomen, joten täyttä savolaistumista ei tarvitse pelätä 😉

Olen touhukas ja menevä tyyppi varustettuna positiivisella asenteella elämään. Liikunta on lähellä sydäntäni, ja opiskelujen paineita purankin säbää pelaillen ja lukkopainissa vääntäen. Jäljelle jäävän vapaa-ajan vietän mieluiten ulkoillen ja viettäen aikaa ystävien kanssa. Lähettilään hommia alottelen myös suurella innolla! Jos mikä tahansa lääkikseen hakemisessa tai yliopisto-opiskeluissa askarruttaa, muhun saa ottaa yhteyttä ja kysellä rohkeasti esim. Instagramin tai Snapchatin välityksellä. Haluan olla tsemppaamassa jokaista just sen oman unelman tavoittelemisessa.

Niko, 21, lääketiede

Moi!

Nimeni on Niko ja olen toisen vuoden lääketieteen opiskelija. Ikää mulla on kertynyt 21 vuotta. Kuopioon muutin viime syksyllä opintojen alkaessa ja kotoisin olen Jämsästä (vinkki: Himos!) ja Kotkasta. Oma tieni yliopistoon ja lääkikseen on aika sieltä klassisesta päästä, ensimmäinen yritys ei ollut lähelläkään sisäänpääsyä valmennuskurssista huolimatta. Yo-kirjoituksista ei omalla kohdallani ollut oikeastaan hyötyä (lue: menivät hieman liian keskiverrosti) valintakoetta ajatellen. Oh well, ensi vuonna uudestaan.

Välivuonna kävin puolen vuoden intin ja kevään luku-urakan jälkeen se kauan odotettu hyväksymisviesti odotti Opintopolussa. Lääkis oli kiinnostanut jo lukiossa vaikkei sitä loppujen lopuksi tiennytkään mitä opiskelulta odottaisi, tiedossa oli vain että paljon lukemista olisi edessä. Syksyllä latinan litaniat upposivatkin sitten kalloon paljon paremmin kuin iänikuiset lukiokirjat, ja kotoutuminen uuteen maailmaan alkoi mukavasti Snellmanian ja Canthian käytäviä mittaillen. Vuosi täällä on hujahtanut ohi vauhdilla ja tuntuu että todella kuulun tälle alalle!

Koulun ulkopuolella aika kuluu tällä hetkellä musiikin ja liikunnan parissa; kitaransoitto ja boulderointi ovat lähellä sydäntä. Mun ongelma taitaa olla se että mielenkiinnon kohteet vaihtelee sen verran usein ettei aika vain yksinkertaisesti riitä tehdä kaikkea mitä kiinnostaisi. Kuopiossa kyllä riittää aktiviteetteja ja varsinkin Sykettä-kokonaisuuden liikuntamahdollisuuksia on tullut kokeiltua ahkerasti. Sykettä on siis Itä-Suomen korkeakoulujen oma liikuntapalvelukokonaisuus, jossa pääsee oikeasti halvalla harrastamaan vaikka mitä lajeja!

Miksi juuri Itä-Suomen yliopisto? Meidän haussa 2017 ei vielä ollut yhteishakua, eli hakuvaihtoehtoja voi olla vain yksi. Ehkä itse alun perin halusin hieman etäisyyttä kotikaupunkiin, kai se oli sitä kuuluisaa itsenäisyyden etsimistä. Olin kuullut että Kuopio on hieno opiskelijakaupunki ja se valloitti omankin sydämeni enkä ole katunut UEFiin hakemista hetkeäkään! Omalla vuosikurssillani on tosi hyvä yhteishenki ja olen saanut mahtavia kavereita vuoden aikana.

Odotan innolla tulevaa lähettiläsvuottani ja uusiin ihmisiin ja hakijoihin tutustumista! Jos tulee kysyttävää niin ottakaa yhteyttä!

Kia, 21, terveyden edistäminen

Heippa!

Mun nimi on Kia ja oon toisen vuoden terveyden edistämisen sekä liikuntalääketieteen opiskelija Kuopion kampukselta. Ikää mulla on 21-vuotta ja ensimmäiset kaksikymmentä vuotta elämästäni olen viettänyt pääkaupunkiseudulla Helsingissä. Kuitenkin reilu vuosi sitten opiskelut johdattivat minut tänne Savoon, jossa olen viihtynyt paremmin kuin hyvin.

UEFiin päädyin opiskelemaan vietettyäni välivuoden ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. En vielä lukiossa oikein tiennyt mitä lähtisin opiskelemaan ja välivuosi antoi lisäaikaa oman alan etsimisille. Yliopisto oli ollut haaveeni jo niin kauan kuin muistan, joten päätin lähteä rohkeasti tavoittelemaan unelmaani.  Välivuoden aikana minulle selkeni, että terveystiede on se mun juttu. Hakukohteita selaillessa silmiini osui Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma ja silloin tiesin löytäneeni oman alani. Pääsykoesalissa istuessani en voinut kuvitellakaan tulevani hyväksytyksi, sillä hakijoita tuntui olevan niin paljon! Kesäkuussa 2017 kuitenkin sain kuulla tulleeni valituksi ja kiivas valmistautuminen opiskeluun sekä 400km päähän muuttamiseen alkoi.

Aloitin tosiaan tänä syksynä toisen opiskeluvuoteni UEFissa ja valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi liikuntalääketieteen. Viime talven aikana mieleni kamppaili kovasti eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä, mutta lopulta valinta oli kuitenkin helppo ja itsestään selvä. Minua on jo pitkään kiehtonut terveys, hyvinvointi ja liikunta sekä ihmiskehon toiminta ja opinnoissani pääsen syventymään kaikkiin näihin aiheisiin. Sivuaineena kandidaattivaiheessa on urheiluravitsemus. Ravitsemus on toinen lähellä sydäntäni oleva aihe ja siksi on huippua, että pääsen yhdistämään myös ravitsemustiedettä opintoihini.

Opiskelun lisäksi on monta juttua, jotka pitävät minut kiireisenä: tapahtumavastaavan hommat ainejärjestössäni, urheilu, ystävät, reissaaminen kahden kodin välillä sekä nyt lähettilästyöt tulevan lukuvuoden aikana. Kiire ei minua haittaa, sillä koen olevani onnekas saadessani olla mukana monessa jutussa. Silloin arki tuntuu mielekkäälle ja uutta viikkoa odottaa aina innolla. Aikatauluttaminen ja ajanhallinta on tullut tärkeäksi osaksi arkea, jotta kaikelle tärkeälle löytyy aikaa. Tärkeintä on nauttia siitä mitä tekee, eikä stressata liikaa.

