Iiiks! Muutto uuteen kaupunkiin – Mitä ajatella?

Muutto =  muutos. Siinä tiivistyy kaiken tutun taakseen jättäminen, uusien kavereiden ja harrastusten löytäminen, itsensä löytäminen, uuden elinympäristön rakentaminen. Oikeastaan, muuttaessa uuteen kaupunkiin koko oma arki täytyy ikään kuin löytää uudestaan.

Uuden alussa on aina samaan aikaan ihanuutta ja pelottavuutta, eikö niin? Se on jännittävää, mutta täynnä kymmeniä, upeita mahdollisuuksia tehdä omasta elämästä enemmän oman näköistä ja ihanaa. Been there, done that. Ja sama muutos on edessä varmasti läpi elämän. Halu mennä eteenpäin ja kehittyä ei lopu koskaan.

Jos olet nyt muuttamassa, niin onneksi olkoon uudesta alusta! Siitä tulee varmasti upeaa.

Kerttulin muuttokokemus

Muutin ensimmäiseen omaan kotiin asuessani kotikaupungissani Lappeenrannassa. Se oli hyvä veto, mutta varsinaisen itsenäistymisen koin vasta Joensuuhun muutettuani.

Ensimmäisen Joensuu-kotini sain “sika säkissä”.  Olin löytänyt  torista ilmoituksen, jossa etsittiin kahta korkeakouluopiskelijaa vuokralle. En siis muuttaessani tiennyt, kuka oli tuleva asuinkaverini. Tietämättömyys sai jännittämään uutta kotiani yhä enemmän.

Ennen kämppikseeni tutustumista olin Joensuussa kaksi viikkoa yksin. Opintojen alkuun oli sen verran aikaa, ja olin ihan uudessa kaupungissa, joten rauhallinen tutustumisaika teki hyvää. Siinä olisi voinut tulla paniikki, mutta pidin ystäviini yhteyttä ja yksi pääsi jopa käymään luonani Helsingistä.

Kämppikseni tavattuani olin helpottunut. Uuteen kaupunkiin totuttelu oli mukavaa ja turvallista, kun tiesi, että kotona asuisi joku toinenkin.

Olin tutustunut kesän reissulla uusiin ihmisiin ja loppukesästä aikani kului myös heille viestitellessä.  Ensimmäisten viikkojen aikana ihastelin myös kaupungin keskellä virtaavaa jokea, se oli oikeasti kunnon joki! Elokuussa Joensuussa oli vielä myös ihana kesäsää ja luonnon vihreys hymyilytti kovin.

Lenkkeilin intuition ja GoogleMapsin avulla, kävin tutustumassa vähän kauempana oleviin kuntosaleihin pyörällä ja yritin tehdä Joensuusta mahdollisimman tutun seikkailemalla joka puolella, esimerkiksi ihan keskustan läheltä löytyvässä Kuhasalossa, missä on muuten upeat järviulapan maisemat.

En varannut kalenteriani täyteen, vaan jätin aikaa itselleni ja päähänpistoille. Se oli mahtava tapa tutustua Joensuuhun.

Syksy ja opinnot alkavat

Opintojen alkaessa oloni oli latautunut. Olin osannut viettää aikaa itsekseni ja tiesin, että selviäisin uudenlaisesta arjesta. Opintojen kautta tulin myös ihmisenä uudeksi. Panostin olemaan mahdollisimman aito itseni ja jutustelin rohkeasti jo ensimmäisenä päivänä uusille luokkalaisilleni.

Koitin käydä kaikissa opiskelijabileissä ja tapahtumissa, mikä oli alkuvaiheessa kannattavaa. Eikä niissä tarvitse edes juoda! Hyvällä porukalla on hauskaa muutenkin. Ja niin, swaippailinhan mie innoissani myös Tinderiä, mistä sain suurta hupia juuri kaupunkiin muuttaneena.

Oma kaksio, solu ja yksiö (jep, todella yksinkertaista)

Oma koti on aina oma koti. Kämppistelyn jälkeen muutin Joensuun Ellin perheasuntoon, joka oli valtava! En pitänyt sen sijainnista ja vanhoista puitteista, joten irtisanouduin ja muutin viiden hengen soluun. Viiden hengen! Se oli aikamoinen villitys itseltäni.

En saanut purettua solun asumissopimusta ennen seuraavan vuoden heinäkuuta, joten sitkuttelin pienessä 10 neliön huoneessa lähes koko vuoden. Se oli huono, mutta kiitollisuutta opettava päätös.

Kun pääsin viimein pois solusta, niin sain muutaman kerran Ellille soiteltuani tarjouksen omaan yksiöön (olin ollut Ellin asuntojonossa varmaan jo vuoden). Siinä  yksiössä olenkin asunut nyt yli vuoden, ja tykkään! Toisaalta haaveilen  nykyään jatkuvasti uusista kodeista, mutta se on toinen asia.

Tällä hetkellä asuntotilanne on Joensuussa muuten todella hyvä.

Summattuna sanoisin, että koti on siellä missä itsekin on. Kun asenne omaa arkea ja elämää kohtaan on hyvä, niin missä tahansa pystyy asumaan. Ja joka paikasta jää käteen jotain mahtavaa: uusia ihmisiä, arvostusta ennen vähäpätöisiltä tuntuneita asioita kohtaan, taitoa ymmärtää muita paremmin, ja ennen kaikkea muistoja!

Fiilikset Joensuuhun muuttamisesta

Muuttaessani Lappeenrannasta Joensuuhun vuonna 2017 kaupunki oli minulle täysin tuntematon. En tiennyt siitä mitään! Joensuu vaikutti kaukaiselta, hiljaiselta ja mystiseltä pikkukaupungilta. Muuttaminen jännitti, mutta olin lukiosta valmistuneena, töitä tehneenä ja vastaeronneena valmis aloittamaan tyhjältä pöydältä. Minulla oli tunne, että uudessa kaupungissa voisin olla kuka vaan.

