Kaksi kotia, joiden välimatka on yli 400 km

”Hulluko sä oot?!” ”No onko hei tos nyt mitää järkee?” ”No et sitte kauemmas päässy?!”

Pian tulee kaksi vuotta siitä, kun sain tiedon, että kotipaikkakuntani Jalasjärvestä (Etelä-Pohjanmaalla) muuttuisi Savonlinnaan. Muutettava matka oli tarkalleen 403 km. Olen käynyt esittelemässä meidän UEFin tarjontaa useammassa koulussa Länsi-Suomen alueella, ja hyvin yleinen harmin aihe on ollut pitkä välimatka. Tässä hieman blogikirjoitusta siitä, miten minä välimatkan koen.

Minulla oli reilu kaksi vuotta sitten selkeä unelma: haluan päästä kouluun sisään ja valmistua sieltä kotitalousopettajaksi. Oma unelmani oli sinänsä hieman erilainen verraten esimerkiksi luokanopettajaan tai kauppatieteisiin, sillä omaa unelma-alaani ei ole tarjolla kuin Helsingissä ja Savonlinnassa (eli tällä hetkellä olevassa haussa Joensuussa). Unelma mielessä hain kouluun hieman epäröiden, tulisinko tosiaan muuttamaan yli 400 km päähän kotipaikkakunnastani, perheestäni, silloisesta poikaystävästäni ja koirastamme? Kun tieto koulupaikasta tuli, en epäröinyt enää hetkeäkään – Tottakai!

Alku oli ehdottomasti vaikea. Olin koko siihen mennessä kertyneen 23-vuoden ikäni ajan asunut pienellä paikkakunnalla, lähipiirin ympäröimänä. Muutto täysin toiselle puolelle Suomea paikkakunnalle, jossa en ollut edes ikinä pääsykokeita lukuun ottamatta käynyt, kuulosti kieltämättä hurjalta. Onnekseni sain asunnon jossa suurin osa kalusteista oli jo valmiina, mutta esimerkiksi uuden sänkyni kanto kolmanteen kerrokseen, television asentaminen ja kattolampun kytkeminen aiheuttivat kieltämättä kovaa koti-ikävää. Tiesin koko kaupungin ihmisistä aikaisemmin kaksi. Koin olevani yksin. Koulu alkoi, ja kas kummaa, kavereita oli yhtäkkiä koko luokallinen lisää! Huomasin, että hei, en todellakaan ollut ainut joka olisi vastaavanlaisessa tilanteessa.

Miten kulkeminen sitten sujuu? Kieltämättä myönnän, että poikkisuomen kulkeminen ei todellakaan ole helpoin vaihtoehto. Esimerkiksi Savonlinna-Seinäjoki välinen juna vaatii vähintään kaksi vaihtoa, ja Tikkurilassa pyörähtämisen. Jatkossa tulen pääsemään Joensuusta yhdellä Tikkurilan vaihdolla. Mutta totean, että junia menee kuitenkin mukavan usein, ja onpahan ainakin aikaa tehdä matkalla koulutehtäviä! 🙂 Oman auton käyttö ehdottomasti helpottaa matkan kulkemista, ja erityisen suuri kiitos itseltäni lähtee erittäin aktiivisille Facebookin kimppakyytiryhmille. Jos ei koko matkaa kimppakyydillä pääse, niin ainakin osan matkasta varmasti! Esimerkiksi Jyväskylän suuntaan kulkee todella monia kimppakyytiryhmäläisiä, joten ainakin sinne pääsee helposti jonkun kyydissä. Kimppakyydit tulevat myös huomattavasti paljon halvemmiksi kuin juna, sillä esimerkiksi omaan matkaan kykenen ottamaan 4 kyytiläistä, ja jakamaan noin 40 euron kulut kyytiläisieni kanssa.

Itselläni on myös aina ollut ajatus, että vaihtoon en halua lähteä. Tämä toisella puolella suomea asuminen kuitenkin on ehdottomasti avannut silmiäni myös ”toisenlaiseen suomeen”. Voin kertoa, että Etelä-Pohjanmaan ”aakeetlaakeet” on ihan jotain muuta, kuin mitä Savonlinna on minulle vesineen ja mäkineen tarjonnut!

