Category Archives: Jenna Hyvärinen

Asunnon etsintä ja asuminen

Suurimalla osalla, ellei kaikilla, on pääsykokeet ohi ja moni on päässyt vähän haistelemaan mahdollisen opiskelukaupungin tuulia. Siis sen kaupungin, johon toivottavasti muutat syksyllä, elokuussa tai syyskuussa. Nyt on kesäkuu ja hakujen tuloksia on jo joiltakin aloilta tullut, suurimmaksi osaksi ne kuitenkin tulevat heinäkuun ensimmäisinä päivinä.

Suosittelen ihan joka ikistä sen hyväksymisvahvistuksen saamisen jälkeen hakemaan heti ensitöikseen asuntoa. Faktahan on se, että lähes jokaisessa kaupungissa, jossa voi opiskella jotakin on syksyisin asuntopulaa pienistä asunnoista. Joensuussa kaupungin opiskelija-asuntoja välittää Joensuun Elli, Kuopiossa Kuopas ja Savonlinnassa Sao. Myös yksityisiltä voi kysellä, mutta usein niiden neliöhinta on korkeampi.

DSC_0687

Asuntoa etsiessä saa esittää toiveita ja kannattaa ihan tosissaan miettiä, asuuko halvemalla ja hankkii talvella bussikortin vai asuuko kalliimmassa asunnossa lähellä keskustaa. Huomioi myös, että kampukset ovat kaikissa UEF-kaupungeissa lähellä keskustaa. Kokemuksesta kannattaa myös ajatella esimerkiksi sitä, että jos aikoo reissata paljon, minne asti jaksat raahata painaavaa kassia kävellen. Mistä löytyy kaukoliikenteen linja-autopysäkki tai juna-asema? Myös harrastukset voivat vaikuttaa asunnon sijaintiin. Tutki siis ainakin niitä top 3 kaupunkeja hyvissä ajoin, ennen hakutuloksia.

DSC_0683

Kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta valitettavasti useille käy niin, etteivät he pääse sinne alueelle tai siihen asuntoon, mihin he haluaisivat. Usein, mutta ei aina, jos asunto ei ole kirjattujen toiveiden mukainen, sitä ei tarvitse vastaanottaa eikä menetä paikkaansa asuntojonossa. Tarkista tämä kuitenkin aina soittamalla vuokranantajalle. Moni asuu ensimmäisen opiskeluvuotensa tai ainakin osan siitä, jossain ei-niin-kivassa-ja-ihanassa asunnossa tai kaupunginosassa. Keväällä taas asuntoja vapautuu ja silloin on hyvät mahdollisuudet saada unelmiensa asunto. Esimerkiksi olen itse asunut neljässä asunnossa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikä on kyllä harvinaista. Ensimmäinen oli soluasunto kaukana keskustasta, joten asuin siellä elokuusta joulukuuhun. Toisessa, yksityiselta vuokratussa kaksiossa keskustassa asuin erään tytön kanssa kevään, minun piti asua pidempään, mutta asunnon omistaja halusikin yllättäen remontoida sen kokonaan, joten meidän piti muuttaa. Sain Joensuun Elliltä nopeasti keskustasta solun, jossa asuin kesän. Syyskuussa pääsin muuttamaan Ellin yksiöön Kanervalaan, heti keskustan viereen.

Toivoin juuri kyseistä taloa, sillä en halunnut “nukkua samassa huoneessa, jossa laitan ruokaa”. Toiveeni kirjattiin ylös ja jäin jonottamaan. Elokuussa sain sähköpostin ja kävin katsomassa asuntoa. Opiskelija-asunnoissa on usein käytäntönä ettei asuntoa pääse katsomaan ennen sopimuksen hyväksymistä, joten minunkin piti hyväksyä tarjous ja pääsin katsomaan asuntoa vasta myöhemmin, kun otin yhteyttä edelliseen asukkaaseen.

Näyttökuva 2015-06-12 kello 9.13.27

Asunnossani on siis tupa-keittiö, kylpyhuone, makuuhuone ja terassi. Pidän asunnostani suunnattomasti ja toivon, että saan asua siinä koko opiskelujeni loppuajan.