Nyt huomaan, että muutto ihan uuteen kaupunkiin on tehnyt minulle paljon. Se, että sain muuttaa jonnekin, missä kukaan ei minua tunne, antoi mahdollisuuden luoda itseni etenkin sosiaalisesti uudelleen. Kotikaupungissani olin saanut tietyn roolin, mutta Joensuussa minusta tuli kuin toinen minä.

Olen Joensuussa asuessani kaverustunut olemalla avoin ja ystävällinen uusia ihmisiä kohtaan. En toki kaikkia, mutta niitä, jotka ovat olleet opintojen takia lähimäpänä minua. Olen osoittanut ihmisille mielenkiintoni  kyselemällä heidän taustojaan ja tarinoitaan. Avoimuudella ja sopivalla itsevarmuudella pääsee pitkälle. Se, että luottaa itseensä, on paras ase muuttuvissa tilanteissa. Pystyt mihin vaan, ja siihen voi luottaa. Ja mokailutkin ovat inhimillisiä, niistäkin oppii.

Lisäksi, kun minulla oli hyvä olo itsestä, niin en tarvinnut muita tunteakseni oloani hyväksi. Sillä fiiliksellä asiat tavallaan vain tapahtuivat, ja tapahtuvat toki edelleen.

Niin elämä Joensuussa alkoi. Paljon on tapahtunut, mutta mielestäni nuo muutokset kertovat niiden tarpeesta ja siitä, että itsestä voi löytää jatkuvasti uusia asioita.

Nyt mielessäni pyörii kolmas kaupunki, mutta kiitän opintoja, että saan asua Joensuussa vielä ainakin vuoden. Palaan todennäköisesti myös jatkamaan maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistoon. Nyt keskityn alkavaan syksyyn, raivaan kalenterista taas tilaa itselleni ja ympäristöön tutustumiselle. Vapautuneena löytää itselleen tärkeät asiat parhaiten. Ja mikä olisi paras hetki aloittaa puhtaalta pöydältä, kuin alkava syksy.

– Kerttuli

Opintosuunnitelmia tulevaisuuteen

Ollaan puhuttu kesän aikana paljon avoimen yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista ennen opintoja tai opintojen aikana. Omallakin opintopolulla avoin yliopisto on kulkenut rinnalla lähes lukion päättymisestä saakka. Mutta entäs valmistumisen jälkeen?

Olen itse valmistumassa vuoden päästä terveystieteiden maisteriksi ja laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi, mutta edelleen on hieman auki se, mitä todella haluan tulevaisuudessa tehdä työkseni. Olenkin pyöritellyt mielessäni avoimen yliopiston tarjoamia lukuisia kiinnostavia opintoja, joilla voisin täydentää osaamistani ja jatkaa opiskelua vielä valmistumisen jälkeenkin.

Valmistumisen jälkeen

Mitään tarkkaa suunnitelmaa en ole tehnyt, vaikkakin eri vaihtoehtoja on pyörinyt mielessä. Avoimen yliopiston opintotarjonta myös päivittyy jatkuvasti, minkä vuoksi uusia mahdollisuuksia aukeaa aika ajoin. Uusimpana ja kiinnostavimpana mahdollisuutena tällä hetkellä on urheiluravitsemuksen aineopinnot. Olen opiskellut sivuaineena jo urheiluravitsemuksen perusopinnot , joten aineopintoihin jatkaminen olisi huippua! Nämä aineopinnot starttaavat nyt ensimmäistä kertaa tänä syksynä.

Muita itseä kiinnostavia avoimen yliopiston opintoja ovat terveysliikunnan perusopinnot ja ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnot. Tavoitteena olisi siis laajentaa omaa osaamista vielä laajemmalle alueelle kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Katsotaan, tulenko suorittamaan opintoja työn ohessa tai jos työpaikkaa ei heti löydy, voi ajan käyttää hyödyksi myös opiskelemalla. Innolla odotan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

On hienoa, kun tietää, että opiskeluaika ei ole ainoa aika kartuttaa omaa osaamista, vaan työ ohella voi vielä laajentaa omaa osaamistaan myös tulevaisuudessa. Bongasin uutuutena opintokonaisuuden asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnot. Tämä menee ehdottomasti muistiin, jos tulen työskentelemään potilastyössä. Opinopolusta löytyy muuten kiva kohta “kohderyhmä” opintojaksojen tiedoista, missä kerrotaan kenelle eri opintojaksot on suunnattu!

Muista opintopolku!

Opintopolusta kannattaa todellakin selailla itseä kiinnostavia avoimen yliopiston opintoja, oli sitten lukiossa, valmistunut, opiskelemassa tai työelämässä. Tarjolla on ihan huikea määrä eri alojen kursseja ja kokonaisuuksia. Kannattaa ottaa seurantaan myös Itä-Suomen avoimen yliopiston Facebook-sivu! Sinne päivittyy hurjasti ajankohtaisia juttuja opiskeluun liittyen.

Maija // ravitsemustiede

Kesävinkkejä Kuopioon

Jos oot reissaamassa , muuttamassa tai muuten vaan käymässä Kuopiossa, nappaa tästä postauksesta vinkit mun Kuopion kesän suosikkikohteisiin!

 1. Kuopion Saana

Kuopion Saana on aivan ihana ja melko uusi tulokas Kuopion tarjontaan. Saana on super viihtyisä paikka, mistä löytyy saunoja, poreallas, ulkoaltaita, terassi, ravintola, baaritiski… Kaikki mitä ihanalta kesäpäivältä voi toivoa! Saana on kauniilla paikalla järven rannassa ja talvella pääsee pulahtamaan myös avantoon. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka!

2. Kahvilat ja lounas

Kuopiosta löytyy monta ihanaa kahvilaa, joista omat suosikkini ovat kahvila Kaneli ja kahvila Houkutus. Molemmat löytyvät Kuopion keskustasta torin laidalta. Lounaalle kannattaa suunnata SalaCavalan lounaalle torin keskelle, mistä löytyy allekirjoittaneen mielestä ehkä jopa koko Suomen parhaat wokit! Muutenkin Kuopion ravintolatarjontaan kannattaa tutustua, sillä monia uusia, ihania paikkoja on avattu lähivuosina.