En voi liikaa myöskään painottaa, että opinnot ovat kuitenkin hyvin lyhyt aika elämässä. Kukaan ei pakota jäämään esimerkiksi Joensuuhun tai Kuopioon opintojen päätyttyä. Useimmissa opinnoissa myös opintoihin kuuluvia harjoitteluja voi halutessaan tehdä omalla kotipaikkakunnalla, loma-aikojen ollessa myös hyvin pitkiä. Mikäli niin haluaa, opiskelupaikkakunnalla olo jää itse asiassa yllättävän vähäiseksi.

”No onko tuos ny hei mitää järkee?”  On! Päivääkään en ole kouluun lähtöäni katunut, sillä tiedän, että tämän koulun käytyäni saan ammatin josta olen haaveillut. Olen saanut paljon kavereita ja tuntuu, että matka kotipaikkakunnalleni lyhenee kerta toisensa jälkeen. Älkää siis ehdottomasti jättäkö hakematta, mikäli matka kotipaikkakunnalta opiskelupaikkakunnalle olisi pitkä. Aluksi se varmasti harmittaa ja matka tuntuu pitkältä, mutta se tunne ei kestä kauaa!

-Tiia, Savolaistunut pohjalainen jonka kotimatka on nyt 400 km, piakkoin Joensuuhun muuttamisen myötä 440 km.

Mitä tehdä, kun et tiedä mitä tehdä?

Kohtaamme elämämme aikana useita tilanteita, jolloin meidän oletetaan vastaavan kysymykseen: mikä sinusta tulee isona? Ensimmäisen kerran kysytään kun olemme vielä ihan pieniä. Vastaus on silloin äärimmäisen helppo: astronautti tai olympiavoittaja. Mutta kun meiltä kysytään samaa kysymystä kevään yhteishaun ollessa ajankohtainen, ei suuri osa ihmisistä osaakaan enää vastata kysymykseen. Minä en ainakaan aikoinani osannut. Tiesin, että haluan yliopistoon opiskelemaan, mutta mitä, siihen en en osannutkaan enää vastata. Nyttemmin osaan: minusta tulee isona sosiaalityöntekijä.

Oletko kenties samassa tilanteessa kuin minä silloin?Olen teitä varten kerännyt hyödyllisen listan sivustoja sekä eri tahoja, jotka auttoivat minua aikoinaan päätöksen tekemisessä ja joiden toivon auttavan myös sinua tänä keväänä tai tulevaisuudessa!


1. Haeyliopistoon.fi (https://haeyliopistoon.fi/)

 

 

Tältä sivulta löydät kaiken liittyen Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaan ja hakemiseen! Jos et esimerkiksi tiedä, mikä ala sinua voisi kiinnostaa,voit tehdä täällä hauskan uratestin! Uratesti seuloo vastauksiesi perusteella sinulle sopivan alan UEFin tarjonnasta ja saat ainakin jotain, mistä lähteä liikkeelle. Tämän lisäksi voit selailla kaikkia koulutusaloja ja pääainevaihtoehtoja. Suurimmalle osalle pääaineista on tehty myös oma YouTube-video ja nämä videot löydät koulutusalojen alta (suosittelen hyödyntämään!).

+ Uratesti (leikkimielinen, mutta on siinä silti jotakin perää)

+  Koulutusalakohtaiset videot

+ Mahdollisuudet ja ohjeet myös jo esimerkiksi jatko-opiskeluita miettiville

– Koska listattuna on koko UEFin koulutustarjonta, niin vaihtoehtojen kirjo on valtava


2. Töissä.fi (https://toissa.fi/)

Yliopistossa on monta sellaistakin pääainetta, josta ei ainakaan ihan nimen perusteella osaa heti sanoa, minkälaiseen ammattiin siitä voisi työllistyä. Ei hätää! Joku vielä meitäkin viisaampi ihminen on kehittänyt tämän Töissä.fi-sivuston, jonka ideana on kertoa, mihin korkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet. Sivuston hakuun voit kirjoittaa sinua kiinnostavan alan (esimerkkinä vaikka tietojenkäsittelytiede) ja sivusto antaa sinulle kattavan kuvion siitä, mihin jo valmistuneet ovat työllistyneet. Omasta mielestäni tämän sivuston parhaita puolia on se, että nämä työllistymistarinat ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, eikä pelkästään tilastojen valossa saatua tietoa. Tämän lisäksi voit lukea sinua kiinnostavasta aiheesta nippelitietoa, kuten palkkauksesta tai työllistymisprosenteista. Selaimiston kautta voit selailla kaikkia korkeakoulututkintoja ja tutustua sinua kiinnostaviin!

