Pääsykoevinkit: Englannin kieli, kulttuuri ja kääntäminen

Englannin kielen valintakoe koostuu kahdesta osiosta, jotka mittaavat kielitaitoa ja analyyttisia taitoja. Kielitaito-osiossa tulisi olla lukion englannin kielen pitkää oppimäärää vastaavat tiedot hallussa erinomaisesti. Tietoja testataan rakenne- ja sanastotestillä sekä tekstinymmärtämistestillä. Analyyttisten taitojen osioon puolestaan kuuluu soveltavia tehtäviä, jotka perustuvat valintakokeessa jaettavaan materiaaliin.

Black Pen on White Book PageKuinka toimia kokeessa?

Tässä tärkeimmät asiat, jotka kokeessa tulee muistaa tehdä: kuuntele ohjeet tarkkaan ja lue kysymykset huolella. Näillä pärjää jo pitkälle. Kannattaa myös muistaa hengittää ja pysyä rauhallisena. Paniikki ei ole kokeessa ystävä. Kysymyksiä kokeessa on paljon, mutta niin on aikaakin. Se kuitenkin kuluu nopeasti, minkä vuoksi voi olla kannattavaa hypätä mahdollisten hankalien kysymysten yli ja palata niihin takaisin, jos ehtii. Kyseessä on monivalintakoe, eli on myös mahdollista veikata, jos varmaa tietoa ei ole. Intuitiota on myös yleensä hyvä kuunnella.

Kuinka valmistautua kokeeseen?

Englannin kielen, kulttuurin ja kääntämisen valintakokeessa ei enää ole pääsykoekirjoja, eli sellaisten pänttäämistä ei tarvitse murehtia kyseistä koetta varten. Jee! Koska kokeessa kuitenkin testataan lukion englannin kielen pitkää oppimäärää vastaavien tietojen hallitsemista, lukion kurssikirjojen kertailu ei varmastikaan ole huono ajatus. Tämän lisäksi kokeessa suoriutumista voi edistää ylipäätään altistumalla englannin kielelle ja harjoittamalla kielitaitoa muilla tavoin, kuten lukemalla englanninkielisiä tekstejä ja kirjoja. Sanavarastoa voi kartuttaa myös esim. kuuntelemalla musiikkia ko. kielellä ja lukemalla lyriikoita. Lisäksi yksi hyvä keino on katsoa elokuvia, sarjoja ja videoita, käyttää englanninkielisiä tekstityksiä puhutun dialogin tukena ja vieraita sanoja kohdatessa selvittää niiden merkitys. Tapoja kartuttaa sanavarastoa ja edistää kielitaitoa on monia, ja kannattaakin valita itselleen mielekkäin ja tehokkain keino. Kaikki tässä mainitut ja mainitsematta jääneet eivät välttämättä ole yhtä toimivia jokaiselle, eli omaa harkintaa saa ja pitääkin käyttää ajankäyttöä suunnitellessa. Kuten itse kokeessa, myös siihen valmistautuessa kannattaa myös hengittää ja ottaa rauhallisesti, eli muistakaa myös rentoutua, älkääkä stressatko liikaa! 🙂

Hurjasti tsemppiä kaikille kokeisiin!

Kaisa // Englannin kieli ja kääntäminen

#englanninkieli #kääntäminen #valintakoe #pääsykoe #uef #kielitaito #valmistautuminenkokeeseen

 

 

 

EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄ – SOSIAALITYÖ (yliopisto) VS. SOSIONOMI (amk)

SOSIAALITYÖ

Tutkintonimike: Yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM)
joissain yliopistoissa valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja valtiotieteiden maisteri (VTM)

Opintojen tyypillinen kesto: 3v + 2v

Opintopistemäärä: 180 op + 120 op

Tutkinnon taso: Alempi + ylempi korkeakoulututkinto

 

SOSIONOMI

Tutkintonimike: Sosionomi

Opintojen tyypillinen kesto: 3,5v

Opintopistemäärä: 210 op

Tutkinnon taso: Alempi korkeakoulututkinto

 

AMK-tutkinnon hankkimisen jälkeen kolme vuotta työelämässä oltuaan on mahdollisuus hakea opinto-oikeutta ylempään amk-tutkintoon (yamk). Sosionomi voi kuitenkin halutessaan hakea opiskelemaan myös sosiaalityön opintoja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi ja saa joitakin opintoja hyväksiluettuja sosionomiopinnoilla.

 

Eroja opinnoissa

Suurin eroavaisuus sosionomin ja sosiaalityöntekijän koulutuksessa on se, että sosionomiopinnot suoritetaan ammattikorkeakoulussa ja sosiaalityön opinnot yliopistossa. Yliopisto-opinnoissa tieteellisen tutkimuksen tekemisen taidot korostuvat amk-tutkintoja enemmän. Lisäksi yliopistossa opiskeluaika on pidempi ja maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, eikä sen suorittaminen vaadi työkokemusta (toisin kuin yamk).