3. Puijolle retkeilemään

Kuopion reissulle kannattaa ehdottomasti napata hyvät lenkkarit, reppu ja ulkoiluvarusteet mukaan, sillä Puijon metsissä ja poluilla voi helposti viettää kokonaisen päivän! Puijonnokan laavulta avautuu upeat järvinäkymät ja Puijon matkailupalvelut ja Puijon luonto tarjoavat jos jonkinlaista aktiviteettia aina virtuaalimäkihypystä ja fresbeegolfista mäenlaskuun kumirenkaalla! Puijon portaat sen sijaan nostattavat kokeneemmankin treenaajaan sykkeet kattoon. Portaat löytyvät mäkihyppyrinteiden kupeesta. Puijon laella pääsee myös jatkamaan matkaa vielä korkeammalle Puijon torniin.

4. Väinölänniemen uimaranta

Väinölänniemen uimaranta, tutummin Vänäri, tarjoaa monipuoliset palvelut rennon kesäpäivän viettoon. Vänäri on ehdotommasti Kuopion paras uimaranta ja kaiken lisäksi se löytyy aivan keskustan läheisyydestä. Biitsikentät ja hyppytorni tarjoavat aktiviteettia ja talvisin lämpiää sauna avantouimareille.

5. Risteilyt

Nämä ovat allekirjoittaneella edelleen to do -listalla! Kuopion matkustajasatamasta lähtee monia erilaisia risteilyjä, mistä pääsee tarkkailemaan lähiympäristöä hieman eri näkövinkkelistä. Kannattaa tutustua eri mahdollisuuksiin ja hypätä paatin kyytiin nauttimaan kauniista järvimaisemista.

Jäikö joku sun lemppari kesäkohde Kuopiossa mainitsematta? Jätä kommentteihin lisää ideoita kesäpäivän viettoon!

Maija // ravitsemustiede

Maijan tarina – Miten hyödyin avoimen yliopiston opinnoista

Päätös ravitsemustieteelle hakemisesta

Oli vuosi 2014 ja kevään yo-kirjoitukset ja yhteishaku lähestyivät. Olin jo päättänyt, että tulen hakemaan ravitsemustieteelle Itä-Suomen yliopistoon, mutta en ollut varma, haluanko jatkaa suoraa lukiosta yliopistoon (ihan kuin olisin muutenkaan päässyt ensimmäisellä sisään… heh). Olin panostanut lukioon ja ylioppilaskirjoituksiin ja tuntui, että tarvitsen pienen tauon opiskelusta. Rahaakin olisi kiva kerätä vähän talteen ennen tulevia opintoja.

Päätin kuitenkin hakea yliopistoon ja käydä pääsykokeissa, vähintään tutustumassa kampukseen ja pääsykoetilanteeseen. Kirjoitusten jälkeen matkustin Kuopioon, kävin tekemässä sekä ravitsemustieteen että lääketieteellisen pääsykokeen ja palasin kotiin yhtä kokemusta rikkaampana. Halusin kuitenkin kovasti kouluun ja päätin, että ensi vuosi on minun vuoteni ja tulisin pääsemään sisään.

Pettymys

No, elämä ei aina mene niin kuin suunnittelee. Luin ja laskin todella paljon talven ja kevään aikana ja koin, että olin valmistautunut kevään 2015 pääsykokeeseen loistavasti (HUOM. ravitsemustieteen pääsykoe oli tuolloin täysin erilainen kuin nykyään). Kevään 2015 koittaessa suuntasin jälleen Kuopioon itsevarmana ja marssin kokeeseen Snellmanian rakennukseen. Kolme tuntia myöhemmin poistuin koesalista, en enää yhtä itsevarmana, sillä yhden kemian tehtävän laskun tulos ei ollut täsmännyt annettuihin vastausvaihtoehtoihin. Tehtävä oli 6 pisteen arvoinen ja väärästä vastauksesta menetti puolet tehtävän pistemäärästä. Olin siis menettänyt yhdellä tehtävällä jo 9 pistettä. Olin lähestulkoon varma, että olin epäonnistunut, ja joutuisin odottamaan opiskelujen aloittamista vielä vähintään vuoden lisää. Kesäkuussa asia varmistui, kun opintopolusta tuli tieto, että en ollut saanut opiskelupaikkaa. Harmitti, paljon.

Plan B

Onneksi maailmassa on sellainen henkilö kuin äiti. Ja onneksi äiti on fiksu tyyppi ja tuntee lisää fiksuja tyyppejä. Alun perin koko ravitsemustiede alana löytyi äidin tuttujen kautta, ja nyt sain kuulla, että pystyn opiskelemaan ravitsemustieteen opintoja Seinäjoella, vaikka en ole edes yliopistossa. Ja vieläpä niin, että saisin sisällytettyä opinnot osaksi tutkintoani, jos (ja kun) tulen tulevaisuudessa pääsemään sisään. Lähdin ottamaan asioista selvää ja löysin Avoimen yliopiston ravitsemustieteen perusopinnot laajudeltaan 25op, jotka suoritetaan pääosin verkko-opintoina. 25 opintopistettä vastaa hieman vajaan puolen vuoden opintoja yliopistossa! Olin super innostunut, ja totta kai ilmoittauduin Avoimen yliopiston opiskelijaksi saman tien. Aloitin avoimen opinnot syksyllä 2015. Opinnot maksoivat tuolloin melko lailla saman verran kuin nykyään, mutta koin, että summa oli pieni panostus tulevaisuutta ajatellen.

Opiskelujen aloittaminen avoimessa yliopistossa

Siispä lukuvuoden 2015–2016 vietin ravitsemustieteen perusopintojen parissa. Opin hurjasti uutta, innostuin alasta vain lisää ja sain uutta motivaatiota pääsykokeeseen valmistautumiseen. Opintojen ohella työskentelin ja keväällä valmistauduin myös pääsykokeisiin, entistä huolellisemmin. Keväällä 2016 onnekseni onnistuin pääsykokeessa ja kesällä 2016 sain herätä päiväunilta työpäivän jälkeen sähköpostiin, jossa kerrottiin, että olin saanut opiskelupaikan, jes!