DSC_0051

 

Yllä kuva asuntoni ulko-ovelta. Vasemalle jää keittiö ja oikealla on sohva. Vasen ovi johtaa vessaan ja oikea liukuovi makuuhuoneeseen.

DSC_0052

Yllä kuva vessan ovelta.

DSC_0054

 

Tämäkin on otettu vessan ovelta, tosin tupaan päin. Tässä näkyy vihreä ulko-oveni, muutoin vaaleassa asunnossani.

DSC_0055

Tämä on myös otettu vessan ovelta ja tässä näkyy keittöni, sekin on hyvin vaalea, joskin välitilassa on tummaa väriä.

DSC_0056

 

Yllä oleva on otettu makuuhuoneenovelta ja tässä kuvassa näkyy hyvin tuvan yhden seinän väri, joka on sammaleenvihreä. Vasemalle, sängyn päähän jää seinään upotettu koko seinän mittainen kaappirivistö. Oikealle taas ikkuna ja kirjahylly.

Toivon kaikille mukavaa kesää, tulosten odottelua ja asunnon etsintää. Kannustaman myös ihan jokaista kokeilemaan solussa asumista ja asennoitumaan siihen positiivisesti! Usein se on kasvattava ja uusia ystäviä tuova kokemus.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

 

 

 

 

 

 

Välillä voi olla vaikeaa

Nyt, pääsykokeiden aikaan moni käy kokonaan uudessa kaupungissa. Samalla kannttaa vähän haistella kaupunkia ja tutustua mahdollisuuksien mukaan ympäristöön. Silloin, kun minä kävin opettajan soveltuvuuskokeissa Joensuun kampuksella, kävin ensimmäistä kertaa Joensuussa. Oli upea kesäpäivä ja kaupunki näytti kauniilta. Se oli myös suuri ja siellä oli paljon ihmisiä. Mietin, miten tulen pärjäämään, sillä olen kotoisin varsin pieneltä paikkakunnalta. Eniten minua kuitenkin huoletti se, etten voisi enää asua poikaystäväni kanssa.

DSC_0556

Moni miettii jatko-opinto paikkaa valitessaan, että miten sieltä pääsee käymään kotona. Tämä korostuu etenkin niillä, joilla lemmikit, harrastus, puoliso tai lapset jäävät toiselle paikkakunnalle. Toki myös omat vanhemmat ovat monelle tärkeä osa perhettä, mutta moni myös tulee opintojen aikana huomaamaan, että puhelimellakin voi soittaa vanhemmille ja etäisyys saattaa tehdä hyvää.

DSC_0524

Olimme asuneet puolisoni kanssa melkein kolme vuotta yhdessä, kun aloitin opiskelut Joensuussa,  ja voin rehellisesti myöntää, että kun entisen, ensimmäisen yhteisen, asuntomme ovi laitettiin viimeisen kerran kiinni, tuli itku. Silloin tuntui, etten voi mitenkään pärjätä yksin ja kaikki tuntui todella pelottavalta, sillä en tiennyt mitä on edessä. Ensimmäisen kerran tunsin olevani hukassa, sillä en tiennyt mitä odottaa.

 

Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin ja edelleen eri osoitteissa asuessamme voin sanoa, että osaamme arvostaa yhteistä aikaa. Tässä on koettu myös puolison armeija-aika, jonka sanotaan olevan parisuhteelle koettelevaa. Silloin oli ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta, kun emme nähneet kuuteen viikkoon. Se oli hyvin hankalaa ja ikävä oli suunnaton, nykyään näemme parin viikon välein, joskin välillä erossa olo aika venyy kolmeen viikkoon.

DSC_0513

Kun vietämme aikaa eri osoitteissa, keskitymme molemmat omiin harrastuksiin ja hän töihin, minä opintoihin. Tällä systeemillä olen saanut opintopisteitä kasaan kahden vuoden aikana kolmen vuoden edestä. Opintopisteiden kertyminen motivoi jatkamaan, sillä siitä teidän, että yhteenmuutto lähenee. Minulle ei kuitenkaan pellkä kurssien läpipääsy riitä, vaan yritän tavoitella myös hyviä arvosanoja.