Sosionomikoulutuksessa painottuu käytännönläheisyys ja ihmisten kanssa toimiminen. Katse suunnataan opinnoissa vahvasti työelämään ja ammattitaidon kehittämiseen. Asiakastyö ja palvelujärjestelmän tuntemus ovat tärkeitä teemoja. Esimerkiksi Savonialla (Iisalmi) sosionomiopinnoissa voi suuntautua varhaiskasvatukseen tai palveluohjaukseen.

Sosiaalityön opinnoissa taas käytäntö ja teoria yhdistyvät: pääset tekemään sekä yhteiskunnallista muutostyötä että käytännönläheistä ihmisten auttamistyötä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa (Kuopio) näissä opinnoissa sivuaineeksi voi valita joko yhteiskuntapolitiikan tai sosiaali- ja terveyshallintotieteen, jonka lisäksi valitaan toinen haluamansa sivuaine. Sivuaineilla voi suunnata asiantuntijuuttaan haluamaansa suuntaan.

 

Eroja työelämässä

Sosiaalityön opiskelusta saa sosiaalityöntekijän pätevyyden, jonka lisäksi työelämässä voi toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Sosiaalityöntekijä voi suuntautua työelämässä esimerkiksi lapsi- tai nuorisososiaalityöhön, aikuis- tai perhesosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijöitä toimii kaikilla sektoreilla: yrityksissä, järjestöissä ja valtion tai kuntien työtehtävissä. Töissä-sivustolta selviää, että suurin osa valmistuneista sosiaalityöntekijöistä ilmoitti työskentelevänsä asiakas- ja potilastyössä (kuten lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, lastenvalvojana, palveluohjaajana) ja toisiksi eniten johto- ja esimiestehtävissä. Suunnittelu ja hallintotehtävät (kuten projektipäällikkö, oppilashuollon suunnittelija) olivat kolmanneksi suurin osuus.

Myös sosionomin työllistymismahdollisuudet ovat hyvin laajat. Tehtävänimikkeitä voivat olla esimerkiksi sosiaaliohjaaja, lastensuojelulaitoksen ohjaaja, perhetyöntekijä, nuorisotyöntekijä… Töissä-sivustolla kerrotaan, että sosionomiksi valmistuneet työskentelevät suurimmilta osin asiakas- ja potilastyössä (kuten palveluohjaajana, kuraattorina, työvoimaneuvojana) ja toisiksi eniten opetus- ja kasvatustehtävissä, kuten varhaiskasvatuksen parissa. Valmistuneet ilmoittivat kolmanneksi eniten työskentelevänsä johto- ja esimiestehtävissä.

Tehtävänimikkeet niin sosiaalityöntekijöiksi kuin sosionomiksi valmistuneilla voivat siis olla hyvin samankaltaisia. Pienet painotuserot työelämään suuntautumisessa on kuitenkin edeltä mainitusta erottelusta havaittavissa.

Lue lisää: www.toissa.fi

 

Palkkaus

Työnimikkeet ovat siis sekä sosiaalityöntekijöillä että sosionomeilla hyvin monipuoliset. Palkkavertailukin on aika haastavaa, sillä eri tehtävissä ja eri sektoreilla voi olla hyvin erilaiset palkkauskäytännöt. Esimerkiksi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian palkkatutkimuksesta selviää, että palkkauksessa on jonkin verran eroja kuntien ja yritysten sosiaalialan työntekijöiden välillä.

Mediaanipalkkaus* kokopäivätyössä käyvillä oli Talentian tutkimuksessa alla luetelluilla tehtävänimikkeillä seuraavanlainen (pyöristettynä, €/kk):

Johtava sosiaalityöntekijä: 3 200 – 3 400 €

Sosiaalityöntekijä: 3 000 – 3 200 €

Sosiaaliohjaaja / sosionomi: 2 300 – 2 400 €

Perhetyöntekijä / ohjaaja: 2 300 – 2 500 €

*Mediaanipalkkaus = jos ilmoitetut palkat laitetaan jonoon alimmasta korkeimpaan, mediaanipalkka on jonon keskimmäinen. Puolet ilmoitetuista palkoista ovat siis sitä suurempia, puolet pienempiä.

Lue lisää:

https://www.talentia.fi/uutiset/talentian-palkkatutkimus-palkkausjarjestelma-on-otettava-kayttoon/

https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/palkkaus/palkkasuositukset/

 

Sosiaalityöntekijät ja sosionomit siis muistuttavat monilta osin toisiaan, mutta toivottavasti tämän listauksen kautta hahmottuu myös niiden eroavaisuuksia.

HUOM! Mikäli ihmisten auttaminen ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, mutta käytännönläheisyys ei tunnu omalta jutulta, kannattaa tsekata teoriapainotteisemmat sosiaalitieteiden ja yhteiskuntatieteiden hakukohteet. Niistäkin valmistuu yhteiskuntatieteiden maistereiksi (YTM) Itä-Suomen yliopistosta.
Sosiaalitieteissä painottuu muun muassa vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin tutkimus, kun taas yhteiskuntatieteet pohtii enemmän eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen päätöksenteon teemoja.

Lisää koulutuksista ja hakemisesta www.opintopolku.fi