Vihdoin tutkinto-opiskelijaksi!

Syksyllä 2016 kun opinnot alkoivat, oli minulla jo plakkarissa lähes puolen vuoden opinnot. Kurssit, joita olin jo suorittanut, jakaantuivat kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Pääsin aloittamaan opinnot hieman kevyemmin, sillä ihan ensimmäisen kurssin olin jo suorittanut avoimessa. Olisin pystynyt myös opiskelemaan koko tutkinnon neljään vuoteen (monet tekevät näin, jos on aikaisempia opintoja esim. avoimesta yliopistosta), mutta en halunnut kiirehtiä, vaan sen sijaan opiskelin itselleni sivuaineeksi terveyden edistämisen ja terveystiedon opintoja ja lähdin vaihto-opiskelemaan. Avoimessa opiskellut asiat siis antoivat minulle enemmän vapautta suunnitella omia opintoja, opiskella useamman sivuaineen, ja halutessani olisin voinut valmistua nopeammin. Saimme myös ohjausta yliopistolta, miten opintoja kannattaa suunnata, kun on jo aikaisempia opintoja taustalla.

Siispä…

Kiitos siis äiti, Itä-Suomen avoin yliopisto Aducate, Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto ja ennen kaikkea kiitos itselleni, että tartuin avoimen yliopiston mahdollisuuteen. En vaihtaisi päivääkään pois (paitsi ehkä sen, kun sain tietää etten päässyt kouluun)!

Ootko sä hyödyntänyt tai aiotko hyödyntää avoimen yliopiston opintotarjontaa? 🙂

//Maija, ravitsemustiede

Avoin yliopisto – seuraajien Q&A

Tässä postauksessa on kooste YouTubestakin löytyvän videon kysymyksiin. Keräsin kysymyksiä lähettiläiden Instagramissa, ja kysymyksiä tuli tosi kiva määrä, kiitos!

Disclaimer. Muistathan tarkistaa ajankohtaiset tiedot aina koskien haluamiasi opintoja Avoimesta yliopistosta tai osoitteesta Opintopolku.fi!

Sitten suoraan kysymyksiin ja vastauksiin.

Voiko kuka tahansa opiskella avoimessa?
  • Kyllä, avoimen yliopiston opinnot ovat kaikille avoimia!
Koska voi ilmoittautua?
  • Verkko-opintoihin usein jatkuva haku, joten koska vain voi ilmoittautua! Kesäyliopistojen ja muiden yhteistyöoppilaitosten järjestämiin opetuksiin katso järjestävän tahon ilmoittamat ajat Opintopolku.fi kohdasta hakeminen.
  • Opiskelijat valitaan opintoihin yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Aineopintotasoisissa opinnoissa edellytetään yleensä, että olet suorittanut perusopinnot. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös muita valintaperusteita, joten tsekkaa aina sinua kiinnostavan alan kriteerit Opintopolku.fi!
Millaista opiskelu on?
  • Opiskelu verkko-opinnoissa on itsenäistä ja vaatii oman elämän ja opiskelujen hyvää aikatauluttamista. Opintojen rakentaminen on kuitenkin melko joustavaa ja verkko-opintoja voi suorittaa milloin ja missä itselle sopii. Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi esimerkiksi työn ohella.
Onko avoimen yliopiston kurssit maksullisia, jos on päässyt sisään yliopistoon?
  • Tutkinto-opiskelijat suorittavat samoja oppiaineita pääsääntöisesti vapaalla sivuaineoikeudella. Mikäli tutkinto-opiskelija haluaisi suorittaa opintoja nimenomaan avoimessa yliopistossa, on se maksullista. Tutkinto-opiskelijan kannattaa ensin tiedustella, tarjotaanko hänen haluamiaan opintoja sivuaineena siitä oppiaineesta, mikä itseä kiinnostaa.
Tarvitseeko Avoimen yliopiston opintoihin ostaa kirjoja?
  • Lähtökohtaisesti ei, kirjastoista löytyy hyvin materiaalia ja kursseilla on käytössä myös paljon verkkomateriaalia. Myös yliopiston verkkokirjasto on käytettävissä. Suosittelen eri alojen perusteosten ostamista, jos ala on sellainen, minne haluaa esimerkiksi opiskelemaan.
Pääseekö avoimeen kaikki hakijat?
  • Ei välttämättä, joillekin kursseille on kiintiöt, ja osallistujat otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä. Joihinkin opintoihin, esim aineopintoihin, vaaditaan, että perusopinnot on suoritettu. Muuten opinnot ovat kaikille avoimia!
Saavatko avoimen opiskelijat hyödyntää UEFin opiskelutiloja ja kirjastoa?
  • Kyllä, yliopiston tilat ovat julkisia ja siten kaikkien käytettävissä.
Onko avoimessa kontaktiopetusta tukinto-opiskelijoiden kanssa?
  • Jotkin oppiaineet toteutetaan integroituna opetuksena eli avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat yliopiston perustutkinto-opiskeluun. Tällöin opetus järjestetään myös päiväaikaan. Pääosin opinnot ovat kuitenkin verkko-opintoina tai lähiopetuksena iltaisin ja viikonloppuisin.
Voiko osallistua samoihin bileisiin tutkinto-opiskelijoiden kanssa?
  • Yleensä opiskelijabileet on julkisia ja joissain oppiaineissa ainejärjestöt huomioivat myös avoimen opiskelijat!
Kannattaako muuttaa kampuskaupunkiin?
  • Jos on opiskelemassa verkko-opintoja, ei ole pakko, mutta toki jos haluaa niin voi muuttaa. Kampuksen palvelut (itseopiskelutilat, kirjasto ym) ovat myös avoimen opiskelijoiden käytettävissä.
Miten kesäyliopisto eroaa avoimesta?
  • Kesäyliopistot ja muut yhteistyöoppilaitokset voivat järjestää opetusta avoimen yliopiston kanssa yhteistyössä. Tällöin opinnot ovat samoja kuin avoimessa, mutta yhteistyöoppilaitos voi järjestää esimerkiksi luentoja ja muuta lähiopetusta.
Paljonko maksaa vuoden opinnot avoimessa?
  • Tämä riippuu siitä, miten paljon vuodessa haluaa opiskella. Päätoimisilla opiskelijoilla opintopisteitä kertyy noin 60 vuodessa. Avoimen yliopiston maksut on koottu alle.