Lähettiläskaudessa odotan eniten lukiovierailuja, messuja ja uusien ihmisten tapaamista. Toivon, että voin olla avuksi, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos jokin askarruttaa!

Lähettiläisiin voit ottaa yhteyttä somekanavien tai blogin kautta!

Instagram: @ueflahettilas

Facebook: UEF-lähettiläät

Pääsykoevinkit – Lääketiede

Huhtikuu vaihtuu pian toukokuuksi ja pääsykokeet lähestyvät uhkaavasti. Kirjoitan tämän postauksen lääkiksen pääsykokeen näkökulmasta, mutta varmasti monet asiat pätevät myös muihin pääsykokeisiin.

Jos olet ensimmäistä kertaa menossa pääsykokeisiin, niin kaikki on uutta ja koejännityksen lisäksi itse tilanne jännittää. Jos tulet tekemään pääsykokeen toiselta paikkakunnalta, kannattaa joko varata reilusti aikaa matkustamiselle tai mahdollisesti yöpyä pääsykoepaikkakunnalla. Aikaa kannattaa varata, jotta yllätykset, kuten junan myöhästyminen, ei aiheuta ongelmia.

Yliopistolle tullessa joka paikassa on paljon ihmisiä ja jännitys on käsin kosketeltavaa. Tässä vaiheessa kannattaa keskittyä omaan tekemiseen, eikä lietsoa omaa jännitystä. Opintopolusta ja lääketieteelliset.fi-nettisivulta löydät ohjeistukset, missä ilmoittaudut ja mitä saat ottaa kokeeseen mukaan. Noudata virallisia ohjeistuksia, sillä kaveri saattaa muistaa väärin tai jotain voi olla muuttunut aiemmista vuosista.

Kun vihdoin pääset koesaliin, alkaa pakokauhu iskeä paksun paperinivaskan edessä. Älä huoli, siinä on erilliset tehtävä- ja vastauspaperit ja siksi nippu on paksu. Kaikki tekevät saman kokeen, joten kaikilla on täysin sama urakka edessä. Tässä vaiheessa kannattaa istua omalla paikallaan ja rauhoittua tilanteeseen. Kuuntele myös valvojien ohjeet huolella.

Kun paperit saa kääntää, alkaa hirveä härdelli! Ensimmäisenä laita nimi kaikkiin tarvittaviin papereihin ja silmäile koe läpi. Tilanne kyllä rauhoittuu, kun kaikki pääsevät tekemään tehtäviä. Aloita itsellesi helpoimmasta tehtävästä, jotta jännitys helpottaa ja saat hyvän vireen tehdä koetta. Merkitse esimerkiksi tehtäväpaperiin jo tekemäsi tehtävät tai jos joku on jäänyt kesken. Se helpottaa kokeen loppupuolella, kun näet suoraan mitkä tehtävistä sinulla on tekemättä.

Pääsykokeen selättämisen jälkeen pääsee opiskelemaan itselle mielenkiintoisia aiheita!

Jos jokin tehtävä ei aukea, siirry rohkeasti toiseen. Tässä kokeessa on kuitenkin tarkoituksena kerätä mahdollisimman paljon pisteitä.  Ainakin minulle tuli sitten aivan toista tehtävää tehdessä toisen tehtävän ratkaisu mieleen! 5 tuntia on pitkä aika, joten kannattaa olla jotain pientä evästä mukana ja juotavaa. Siinä vaiheessa, kun alkaa ajatus tökkiä, on hyvä hetki syödä jotain. Minulle tuli jossain vaiheessa koetta, kun oli niin montaa tehtävää pyöritellyt, sellainen olo etten saa mistään tehtävästä oikein kiinni ja ajatukset pyöri ylikierroksilla. Siinä vaiheessa oli hyvä käydä vessatauolla ja jaloittelun jälkeen, kun palasi takaisin omalle paikalle, ajatukset olivat taas kirkkaina.

Pääsykokeessa on tärkeää tehdä parhaansa, sillä se on näytön paikka. Huolellinen valmistautuminen on tärkeää ja paljon opiskellaankin koetta varten. Kuitenkin usein kertaaminen meinaa unohtua, joten nyt viimeistään kannattaa alkaa kertaamaan, mitä kaikkea olet opiskellut pääsykoetta varten ja miten hyvin asiat ovat muistissa. Lisäksi tiedä vastustajasi, eli tutustu aiempien vuosien pääsykokeisiin! http://www.laaketieteelliset.fi on hyvä sivusto, jossa on kerrottu paljon sekä hakemisesta, että lääkiksessä opiskelusta. Sivulta löydät niin vanhat valintakokeet vastauksineen, että ohjeistukset itse pääsykoepäivää varten.

Tsemppiä viimeisten viikkojen rutistukseen!

Kaksi kotia, joiden välimatka on yli 400 km

”Hulluko sä oot?!” ”No onko hei tos nyt mitää järkee?” ”No et sitte kauemmas päässy?!”

Pian tulee kaksi vuotta siitä, kun sain tiedon, että kotipaikkakuntani Jalasjärvestä (Etelä-Pohjanmaalla) muuttuisi Savonlinnaan. Muutettava matka oli tarkalleen 403 km. Olen käynyt esittelemässä meidän UEFin tarjontaa useammassa koulussa Länsi-Suomen alueella, ja hyvin yleinen harmin aihe on ollut pitkä välimatka. Tässä hieman blogikirjoitusta siitä, miten minä välimatkan koen.

Minulla oli reilu kaksi vuotta sitten selkeä unelma: haluan päästä kouluun sisään ja valmistua sieltä kotitalousopettajaksi. Oma unelmani oli sinänsä hieman erilainen verraten esimerkiksi luokanopettajaan tai kauppatieteisiin, sillä omaa unelma-alaani ei ole tarjolla kuin Helsingissä ja Savonlinnassa (eli tällä hetkellä olevassa haussa Joensuussa). Unelma mielessä hain kouluun hieman epäröiden, tulisinko tosiaan muuttamaan yli 400 km päähän kotipaikkakunnastani, perheestäni, silloisesta poikaystävästäni ja koirastamme? Kun tieto koulupaikasta tuli, en epäröinyt enää hetkeäkään – Tottakai!