Olemme olleet yhdessä lähes kuusi vuotta. Sinä aikana on ehditty kokea paljon ja varmasti yksi mullistavimpia asioita on ollut minun opiskelu ja siitä johtuva erossa asuminen. Se on vaikuttanut arkeemme ja asenteisiimme paljon. Kuitenkin, nyt ollaan voiton puolella ja olemme yhdessä päättäneet, että muutamme takaisin yhteen joulukussa 2016. Enää 20 kuukautta!

DSC_0516

Tottakai olisin voinut valita toisin ja mennä opiskelemaan johonkin lähempänä sijaitsevaan paikkaan, mutta koulutusohjelmaani ei järjestetä missään muualla Suomessa kuin Joensuussa, joten piti valita haluanko todella tämän koulutuksen vai tyydynkö johonkin vähempään. Ei sillä, välimatkamme on noin 300 km, tiedän pareja ja perheitä, joilla välimatkaa on paljon enemmän, mutta siitäkin selviää. Olen useasti sanonut, että niin raakaa kuin se onkin, erossa olemiseen tottuu.

Opintojen aikana monesti on tehnyt mieli lopettaa koko touhu ja olen uhannutkin ”mennä vaikka kaupankassaksi”, mutta puolisoni on tukenut minua ja minä häntä. Koska meillä on yhteinen tavoite, joka on molemmille äärimmäisen tärkeä, me jaksamme yhdessä eteenpäin. Uskomme, että löydämme molemmat kotipaikkakunnaltamme töitä ja molemmat haluamme, että molemmat pääsevät töihin, josta pitää ja jonka kokee omakseen.

DSC_0503

Rohkaisen siis jokaista tavoittelemaan unelmiaan! Tiedän, että kaikki asiat eivät odota, kuten urheilijan kilpa-ura, mutta kannattaa kuitenkin selvittää kaikki mahdollisuudet ja kokeilla pelottaviakin juttuja, jos tuntuu siltä, että niin voit saavuttaa jotakin vielä hienompaa.

Kuvituksena tämän kevään kukkia, jotka on kuvattu kasviota varten.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

SciFest

SciFest on Joensuussa vuosittain järjestettävä tiedefestivaali, johon Itä-Suomen yliopisto osallistuu pajoillaan. Perinteisesti mukana ovat olleet fysiikka, kemia, biologia, matematiikka, farmasia ja normaalikoulu, jonka pisteisiin opettajaharjoittelijat suunnittelevat tehtäviä.

Isoimpana kohdeyleisönä SciFestissa ovat lähialueen koulut, lapsiperheet ja opettajat.  Tapahtumassa siis liikkuu varsin nuorta porukkaa, joten ohjelma on suunnattu sen mukaan. Ohjelmaa löytyy pienistä lapsista lukioikäisiin lisäksi opettajille on omia koulutuksia ja pajoja. Tänä vuonna tapahtumassa oli myös RoboCupJunior Finland finaali, johon osallistui monta, hienoa robottia ja niiden rakentajia.

Menossa mukana oli myös joukko UEF-lähettiläitä, sillä tapahtuma-alueen keskusaukiolla oli löhöily piste, jossa sai täyttää palautelomakkeen ja sai karkkia. Lauantaina jaoimme jopa ilmapalloja!

Scifest3

Olin perjantai-illan ja koko lauantain UEF-lähettiläiden pisteellä, mutta pääasiallinen hommani oli pyörittää Rikosten selvitysyksikköä, jossa 11-15 -vuotiaat saivat käydä selvittämässä, kuka oli tehnyt teknologiayhtiöön kohdistuneen varkauden ja missä varas piileksii.

Scifest4

Ennen tapahtumaa järjestettiin matematiikan vapaavalintaisiin opintoihin kuuluva kurssi, jonka puitteissa suunnittelimme neljän opiskelijan kesken Rikosten selvitysyksön ja siihen liittyvät tehtävät sekä hankimme tarvittavat rekvisiitat ja tarvikkeet. Kasasimme oman pajamme tapahtuma-alueelle tapahtumaa edeltävänä iltana. Teimme neljä loosia, jotka toimivat Varkauden tutkinta ja ratkaisu- eli VTR-osaajien toimistona. Pajaamme sai ilmoittautua etukäteen ja jaoimme oppilaat noin neljän hengen ryhmiin, jokainen ryhmä omaan loosiin.