Yksittäiset opintojaksot: 12 euroa/opintopiste

Perusopintokokonaisuus, väh. 25 op: 250 euroa

Aineopintokokonaisuus, väh. 35 op: 350 euroa

Aineopintokokonaisuus, alle 35 op: 10 euroa/opintopiste

Osaamiskokonaisuudet: 10 euroa/opintopiste

Mistä tietää mitä kursseja pitää käydä, jos haluaa avoimen väylän kautta hakea?
  • Katso haluamasi alan hakukriteerit alakohtaisesti Opintopolku.fi!
Onko työmäärä sama avoimessa ja yliopistossa?
  • Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työtä. Tämä pätee niin tutkinto-opiskelijoille kuin avoimen yliopiston opiskelijoille. Verkko-opinnoissa voi aikatulujen kanssa sumplia enemmän verrattuna luento-opetukseen ja oma aktiivisuus ja panostus on iso osa opintoja niin tutkinto-opiskelijoilla kuin avoimessakin.
Mitä mieltä olet perusopintojen käymisestä avoimessa AMK-opintojen ja töiden ohella?
  • Jos omat voimavarat riittävät, niin ei muuta kuin opiskelemaan! Avoimen opinnot on suunniteltu niin, että niitä voi suorittaa töiden ohella. Opinnot vaativat kuitenkin aikaa, joten muista oma jaksaminen. Opinto-oikeusaika on kuitenkin melko pitkä esimerkiksi perusopinnoille, joten opintoja ei tarvitse suorittaa nopealla tahdilla. Voi myös opiskella vain yksittäisiä opintojaksoja.

Jos sulla heräsi lisää kysymyksiä, jätä kommenttia niin me vastataan!

Maija // ravitsemustiede

 

TRY-hanke ja väylähaku

TRY-hanke, eli Toinen reitti yliopistoon -hanke. Mitä?!

Toinen reitti yliopistoon tarkoittaa väylähakua, eli käytännössä sitä, että todistusvalinta tai pääsykoe eivät ole ainoa tapa päästä sisään! TRY-hankkeen tavoitteena on pilotoida ja siten lisätä muita mahdollisuuksia pääsykoe- ja todistusvalinnan ohelle. TRY-hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen kehittämishanke, ja siinä on mukana jopa 11 yliopistoa Itä-Suomen yliopisto mukaan lukien. Mukana on siten myös useita eri oppiaineita. Hankkeessa kehitetään erilaisia reittejä yliopistoon paitsi toisen asteen opiskelijoille, myös toisen asteen jo suorittaneille ja työelämässä oleville. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä ja parantaa tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta liittyen väylähakuun.

Mitä tarkoittaa väylähaku?

Väylähauku eli Avoimen yliopiston väylä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että yliopistoon haetaan avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Kaikille aloille ei voi hakea väylän kautta ja eri hakukohteiden kriteerit vaihtelevat, joten ota aina selvää sinua kiinnostavan alan hakukriteereistä! Kriteerit ja hakukohteet päivittyvät vuosittain, joten ole aina selvillä tämän hetkisestä tilanteesta hakukohdettasi koskien. Joissakin hakukohteissa voi olla kriteerinä esimerkiksi jokin taustatutkinto, opintopistemäärä tai tietyt arvosanat vaadituista opinnoista.

Mistä löydän tietoa valintaperusteista?

Väylähaun valintaperusteet vaihtelevat pääaineesta riippuen ja ajankohtaiset tiedot löytyvät Opintopolusta. Karkeasti eri aloille vaaditaan 15-60 opintopisteen suorituksia Avoimessa yliopistossa. Tämä tarkoittaa noin ¼–1 lukuvuoden mittaisia täysipäiväisiä opintoja, joita voi avoimessa suorittaa kuitenkin myös hitaammalla tahdilla.  Täältä (klik!) voit katsoa Itä-Suomen yliopiston kevään 2020 hakukohteet, jonne oli mahdollista hakea väylän kautta. Uudet tiedot päivittyvät lokakuussa 2020! Opintopolun välilehdeltä ”hakeminen” löydät jokaisen hakukohteen tarkemmat valintaperusteet.

Kuva: https://opintopolku.fi/wp/fi/
Kuva: https://opintopolku.fi/wp/fi/

 

Uusia mahdollisuuksia!

Vuonna 2021 Itä-Suomen yliopistoon pystyy väylän kautta hakemaan jopa 40 eri hakukohteeseen! Avoimessa yliopistossa opiskeltavat opintojaksot ovat aina osa varsinaista tutkintoa, joten opinnot ovat samoja, mitä tutkinto-opiskelijat suorittavat yliopistossa. Tämä tarkoittaa sitä, että Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voi sisällyttää osaksi tutkintoa ja siten saada hyvän startin tutkinto-opiskelulle ja valmistua nopeammin! Näin voit edistää yliopisto-opintoja ja valmistumista jo ennen opiskelupaikan saamista. Siistiä, vai mitä?

Opinto-ohjausta? Kyllä, kiitos!

Jos tiedät opiskelevasi tutkintotavoitteisesti (eli aiot hakea yliopistoon ja suorittaa tutkinnon = valmistua), kannattaa opintoja suunnitella jo Avoimessa yliopistossa yhdessä oppiaineen suunnittelijan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaus on ilmaista ja palvelu on kaikille saatavilla, myös sinulle, joka mietit juuri omiin tarpeisiisi sopivia opintoja tai kaipaat muuten apua opintojen suunnittelussa. Lisää opinto-ohjauksesta voit lukea tästä (klik!) linkistä.

