All posts by lauraeml

Pääsykoe-survivor vuosimallia 2015

Kevään yo-kokeiden ja yhteishaun jo häämöttäessä lähitulevaisuudessa haluaisin jakaa oman tarinani farmasialle hakeutumisesta.

Lukiossa päätin vasta abivuonna, että aikoisin suuntautua terveystieteille. Päätös oli suhteellisen helppo, koska olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja halusin hakeutua alalle, joka työllistää tulevaisuudessa. Kaikki terveysalat kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. Käytinkin suurimman osan abivuodesta pähkäillessäni eri vaihtoehtoja. Lääkis ja hammaslääkis oli suoraan poissuljettu vaihtoehto, koska tulen huonovointiseksi veren ja avattujen kudosten näkemisestä, en halua olla niin kiinteässä kontaktissa potilaiden kanssa, eikä fysiikan opiskelu pääsykoetta varten kiinnostanut. Ravitsemustieteistä olisi kiinnostanut ravitsemusterapia, mutta inhokkiaineeni lukiossa oli psykologia. Biolääketiedettä mietin farmasian lisäksi kaikista pisimpään, mutta abivuonna asiakaspalvelutyössä ollessani tajusin, että haluan tehdä töitä tulevaisuudessa ainakin suurimmaksi osaksi (elävien)ihmisten parissa.

Ja näin lopulta päädyin farmasiaan, koska en osannut keksiä siitä huonoja puolia: työllistymistilanne on todella hyvä, opiskellaan paljon myös biologiaa, ala on tarpeeksi haastava ja tulevaisuudessa luultavasti tullaan työskentelmään asiakkaiden (ei potilaiden) kanssa. Myös tutkimuspuoli kiinnostaa, sillä farmasian alan tutkimuksella voidaan vaikuttaa ja pelastaa ihan oikeasti ihmishenkiä! Niinkuin ala-asteella opettajani tapasi sanoa ”eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku teistä kehittäisi joskus tulevaisuudessa lääkkeen syöpään”.

ALERT! Luin lukiossa vain ykköskurssin kemiasta ja siitäkin oli abivuoteen mennessä kulunut jo kolme vuotta, eli kemian/biologian kirjoittaminen lukiossa tai kurssien käyminen ei ole elinehto farmasialle pääsemiseen. En myöskään aloittanut pääsykokeeseen lukemista ennen kevään yo-kirjoituksia. Siispä: itseopiskelin ennen pääsykokeita lukion kemian, sekä pääsykoekirjan. Kemian kanssa meinasin välillä mennä hermot, kun ei oikein voinut kysyä keneltäkään selvennystä, mutta nettivideot ja asioiden uudelleen lukeminen auttoivat kummasti. Pääsykoekirjana meillä on teos Ihminen fysiologia ja anatomia, jossa jatketaan lukion ihmisen biologia -kurssista olematta kuitenkaan vaikeasti ymmärrettävää tekstiä. Kirjaa käytetään jatkossa ainakin farmasian ja ravitsemustieteen ensimmäisenä vuonna.

H2 = kaksi vetyatomia yhdessä. Näin alkeista todellakin lähdin tahkoamaan kemiaa kirjoitusten jälkeen. Jouduinpa jopa hakemaan kirjastosta yläasteen kemian kirjan ja selvittämään, mitä tarkoittaa vaikkapa neutroni.
Myös kemiaa lukiossa lukeneille niinkin itsestään selvät asiat, kun alkuaineiden nimet piti opetella alusta alkaen.

Jopa koira alkoi tullemaan mustasukkaiseksi, kun vietin niin paljon aikaa pääsykoekirjani kanssa

Asia, mitä abit kyselevät usein on, että kuinka paljon luit päivässä valmistautuessasi pääsykokeeseen? Olen opiskelutyyliltäni hyvin perinpohjainen ja teen todella paljon muistiinpanoja, joten opiskelu-urakkaani olisi selvästi nopeuttanut, jos olisin osannut kirjoittaa nopeammin. Kuitenkin luin siis päivässä noin 8-10 tuntia, enkä siis käynyt töissä tuona aikana. Ihmiselle, jolle asiat tarttuvat helpommin päähän olisi varmasti selvinnyt vähemmälläkin ja osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin kauhistellut tekemääni työmäärää. Lisäksi mikäli kemia on jo hanskassa, niin työmäärä on meikäläisen työmäärästä -50%!

Voitte vaan kuvitella, miten hyvältä tuntui astella ulos tuosta salista melkein kolmen kuukauden työurakan jälkeen! Niin ja tietysti vieläkin paremmalta, kun opintopolku.fi ilmoitti parin kuukauden päästä, että olin päässyt sisään!

After all olen sitä mieltä, että avain yliopistoon pääsemiseen ja pääsykokeisiin lukemiseen on motivaatio. Itse olen hyvin määrätietoinen, joten se tietty kunnianhimo auttoi jaksamaan päivästä toiseen ja auttaa vielä tänäkin päivänä jokapäiväisissä opinnoissa. Löytääkseen sen motivaation on tietysti löydettävä se itseään kiinnostava ala, joka voi olla oikeasti se prosessin vaikein kohta.

Nyt jälkikäteen oli hauska katsella puhelimesta vanhoja kuvia tuolta pääsykokeeseen lukemisen ajalta ja huomata, että miten paljon sitä oikeasti on kehittynyt. Yläasteella jopa vihasin kemiaa. Nykyisin kemia on mielestäni yksi mukavimmista aineista ja numeroiden perusteella kemia näyttääkin olevan vahvin aineeni farmasialla. Alussa pelkäsin, että olisin kemian taustani takia jotenkin alakynnessä kaikkiin muihin nähden, mutta asia ei todellakaan ole niin, sillä osa porukasta on parempia jossain toisessa osa-alueessa kun toisessa. Farmasiaa opiskelevat voivat olla kiinnostuneita hyvinkin erilaisista asioista ja farmasia on todellisuudessa niin paljon laajempi ala, kun alussa kuvittelisi. Farmasialla voi proviisorivaiheessa suuntautua esimerkiksi enemmän lääkkeiden biologiseen, fysikaaliseen, sosiaalifarmaseuttiseen tai kemialliseen aspektiin ja näitä kaikkia opiskellaan myös jo farmaseuttivaiheessa. Oma vahvuuteni on biologia ja olenkin harkinnut suuntautuvani siihen tulevaisuudessa esimerkiksi vaikkapa farmakologian, toksikologian tai biofarmasian kautta.

-Laura, future proviisori

Mitä ekaan omaan asuntoon?

Toiset ovat innokkaampia lähtemään pois kotoaan, toiset taas haluavat jäädä mahdollisimman pitkäksi aikaa vielä asumaan vanhempiensa luokse. Itse kuuluin tuohon jälkimmäiseen ryhmään, mutta opiskelupaikan sijainti toisella paikkakunnalla toi eteeni muuton. Olen itse Joensuulainen ja olisin mieluusti jäänytkin sinne, mutta lähin terveystieteitä opettava yliopisto (tai sen kampus) sijaitsi Kuopiossa.

tumblr_lpv9r89cfm1qbabp9

Monille abeille ja varsinkin kakkosille ekaan omaan kotiin muuttaminen saattaa tuntua aika kaukaiselta ajatukselta ja jännittää etukäteen. Pitäisi aikuistua nopeasti ja alkaa hoitamaan omat laskunsa ja vakuutuksensa ja laittamaan ruokaa ja pyykkäämään. Ajatuksen tasolla kaikki tuo kuulostaakin vähän pelottavalta, mutta todellisuudessa se käy paljon helpommin ja siihen tottuu nopeasti. Sitäpaitsi ei omaan kotiin muuttamisen tarvitse olla heti vanhemmista irtaantumista ja täysin ”pesästä lentämistä”. Itselläni vanhempani auttoivat muutossa ja auttavat vieläkin kodin ylläpitämisessä, koska opiskelijana en ole nähnyt reikää budjetissani ostaa esimerkiksi järeitä remontointivälineitä. Isäni käy esimerkiksi vieläkin ripustamassa taulut ja peilit seinille  (meillä on betoniseinät… naulaaminen/ruuvaaminen on helpommin sanottu kun tehty) ja kokoamassa kalusteita. Lisäksi käyn kotona joka viikonloppu, sillä olen siinä autuaassa asemassa, että kotimatkaa on vain 140km. En siis pidä itseäni kokonaan kotoa pois muuttaneena. Monet myös viettävät kaikki lomansa ja kesänsä alkuperäisessä kotikaupungissaan, kuten myös allekirjoittanut.

moving

Muuttamiseen voi ja kannattaa valmistautua etukäteen. Itse muuttamisen aikana ja juuri ennen sitä on yleensä niin paljon erillaisia hankittavia asiota, että raha saattaa olla tiukalla. Esimerkiksi ensimmäinen vuokra tulee yleensä maksaa jo hieman etukäteen ennen ensimmäisen opintotuen saapumista ja varsinkin yksityiseltä vuokratessa tulee maksaa takuumaksu ja hankkia oma vakuutus. Rahan säästäminen muuttoa varten on siis fiksua. Lisäksi kannattaa hankkia joitakin juttuja etukäteen ja pyytää vaikka syntymäpäivä-/joulu-/ylioppilaslahjoiksi.

piggybank

Kokosin kokemuksesta joitakin juttuja, joita itse aloitin keräilemään jo vuosi tai pari ennen muuttoa, sekä asioita joita olisi kannattanut ostaa etukäteen. Lisäksi sukulaisilta on lapsesta asti tullut tavaroita, jotka säästettiin ekaa omaa asuntoa varten.

TO BUY

  • Astiat ja aterimet: mikäli haluat sijoittaa laadukkaisiin astioihin ja aterimiin, aloita se mahdollisimman aikaisin. Könttänä suuren astiamäärän ostaminen voi tulla kalliiksi. Itse halusin sijoittaa laadukkaisiin kotimaisiin merkkeihin, jonka astiat kestävät uunia, mikroa ja pakastamista. Näitä voi pyytää lahjoiksi tai kytätä tarjouskamppanjoita, kuten itse tein.
  • Pyyhkeet: näitä tarvitsee aina. Sama pätee myös pyyhkeissä, laadukkaammat kestävät paremmin käyttöä ja eivät irrota väriä pesukoneessa.
  • Pussilakanat: jotkut pärjäävät yksillä, mutta itse tykkään vaihdella. Myös vieraslakanat kannattaa olla vierailijoiden varalta.
  • Ruoanlaittovälineet: kannattaa pyytää lahjaksi tai kytätä tarjouksesta esimerkiksi paistinpannu, keittokasari tai pari, kulhoja, paistinlastoja… Mitä laadukkaammaan ostat niin sitä myöhemmäksi uuden ostaminen menee. Yleensä muuton kynnyksellä on harvoin aikaa etsiskellä tarjoustavaraa vaan tyydytään halvimpaan, mitä löydetään. Tälläiset tavarat ovat ajattomia, joten ne voi ihan hyvin ostaa etukäteen vaikkei edes tietäisi milloin on muuttamassa.

DON’T BUY BEFORE YOU HAVE AN APARTMENT

  • Elektroniikka ja kodinkoneet: vanhenee ja halpenee kokoajan. Mikäli muutto on tiedossa ja lähellä niin kannattaa tietysti hieman pitää silmiä auki, mutta huomattavasti etukäteen näitä ei kannata ostaa. Laadukkaita ja edullisia kodinkoneita löytää myös käytettyinä nettihuutokaupoista. Lisäksi joissakin asunnoissa on jo valmiiksi esimerkiksi pyykinpesukone tai kerrostalossa on pyykkitupa. Kettiökodinkoneista vuokra-asunnoissa on yleensä jääkaappi ja liesi, mutta joissakin myös tiskikone tai paikka sille.
  • Kalusteet: jos tiedossasi ei ole asuntoa, älä osta kalusteita, ennenkun tiedät asunnon mitat tai esimerkiksi sen, että asutko soluasunnossa. Kaikki ei välttämättä mahdu asuntoon tai mahdu edes menemään asuntoon. Kun tiedät muuton lähestyvän niin kannattaa myös kysellä esimerkiksi sukulaisilta, onko heillä varastossa kalusteita, joista he haluaisivat päästä eroon. Tämä on hyvinkin tavallista, sillä vanhojen kalusteiden säilyttäminen vie tilaa. Oma vanha sänky kannattaa myös tuoda mukanaan kotoa, sillä sängyt ovat yllättävänkin kalliita. Itse nukun vieläkin kotoa tuodussa sängyssä ja voisihan sitä jossain välissä uuden ostaa kun on saumaa sijoittaa… Varsinkin muuton ollessa kyseessä tulee yleensä kiire ostaa kalusteita, jolloin kannattaa seurata esimerkiksi nettihuutokauppojen tarjontaa tai käydä kirpputoreilla. Monien kalusteiden kerralla ostaminen  kalusteliikkeistä  tulee nopeasti hyvinkin kalliiksi. Myös erästä ruotsalaista kalusteliikejättiä kannattaa käyttää hyväksi, varsinkin jos on muuttamassa Kuopioon.
  • Vakuutuksen tai nettiliittymän hankkiminen: mikäli olet vuokralla opiskelija-asuntosäätiön asunnossa, niin kotivakuutusta ei yleensä tarvitse hankkia, mutta yksityisillä se on melkeinpä aina pakollinen. Opiskelija-asuntosäätiöiden asuntoihin kuuluu myös yleensä nettiliittymä. Molemmissa kotivakuutuksessa ja nettiliittymässä erilaisia toimijoita kannattaa kilpailuttaa ja hyödyntää opiskelijatarjouksia. Monet opiskelijat pärjäävät kuitenkin myös mainiosti ilman omaa kiinteää nettiliittymää.

Kaiken näiden käytännön juttujen lisäksi muistakaa myös unelmoida! Ainakin omasta mielestäni oli ihanaa kun oli vapaat kädet tehdä asunnostaan oman näköisensä 🙂

Laura // farmasia