Scifest1

Ratkaisun selvittämiseksi olimme luoneet nettisivut, joissa oli poliisintietokanta, joka sisälsi erilaista tietoa varkauden epäilyistä ja tapahtumista rikosyöltä. Oppilailla oli käytössään myös muun muassa muistiinpanovälineitä, vihjepuheluita ja Joensuun karttoja. Lisäksi he saivat käyttää puheliman kuulokkeita selä tapahtuma-alueen hämyisän valaistuksen takia myös puhelimen taskulamppua. Näiden avulla oppilaat selvittivät rikoksen annetun ajan puitteissa. Osa ryhmistä tarvitsi hieman rohkaisua ja huomion kohdistamista oikeisiin asioihin. Oli kuitenkin ilo huomata, miten nokkelia ja kiinnostuneita oppilaat olivat. Monet ryhmät selvittivät varkauden itsenäisesti ja kirjoittivat vielä lyhyet raportit meidän ohjaajien iloksi. Oppilaat eivät tainneet huomata, että rikoksen ratkaisu sisälsi matematiikkaa..

Scifest2

Opiskelun edetessä on saanut huomata, että yhä enemmän opinnot ovat projekti-tyyppisiä. Siis monella kurssilla tehdään ryhmissä töitä, jotta saadaan luotua jokin tapahtuma tai tuotos, josta on oikeasti hyötyä jollekin muulle. Alussa lähes kaikki opintojaksot olivat luentojen kuuntelua, laskuharjoituksia ja loppu huipennuksena tentti. Tässä vaiheessa tehdään asioita, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa ja työelämässä. Esimerkiksi pidetään harjoitustunteja, joista kerätään opetusmateriaalipankkia tai luodaan malleja, joiden pohjalta voi analysoida omaa opettamista ja näin kehittää sitä. Tämä suunta on hyvin ymmärrettävä, pitäähän se teoriapohja olla kunnossa ennen soveltamista.

Kuvat minun ja Tommi Sallisen kamerasta. Tapahtuman valaistus oli tarkoituksella hämyisä, sillä teemana oli tänä vuonna valo ja jotta voi luoda valoilmiöitä, tulee olla hämyisää.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Opiskelijan arkea

Merkkasin jo syksyllä kalenteriin, että torstaina 19.3.2015, tapahtuipa mitä tahansa, otan kuvia päivästäni ja selostan tänne, mitä tapahtui. Noh, päivä ei ollut ihan perinteinen matematiikan opiskelijan päivä, sillä siihen ei mahtunut oikeastaan yhtään matematiikkaa. Aiheesta poiketen, olen huomannut mielenkiinoisen ilmiön, että mitä pidempään opiskelen sitä enemmän minulla on kaikkea muuta kuin perinteistä luento-opetusta.

Mutta, siihen torstaihin. Herärätyskello soi 7.00.

Blogi1

Hoidin aamutoimet ja puuron keittyessä viikkasin pyykit. Syön aina kaura-ruis -puuroa ja hyvin usein pilkon sekaan yhden banaanin.

Kun kello oli 8.00, lähdin yliopistolle. Moni on varmaan kuullut akateemisesta vartista ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka weboodissa (meidän wilma) lukee, että luento tai harjoitus kestää 8.00-10.00, oikeasti se sisältää 2×45 min ja hyvin usein se kestää 8.15-9.45. Monesti aamuisin tunnit on 8.30-10.00.

Blogi2

Pyöräilen lähes aina yliopistolle, siis kesät ja talvet. Oikeasti täällä ei ole läheskään noin lumista tai jäistä, tuohon kohti ei aurinko paista kuin aamuvarhain, joten se ei juurikaan ole sulanut. Pakkasin jo eilisiltana luistinkassin, sillä tänään olisi luisteluharkat.

Aamusta minulla oli Matematiikan opetuksen analysointitaidot -opintojakson opetusta. Torstaina kehitimme opetuksen analysointi -mallia, jolla on takoitus analysoida opetusta niin, että siitä voi antaa palautetta. Samalla on tarkoitus oppia, miten voisi omaa opetusta kehittää ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioita, kun itse opettaa. Kurssi on muuten huikean hyvä, sillä siellä keskustellaan paljon aiheesta, ryhmä on pieni ja kaikki osallistuvat aktiivisesti.