Alku oli ehdottomasti vaikea. Olin koko siihen mennessä kertyneen 23-vuoden ikäni ajan asunut pienellä paikkakunnalla, lähipiirin ympäröimänä. Muutto täysin toiselle puolelle Suomea paikkakunnalle, jossa en ollut edes ikinä pääsykokeita lukuun ottamatta käynyt, kuulosti kieltämättä hurjalta. Onnekseni sain asunnon jossa suurin osa kalusteista oli jo valmiina, mutta esimerkiksi uuden sänkyni kanto kolmanteen kerrokseen, television asentaminen ja kattolampun kytkeminen aiheuttivat kieltämättä kovaa koti-ikävää. Tiesin koko kaupungin ihmisistä aikaisemmin kaksi. Koin olevani yksin. Koulu alkoi, ja kas kummaa, kavereita oli yhtäkkiä koko luokallinen lisää! Huomasin, että hei, en todellakaan ollut ainut joka olisi vastaavanlaisessa tilanteessa.

Miten kulkeminen sitten sujuu? Kieltämättä myönnän, että poikkisuomen kulkeminen ei todellakaan ole helpoin vaihtoehto. Esimerkiksi Savonlinna-Seinäjoki välinen juna vaatii vähintään kaksi vaihtoa, ja Tikkurilassa pyörähtämisen. Jatkossa tulen pääsemään Joensuusta yhdellä Tikkurilan vaihdolla. Mutta totean, että junia menee kuitenkin mukavan usein, ja onpahan ainakin aikaa tehdä matkalla koulutehtäviä! 🙂 Oman auton käyttö ehdottomasti helpottaa matkan kulkemista, ja erityisen suuri kiitos itseltäni lähtee erittäin aktiivisille Facebookin kimppakyytiryhmille. Jos ei koko matkaa kimppakyydillä pääse, niin ainakin osan matkasta varmasti! Esimerkiksi Jyväskylän suuntaan kulkee todella monia kimppakyytiryhmäläisiä, joten ainakin sinne pääsee helposti jonkun kyydissä. Kimppakyydit tulevat myös huomattavasti paljon halvemmiksi kuin juna, sillä esimerkiksi omaan matkaan kykenen ottamaan 4 kyytiläistä, ja jakamaan noin 40 euron kulut kyytiläisieni kanssa.

Itselläni on myös aina ollut ajatus, että vaihtoon en halua lähteä. Tämä toisella puolella suomea asuminen kuitenkin on ehdottomasti avannut silmiäni myös ”toisenlaiseen suomeen”. Voin kertoa, että Etelä-Pohjanmaan ”aakeetlaakeet” on ihan jotain muuta, kuin mitä Savonlinna on minulle vesineen ja mäkineen tarjonnut!

En voi liikaa myöskään painottaa, että opinnot ovat kuitenkin hyvin lyhyt aika elämässä. Kukaan ei pakota jäämään esimerkiksi Joensuuhun tai Kuopioon opintojen päätyttyä. Useimmissa opinnoissa myös opintoihin kuuluvia harjoitteluja voi halutessaan tehdä omalla kotipaikkakunnalla, loma-aikojen ollessa myös hyvin pitkiä. Mikäli niin haluaa, opiskelupaikkakunnalla olo jää itse asiassa yllättävän vähäiseksi.

”No onko tuos ny hei mitää järkee?”  On! Päivääkään en ole kouluun lähtöäni katunut, sillä tiedän, että tämän koulun käytyäni saan ammatin josta olen haaveillut. Olen saanut paljon kavereita ja tuntuu, että matka kotipaikkakunnalleni lyhenee kerta toisensa jälkeen. Älkää siis ehdottomasti jättäkö hakematta, mikäli matka kotipaikkakunnalta opiskelupaikkakunnalle olisi pitkä. Aluksi se varmasti harmittaa ja matka tuntuu pitkältä, mutta se tunne ei kestä kauaa!

-Tiia, Savolaistunut pohjalainen jonka kotimatka on nyt 400 km, piakkoin Joensuuhun muuttamisen myötä 440 km.

Mitä tehdä, kun et tiedä mitä tehdä?

Kohtaamme elämämme aikana useita tilanteita, jolloin meidän oletetaan vastaavan kysymykseen: mikä sinusta tulee isona? Ensimmäisen kerran kysytään kun olemme vielä ihan pieniä. Vastaus on silloin äärimmäisen helppo: astronautti tai olympiavoittaja. Mutta kun meiltä kysytään samaa kysymystä kevään yhteishaun ollessa ajankohtainen, ei suuri osa ihmisistä osaakaan enää vastata kysymykseen. Minä en ainakaan aikoinani osannut. Tiesin, että haluan yliopistoon opiskelemaan, mutta mitä, siihen en en osannutkaan enää vastata. Nyttemmin osaan: minusta tulee isona sosiaalityöntekijä.

Oletko kenties samassa tilanteessa kuin minä silloin?Olen teitä varten kerännyt hyödyllisen listan sivustoja sekä eri tahoja, jotka auttoivat minua aikoinaan päätöksen tekemisessä ja joiden toivon auttavan myös sinua tänä keväänä tai tulevaisuudessa!


1. Haeyliopistoon.fi (https://haeyliopistoon.fi/)

 

 

Tältä sivulta löydät kaiken liittyen Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaan ja hakemiseen! Jos et esimerkiksi tiedä, mikä ala sinua voisi kiinnostaa,voit tehdä täällä hauskan uratestin! Uratesti seuloo vastauksiesi perusteella sinulle sopivan alan UEFin tarjonnasta ja saat ainakin jotain, mistä lähteä liikkeelle. Tämän lisäksi voit selailla kaikkia koulutusaloja ja pääainevaihtoehtoja. Suurimmalle osalle pääaineista on tehty myös oma YouTube-video ja nämä videot löydät koulutusalojen alta (suosittelen hyödyntämään!).

