Usein kysytyt kysymykset osa 3

Kolmas kysymyspostaus koskee suurinta osaa terveysaloista! Tänään päästään lääkiksen, hammaslääkiksen, biolääkiksen, ravitsemustieteen ja farmasian kimppuun. Aikaisemmat kysymys&vastauspostaukset löydät täältä ja täältä.

Lääketiede

Mitä ja montako vuotta opiskellaan?

Lääketieteen opinnot kestävät 6 vuotta. Opinnot ovat perinteisen kandi- ja maisterivaiheen lisäksi jakautuneet prekliniikkaan ja kliniikkaan. Ensimmäiset 2 vuotta on prekliinistä opetusta, jolloin perehdytään yleisesti lääketieteeseen, terveen ihmiskehon toimintaan, lääkkeisiin jne. Eli rakennetaan pohjaa tulevalle. Opinnot ovat enemmän perinteistä luento-opetusta, mutta harjoitustöissä saa pieniä motivaatiopaloja, kun tutkitaan kaverin polvea, silmänpohjaa tai kuunnellaan sydäntä.

Kliininen vaihe kestää opintojen loppuajan, eli 4 vuotta. Silloin opetus siirtyy pääosin sairaalan puolelle ja opiskellaan enemmän erilaisia sairauksia, niiden diagnosointia ja hoitoa. Opetus tapahtuu pääasiassa pienryhmissä, jotka kiertävät sairaalan eri osastoja meneillään olevan kurssin mukaan. Kliinikan opintoihin kuuluvat myös potilaiden tutkiminen ja esimerkiksi päivystyksen seuraaminen.

Mitä aineita pitää opiskella lukiossa ja pärjääkö itseopiskelulla? Onko valmennuskurssi välttämätön?

Pääsykokeessa vaaditaan lukion fysiikan, kemian ja biologian kurssien osaamista, joissa vanhojen valintakokeiden perusteella painotetaan laskuja. Näiden aineiden hyvä hallitseminen helpottaa tulevaisuutta, sillä esimerkiksi sydämen toimintakiertoa ja läppien toimintaa on helpompi ymmärtää, kun hahmottaa miten fysiikassa opiskeltava paine toimii. Laaja alue mittaa myös motivaatiota, sillä lääkiksessä opiskeltavaa on paljon. Monet nykyiset opiskelijat eivät ole kirjoittaneet kaikkia aineita, vaan opiskelleet jonkun tai jopa kaikki itse. Se on omasta motivaatiosta kiinni!

Valmennuskurssit eivät ole välttämättömiä, eivätkä ne takaa sisäänpääsyä. Hyvä alueen hallinta, laskurutiini ja onnistunut koetilanne ovat merkittävämpiä asioita. Kannattaa tutustua vanhoihin valintakokeisiin joita löydät lääketieteelliset.fi-sivustolta, jolloin tiedät, miten valintakoe eroaa esim. yo-kokeista. Vanhojen valintakokeiden lisäksi löydät muita kirjasarjoja kirjastosta ja netissä on myös monien muiden alojen valintakokeita, joissa vaaditaan osittain samoja asioita.

Mitä pääsykokeessa saa olla mukana? Pitääkö kaavat muistaa ulkoa?

Tarkemmat ohjeistukset löydät opintopolusta ja lääketieteelliset.fi-sivutolta. Pääpiirteissään kuitenkin tavanomaiset kirjoitusvälineet. Laskin on yksinkertainen nelilaskin. Sallittujen laskimien listan löydät samalta sivulta. Tarvittavat kaavat saat valintakokeessa erillisenä liitteenä tai ne on annettu tehtävänannossa. Myös tarvittavat luonnonvakiot ym. arvot saat myös valintakoemateriaalissa. Esimerkkejä löydät vanhoista valintakokeista.

Onko lääkis koko elämä?

Ei ole! Opiskelun oheella ehtii harrastaa, käydä töissä ja vierailla kotipaikkakunnalla (ja katsoa netflixiä…). Oma ja muut ainejärjestöt järjestävät jatkuvasti erilaisia tapahtumia, joten niin halutessasi voit viettää niissä vapaa-aikaasi.

Milloin voin erikoistua kirurgiksi/lastenlääkäriksi/kardiologiksi…?

Kaikilla lääkis on samanlainen putki, jonne päästyään putkahdetaan kuuden vuoden päästä ulos valmiina lääkäreinä. Erikoistuminen on mahdollista vasta valmistuneille lääkäreille. Erikoisaloja on yli 50, joihin kuuluu tällä hetkellä pakollista terveyskeskustyöskentelyä 9kk valmistumisen jälkeen. Päätät siis (mahdollisesti) erikoistumisestasi vasta opintojen päätyttyä. Erikoistuminen on käytännössä työn oheessa oppimista.