+ Oikeiden ihmisten kirjoittamia tarinoita työllistymisestä tietyltä alalta

+ Koko  Suomen korkeakoulujen kaikki alat edustettuina

+ Sivusto toimii myös toisinpäin, eli voit kirjoittaa hakukenttään sinua kiinnostavan ammatin ja sivusto kertoo, millä koulutuksella sinun on mahdollista päästä tähän työhön

– Joistakin koulutusaloista valmistuneiden työllistymistarinoita on verrattain vähän


3. Aducate-avoin yliopisto (http://www.uef.fi/fi/web/aducate/avoin-yliopisto)

 

“Avoimen yliopisto-opetuksen periaatteena on tarjota kaikille aikuisille, koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jotka ovat yliopistotutkinnon osia. ” 

Jos yliopistoon hakeminen ei välttämättä vielä ole ajankohtaista, voit suorittaa opintoja omaan tahtiin myös avoimen yliopiston kautta. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on laaja tarjonta kaikenlaisia kursseja ja varmasti jokaiselle löytyy tarjonnasta jotakin sopivaa. Avoimen yliopiston kurssit ovat useimmiten maksullisia (12€/opintopiste), mutta esimerkiksi perus- tai aineopintokokonaisuuksille löytyy räätälöityjä könttähintoja. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se hyvä puoli, että jos myöhemmin haet suorittamaan tutkintoa niin monille aloille sinun on mahdollista päästä avoimen väylän-kautta ilman pääsykokeita. Tai sitten aikaisemmin avoimessa yliopistossa käymiäsi kursseja voidaan hyväksilukea tutkinnossasi.

+ Niin laaja tarjonta, että lähes mitä vaan koulutusalaa pääsee “kokeilemaan”

+ Mahdollisuudet myöhemmin hakemiseen/hyväksilukuihin

– Opintojen maksullisuus, joskaan ei kovin tyyris


4. Oma opo

Toivottavasti olette muistaneet haastaa myös omia opinto-ohjaajianne, sillä he ovat kouluissanne juurikin teitä varten:

“Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaanohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. ” (wikipedia)

Opoilla on yleensä rutkasti henkilökohtaista kokemusta kaikenlaisesta jatko-opintotarjonnasta Suomessa, mutta heillä on myös arvokasta kokemusta oppilaiden erilaisista valinnoista ja urapoluista. Kaikki tietävät, että lukion tai ammattikoulun  jälkeen voi mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä yliopistoon, mutta opopa tietää myös ne tuhannet muut vaihtoehdot, jotka odottavat vastavalmistunutta.

+ Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, jossa varmasti näkyy sekä opon koulutuksellinen kokemus että henkilökohtainen kokemus

+ Yleensä aina omasta koulusta saavutettavissa ja hihan nykäisyn päässä

YHTEISHAKU ALKAA 14.3.2018, TOIVOTTAVASTI OLET VALMIS!

 

 

Usein kysytyt kysymykset osa 5

Viidennessä postaussarjan osiossa vastataan kysymyksiin koskien kauppatieteitä, metsätiedettä, kulttuurintutkimusta ja teologiaa (ortodoksinen ja läntinen).

 

Kauppatieteet

Mitä eroa on Kuopion ja Joensuun kauppiksilla?

Kuopiossa ja Joensuussa on valittavissa eri pääaineet. Kandivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja Kuopiossa ovat johtaminen&markkinointi, sekä laskentatoimi&rahoitus. Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja ovat Innovation Management, International Business and Sales Management, laskentatoimi&rahoitus ja tilintarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen opintolinja. Joensuussa kandivaiheessa on valittavissa johtaminen&markkinointi tai laskentatoimi&verotus. Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehdot ovat laskentatoimi&yritysjuridiikka, palvelujohtaminen, Tourism Marketing and Management ja tilitarkastuksen maisteriohjelma, laskentatoimen ja yritysoikeuden opintolinja.

Pitääkö minun valita heti suuntautumisvaihtoehto?

Suuntautumisvaihtoehto valitaan ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Ensimmäisenä vuonna opiskellaan peruskursseja. Suuntautumisvaihtoehdon lisäksi voit valita tutkintoasi monipuolistuttavan sivuaineen.

Miten haen opiskelemaan kauppatieteitä?

Kauppatieteellisillä aloilla on yhteisvalinta. Opiskelemaan voit päästä suoraan todistusvalinnalla tai pääsykokeen kautta. Opiskelemaan on mahdollista päästä yhteisvalinnan lisäksi avoimen väylän kautta. Lue lisää yhteisvalinnasta kauppatieteet.fi-sivustolta.