Opinto-ohjaus kuulostaa super tylsältä, mutta voin luvata, että asiansa osaavat, mukavat ja kannustavat opot auttavat ja tukevat sinua eteenpäin kohti tavoitteitasi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai mitä?

 

Maija // ravitsemustiede

Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä!

UEF Avoimen väylä tutkinto-opiskelijaksi

TRY-hanke

Kurkkaa myös 5+1 faktaa avoimen väylästä

Avoimen yliopiston kulmakivet

Avoin yliopisto, avoimen väylä, TRY-hanke… Niin että mitä?

Yritän selittää.

Mahdollisimman yksinkertaisesti muotoillen: Itä-Suomen avoin yliopisto, Aducate, tarjoaa ihka oikeita yliopisto-opintoja opintomaksuja vastaan.
Avoin yliopisto käy useimpien yliopistossa opiskeltavien aineiden osalta kaikille. Se tarjoaa opinnoista haaveileville mahdollisuuden oppia uutta ja päästä tavoitteisiinsa.

Avoimen väylä on yksi reitti yliopistoon. Joka alalle ei voi päästä avoimen opintojen kautta, mutta avoimen yliopiston väylän tarjoaviin hakukohteisiin voi.  Itä-Suomen yliopiston väyläopintojen hakukohteet löytyvät Hae yliopistoon -sivuilta.  Suosittelen pienen salapoliisityön tekemistä!

Avoimen väylän kautta hakeminen tarkoittaa käytännössä yliopisto-opintojen tekemistä avoimessa yliopistossa. Periaatteessa voit siis opiskella itsellesi paikan yliopistosta. Tämä kuulostaa niin hassulta, mutta siten se nykyään myös onnistuu. Ei vaan minun aikanani, mutta onneksi edes nyt!

Väylähaun lisäksi yliopistoon voi hakea todistusvalinnalla ja perinteiseen tyyliin valintakokeella.

TRY-hanke, eli toinen reitti yliopistoon,  on se koulutussuunnittelun elin, joka kehittää erilaisia reittejä tutkintokoulutukseen todistusvalinnan ja valintakokeiden lisäksi. Väylähaku on yksi hankkeen aikaansaannoksista erilaisten väylien lisäämisen ja väyläopiskeluun liittyvän neuvonnan ja ohjauksen antamisen lisäksi. Hankkeessa on mukana 11 yliopistoa ja useita eri oppiaineita.

Avoimessa yliopistossa on mielestäni parasta, että sen avulla voi kokeilla itseään kiinnostavaa alaa ja ylipäänsä yliopisto-opintojen sopivuutta. Olen itse vaihtanut jo kerran alaa, koska en tiennyt mihin olin menossa tai mitä olin tekemässä. Se on elämää, ja varmasti tulevaisuudessa useamman alan händlääminen on yhtä lailla arkipäivää. Avoimen opinnot olisivat ehkä tehneet lukion jälkeisestä opintopolustani vain hieman suoremman.

Avoimen yliopiston “reality check” voi antaa paljon:

1. Avoimessa voit kartuttaa osaamistasi yliopistotasolla, olit sitten alasta muuten vain kiinnostunut tai sinne kovasti haluamassa. Pääset tekemään töitä unelmiesi eteen, vaikkei opiskelupaikka irtoaisi heti lukion jälkeen.

2. Voit edistää korkeakouluopintojasi ja valmistumistasi jo ennen virallisen opiskelupaikan saamista. Avoimessa tehdyt opinnot kirjautuvat yliopiston rekisteriin.

3. Voit tunnustella itseäsi kiinnostavaa alaa ilman suurta sitoutumista ja ensikertalaisuuden menettämistä. (Jo muutama avoimessa tehty kurssi voi kertoa paljon!)

4. Saat varmuutta tehdä lopullisen hakupäätöksen ja kokeilla muitakin opintomahdollisuuksia. Tämä on hyvä asia myös esimerkiksi toista tutkintoa harkitessa.

5. Kun pääset opiskelemaan avoimen yliopiston tai väyläopintojen jälkeen, tiedät vallan paremmin, mitä sinulle on luvassa.

6. Avoimessa tutustut yliopistossa opiskelun perusasioihin. Opit akateemisia taitoja, joiden avulla selviät korkeakoulussa ja opiskelet itsellesi tutkinnon.

+1 Saat opintojen tarjoamien näkökulmien ja taitojen ansiosta valmiuksia menestyä myöhemmissä opinnoissa, työelämässä ja muidenkin alojen pääsykokeissa.

Uuden opiskelu kannattaa! Erilaisista kokemuksista on hyötyä, vaikka suunnitelmiin tulisikin muutoksia ja oma suunta tekisi yllättäen täyskäännöksen. Lisäksi jokainen askel vie eteenpäin.
Uutta oppimalla voit myös löytää itsestäsi sellaisia puolia, joiden olemassaolosta ei ollut tietoakaan.
Terveisin minä, psykologiasta haaveillut, tällä hetkellä miettimässä töitä toimittajana, käsikirjoittajana, tutkijana tai runoilijana.

Avoimen opinnoille on määritelty hinnat, joissa yksi opintopiste maksaa 12 euroa. Opintojaksot, eli yksittäiset kurssit, ovat tavallisesti 5 opintopisteen suuruisia kokonaisuuksia.
Mikäli tarkoituksesi on hakea yliopistoon väylähaulla, valitset opinnoiksi perusopintokokonaisuuksia. Näiden suuruus on vähintään 25 opintopistettä, ja paketin hinta lähtee 250 eurosta. 25 opintopistettä vastaa noin puolen vuoden yliopisto-opintojen työmäärää.

Avoimen väylässä hakeminen ei edellytä aiempia toisen asteen opintoja, eli ilman lukiota ja ammattikouluakin pääsee opiskelemaan.

Loppukaneettina panoitan, että avoimessa opiskelemalla ei tarvitse katsella menneitä esimerkiksi ylioppilastodistuksen arvosanoja korottamalla, vaan suunnan voi kääntää tulevaisuuden koulutuspolun suunnitteluun.