Miksi UEF ja Kuopion lääkis?

Itä-Suomen yliopisto on Suomen suurin lääkärikouluttaja ja keväällä 2018 aloituspaikkoja on 155. KYS on sopivasti tien toisella puolella kampusalueesta, joten lääkiskuplaa ei pääse syntymään, vaan myös muiden alojen opiskelijoihin törmää päivittäin. Opiskelukaupunki on kompakti ja viihtyisä, jossa pärjää hyvin ilman autoa. Opiskelijakämpän saa sisustettua myös läheisen IKEA:n kuvaston mukaiseksi. Opiskelijoiden kesken ilmapiiri on hyvä ja jokaiselle löytyy oma kaveriporukka. Kilpailua ei ole, vaan opinnoissa etenemiseen kannustetaan ja toisten onnistumisista iloitaan. Sanotaan, että lääkiksestä saat elinikäiset ystävät! Kyselyjen perusteella Kuopiosta valmistuneet lääkärit ovat ansioituneet etenkin käytännön taitojen osaamisessa ja valmistuneiden mielestä koulutus on vastannut hyvin työelämää. Kuopiolaiset lääkärit ovat sen ansioista haluttuja työmarkkinoilla!

Hammaslääketiede

Miten hammas eroaa normaalista lääkiksestä?  Ovatko opinnot täysin samat?

Hammaslääkärin koulutus on hieman lyhempi, 5,5 vuotta, josta viimeinen puoli vuotta on palkallista harjoittelua. Erään hammaslääkäriopiskelijan sanoin vastaanotolle eivät tule pelkät hampaat, vaan koko ihminen, joten myös muut lääketieteen osa-alueet tulee olla hallussa. Jaottelu prekliniikkaan ja kliniikkaan on samanlainen kuin yleisellä puolella. Hammaslääkärin ammatti on akateeminen käsityöammatti! Taitoja opitaan opintojen aikana, joten sorminäppäryydestä on hyötyä, mutta ei vaadittava ominaisuus.

Ensimmäisenä kahtena vuotena opinnot ovat hyvin yhteneväiset, mutta molemmilla linjoilla on omia kursseja jo ensimmäisestä vuodesta lähtien.

Voiko hampaalta erikoistua?

Kyllä voi! Ensin kuitenkin pitää valmistua hammaslääkäriksi.

Miksi UEF ja Kuopion hammas?

Kuopiosta löytyy yksi Euroopan moderneimmista opetusklinikoista. Jo Kalle-nukella pääsee harjoittelemaan aidossa ympäristössä, eli hammaslääkärin tuolissa ja samat välineet ympärillä. Opintojen edetessä päästään kliniikan puolelle, jossa käy oikeita asiakkaita, joita hoidetaan opettajien avustuksella. Myös ergonomiaan kiinnitetään huomiota jo opintojen alusta saakka.

Opiskelijayhteisö on pienen porukan ansiosta tiivis, mutta aikaan saava! Erilaisia tapahtumia on paljon yksin ja yhteistyössä muiden kanssa.

Haku: lääkis ja hammaslääkis

Vuonna 2018 on yhteishaku, mitä se tarkoittaa?

Jo pitkään lääkiksillä on ollut yhteinen valintakoe, mutta hakukohteita on voinut olla vain yksi kerrallaan. Tänä keväänä voit kuitenkin hakea kategoriassaan kaikkiin hakukohteisiin, eli yleislääkiksiin TAI hampaalle TAI eläinlääkikseen. Edelleenkään ristiin hakeminen ei onnistu. Opintopolussa 1. kohdalle laitettuun lääkikseen saat yhden ensisijaisuuspisteen, joka lasketaan lopullisiin pisteisiin (Ei valintakoepisteisiin, vaan pisteisiin jotka on skaalattu ja niihin on kiintiöstä riippuen lisätty yo-pisteet). Valintakokeeseen et saa erillistä kutsua, vaan sinun tulee tehdä koe ensimmäisessä hakutoiveessasi, tai sitä ei arvostella. Lisää tietoa yhteisvalinnasta löydät lääketieteelliset.fi-sivustolta.

Biolääketiede

Mitä biolääketiede on?