Metsätiede

Mitä metsätieteillä opiskellaan?

Metsien biologian ja taloudellisen analyysin lisäksi koulutuksessa perehdytään metsien ekologiaan ja suojeluun, metsien hoitoon, metsäekosysteemeihin, metsä-, energia- ja puuteknologiaan, metsien arviointiin ja suunnitteluun, sekä metsäekonomiaan ja -politiikkaan.

Mitä voin tehdä valmistuttuani?

Metsätieteiltä valmistuneet voivat työllistyä esimerkiksi metsäalalla suunnittelu-, kehittämis- ja edistämistehtäviin, hallintoon, asiantuntijoiksi metsäteollisuuteen tai ympäristöalalle. Omia tulevaisuuden työtehtäviä voi suunnata omien kurssivalintojen kautta opiskeluaikana.

Keskitytäänkö opiskeluissa vain Suomeen ja sen metsiin?

Metsäala on hyvin kansainvälinen ala ja Joensuu onkin Europan metsäpääkaupunki. Maisterivaiheessa kursseja on mahdollista valita myös englanniksi ja vaihtoon lähtö on mahdollista.

Mitä pääsykokeessa vaaditaan?

Pääsykoemateriaalina on lyhyen matikan pakolliset ja syventävät kurssit, sekä biologian pakolliset ja syventävät kurssit, ihmisen biologiaan liittyvää kurssia lukuunottamatta. Kokeessa on myös mahdollisesti koetilanteessa jaettava aineisto.

Kulttuurintutkimus

Mihin kulttuurintutkimuksesta valmistuneet työllistyvät?

Erilaisia työnimikkeitä on monia, mutta työllistyä voi esimerkiksi kulttuuri- ja sivistysorganisaatioihin, hankkeisiin ja järjestöihin tai yrittäjäksi. Myös suunnittelijan tai tiedottajan tehtävät tai arkisto-, kirjasto- ja opetustehtävät ovat mahdollisia.

Mitä opiskellaan?

Opinnoissa on monia suuntautumisvaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Kandidaatin tutkinnon pääaineeksi voi valita kirjallisuuden, perinteentutkimuksen, etnomusikologian, kulttuuriantropologian, mediakulttuurin ja viestinnän, sukupuolentutkimuksen tai taiteensosiologian.

Maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtoja ovat kirjallisuus, perinteentutkimus tai kulttuurintutkimus. Kulttuurintutkimuksen pääaineessa erikoistutaan etnomusikologiaan, kulttuuriantropologiaan, mediakulttuuriin ja viestintään, sukupuolentutkimukseen tai taiteensosiologiaan.

Millainen on pääsykoe?

Pääsykokeessa on soveltavia tehtäviä neljä, joista valitaan kaksi. Opintopolussa on ilmoitettu materiaaleja, joihin voi perehtyä ennen pääsykoetta. Soveltavia tehtäviä ovat erilaiset tekstianalyysit.

Teologia

Tuleeko kaikista teologeista pappeja?

Ei, teologian opiskelu antaa valmiudet työskennellä erilaisissa teologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Teologeja työskentelee pappien lisäksi mm. opettajina, toimittajina ja tutkijoina. Läntisessä teologiassa suuntautumisvaihtoehtoja ovat teologia ja opetusala. Ortodoksisessa teologiassa kouluttaudut ortodoksisen teologian, opetuksen tai ortodoksisen kirkkomusiikin asiantuntijaksi.

Mitä opiskellaan?

Teologian opinnoissa tutkitaan Raamatun syntyä ja tulkintaa, kristillisen uskon sisältöä ja teologista ajattelua. Lisäksi opintoihin kuuluu kristinuskon historiaa, klassisia kieliä, uskontokasvatusta ja perehdytään uskon ilmenemiseen ja uskontojen väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi opintoja on omasta suuntautumisvaihtoehdosta.

Millainen on pääsykoe?

Opiskelemaan on mahdollista päästä myös suoravalinnalla, mutta molempien teologisten alojen pääsykokeiden kirjallisessa osiossa on kirjallisuus- ja aineistokokeet. Kirjallisuus julkaistaan maaliskuussa (katso opintopolku) ja aineisto jaetaan itse koetilaisuudessa. Lisäksi opetusalalle hakeville on soveltuvuuskoe.