Lisää aiheeseen liittyviä postauksia on tulossa meiltä myöhemmin, joten katsele meidän somea sillä silmällä! Olemme suunnitelleet juttuja mm. väylähausta, väyläopinnoista ja TRY-hankkeesta, mahdollisimman kivasti käytäntöön kiedottuina.

 

Aurinkoista kesää ja intoa tulevan suunnitteluun! ☀️

– Kerttuli, kulttuurintutkimuksen opiskelija

Oman alan valinta – mikä minusta tulee isona?

Viimeistään lukion tai ammattikoulun loppupuolella jokaiselle opiskelijalle nousee esiin kysymys siitä, mikä se oma ala tulevaisuudessa on. Painetta voi tulla koulun tai ympäristön puolelta, eikä silti mielessä ole välttämättä mitään tiettyä alaa tai ammattia. Miten lähteä liikkeelle, kun oma ala ei ole tiedossa?

Oman kokemukseni mukaan alkuun kannattaa keskittyä omiin mielenkiinnonkohteisiin: mitkä aineet lukiossa tai muussa koulussa ovat kiinnostaneet, mitä tykkää tehdä vapaa-ajalla, millaiset arvot ovat tärkeitä ja mihin haluaisi panostaa. Onko intohimo ihmisten auttamisessa, teknologiassa, taiteessa, luonnossa tai vaikkapa kielissä? Kiinnostaako kulttuuri, erilaiset ihmiskohtalot tai vaikka maaperä ja ilmasto? Kuvittele itsesi erilaisissa tilanteissa. Mitkä hetket ovat olleet sinulle tärkeitä, miten toimit niissä? Ehkä olet erityisen empaattinen, tietoteknisesti taitava, kielellisesti lahjakas tai innoissasi aina, kun pääset selittämään asioita ystävillesi.

Omia kiinnostuksenkohteita ja erityistaitoja kannattaa ajatella laajasti ja kirjata ylös. Kirjaa ylös nekin asiat, jotka eivät tunnu liittyvän mitenkään koulutukseen: kukkien hoito ja isovanhempien auttaminen. Omien arvojen tarkastelun ja kirjaamisen jälkeen kannattaa avata listaukset eri koulutusmahdollisuuksista, tarkastella niitä rauhassa ja pohtia ääneen kavereiden tai opinto-ohjaajan kanssa. Kun löytää kiinnostavan koulutuksen, kannattaa se kirjata ylös. Itä-Suomen yliopiston tarjonnan löytää esimerkiksi täältä. 

Kun kiinnostava koulutusvaihtoehto löytyy, kannattaa panostaa tiedonhakuun. Lähes jokaisesta koulutusalasta löytyy joku opiskelija tai opettaja, johon voi saada yhteyden yliopiston hakupalveluiden kautta. On täysin ok kysellä vaikka kymmenenkin alan opiskelijoiden kokemuksia, koska vain näin voi löytää sen itselleen sopivimman! Opiskelijoilta, lähettiläiltä ja opetuskunnalta kannattaa kysellä työllistymisestä, opiskelun etenemisestä, kursseista ja opetustyyleistä. Suurimman osan tutkinnoista kurssikuvaukset löytyvän netistä kokonaisuudessaan, jolloin saa jo selvän kuvan siitä, mitä opinnot pitävät sisällään.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa rentous ja se, että mikään ei ole lopullista. Mikäli opiskelupaikka ei ensimmäisenä vuonna tärppää, voi asian nähdä mahdollisuutena: nyt on vuosi lisää aikaa tunnustella fiiliksiä, kartuttaa elämänkokemusta ja nähdä maailmaa. Mikäli taas koulupaikan valinnassa tulee huti, on sekin täysin korjattavissa seuraavana vuonna. Oman tiensä voi löytää myös oman koulutusalansa sisältä, sivuainevaihtoehdoilla ja suuntautumisella moni opiskelupolku on muokattavissa jo paljon. Itä-Suomen yliopistolla on vapaa sivuainemahdollisuus, joka tarjoaa jo merkittävästi lisää muokattavuutta opintoihin. Mikäli taas mielessäsi on jo selkeä tavoite omasta tulevaisuudenalasta, työskentele johdonmukaisesti kohti sitä. Yksi, kaksi tai kolmekaan epäonnistunutta yritystä eivät tarkoita, etteikö sisäänpääsy olisi edelleen täysin mahdollista seuraavana vuonna!

Tsemppiä kaikille kevään pääsykokeisiin, erityisesti näinä erityisinä aikoina.

Muista seurata intohimoasi, vaikka muut eivät uskoisi siihen. Polku voi olla varsin koukeroinen, mutta lopulta jokainen löytää kyllä paikkansa. 

Reetta/metsätiede

Kurkistus ravitsemustieteen opintoihin

Mitä ravitsemustieteen opinnot sisältävät?

Ravitsemustieteen opinnoissa opiskellaan itse ravitsemustieteen lisäksi muun muassa elintarviketieteitä, lääketiedettä, luonnontieteitä ja käyttäytymistieteitä. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana pinnoissa pureudutaan elimistön toimintaan aina solutasolta lähtien, mistä edetään kohti suurempia kokonaisuuksia. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä syvemmin pureudutaan siihen, miten ravitsemus vaikuttaa terveyteen ja miten opittua voidaan soveltaa käytännön työelämässä ja ihmisten arjessa.

 

Kandidaatin tutkinto

…eli opintojen ensimmäiset kolme vuotta

Kandivaiheessa suurin osa opinnoista koostuu yhteisistä opinnoista, mutta mukaan mahtuu myös sivuaineopintoja, jotka jokainen opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. Sivuaineopinnot voivat olla esimerkiksi kauppatieteitä, psykologiaa, urheiluravitsemusta tai kansainvälisiä opintoja.