Blogi3

Opetuksen jälkeen odottelin Metrialla, että Futuran ruokala aukeaa, sillä minun piti syödä jo klo 10.30, sillä luisteluharjoitukset olivat klo 11.00-12.00 ja seuraava tunti, tai siis kolmetuntinen, alkoi 12.15. Ruoaksi otin lohta, joka oli tottakai hirmuisen hyvää!

Blogi4

Sitten kävin Sykettä-korkeakoululiikunnan luisteluharkoissa, jossa harjoittelimme viime viikon uutta asiaa, kantakäännöstä sekä sirklausta etu- ja takaperin laskun tahtiin. Kuviona harjoiteltiin läpimenoa normaalisti, kyykky-liun ja sisilisko-liun kanssa. Harjoittelimme myös paripiruettia.

Luistelun jälkeen minulla oli Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa -opintojakson harjoitus, jossa oli kuusi neljän hengen ryhmää ja aina kahdella ryhmällä oli sama tehtävä. Aiheena meillä oli lämpöoppi ja työt olivat sellaisia, että lähes kaikki voitaisiin pitää alakoulussa ihan sellaisenaan. Pari oli kertaavaa tehtävää yläkoulun oppimäärästä. Ryhmälläni oli tehtävänä ensin polttaa yhtä kynttilää ja laittaa siihen päälle iso lasipurkki. Ensin asetettiin hypoteesi, sitten tehtiin koe ja havainnointiin, sen jälkeen selitettiin ilmiö. Sama toistui myös harjoituksessa, jossa piti polttaa kolmea kynttilää ja laittaa niiden päälle eri kokoiset lasipurkit. Lopuksi poltettiin kaasupolttimella vaakaan kiinnitettyä teräsvillatuppoa.

Blogi5

Harjoitukseen kuului myös pedagogista pohdintaa. Harjoitus kesti siis 3x45min, eli päiväni päättyi klo 14.30. Tämän jälkeen söin ja makoilin vähän aikaa sohvalla kotona. Sitten imuroin, pyyhin pölyt, pesin lattian ja vessan. Kello oli melkein 18, kun lähdin salille ja sieltä tulin vähän vaille 20. Loppuilta meni nukkumaan valmistautuessa. Nukkumaan kävin 21.30.

Siinäpä torstain kuulumiset pitkän kaavan mukaan. Päivä oli oikein mukava, vaikkakin nukkumaan mennessä väsytti jo reilusti.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Opintotuki

Ajattelin kirjoitella teille opiskelijan palkan maksajasta, eli Kelasta. Tenttien essee kysymyksiin voi vastata usein MMMM-mallia käyttäen, joten tässä esimerkkiä siitä.

MITÄ? Kela, eli kansaneläkelaitos maksaa erilaisia etuuksia, joihin kuuluu myös opintotuki. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan osuudesta. Opintoraha on kaikille sama, tosin lakimuutoksen vuoksi ne, jotka aloittivat korkeakouluopinnot syksyllä 2014 tai sen jälkeen, saavat hieman suurempaa opintorahaa kuin vanhemmat opiskelijat. Heillä myös tukiaika on lyhyempi. Opintoraha on vanhempien luota pois muuttaneella 335,32 euroa kuukaudessa. Jos asut vanhempien luona, opintorahan suuruus riippuu iästäsi. Opintotukikuukausia 300 opintopisteen suorittamiseksi saa alempaan yliopistotutkintoon 32 ja ylempään 23, kuitenkin niin, että tukikuukausia on yhteensä enentään 50.
Asumislisää maksetaan 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista kuluista, kuitenkin enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Asumislisän saamisessa on vielä lisäehtoja, esimerkiksi se, ettei lapsensa kanssa asuva voi saada asumislisää, vaan hän kuuluu yleisen asumistuen piiriin.
Opintolainaa voi nostaa 400 euroa kuukaudessa. Opintolainaa nostetaan omasta pankista ja lainaa aletaan yleensä maksaa takaisin noin vuosi opintojen loppumisen jälkeen.

image

MISSÄ? Edellä mainitut summat saa, kun opiskelee korkeakoulussa ja on aloittanut opinnot syksyn 2014 jälkeen. Lisäksi tulee asua yksin, kimppakämpässä tai puolison kanssa, ei siis vanhempien tai lapsen. Kelan internet sivuilta saa paljon lisää tietoa.