Biolääketiede on sinulle, jos olet kiinnostunut ihmisen terveydestä ja lääketieteestä sekä kehittyvästä terveysteknologiasta, mutta et niinkään potilastyöstä. Biolääketiede kattaa ihmisen biologian, kemian ja lääketieteen osa-alueet, jotka tutkivat terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä.Biolääketieteilijä käyttää solu- ja molekyylitason tutkimuksesta saatua tietoa, jota sovelletaan taudin diagnosointiin ja entistä paremman hoidon kehittämiseen.

Biolääketieteen koulutusohjelmassa yhdistyvät ainutlaatuisesti luonnontieteellinen ja lääketieteellinen opetus. Opinnoissa perehdytään ihmisen biologian ja fysiologian taustoihin ja tapahtumiin solu- ja molekyylitasolla, lääkeaineisiin ja niiden vaikutusmekanismeihin, perinnöllisyystieteeseen ja bioinformatiikkaan. Ihmisen terveyteen ja sairaustiloihin liittyvät näkökulmat ovat aina vahvasti mukana opetuksessa. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja teoriaopintojen vastapainona on runsaasti käytännön laboratoriotyöskentelyä. Laboratoriotöissä tutustutaan opittavaan aiheeseen mm. käyttämällä koemalleina ihmisen soluviljelmiä ja työskentelemällä modernin proteiini-, DNA- ja RNA-analytiikan parissa.

Kolmen vuoden kandidaattiopinnot antavat hyvän peruspohjan edetä englanninkielisiin maisterivaiheen opintoihin Suomessa tai ulkomailla. Kuopiossa maisterivaiheessa opiskellaan molekyylilääketiedettä, jossa perehdytään syvemmin sairauksien syntymekanismeihin, diagnostiikkaan sekä hoitamiseen molekyyli- ja solutasolla.

Lisää tietoa koulutusohjelmasta löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta:

http://www.uef.fi/web/biomedicine/biolaaketieteen-koulutusohjelma

Millainen työllistyminen biolääketieteilijöillä on?

Biolääketieteilijöillä on pääosin hyvä työllistyminen, ja melkein kaikki maisterit ovat saaneet töitä heti valmistumisensa jälkeen. Biolääketieteilijä ei valmistu suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin (vrt. hammaslääketieteen opiskelijasta tulee hammaslääkäri), vaan urapolkuja on monia.  Biolääketieteen koulutusohjelmasta valmistunut maisteri voi työskennellä lääketeollisuudessa, diagnostiikka- ja bioalan yrityksissä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, myynti- ja markkinointitehtävissä, sekä asiantuntijana julkishallinnossa tai opetus- ja tutkimustehtävissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Maisterivaiheen englanninkielisyys takaa myös kilpailukyvyn kansainvälisillä työmarkkinoilla. Maisteriopinnot tarjoavat luonnollisesti myös erinomaisen väylän tohtorintutkintoon johtaviin jatko-opintoihin ja tutkijauralle.

Miten biolääketiede eroaa farmasiasta?

Moni on kysynyt, miten biolääketiede eroaa farmasiasta. Farmaseutin opinnot koostuvat perusopinnoista, joissa on ensimmäisen vuoden aikana paljon samaa kuin biolääketieteilijöillä, mm. fysiologiaa ja anatomiaa, kemian perusteita, biokemiaa ja solubiologiaa, mikrobiologiaa ja genetiikkaa, sekä kieli- ja viestintäopintoja, mutta tähän opintojen samankaltaisuus jääkin.

Farmasialla opetuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoon lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijoita. Opintojen aikana syvennytään lääkeaineiden ominaisuuksiin ja vaikutuksiin elimistössä ja niiden käyttöön sairauksien hoidossa. Lisäksi syvennytään lääkkeiden käyttöön liittyviin kysymyksiin yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta, sekä lääkkeiden valmistusprosessiin, analytiikkaa ja uusien lääkemolekyylien suunnitteluun. Kuten biolääketieteessä, opintoihin sisältyy paljon käytännön harjoitustöitä laboratoriossa, mutta farmasian opiskelijat keskittyvät lääkkeiden valmistukseen, farmaseuttisen kemian laboratorioihin sekä asiakasneuvontaan, ja lisäksi heillä on 6 kk palkallista apteekkiharjoittelua. Biolääketieteen opiskelijoilla on myös yksi kurssi toksikologiaa ja farmakologiaa sekä pari kurssia tautioppia, mutta lääkkeiden valmistukseen ja käyttöön ei syvennytä samalla tavalla kuin farmasialla, eikä biolääketieteilijöillä ole harjoitusjaksoa tai asiakasneuvontaa. Farmaseutti on valviran hyväksymä nimike, ja vain farmaseutiksi valmistunut voi työskennellä apteekissa.