Tässä muutamia palasia kaikille yhteisistä kurrseista, mitä kolme ensimmäistä vuotta pitävät sisällään: 

  • Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 
  • Sydämen, keuhkojen ja munuaisten toiminta 
  • Ruoansulatus ja aineenvaihdunta 
  • Elintarviketurvallisuus 
  • Ravitsemustieteen tutkimusmenetelmät
  • Terveystieteelliset tutkimusongelmat ja tiedonhallinta 
  • Ruoanvalinta ja syömiskäyttäytyminen 
  • Terveyden psykologia 

Maisterin tutkinto

…eli viimeiset kaksi opiskeluvuotta

Terveystieteiden maisterin tutkinnossa (TtM) ravitsemustieteellä on monta eri mahdollisuutta koostaa opinnot. Terveystieteiden maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, eli ajallisesti noin kaksi vuotta opiskelua. Maisterin tutkinnosta noin puolet opinnoista on kaikille yhteisiä, ja loput opinnot voi valita oman mielenkiinnon mukaan! Erikoistua voi esimerkiksi ravitsemusterapiaan, urheiluravitsemukseen tai elintarviketeollisuuteen. Nyt kerron lisää ravitsemusterapiaopinnoista, sillä se on ylivoimaisesti suosituin suuntautumisvaihtoehto maisterivaiheessa.

Harkka opetuskeittiöllä, missä laskettiin ja havainnollistettiin eri ruokien sisältämiä hiilihydraattimääriä
Ravitsemusterapiaopinnot

Ravitsemusterapiaopinnot koostuvat pääsääntöisesti kahdesta isosta kokonaisuudesta: perusterveydenhuollon osiosta (ravitsemusterapia 1, 30 op) ja erikoissairaanhoidon osiosta (ravitsemusterapia 2, 30 op). Nämä opinnot suoritettuaan, on oikeutettu hakemaan laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyttä Valviralta. Laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi voi Suomessa valmistua vain Itä-Suomen yliopistosta! Ja vain tämän pätevyyden omaavat saavat käyttää ravitsemusterapeutin nimikettä.Mitä ravitsemusterapiaopinnot sitten sisältävät? Tässä kurssiesimerkkejä:

  • Ravitsemushoidon lähtökohdat eli mm. ravitsemustilan arviointi ja verikokeiden ja labrojen tulkinta
  • Elintapasairaudet ja tyypin 1 diabetes eli mm. dyslipidemiat, sydänsairaudet, diabetes
  • Perusterveydenhuollon erityisosa-alueet eli mm. IBS, keliakia, allergiat, tulehdukselliset suolistosairaudet
  • Vajaaravitsemus ja tehostettu ravitsemushoito eli mm. syöpäsairaiden, kirurgisten, trauma-, palovamma- ja keuhkopotilaiden ravitsemushoito
  • Vaativan tason ravitsemushoidon erityisosa-alueet eli mm. munuaispotilaiden, kasvuhäiriöisten lasten ja keskoslasten ravitsemushoito
  • Psykiatriset sairaudet ja syömiskäyttäytymisen häiriöt eli mm. syömishäiriöt, masennus ja muut mielialahäiriöt, addiktiot ja autismin kirjon sairaudet ja niiden ravitsemushoito
  • Harjoittelut perusterveydenhuollossa 6 vkoa ja erikoissairaanhoidossa 8 vkoa

Kehonkoostumuksen arviointia ja antropometrisia mittauksia

Käytännönläheisyys

Maisterivaiheessa kandivaiheessa opittuja asioita aletaan syventämään, soveltamaan ja viemään käytäntöön. Paitsi että perinteinen luento-opetus on edelleen läsnä, korostuu luennoilla opittujen asioiden vieminen käytäntöön esimerkiksi potilasharjoitusten kautta. Myös opetuskeittiöllä päästään viettämään enemmän aikaa ja harjoitellaan esimerkiksi erilaisiin ruokavalioihin sopivien tuotteiden käyttöä ja maistuvuutta. Tämä on erittäin tärkeää, sillä käytännön ohjauksessa meidän tulee osata kertoa tuotteista ja niiden käytöstä arjessa potilaille, joilla on todettu esimerkiksi keliakia tai jokin allergia.

Maisterivaiheen opinnoissa korostuu lisäksi asiakkaan/potilaan kohtaaminen, asiakaslähtöinen ohjaus ja yksilö- sekä ryhmäohjaus. Potilaan kohtaamista ja ravitsemusohjausta päästää harjoittelemaan niin näyttelijöiden, kurssikavereiden kuin myös sairaalassa ja tk:ssa potilaiden kanssa opettajan ohjauksessa. Vaikka nämä potilasohjaukset jännittävät aina aluksi, oppii niistä ihan hurjasti ja saa tärkeää kokemusta. Käytännönläheisyys on yksi opintojen parhaista puolista!

Valmistautumassa ensimmäiseen potilasharkkaan ja ohjaukseen.
Opinnoissa ollaan myös melko paljon opetuskeittiöllä, missä on esimerkiksi allergialeivontaa. Tässä kuvassa erilaisia erityisruokavalioihin soveltuvia leivonnaisia.

Aikamoinen setti, eikö? Tiesitkö, mitä kaikkea opiskellaan vai tuliko yllärinä? 

Maija // ravitsemustiede

Taitostudia

Taitostudia on lääketieteen opiskelijoiden simulaatio-opetustila.
Taitostudialla järjestetään opetusta, mutta opetuksen ulkopuolella opiskelijat voivat tulla harjoittelemaan tiloihin käytännön taitoja.

Taitostudian moodlesivuilla on uusia opetusvideoita, joiden avulla opiskelijat voivat kerrata opittuja taitoja ennen harjoittelua. Videoilla on käytössä samat tekniikat, kuin itse opetuksessa.

Toisen vuoden opiskelijan näkökulmasta taitostudia on todella hyödyllinen, mutta varmasti opintojen edetessä ja käytännön taitojen lisääntyessä, siellä harjoittelusta tulee paljon merkittävämpää.

Vaikka Kuopiossa paljon panostetaan  käytännön opetukseen, jo opittujen taitojen kertaaminen on todella tärkeää ja on hienoa, että meillä on siihen mahdollisuus!

Viivi // Lääketiede