MITEN? Opintotukea haetaan joko sähköisellä tai paperisella lomakkeella. Itä-Suomen yliopiston jokaisella kampuksella on oma opintotukilautakunnan palvelupiste, jossa voi kysellä opintotuesta lisätietoa. Myös jokaisesta Kelasta voi käydä kyselemässä. Opintotukea kannattaa hakea heti, kun on saanut opiskelupaikan ja asunnon, sillä syksyisin hakemuksia tulee hurja määrä.
Jotta opintotukea voi saada, täytyy opiskella vähintään 5 opintopistettä tukikuukatta kohti. Jos opintoja suorittaa kesällä, kannattaa hakea myös kesäopintotukea esimerkiksi kesäkuulle. Tässä kannattaa ottaa huomioon opintotukikuukausien määrä, jotteivat ne pääse loppumaan kesken. Myös omat tulot vaikuttavat, sillä jos tienaa yli 11850 euroa vuodessa, ei saa tukea 9 kuukaudelta, eli syys-toukokuu. Tästä tarkempi taulukko Kelan verkkosivuilla.

MIKSI? Ilman rahaa on hankala opiskella, sillä pakko on syödä jotain ja asua jossain. Yliopistossa opiskellessa itse opiskelu ei kustanna juuri mitään, joillakin kursseilla kerätään maksu monisteista, mutta usein aineistot on saatavilla verkossa ilmaiseksi.

LOPUKSI VIELÄ ESIMERKKI
Jos Otto Opiskelija asuu 600 euroa kuukaudessa maksavassa vuokra-asunnossa puolisonsa kanssa, eli molemmat maksavat 300 euroa kuukaudessa. Tällöin Otto saa 201,60 euroa asumislisää. Lisäksi hän saa opintorahaa 335,32 euroa. Eli yhteensä 536,92 euroa. Käteen Otolle jää vuokran, johon kuuluu sähkö- ja vesimaksu, ja 20 euron puhelin- ja nettilaskun jälkeen 216,92 euroa. Otto syö yliopiston ruokalassa joka päivä yhden lämpiruoan, joka maksaa 2,40 euroa. Eli siihen kuluu 72 euroa kuukaudessa. Otolle jää harrastuksiin ja aamu-, iltapaloihin sekä päivälliseen 144,92 euroa kuukaudessa. Otto työskentelee kesäisin ja niistä rahoista hän maksaa kuukausittain kuntosalikortin ja käy yhdellä ulkomaan reissulla.

Omia tuloja ja menoja kannattaa pohtia jo kun odottaa tietoa opiskelupaikan saamisesta, siihen apuriksi suosittelen Asumisen ABC -sivustoa.

Lisätietoa kannattaa katsoa Kelan verkkosivuilta. Asunnon hakemisesta tulee juttua lähempänä kesää.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Sykettä, hikeä ja rentoutumista

Sari kirjoitti jo tällä viikolla liikunnasta, mutta jatketaan silti samalla aiheella. Kuten Sari totesikin on liikunta tai jokin muu harrastus hyvin tärkeää opiskelijalle, kun päivät venyvät välillä pitkiksi ja istumista on lähes mahdoton välttää. Joskus tulee istuttua yli 8 tuntia päivässä. Pahimmillaan olen istunut 11 tuntia lähes putkeen. Hankin joululomalla aktiivisuuden lisäämieksi jumppapallon ja testasin sitä viikon, jolloin luin päivittäin useita tunteita fysiikan tenttiin. Tentin jälkeen istuin muutamana päivänä tavallisella tuolilla ja huomasin, että vaikka istuin vähemmän, meni hartiat enemmän jumiin ja istuin huonommassa ryhdissä kuin jumppapallolla. Huomasin myös, että pallolla istuaessa olen korkeammalla kuin tuolilla, koska käytän ruokapöytää työpöytänä. Joten suosittelen jokaista investoimaan reilulla 10 eurolla jumppapalloon.