Proviisorin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, mutta ei ole pakollinen farmaseutin opintojen jälkeen. Proviisoriksi haluavan täytyy kuitenkin opiskella ensin farmaseutiksi – esimerkiksi biolääketieteen kandi ei voi opiskella proviisoriksi. Myös proviisori on valviran hyväksymä nimike. Proviisoriopinnoissa opiskelija valitsee yhden farmasian laitoksen kuudesta oppiaineesta pääaineekseen ja suorittaa siitä syventävät opinnot. Vain proviisori voi omistaa oman apteekin, eli toimia apteekkarina. Proviisoriksi ja biolääketieteen maisteriksi valmistuneet voivat työllistyä myös samankaltaisiin tehtäviin, esimerkiksi viranomais- ja asiantuntijatehtäviin, opetus- ja tutkimustehtäviin sekä tuotekehitys- ja markkinointitehtäviin.

Lisää tietoa farmasian opiskelusta löytyy Itä-Suomen yliopiston sivuilta:

http://www.uef.fi/web/farmasia/opiskelu

Farmasia

Voinko hakea yhtäaikaa farmaseutiksi ja proviisoriksi?

Kyllä! Molempiin hakukohteisiin on sama valintakoe. Farmaseuttien ja proviisorien koulutusohjelma ensimmäisen kolmen vuoden ajan on täysin samanlainen. Farmaseutit valmistuvat kolmen vuoden jälkeen, mutta proviisoriopiskelijat jatkavat opintojaan vielä kahden vuoden ajan. Jos paikka proviisorina ei heti nappaa, kannattaa aloittaa farmaseutin opinnot ja hakea proviisoriksi valmistumisen jälkeen erillisessä haussa.

Voiko farmasialla erikoistua?

Proviisoriksi asti opiskelevat valitsevat itselleen yhden kuudesta pääaineesta, jotka ovat biofarmasia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, farmakologia, toksikologia ja sosiaalifarmasia.

Työllistyvätkö kaikki apteekkiin?

Ei, farmaseutteja ja proviisoreja tarvitaan apteekkien ja sairaala-apteekkien lisäksi muualla terveydenhuollossa, yrityksissä, asiantunijoina, tutkijoina, yrittäjinä ja lääketeollisuudessa. Farmaseuttien ja proviisoreiden työllistyminen on huippuluokkaa.

Katso myös vastaus, miten biolääketiede eroaa farmasiasta!

Ravitsemustiede

Mitä ravitsemustiede on?

Ravitsemustiede tutkii ruokaa, ravitsemusta ja sen vaikutusta ihmiseen ja terveyteen. Etenkin terveyttä ja sairautta edistävät ravitsemuksen asiat ovat keskiössä. Myös erilaiset ruokaan ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat kuuluvat ravitsemustieteen piiriin.

Mikä minusta tulee?

Kuopiosta valmistuu laillistettuja ravitsemusterapeutteja ja elintarvikepuolen asiantuntijoita. Oma suuntaus valitaan opintojen edetessä. Kaikki Suomen ravitsemusterapeutit ovat valmistuneet Kuopiosta, eli missään muualla ei saa ravitsemusterapeutin pätevyyttä. Ravitsemusterapeutit saavat työskennellä terveydenhuollossa ravitsemusksen parissa ja antaa ravitsemusohjausta esimerkiksi keliaakikolle, munuiassairaalle tai allergikolle. Monet työllistyvät myös yksityiselle sektorille. Ravitsemusterapia opiskelijat voivat yhdistää opintoihinsa esimerkiksi terveyden edistämistä tai urheiluravitsemusta omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.

Elintarvikepuollella opiskelet elintarviketurvallisuutta, tuotekehitystä jne. Opintoihin pystyy myös yhdistämään esimerkiksi kauppatieteiden opintoja vapaa valintaisten opintojen kautta. Yritysten lisäksi voit työllistyä tutkijaksi tai erilaisiin valtion/kunnan virkoihin.

Mitä opinnot sisältävät?

Ensimmäisinä opiskeluvuosina paljon kemiaa, biokemiaa, ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, tautioppia ja farmasiaa, Ravitsemustieteisiin liittyviä kursseja on jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Pystyt myös muokkaamaan opintojasi mielenkiintosi mukaan vapaa valintaisten opintojen avulla. Ravitsemusterapia opiskelijoilla ei ole Valviran antaman nimikkeen takia niin paljon vapaa valintaisuutta, kuin muilla opiskelijoilla kahden viimeisen vuoden aikana,