+ Uratesti (leikkimielinen, mutta on siinä silti jotakin perää)

+  Koulutusalakohtaiset videot

+ Mahdollisuudet ja ohjeet myös jo esimerkiksi jatko-opiskeluita miettiville

– Koska listattuna on koko UEFin koulutustarjonta, niin vaihtoehtojen kirjo on valtava


2. Töissä.fi (https://toissa.fi/)

Yliopistossa on monta sellaistakin pääainetta, josta ei ainakaan ihan nimen perusteella osaa heti sanoa, minkälaiseen ammattiin siitä voisi työllistyä. Ei hätää! Joku vielä meitäkin viisaampi ihminen on kehittänyt tämän Töissä.fi-sivuston, jonka ideana on kertoa, mihin korkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet. Sivuston hakuun voit kirjoittaa sinua kiinnostavan alan (esimerkkinä vaikka tietojenkäsittelytiede) ja sivusto antaa sinulle kattavan kuvion siitä, mihin jo valmistuneet ovat työllistyneet. Omasta mielestäni tämän sivuston parhaita puolia on se, että nämä työllistymistarinat ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, eikä pelkästään tilastojen valossa saatua tietoa. Tämän lisäksi voit lukea sinua kiinnostavasta aiheesta nippelitietoa, kuten palkkauksesta tai työllistymisprosenteista. Selaimiston kautta voit selailla kaikkia korkeakoulututkintoja ja tutustua sinua kiinnostaviin!

+ Oikeiden ihmisten kirjoittamia tarinoita työllistymisestä tietyltä alalta

+ Koko  Suomen korkeakoulujen kaikki alat edustettuina

+ Sivusto toimii myös toisinpäin, eli voit kirjoittaa hakukenttään sinua kiinnostavan ammatin ja sivusto kertoo, millä koulutuksella sinun on mahdollista päästä tähän työhön

– Joistakin koulutusaloista valmistuneiden työllistymistarinoita on verrattain vähän


3. Aducate-avoin yliopisto (http://www.uef.fi/fi/web/aducate/avoin-yliopisto)

 

“Avoimen yliopisto-opetuksen periaatteena on tarjota kaikille aikuisille, koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jotka ovat yliopistotutkinnon osia. ” 

Jos yliopistoon hakeminen ei välttämättä vielä ole ajankohtaista, voit suorittaa opintoja omaan tahtiin myös avoimen yliopiston kautta. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on laaja tarjonta kaikenlaisia kursseja ja varmasti jokaiselle löytyy tarjonnasta jotakin sopivaa. Avoimen yliopiston kurssit ovat useimmiten maksullisia (12€/opintopiste), mutta esimerkiksi perus- tai aineopintokokonaisuuksille löytyy räätälöityjä könttähintoja. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se hyvä puoli, että jos myöhemmin haet suorittamaan tutkintoa niin monille aloille sinun on mahdollista päästä avoimen väylän-kautta ilman pääsykokeita. Tai sitten aikaisemmin avoimessa yliopistossa käymiäsi kursseja voidaan hyväksilukea tutkinnossasi.

+ Niin laaja tarjonta, että lähes mitä vaan koulutusalaa pääsee “kokeilemaan”

+ Mahdollisuudet myöhemmin hakemiseen/hyväksilukuihin

– Opintojen maksullisuus, joskaan ei kovin tyyris


4. Oma opo

Toivottavasti olette muistaneet haastaa myös omia opinto-ohjaajianne, sillä he ovat kouluissanne juurikin teitä varten:

“Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaanohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. ” (wikipedia)

Opoilla on yleensä rutkasti henkilökohtaista kokemusta kaikenlaisesta jatko-opintotarjonnasta Suomessa, mutta heillä on myös arvokasta kokemusta oppilaiden erilaisista valinnoista ja urapoluista. Kaikki tietävät, että lukion tai ammattikoulun  jälkeen voi mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä yliopistoon, mutta opopa tietää myös ne tuhannet muut vaihtoehdot, jotka odottavat vastavalmistunutta.

+ Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, jossa varmasti näkyy sekä opon koulutuksellinen kokemus että henkilökohtainen kokemus

+ Yleensä aina omasta koulusta saavutettavissa ja hihan nykäisyn päässä

YHTEISHAKU ALKAA 14.3.2018, TOIVOTTAVASTI OLET VALMIS!

 

 

Usein kysytyt kysymykset osa 5

Viidennessä postaussarjan osiossa vastataan kysymyksiin koskien kauppatieteitä, metsätiedettä, kulttuurintutkimusta ja teologiaa (ortodoksinen ja läntinen).

 

Kauppatieteet

Mitä eroa on Kuopion ja Joensuun kauppiksilla?

Kuopiossa ja Joensuussa on valittavissa eri pääaineet. Kandivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja Kuopiossa ovat johtaminen&markkinointi, sekä laskentatoimi&rahoitus. Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja ovat Innovation Management, International Business and Sales Management, laskentatoimi&rahoitus ja tilintarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen opintolinja. Joensuussa kandivaiheessa on valittavissa johtaminen&markkinointi tai laskentatoimi&verotus. Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehdot ovat laskentatoimi&yritysjuridiikka, palvelujohtaminen, Tourism Marketing and Management ja tilitarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen ja yritysoikeuden opintolinja.

Pitääkö minun valita heti suuntautumisvaihtoehto?

Suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Ensimmäisenä vuonna opiskellaan peruskursseja. Suuntautumisvaihtoehdon lisäksi voit valita tutkintoasi monipuolistuttavan sivuaineen.

Miten haen opiskelemaan kauppatieteitä?

Kauppatieteellisillä aloilla on yhteisvalinta. Opiskelemaan voit päästä suoraan todistusvalinnalla tai pääsykokeen kautta. Opiskelemaan on mahdollista päästä yhteisvalinnan lisäksi avoimen väylän kautta. Lue lisää yhteisvalinnasta kauppatieteet.fi-sivustolta.

Metsätiede

Mitä metsätieteillä opiskellaan?

Metsien biologian ja taloudellisen analyysin lisäksi koulutuksessa perehdytään metsien ekologiaan ja suojeluun, metsien hoitoon, metsäekosysteemeihin, metsä-, energia- ja puuteknologiaan, metsien arviointiin ja suunnitteluun, sekä metsäekonomiaan ja -politiikkaan.

Mitä voin tehdä valmistuttuani?

Metsätieteiltä valmistuneet voivat työllistyä esimerkiksi metsäalalla suunnittelu-, kehittämis- ja edistämistehtäviin, hallintoon, asiantuntijoiksi metsäteollisuuteen tai ympäristöalalle. Omia tulevaisuuden työtehtäviä voi suunnata omien kurssivalintojen kautta opiskeluaikana.

Keskitytäänkö opiskeluissa vain Suomeen ja sen metsiin?