image

Lisäksi minulla on salikortti, jolla pääsen ryhmäliikunta tunneille ja kuntosalille. Käyn pari kertaa viikossa Crossfit-tunneilla ja pidän myös Virtuaali spinning -tunneista, koska yleensä olen siellä ihan yksin, joskus lähettiläs Hannan kanssa. Salilla on myös hot-sali, jossa on reilu 30 astetta lämmintä, jossa pidetään muun muassa kehonhuoltoa ja joogaa. Monipuolinen liikunta, rentoutuminen ja aktiivinen palautuminen pitää minut kunnossa.

image

 

image

Kuten Sari jo mainitsikin, uusi Sykettä-korkeakoululiikuntaa yhteityö on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuntien varaustilannetta tarkastellen se näyttää hyvin suositulta myös lähes jokainen ystäväni on liitynyt Sykettä palveluun. Itse en toistaiseksi ole käynyt muilla tunneilla kuin taitoluistelu. Olen innoissani tästä uudesta harrastuksesta. Olen koko ikäni luistellut hokkareilla ja nyt hain vanhempien luota taitoluistimet. Harjoituksia on ollut kolmet ja huomaa, miten oma tasapaino on kehittynyt. Painopiste on luistimissa niin eri, että siihen tottumiseen on mennyt aikaa. Vielä ei esimerkiksi takaperin sirklaus onnistu kauniin näköisesti uusilla luistimilla.

image

Vaikka minulla olisi kuinka paljon stressiä, ei sitä liikkuessa ajattele. Myös muun muassa ISYY ja ainejärjestöt järjestävät erilaisia liikunnallisia tapahtumia. Pidän myös uusien lajien kokeilusta. Onko joku teistä kokeillut esimerkiksi Treetop-seikkailupuistoa tai SUP-lautailua? Toivon liikunnan riemua kaikille!

Jenna Hyvärinen/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Orientoiva harjoittelu

Tänään oon käynyt seuraamassa viimeisetkin tunnit, eli orientoiva harjoittelu on takana. Ens syyskuussa ois sitten perusharjoittelu ja sit seuraavana vuonna vielä kaks viimeistä harjoittelua. Meillä harjoittelijoilla oli oma opehuone, jossa pystyi suunnitelemaan tunteja ja keskutelemaan tunneista porukalla.

image

Orientoivan harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa vasta opintonsa aloittaneet opiskelijat opettajan työhön. Lisäksi orientoivan harjoittelun aikana, kuin myös kaikkien muiden harjoitteluiden, suoritetaan harjoittelua tukeva teoriakurssi. Orientoivan harjoittelun aikana myös aloitettiin oma ammatillisen kasvun portfolio, johon kuuluu muutama pakollinen tehtävä ja sinne saa laittaa kaikkea muuta, mitä itse haluaa. Portfolio tehdään verkkoon ja sen voi jakaa haluamilleen ihmisille, esimerkiksi ohjaavalle opettajalle. Portfolion tulee olla valmis viimeisen harjoittelun jälkeen, jolloin ainakin pakolliset tehtävät siitä arvoidaan. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus laittaa portfolioon asioita, joita ei halua muille jakaa.

Orientoiva harjoittelu suositellaan suoritettavaksi heti, kun on saanut pedagogisten opintojen opinto-oikeuden ja ihan ensimmäinen pedagoginen opintojakso on suoritettu. Esimerkiksi luokanopettajilla tämä tarkoittaa jo heti ensimmäistä syksyä ja monilla aineenopettajilla toista opiskelusyksyä.

