Miten opiskelijat asuvat?

Törmään paljon kysymyksiin liittyen opiskelijoiden asumiseen, ja kokosin kyselyiden pohjalta tähän postaukseen lyhyitä vertailuja eri vaihtoehdoista asumiseen liittyen. On hyvä muistaa, että asumismuotoja ja -tyylejä on yhtä monta kuin asujia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa asua opiskelijana, vaan omasta asumisesta voi tehdä juuri oman näköistä! Toiset muuttavat useamman kerran opintojen aikana, kun taas toiset pysyvät ensimmäisessä asunnossaan läpi opintojen. Itselläni muuttoja on takana neljä, ja vihdoin tuntuu, että olen löytänyt itselle sopivan asumismuodon, nimittäin kimppakämpän parhaan kaverin kanssa!

Opiskelija-asunto vai yksityinen?

Opiskelija-asuntoja Kuopiossa tarjoaa Kuopion Opiskelija-asunnot Oy eli tuttavallisemmin Kuopas. Joensuussa vastaava on Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy, tuttavallisemmin Elli. Opiskelija-asunnoista löytyy sekä yksiöitä, kaksioita, perheasuntoja että soluja. Myös yhteisöasuminen on yleistynyt ja uusimmat opiskelija-asunnot koostuvatkin pienistä yksiöistä. Niiden lisäksi taloista voi löytyä muun muassa kuntosali, erilaisia yhteiskeittiöitä, elokuvahuone, chillailuhuone tai pelihuone. Kuopas ja Elli tarjoavat asuntoja opiskelijoille ja yleensä hinnat ovat edullisempia kuin yksityisillä markkinoilla. Asuntoa voi hakea heti opiskelupaikan saatuaan, eli jo ennen opintojen varsinaista alkamista. Jokaiselle uudelle ja vanhalle opiskelijalle on aina löytynyt asunto, mutta jonot yksiöihin voivat olla jopa vuoden pituisia. Monet aloittavatkin opinnot asuen soluasunnoissa tai vuokraavat asunnon yksityisiltä markkinoilta. Suurin osa opiskelija-asunnoista sijaitsee lähellä yliopistoa tai keskustaa, mikä helpottaa arkea mukavasti.

Yksityisiltä markkinoilta vuokraaminen on yleistä myös opiskelijoiden keskuudessa, vaikka hinnat saattavatkin olla hieman korkeampia. Itä-Suomen kampuskaupunkien hintataso ei ole Suomen mittakaavassa korkeimmasta päästä, mutta esimerkiksi keskustan yksiöiden hinnat pyörivät 500 euron tuntumassa. Kaksioiden hinnat puolestaan lähentelevät 750-800 euroa. Yksityiseltä vuokratessa on asuntojen sijainnissa ja kunnossa hurjasti valinnan varaa. Yksityisten vuokra-asuntojen hintatasoa ja tarjontaa voi käydä kurkkimassa esimerkiksi Vuokraoven ja Oikotien sivuilta.

Yksin, kaverin kanssa vai solussa?

Monet opiskelijat muuttavat opintojen alussa soluasuntoon, mikä on monelle kevyt laskeutuminen yksinasumiseen muuttaessa pois vanhempien luota. Jotkut viihtyvät soluasunnoissa koko opiskelu ajan, kun taas toiset alkavat suunnitella yksiöön muuttoa pian opiskelujen alettua. Sekä yksityiseltä että opiskelija-asunnoista löytyy myös perheasuntoja, joissa asustaa mukavasti niin pariskunta kuin useampikin perheenjäsen. Myös kavereiden kanssa kimppakämpässä asuminen on yleistä ja kun opiskelukaupungista löytyy saman henkisiä kavereita, voi kimppakämppä olla hyvä ja edullinen vaihtoehto. Tai miksei kimppakämppään voisi muuttaa myös tuntemattomien kanssa? Kaksioita ja kolmioita löytyy sekä Kuopakselta ja Elliltä että yksityisiltä markkinoilta. Paitsi että kaverin kanssa asuminen on kivaa, vuokran jakaminen useamman kesken pienentää asumismenoja mukavasti.

Omistusasunto vai vuokra-asunto?

Suurin osa opiskelijoista asuu vuokralla, mutta myös omistusasumiseen törmää. Itse olen kokenut vuokralla asumisen huolettomaksi ja kannattavaksi vaihtoehdoksi opiskeluaikana. Omistusasunto tuo mukanaan monenlaista vastuuta, mutta oman asunnon hankkiminen voi olla taloudellisesti, esimerkiksi sijoitusmielessä, järkevä vaihtoehto. Kela tukee opiskelijoiden vuokralla asumista, mutta myös omistusasunnon kuluihin voi saada tukea. Opiskelijat ovat oikeutettuja yleiseen asumistukeen samoin kuin muutkin tuen saajat. Näistä asioista kannattaa ottaa selvää Kelan sivuilta, mistä löytyy kattavasti tietoa kaikista opiskelijoiden tuista.

Kurkkaa vielä muutaman vuoden vanha postaus Mitä ekaan omaan asuntoon? , joka on edelleen ajankohtainen!

Maija // ravitsemustiede

5 asiaa yliopistosta, joita et ehkä tiennyt

Minä miinus muutama vuosi. Näen itseni selailemassa erilaisia koulutusvaihtoehtoja netissä. 

Ajatus korkeakouluopinnoista tuntuu jotenkin kaukaiselta. Tuohon aikaan, eli lukiossa ja sen jälkeen, näin yliopiston ja siellä opiskelun erilaisena kuin nyt, mikä ei kylläkään yllätä.

Mielessäni pyöri ajatuksia, kuten:

“uskallanko kohdata stressaavan hakuprosessin, kuinka tulen jaksamaan?”

“olenko tarpeeksi älykäs?”

“elämäni muuttuu täysin, kun muutan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan, onko se hyvä vai huono asia?”.

No, en päässyt tai edes hakenut yliopistoon tosissani lukiosta valmistuttuani. Mikään ala ei tuntunut itselleni riittävän konkreettiselta. Uskon, että ongelmana oli myös se, etten tuntenut itseäni vielä riittävästi.

Päädyin nykyiseen koulutusohjelmaani opiskeltuani ensin vuoden Medianomin opintoja ammattikorkeakoulussa. Siellä totesin, että haluan elämääni enemmän teoriaa ja ajattelua.

Sen aikainen mediakulttuurin opettaja inspiroi minua harkitsemaan mediaan liittyviä yliopistotason opintoja. Tässä sitä nyt ollaan! Ajatustapani yliopisto-opinnoista on tosiaankin muuttunut vuoden aikana hieman.

Kokemus yliopistosta riippuu paljon siitä mitä ja kenen kanssa opiskelee. Itse opiskelen humanistista alaa, jossa opintojen sisällöt ja kulku ovat vahvasti omissa käsissä.

Esittämäni kohdat kuitenkin liittyvät itse yliopistossa opiskeluun laajemmin, eivät vain kokemukseeni omista opinnoistani Mediakulttuurissa ja viestinnässä.

Miten yliopistossa opiskelu sitten yllätti minut?

Alla näistä ajatuksista viisi, olkaa hyvä!

1. Yliopisto-opiskelija voi olla millainen tahansa

En yllättyisi, jos sanoisit ajattelevasi tietyllä tavalla yliopisto-opiskelijoista. Meillä kaikilla on jonkinlainen tapa käsittää itselle tuntemattomia asioita. Itse ainakin nuorempana koin, että yliopisto-opiskelu olisi tieteellisen korkealentoista ja suunnattu erityisen kypsille ja aikuismaisille ihmisille.

Nyt täällä opiskelevana voin kyllä todeta, että omat, suhteellisen kankeat stereotypiani ja ennakkoluuloni eivät olleet todellisia.

On totta, että opiskelijan on oltava suhteellisen ahkera selvitäkseen opinnoista, mutta siihen oma rajoittunut käsitykseni jääkin. Sekaan mahtuu monenlaisia.

Koulutus kasvattaa ihmistä ja tietynlaisen elämänkokemuksen voi aistia.  Sana yliopisto-opiskelija on kuitenkin vain kattotermi kaikille yliopistossa itseään kiinnostavaa alaa opiskeleville ihmisille.

Meillä valittavia pääaineita on tuhoton määrä ja voit varmaan kuvitella, miten paljon vaihtelua joukkoon mahtuu. Yliopisto ole vain tietynlaisille tyypeille, vaan kaikille.

Itseni yllätti esimerkiksi se, että luovana ihmisenä monilla aloilla on soveltamiselle, luovuudelle ja omaperäisyydelle oma ja kaivattu paikkansa teorian ja faktojen ohessa. Mahdollisuuksia on paljon erilaisia!

2. Kaikki aloittavat samasta

Kun ilmoitus myönnetystä opiskelupaikasta saapuu sähköpostiin, jännittävät kaikki syksyllä aloittavat yhtä paljon.

Ala, kaupunki, yliopiston kampusalue ja opiskelutavat ja -välineet voivat olla täysin uusia. Yliopiston henkilökunta on kuitenkin pyrkinyt tekemään opintojen aloituksesta mahdollisimman pehmeän ja jopa kädestä pitäen avustetun, jotta jokaisen uusi alku sujuisi toivotusti.

Opoja ei yliopistossa varsinaisesti ole, mutta sen tehtävän hoitaa käytännössä tiedekuntien amanuenssit ja monilla aloilla toimivat Oma-opet. Yksinään ei jää, ja myös samoja asioita miettivät opiskelijatoverit toimivat suurena tukena.

Lisäksi yliopiston aloittavat tulevat monesti ihan eri taustoista ja ikähaarukka voi olla todella laaja! Olin itse ajatellut tuon ikäasian olevan jokin poikkeus, mutta ei, se on ihan tavallista.

3. Päätöksen vaikeuksia

Tämä on ehkä suurin syy, miksen osannut hakea yliopistoon toisessa yhteishaussani. En ymmärtänyt, että Suomen yliopistoissa opiskeltavia aloja on yli 400. Jo Itä-Suomen yliopistossa erilaisia pääainevaihtoehtoja on liki 100 erilaista.

Siis sata! 

Vaihtoehtojen määrä on tajuton, ja moni pienempi ala jää helposti suurten ja monia kiinnostavien alojen taakse piiloon koulutusesittelyissä.

Mikäli et ole aivan varma mikä ala sinua kiinnostaa, mutta yliopisto-opinnot houkuttelevat, niin suosittelen kaivamaan tietoa ja tutustumaan erilaisiin tutkintosuuntauksiin netissä.

Itse löysin oman juttuni kokeilemalla eri asioita. Käytännön ajatusta voit saada esimerkiksi Avoimen yliopiston kaikille avoimista yliopisto-opinnoista.

Hyviä sivuja koulutuksien selailuun ovat esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston hakusivut sekä Studentumin kandidaattiopintojen hakukone, jossa on listattuna kaikki Suomen yliopistotutkinnot.

Huomaa, että mainitun alan alla saattaa olla myös lisää erikoistumisaloja eli pääaineita.

Itselläni päätöksen vaikeus on korostunut tänä syksynä yrittäessäni valita tutkintooni kuuluvaa  vapaata sivuainetta. Toivottavasti asiat selkenevät tälläkin kertaa omalla painollaan.

4. Harrastus tai kilpaura? No problem!

Mediakulttuuria ja viestintää opiskelevana olen innoissani siitä, että voin tutkia ilmiöitä, jotka ovat kiinnostaneet minua harrastusmielessä jo kauan. Muistoissani kulkee lapsena Miniclipissä viettämäni aika tai teininä Gossip Girliin ja Skinsiin hurahtaminen, netissä juttelua unohtamatta.

Omien kiinnostuksen kohteiden jalostaminen opiskeltavaksi alaksi onnistuu mielestäni kaikilla aloilla, ja tämä ajatus on itselleni uusi.

Esimerkiksi ihmistyyppi, joka nauttii luonnosta tai ruuasta, voisi perehtyä metsiin ja leipomiseen syvällisemmin vaikka ympäristö- ja biotieteitä tai kotitalouden opettajaksi opiskelemalla.

Voit myös sovittaa koulun ulkopuoliset harrastukset aikatauluihisi melko mutkattomasti. Itse olen esimerkiksi tanssinut ja urheillut vapaa-ajallani. Joskus olen ehtinyt tehdä myös vähän töitä.

Kilpaurheilijana voit edistää uraasi korkeakouluopintojen ohella liittymällä esimerkiksi Urheiluakatemiaan, joka tekee opintojen ja urheilun yhdistämisestä saumattomampaa.

5. Uusia reittejä

Suurena yllätyksenä ja ehkä myös tietynlaisena hallinnollisen rakenteen muutoksena ovat erilaiset ja uudet tavat päästä yliopistoon.

En aiemmin tiennyt, että voisin avittaa itseni korkeakouluun käymällä Avoimessa yliopistossa minua kiinnostavia opintoja kurssimaksuja vastaan. Joillakin hakukohteilla tämä Avoimen väylä löytyy nimellä “Toinen reitti yliopistoon” (TRY).

Käytännössä voit olla korkeakouluopiskelija, vaikket olisi vielä saanut koulupaikkaa. Opittu tieto on aina kotiin päin!

Jos olisin tiennyt tämän aiemmin, niin olisin ehkä tehnyt enemmän tiedonhankintaa ja kokeillut suorittaa suurempiakin opintokokonaisuuksia avoimen kautta ennen varsinaisia yhteishakujani.

Tsemppiä!

Ihanaa syksyn aikaa kaikille. Paljon tsemppiä kestävän ja omanlaisen arjen ja opintopolun luomiseen.

 

– Kerttuli