Metsäala on hyvin kansainvälinen ala ja Joensuu onkin Europan metsäpääkaupunki. Maisterivaiheessa kursseja on mahdollista valita myös englanniksi ja vaihtoon lähtö on mahdollista.

Mitä pääsykokeessa vaaditaan?

Pääsykoemateriaalina on lyhyen matikan pakolliset ja syventävät kurssit, sekä biologian pakolliset ja syventävät kurssit, ihmisen biologiaan liittyvää kurssia lukuunottamatta. Kokeessa on myös mahdollisesti koetilanteessa jaettava aineisto.

Kulttuurintutkimus

Mihin kulttuurintutkimuksesta valmistuneet työllistyvät?

Erilaisia työnimikkeitä on monia, mutta työllistyä voi esimerkiksi kulttuuri- ja sivistysorganisaatioihin, hankkeisiin ja järjestöihin tai yrittäjäksi. Myös suunnittelijan tai tiedottajan tehtävät tai arkisto-, kirjasto- ja opetustehtävät ovat mahdollisia.

Mitä opiskellaan?

Opinnoissa on monia suuntautumisvaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita kirjallisuuden, perinteentutkimuksen, etnomusikologian, kulttuuriantropologian, mediakulttuurin ja viestinnän, sukupuolentutkimuksen tai taiteensosiologian.

Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus. Kulttuurintutkimuksen pääaineessa erikoistutaan etnomusikologiaan, kulttuuriantropologiaan, mediakulttuuriin ja viestintään, sukupuolentutkimukseen tai taiteensosiologiaan.

Millainen on pääsykoe?

Pääsykokeessa on soveltavia tehtäviä neljä, joista valitaan kaksi. Opintopolussa on ilmoitettu materiaaleja, joihin voi perehtyä ennen pääsykoetta. Soveltavia tehtäviä ovat erilaiset tekstianalyysit.

Teologia

Tuleeko kaikista teologeista pappeja?

Ei, teologian opiskelu antaa valmiudet työskennellä erilaisissa teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Teologeja työskentelee pappien lisäksi mm. opettajina, toimittajina ja tutkijoina. Läntisessä teologiassa suuntautumisvaihtoehtoja ovat teologia ja opetusala. Ortodoksisessa teologiassa kouluttaudut ortodoksisen teologian, opetuksen tai ortodoksisen kirkkomusiikin asiantuntijaksi.

Mitä opiskellaan?

Teologian opinnoissa tutkitaan Raamatun syntyä ja tulkintaa, kristillisen uskon sisältöä ja teologista ajattelua. Lisäksi opintoihin kuuluu kristinuskon historiaa, klassisia kieliä, uskontokasvatusta ja perehdytään uskon ilmenemiseen ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi opintoja on omasta suuntautumisvaihtoehdosta.

Millainen on pääsykoe?

Opiskelemaan on mahdollista päästä myös suoravalinnalla, mutta molempien teologisten alojen pääsykokeiden kirjallisessa osiossa on kirjallisuus- ja aineistokokeet. Kirjallisuus julkaistaan maaliskuussa (katso opintopolku) ja aineisto jaetaan itse koetilaisuudessa. Lisäksi opetusalalle hakeville on soveltuvuuskoe.

Miten päädyin opiskelemaan alaani?

Lähettiläät esittelevät omia kokemuksiaan, miten ovat päätyneet omalla alalleen. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet hakemiseen ja mitä kaikkea mutkia matkaan on mahtunut!

 

Kirsi – Ympäristötiede

Olen pienestä lähtien ollut kiinnostunut luonnosta, avaruudesta ja niihin liittyvistä tieteen asioista. Ala- ja yläasteella halusin päästä tutkijaksi ja kartoittaa maailmankaikkeuden ihmeitä. Lukiossa ajatusmaailma oli vielä sillä tiellä, mutta mukaan tulivat ympäristönsuojelu sekä lääketiede. Vaihtoehtoina mietin silloin lääkärin uraa sekä fysiikan opiskelujen kautta meteorologiksi joko tutkimaan sääilmiöitä tai pienhiukkasten vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Opon tunneilla tutustuin muihin vaihtoehtoihin, jotka olivat biologian ja ympäristön puolelta. Jostakin testistä tuli vaihtoehtona ympäristötiede, mutta olin käynyt vain yhden kurssin kemiaa ja pääsykokeessa vaadittiin kemian laajan oppimäärän tuntemus. Ajatus jäi taka-alalle, kun aloin lukemaan fysiikan kirjoituksiin. Panostin siihen paljon, mutta opiskellessa tuli sellainen tunne, että työskentely fysiikan parissa tulisi olemaan todella matikkapainoista. Kaipasin tulevalta uralta suuntaa, missä työ olisi konkreettista ja työn jälkeä pystyisi näkemään. Lisäksi fysiikan opiskelut olisivat olleet Helsingissä, eikä muutto suurkaupunkiin houkutellut tutusta Kuopiosta. Päädyin siis hakemaan ympäristötieteisiin Kuopioon ja toisena vaihtoehtona sovellettuun fysiikkaan, jonka suuntauksina olisivat olleet ympäristöfysiikka tai lääketieteellinen fysiikka.

Opiskelin abikeväänä kolme kemian kurssia lukiokursseilla muiden ollessa lukulomalla, ja yhden kurssin kävin itsenäisesti läpi. Panostaminen kannatti, sillä sain pistettä vaille täydet pisteet kemian osuudesta valintakokeissa! Olen ollut todella tyytyväinen valintaani, sillä suuntautumisvaihtoehtoja on todella monia. Olen löytänyt mieleisen suunnan ympäristöterveyden puolelta, painottuen esimerkiksi kemikaalien ja ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin. Tulevat työtehtävät voivat olla esimerkiksi tutkimuspuolelta yliopistoissa tai erilaisissa tutkimuslaitoksissa (kuten THL), ympäristöasiantuntijana kunnilla, valtiolla tai yksityisissä yrityksissä sekä erityisasiantuntijana valitsemallaan painotuksella (kuten sisäilma-asiantuntija).

 

Erika – Biolääketiede

Opiskelen tällä hetkellä toista vuotta biolääketiedettä, ja Kuopioon päädyin vasta monen mutkan kautta.

Yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan graafista suunnittelua amikseen Pekka Halosen akatemiaan, koska silloin taide kiinnosti enemmän kuin tiede, ja olin varma, että päädyn töihin johonkin lehteen tai mainostoimistoon. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut myös ihmisen terveydestä, ja jo graafikon opintojen aikana heräsi ajatus ravitsemustieteen opinnoista. Graafikoksi valmistumisen jälkeen lähdin viettämään välivuotta Uuteen Seelantiin, ja tarkoituksena oli hakea opiskelemaan Helsinkiin, kun palaan. Sain kuitenkin mahdollisuuden aloittaa ravitsemustieteen opinnot Aucklandissa, ja jäin sille tielle kolmeksi vuodeksi. Opiskelin aluksi ravitsemustieteen ja urheilutieteiden tuplatutkintoa, mutta jo ensimmäisen lukukauden jälkeen urheilutieteet vaihtuivat genetiikkaan, ja solu- ja molekyylibiologia sekä ura tutkijana alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Jouduin kuitenkin jättämään opintoni kesken ja palaamaan Suomeen. Suomessa etsin yliopistoa jossa voisin jatkaa genetiikan opintojani, kun törmäsin biolääketieteen koulutusohjelmaan. Luettuani koulutusohjelman kuvauksen olin myyty – lääketiedettä ilman potilaita! Jouduin hakemaan kaksi kertaa ennen kuin pääsin sisään, mutta täällä ollaan, ja olen erittäin tyytyväinen opintoihini. Urasuunnitelmat ovat kuitenkin taas ehtineet vaihtua, ja tutkijan uran sijaan aion suuntautua terveys- ja lääkealan myyntiin ja markkinointiin. UEFilla on onneksi mahdollisuus opiskella kauppatieteitä sivuaineena, ja kauppiksen kurssit tukevat hyvin uusia suunnitelmiani.

 

Sohvi – matematiikan aineenopettaja ja luokanopettajakoulutus

Minulla oli nuoresta asti paljon ajatuksia siitä, mikä minusta tulee isona. Pienenä haaveilin balleriinan urasta, vähän isompana halusin lakimieheksi, lukion ekalla mietin minusta tuleman hammaslääkäri ja lukion tokalla mietin rupeavani proviisoriksi. Lopulta en hakenut mihinkään näistä koulutuksista vaan totesin, että mitä jos sittenkin minusta tulisi opettaja.

Muistan ensimmäistä kertaa ehkä kahdeksannella luokalla miettineeni, että voisin isona ruveta matematiikan opettajaksi. Sen jälkeen tähän pohdintaan tuli vuosien tauko, mutta abivuonna rupesin uudelleen pohtimaan voisiko minusta sittenkin tulla matematiikan opettaja. Olin aina ollut hyvä matematiikassa ja pitänyt siitä, joten päätin hakea opiskelemaan sitä. UEF:iin lopulta päädyin, koska siellä sain monipuolisimman koulutuksen, koska matematiikan aineenopettajan opintojen kylkeen sain suoraan luokanopettajanopinnot. Näin valmistumisen kynnyksellä, en kyllä kadu valintaani. Mutta toisaalta, eihän sitä voi ikinä tietää, minne tie vie.

 

Heidi – Lääketiede

Päädyin lääkikseen aikoinaan monen mutkan kautta. Koko alakoulun (ja vielä seiskaluokallakin) haaveilin opettajan ammatista. Kuitenkin luonnontieteet alkoivat kiinnostaa ja ajatukset omasta alasta siirtyivät farmasian kautta lääkärin ammattiin. Lukiossa tähtäsin kurssivalinnoillani lääkistä kohti. Kirjoitukset menivät hyvin, mutta silti en saanut opiskelupaikkaa tuoreena valkolakin omistajana vuonna 2013. Kesätöiden jälkeen piti miettiä välivuoden suunnitelmia, ja päädyinkin tekemään koko vuoden töitä pääsykokeisiin valmistautumisen lisäksi. Vuosi antoi paljon ja opin paljon uutta itsestäni. Myös työnteko antoi lisää motivaatiota opiskeluun ja yhteishaussa hain lääkiksen lisäksi opiskelemaan ravitsemustiedettä. Kutsun ravitsemusta toiseksi intohimokseni, jota pääsinkin opiskelemaan välivuoden jälkeen. Kuitenkin opintojen mielenkiinnosta huolimatta koin, että minulle ei sopisi työ ravitsemusterapeuttina, vaan se valkotakki kutsui minua edelleen. Ehdin viettää kaksi vuotta ravitsemustiedettä opiskellen, ennen kuin ovet lääketieteen maailmaan avautuivat ja aloitin opinnot syksyllä 2016.

Hetkeäkään en ole katunut neljän kerran hakuprosessia. Matkan varrella opin paljon uutta, tapasin nykyisin itselleni tärkeitä ystäviä ja koen, että sekä muista opinnoista, että vuoden työputkestani on hyötyä tulevaisuudessa. Ensimmäisellä hakukerralla sisäänpääsyni oli alle pisteen päässä ja muillakin kerroilla aivan rajan tuntumassa. Tämä valoi uskoa, että sisäänpääsy on mahdollista. Nyt opiskellessa tämä tuntuu omalta paikalta, enkä voisi kuvitella valmistuvani muuhun ammattiin. Kiinnostus ihmisen biologiaan on vahva ja koen tärkeäksi roolin ihmisten auttajana, vaativasta ammatista huolimatta. Tällä omalla tarinallani haluan tsempata kaikkia teitä tavoittelemaan omia unelmia. Kovan työn ansiosta unelma on mahdollista saavuttaa ja se on kaiken vaivan arvoista! 🙂

 

Jussi – Oikeustiede

Se on Jussi tässä moro! Lukion alussa en vielä tiennyt yhtään, mitä haluaisin ”isona” tehdä. Lukion aikana päätös pikku hiljaa kypsyi ja abivuonna vaihtoehtoja oli jäljellä oikeastaan enää vain kaksi: oikis ja kauppis. En ole koskaan ollut kiinnostunut erityisesti jostakin yhdestä alasta, vaan ennemminkin vähän siitä sun tästä. Kauppiksesta minulla oli yksipuolisempi kuva: ”kaikista niistä tulee jotain businessmiehiä.” Sen takia oikis oli minulle se parempi vaihtoehto. Tutkinto itsessään on sen verran monipuolinen, ettei minun ole vieläkään tarvinnut päättää, millaisissa työtehtävissä haluan sitten aikanaan olla.

Sen ohella, että oikis antaa lisää miettimisaikaa uravalinnan suhteen, koulutusalavalintaan vaikutti sekin, että tykkään haastaa itseäni. ”Oikeustieteellinen” kuulosti lukiolaisen minun korvaani lähes Tylypahkalta, kun sinne on tilastollisesti niin ja niin vaikea päästä. Halusin siis myös haastaa itseäni ja kokeilla, onko minun mahdollista päästä sinne. Toisella kerralla sitten pääsinkin!

Laiska ja laskelmoiva kun olen luonteeltani, ajattelin koulutusvalinnassa myös sitä, että järkevintä on valita kerralla oikein, ettei mene ”aikaa hukkaan” opiskellessa väärää alaa. Ei mikään opiskelu toki koskaan hukkaan mene, mutta ajattelin oikeustieteen olevan sen verran monipuolinen ala, että vaikka jokin yksittäinen oikeudenala alkaisi tökkiä, niin löytäisin kuitenkin saman tutkinnon puitteista jotakin muuta mielenkiintoista. Otin lisäksi huomioon sen, että alallani on hyvä työllisyys sekä palkkaus, mutta myös sen, että jos haluankin jo valmistuneena sitten jossain kohtaa vaihtaa työtehtäviä, se onnistuu tällä tutkinnolla suhteellisen hyvin.

Pääsykoevinkkejä

Pääsykokeet lähestyvät ja stressi kasvaa, etkä yhtään tiedä mistä ja miten aloittaa? Tällä kertaa terveystieteiden lähettiläät jakavat vinkkinsä siitä, miten pääsykoerumbaan kannattaa valmistautua.

SAARA, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

1. MOTIVAATIO
Mielestäni ihan kaiken ydin niin pääsykokeissa kuin itse opiskelussakin on motivaatio. Jos motivaatio on hukassa, on itseään todella hankala saada hommiin. Jos sinä etsit vielä omaasi, sanon vinkiksi: ajattele sitä tilannetta, kun olet päässyt yliopistoon ja voit opiskella vain niitä asioita, jotka oikeasti kiehtovat sinua! Ei enää kaikkia aineita laajasti, kuten lukiossa piti tehdä. Motivaatio läpi opiskelujen avaa sinulle ovet ihan mihin vaan uskallatkin ryhtyä!

2. MUU ALAN KIRJALLISUUS
Terveyden edistämisen pääsykokeessa ei ole ennakkomateriaalia tai pääsykoekirjoja, vaan materiaali jaetaan suoraan koetilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että mitään virallista kokeeseen ei tarvitse etukäteen lukea. Täysin lukematta ei kuitenkaan kannata olla, vaan esimerkiksi muu aihepiirin/alan kirjallisuus vie sinua reippaasti eteenpäin aineistomuotoisessa pääsykokeessa. Lue vaikkapa terveysalan lehtiä, artikkeleita, tutkimuksia, nettisivuja, terveystiedon kirjoja tai seuraa mielenkiintoisia sosiaalisen median kanavia. Tämä pätee tietysti myös kaikkiin muidenkin alojen pääsykokeisiin – mitä kiinnostuneempi koko aihepiiristä olet, sitä paremman menestyksen kokeessa luultavasti saavutat!

3. ÄIDINKIELI
Myös äidinkielen osaaminen auttaa huomattavasti aineistomuotoisessa kokeessa, jossa aineisto tuodaan eteen vasta koetilanteessa. Äidinkielen osaamisella hahmotat tekstistä ydinkohdat, osaat käsitellä lukemaasi, ymmärtää tekstin sekä tiivistää oleellisen esimerkiksi referaatin muotoon. Kokeessa on takuuvarmasti monivalintaa, ja monivalinnan onnistumisen avaimena on lukutaito. Älä siis missään nimessä pidä äidinkielen tunteja lukion turhimpina, sillä niitä ne todellakaan eivät ole! Voisinkin jopa sanoa, että äidinkieli on ollut tärkein opiskelemani oppiaine.

4. ÄLÄ VERTAA ITSEÄSI MUIHIN!
Seuraavana aivan huomattavan tärkeä vinkki. Älä koskaan vertaa itseäsi muihin! Älä pääsykoetilanteen muihin kokelaisiin, älä ystäviisi, jotka lukevat pääsykokeisiin, äläkä niihin, jotka ovat jo päässeet opiskelemaan. Sinä itse luot oman urapolkusi ja elämäsi, ja se on kaikista tärkeintä! Itseään vastaan on myös ihan parasta kilpailla, sillä itsensä voittamisen fiilistä parempaa tunnetta ei ole olemassakaan.

5. KOETILANNE
Muista ottaa rennosti koetilanteessa! Varsinkin ensikertalaiselle pääsykoe on varmastikin jännittävä ja tuntematon tilanne, mutta me kokeneet konkarit voimme vakuuttaa, että ei se sen kummallisempi tilanne ole. Jos sinua jännittää, mene paikalle jo hyvissä ajoin, niin ehdit rauhoittua. Koesaliin päästyäsi tarkastele paikkaasi ja omaa tilaasi ihan rauhassa, hengittele ja yritä vaikka tyhjentää mielesi pääsykokeen asioista hetkeksi. Sitten kun aika lähtee käyntiin, muista tehdä parhaasi, sillä se riittää. Enempää ei tarvitse tehdä! Älä hätiköi, aikaa on kyllä runsaasti. Niin, ja luota itseesi siellä pääsykoesalissakin! Tsemppiä!

 

ERIKA, BIOLÄÄKETIEDE

Kuva: Laura Ylönen

1. HYVISSÄ AJOIN VALMISTAUTUMINEN
Pääsykokeisiin valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin – koepäivä tulee vastaan yllättävän äkkiä! Itse pääsin opiskelemaan vasta toisen hakukerran jälkeen, ja ensimmäisen pieleen menneen pääsykokeen takia sisuunnuin niin, että aloitin lukemisen jo kahdeksan kuukautta aikaisemmin. Vähempikin riittää, mutta kannattaa kuitenkin varata tarpeeksi aikaa. Hyvä alku on, jos lukee aluksi edes tunnin tai kaksi päivässä. Ajoissa valmistautumisesta tulee myös itsevarmempi olo kuin siitä, että yrittää paniikissa omaksua suuren tietomäärän parissa viikossa ja menee pääsykokeeseen toivoen, että muistaisi edes jotain.

2. POMODORO-TEKNIIKKA
Itse havaitsin Pomodoro-tekniikan erittäin toimivaksi pääsykokeisiin lukiessa, ja käytän sitä edelleen nyt yliopistossa. Pomodoron avulla työnteko jaetaan osiin seuraavalla tavalla:

1) Valitse tehtävä
2) Säädä ajastimeen 25 minuuttia
3) Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi
(puhelin äänettömälle ja pois näkyvistä!)
4) Pidä viiden minuutin tauko
5) Neljän jakson jälkeen pidä pidempi tauko (15-30 minuuttia)

Tekniikka helpottaa isommankin luku-urakan aloittamista, kun tekemisen paloittelee selkeästi osiin. Voit esimerkiksi päättää, että luet neljä jaksoa biologiaa, sen jälkeen pidät ruokatauon, ja sen jälkeen lasket seuraavat neljä jaksoa kemian laskuja, jne. On tärkeää muistaa, että sen 25 minuuttia pyhittää vain opiskelulle ja jättää kännykän ja muut häiriötekijät takavasemmalle.

3. HYVÄT RUTIINIT
Pääsykokeisiin valmistautuminen on iso urakka. Itse huomasin, että selkeän rutiinin luominen helpotti töihin ryhtymistä, eikä vapaa-ajalla tullut huono omatunto siitä, että pitäisi olla lukemassa. Voit esimerkiksi päättää, että aloitat heti aamusta ja luet 6-8 tuntia päivässä, jonka jälkeen pidät loppupäivän vapaata, tai sitten luet illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kunhan luot rutiinin, joka sopii parhaiten sinulle. Jos päivän rytmittää huolellisesti, jää aikaa vielä muuhunkin.

4. LIIKUNTA JA MUU VAPAA-AIKA
Pääsykokeisiin valmistautuminen voi olla raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin, joten omasta kunnostaan kannattaa pitää huolta. Itselläni jäi päälle helposti ajatus, että on pakko lukea kellon ympäri, muuten jää liikaa tekemättä ja rupeaa stressaamaan vielä enemmän. Tämä johti siihen, että väsyin ja kyllästyin pänttäämiseen niin, että ei tehnyt enää ollenkaan mieli avata pääsykoekirjoja. Sen jälkeen opettelin itselleni toimivan opiskelurytmin (kuten edellisessä kohdassa jo mainitsinkin), ja aikaa jäi myös liikuntaan ja kavereiden näkemiseen. Tauot tekevät hyvää, ja sen jälkeen ajatus kulkee taas paljon paremmin. Muista pitää välillä myös kokonaisia vapaapäiviä!

5. ITSENSÄ PALKITSEMINEN
Jos pääsykokeisiin on valmistautunut tosissaan, voin luvata, että kokeen jälkeen väsyttää. Myös kokeisiin valmistautuessa voi väsyttää ja motivaatio meinaa loppua. Kannattaakin asettaa itselleen tavoitepalkinto, jonka saat heti kun pääsykokeet ovat ohi (opiskelupaikan saamiselle on sitten oma palkintonsa!), ja joka kannustaa jaksamaan. Palkinto voi olla mitä tahansa leffaillasta kavereiden kanssa uusiin vaatteisiin tai ulkomaanmatkaan. Itse menin syömään hienoon ravintolaan ja ostin kalliit kengät, joita olin himoinnut koko kevään.

 

HEIDI, LÄÄKETIEDE

1. KERTAAMINEN
Etenkin kun aineistoa on paljon ja pääsykokeisiin opiskelee monta kuukautta, niin ensimmäisinä viikkoina opiskellut asiat pyyhkiytyvät helposti mielestä. Kertaamiseksi sopii hyvin lyhyt mieleen palauttelu, kuten keskeisimpien käsitteiden tai kirjan sisällysluettelon katsominen ajatuksella läpi. Laskemista vaativissa aineissa kertaukseen sopii muutama laskutehtävä, jotka olet merkinnyt itsellesi hyviksi tehtäviksi lukuprojektin aikana.

2. LUKUPIIRI
Lukupiirissä voi perinteisesti opiskella yhdessä samaa asiaa, ihan eri juttuja tai olla sitten puhelimen päässä. Vertaistuki on tärkeää ja esimerkiksi kirjastolla opiskellessa on kiva käydä yhdessä syömässä tai kahvilla ja jutella aivan muuta. Myös itselle vaikeista asioista keskustelu kaverin kanssa auttaa, kun toinen saattaa osata juuri sen asian tai voitte pohtia vaikeaa kohtaa yhdessä. Itse tuli lähetettyä (ja myös vastaanotettua) kuvia vaikeista tehtävistä, joihin sai sitten kaverilta apua.

3. OMALLE EPÄMUKAVUUSALUEELLE MENEMINEN
Opiskelu on kivaa, etenkin silloin kun asian osaa hyvin ja lukeminen tai laskut rullaavat kevyesti. Kuitenkin pääsykokeisiin opiskellessa on tavoitteena osata kaikki mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa, että opiskellessa pitää tasaisin väliajoin hakata päätä seinään. Kun epämukavuusalueella on tarpeeksi pitkään, se muuttuukin oppimisen myötä mukavuusalueeksi. Ei siis ole järkevää lukea paljon sellaisesta aiheesta, jonka osaat jo hyvin.

4. SOPIVAN LUKURYTMIN LÖYTÄMINEN
Arkirytmityksen lisäksi myös opiskeluaiheita on hyvä rytmittää. Luetko mieluummin samaa aihetta koko päivän vai vaihdatko kirjaa tai ainetta kesken päivän? Kertaatko heti ensimmäisenä vai päivän loppu puolella? Löydä oma rytmisi!

5. TIEDÄ MITÄ ON LUVASSA
Tutustu huolella ja ajoissa, millaiset hakemasi alan pääsykokeet ovat. Netistä löytyy paljon vanhoja pääsykokeita ja vastaukset niihin. Toki joku kannattaa jättää itselleen harjoituskokeeksi, mutta osaat paremmin kohdistaa, millaisiin asioihin opiskellessa kannattaa keskittyä. Onko tiettyjä aihepiirejä, joista kysytään usein tai suositaanko tiettyjä tehtävätyyppejä (monivalinta, essee, laskut, täydennystehtävä…)? Olet siis jo askeleen muita askeleen edellä, kun tiedät mitä tuleman pitää!

 

————————————————————————–

Sitten vain oikea asenne ja pääsykoemateriaalin kimppuun! Tsemppiä meiltä kaikilta, toivottavasti nähdään syyskuussa!

<3: Erika, Saara ja Heidi