Harjoitteluun  kuului opetustuokioiden pitämistä, tuntien seuraamista ja niihin kuuluvien seurantatehtävien pohtimista, tunneista ja opettajan vallasta sekä vastuusta keskustelua, lisäksi muuhun koulun toimintaan, kuten vanhempainiltaan osallistumista. Harjoittelu antoi siis todella monipuolisen kuvan opettajan työstä.

image

Orientoivassa harjoittelussa käytetään aiemmin opiskeltuja käsitteitä, jotta ne konkretisoituisivat opiskelijalle, ja pohditaan, minkälainen opettaja itse on tai haluaa olla. Miten oma arvomaailmasi vaikuttaa omaan opettamiseen? Kuka on sinulle opettajaesikuva? Mitä sinun pitää kehittää, jotta pääsisit tavoitteeseesi? Toki opetellaan myös laitteiden käyttöä kuten smartboardia, jollainen löytyy myös opetusharjoittelijoiden omasta opehuoneesta.

image

Tästä on hyvä lähteä perusharjoitteluun, jossa keskitytään tuntien pitämiseen.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Kuopion abipäivä 10.11.2014

Maanantaina meistä lähettiläistä moni oli Kuopiossa abipäivässä Itä-Suomen yliopiston koulutustarjonnan esittelijänä. Ilmoilla oli paljon kysymyksiä ja niihin etsittiin vastauksia. Meidän yliopiston yleispistellä kysyttiin ”Mikä sinusta tulee isona” ja usein siihen vastattiin, että en tiedä vielä. Tähän ongelmaan ratkaisua lähdettiin etsimään yhdessä UEF-lähettilään kanssa.

image

Apuna oli juuri painosta tulleet koulutustarjontaesite ja hakuopas. Kun yritin auttaa abia selvittämään omaa alaa, kysyin mistä hän on kiinnostunut. Tähän oli monelle vaikea vastata, joten tästä helpompi kysymys oli, mitä abi aikoo kirjoittaa tai on jo kirjoittanut. Näillä kysymyksillä pääsee helposti eteenpäin, sillä moni ala piippaa läheltä jotakin kouluainetta. Jatkokoulutuspaikkaa miettiessä on tärkeää, että ala oikeasti kiinnostaa, sillä muuten sitä ei jaksa opiskella tarpeeksi syvällisesti. Moni abi kirjoittaa tai oli kirjoittanut esimerkiksi humanistisia aineita tai luonnontieteitä. Silloin kannattaa selata suoraan hakuoppaan niille sivuille ja lueskella sieltä. Lisäksi yhdessä abien kanssa ihmeteltiin hakumenetelmiä ja arvosana pisteytyksiä. Vaikka kirjoitukset eivät olisi ajankohtaisia kannattaa hakuopasta lukea, sillä sieltä saa arvokasta tietoa siitä, mitä kannattaa kirjoittaa.

image

Osa kuitenkin tiesi jo, mitä heistä tulee tai mihin hakevat opiskelemaan. Moni vastasi lääketiede, kielet, kauppatiede tai luonnontieteet. Näitä kaikkia voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa ja toki myös paljon muuta. Monelle tuli kuitenkin uutena tietona muun muassa lähes vapaa sivuaineoikeus, kolme kampusta Joensuu, Kuopio ja Savonlinna sekä se, että kauppatieteitä voi opiskella sekä Joensuussa että Kuopiossa ja niissä on eri opintolinjat.

Monen abin kanssa pohdittiin myös kotoa pois muuttamista tai uuteen kaupunkiin muuttamista. Myös vuokratasoja ja opiskelija-asunto jonoja päästiin päivittelemään. Lohduttavaa kuitenkin on se, ettei kukaan joudu sillan alle. Omasta kokemuksesta sen verran, että Joensuuhun muuton jälkeen asuin opiskelijasolussa, joka oli Joensuun Ellin kautta vuokrattu. 9 kuukauden jonottamisen jälkeen sain aivan ihanan yksiön Joensuun Elliltä. Taloudellisesti pärjää hyvin, jos on tarkka ja harrastusmahdollisuuksia on kaikissa kampuskaupungeissa paljon, joten urheilijoille löytyy varmasti harjoitusmahdollisuudet.

image

Oli ilo auttaa suuntaa hakevaa nuorta aikuista ja ihanaa nähdä, miten jotkut löysivät mahdollisia hakukohteita ja toivon, että nekin jotka olivat vaihtoehdoista ja infotulvasta johtuen pää pyörällä saavat ajatukset järjestettyä. Jos sinulla jäi jotain kysyttävää, vastailemme sekä täällä blogissa, Facebookissa sekä instagramissa. Käy hakemassa lisää tietoa ja omat, uudet oppaamme perjantaina Joensuun abipäiviltä.

Jenna/matemaattisen aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja