Vinkit korkeakouluhakuun 2017

Huh, puh ja viimeinen eväs sekä kuminmuru ylioppilaskirjoituksiin on tältä keväältä annettu melkein kokonaan, vaikka jotkut joutuvat vielä kohtaamaan tyhjän paperin kammon huomenna koittavassa saamen kielen kokeessa. Te ylioppilaskokelaat ja muut kirjoituksiin osallistuneet sekä opinnäytetyön parissa askaroivat saatte antaa itselleni taputuksen olalle, mutta luku-urakka ei kuitenkaan toivottavasti pääty tähän!

Ennen kuin te valmistuvat alatte suunnittelemaan kakkupöydän antimia ja herkullisia juhlaruokia ja te jo valkolakin tai oppilaitoksen todistuksen saaneet riennätte mahdollisesti kesätöihin, on aika kohdentaa pieni huomio korkeakoulujen yhteishakuun, joka päättyy 5.4. klo 15! 

Hakeminen tapahtuu yllä olevassa osoitteessa www.opintopolku.fi. Lomakkeen voi täyttää joko etsimällä koulutuksia tai oppilaitoksia nimellä tai menemällä suoraan etusivulla olevasta oikeasta reunasta “täytä hakulomake” korkeakoulujen yhteishaun kohdasta.

  1. Noudata huolellisuutta lomaketietoja täyttäessäsi. Lomake kyllä ilmoittaa, jos jokin olennainen tieto puuttuu, mutta se ei tarkista tietojen paikkaansa pitävyyttä täyttövaiheessa. Tarkista sähköpostiosoite ja puhelinnumero!
  2. Hakukohteita lomakkeella voi olla enintään kuusi. Muista asettaa hakukohteet järjestykseen, koska voit tulla hyväksytyksi vain ylimpään koulutukseen, jonka vaatimukset täytät.
  3. Tarkista lomakkeen täytön jälkeen saitko varmistussähköpostiviestin hakulomakkeesi saapumisesta opintopolkuun.

Hakulomakkeen täyttämisen jälkeen olet jo hyvässä vauhdissa kohti korkeakoulumaailmaa, mutta vielä on hieman tehtävää edessäsi. Yhteishaun lomakkeen täyttämisen jälkeen suurin osa hakijoista osallistuu vielä pääsykokeisiin, vaikka ylioppilastutkintotodistuksen perusteella annettavia paikkoja on tullut useammalle alalle. Seuraavaksi kannattaa koota lista itselleen hakuprosessin seuraavista vaiheista:

  1. Etsi aikataulut. Merkitse näkyville pääsykoepäivä, kellonaika ja paikkakunta. Tämä auttaa sinua keskittymään pääsykoemateriaalin haltuun ottamiseen ja pitää alitajuntasi vireänä tulevan haasteen suhteen.
  2. Hanki pääsykoemateriaali käsiisi hyvissä ajoin. Hyödynnä parhaat opiskeluvinkit esimerkiksi aiemmista lähettiläiden blogikirjoituksista.
  3. Mene kokeeseen ja tee parhaasi! Yliopistojen pääsykokeisiin / ensimmäiseen vaiheeseen ei lähetetä erillistä kutsua, vaan tulet paikalle määrättynä ajankohtana. Esimerkiksi kasvatusalalla pääsykoe on kaksivaiheinen, jolloin jälkimmäiseen vaiheeseen kutsutaan vain osa hakijoista.

Oma hakuni ei ollut kovin suunniteltu ja kävinkin kevään aikana useammissa pääsykokeissa. Pääsykoemateriaaleja lukiessani innostuin kuitenkin lukemaan eniten VAKAVA-aineistoa, mikä onneksi näkyi paksuna kirjekuorena kesäkuussa. Tsemppiä teille kaikille ja jaksakaa puristaa ne viimeiset mehut vielä, se kannattaa!

Käy tsekkaamassa myös haeyliopistoon.fi -sivusto ja kysy omalta opoltasi tarvittaessa lisäohjeita! 

Oikiksen vastaustekniikka – joko se tila loppui?

Tällä kertaa ajattelin kertoa teille kaikille ja etenkin tänä keväänä oikeustieteelliseen hakeville, että minkälaista vastaustekniikkaa teiltä odotetaan valintakokeessa, sekä myös tenteissä kun sisään pääsette. Oikiksen tehtävätyypit vaihtelevat aivan laidasta laitaan ja kullakin tehtävän laatijalla/professorilla on omat suosikkinsa mitä tehtävätyyppeihin tulee. Tässä on esimerkkinä muutamia yleisimpiä tehtävätyyppejä, joita esimerkiksi valintakokeissa on esiintynyt.

Yleisesti ottaen oikeustieteellisessä vastauksilta odotetaan selkeää rakennetta, tiivistä ilmaisua ja terminologian hallintaa.

Oikeustapaus

Pääsääntönä voidaan yleisesti pitää tällaista rakennetta:  sääntö-sisältö-sovellus. Aluksi nimetään ne lait ja termit jotka soveltuvat kyseiseen tapaukseen. Tämän jälkeen kerrotaan, miksi juuri kyseiset termit ja lait soveltuvat ja lopuksi sovelletaan säännöksiä tapaukseen sen faktojen pohjalta. Pääpaino vastauksessa on sen osoittamisessa, kuinka hyvin vastaaja hallitsee termit ja siihen liittyvän sääntelyn. Lopuksi ilmaistu sovellus muodostaakin vastauksesta vain melko marginaalisen osan.

Oikeustapauksiin vastatessa ei kannata pelästyä esimerkiksi niiden pituutta, sillä yleensä kysymysten tekijät haluavat teitä hämätäkseen lisätä tapaukseen kaikkea kummallista ja epäolennaista tietoa. Näitä ei vastauksessa tarvitse kommentoida, vaan riittää että mainitset tapauksen ratkaisemiseen olennaiset asiat. Pohdi kuitenkin tarkasti, mitkä ovat vastauksen kannalta olennaiset faktat, ettet sivuuta mitään relevanttia.

Essee

Esseetehtävät ovat oikeustieteellisessä n. 1-2 sivun kirjoituksia, joiden tehtävänannot koskevat erilaisten tiiviiden oikeudellisten seikkojen aukikirjoittamista. Esimerkkinä voisi olla, että esseesi otsikko olisi: kiinteistöpantti, lähestymiskielto-asia tai mitkä ovat ne kriteerit, joiden pohjalta suullisen käsittelyn tarpeellisuutta hallintolainkäytössä arvioidaan. Nämä kaikki ovat esimerkkejä omista suorittamistani tenteistä.

Esseeseen vastatessasi tärkeintä on suunnitella huolellisesti vastauksesi rakenne, sillä se saattaa vaikuttaa vastauksesi pistearvioon. Oikeustapaustyyppisesti on hyvä lähteä avaamaan esseen aiheeseen liittyvät säännöt ja siihen liittyvät käsitteet. Esseessä tila saattaa loppua helposti, joten vastausta on hyvä luonnostella erilliselle paperille, ja todella miettiä, mitkä seikat voisivat tuoda sinulle pisteitä. Jos tilaa jää, kannattaa paperille kirjoittaa kaikki, mitä sinulle tulee kysymyksestä mieleen. Huomioi kuitenkin se, jos kysymyksen tehtävänannossa mainitaan mahdolliset pistevähennykset. Tällöin on syytä jättää kirjoittamatta vastaukseen mitään, mistä et ole varma.

Termin määrittely

Kaikista kysymyksistä tarkimmin rajattu vastausmuoto. Vastaustilaa on yleensä muutama rivi, vaikka asiaa sinulla varmasti olisikin huomattavasti enemmän. Tiivistä siis käsitteen ydinasiat muutamaan napakkaan lauseeseen. Pysy annetussa vastaustilassa, sillä muutoin saat pistevähennyksiä. Vastaustilasta ylimenevää osaa ei lueta.

Aineistotehtävä

Aineistotehtävät vastaavat ehkä parhaiten oikiksesta valmistuvien työtehtäviä, sillä niiden tarkoitus on testata vastaajan keskittymis- ja luentunymmärtämistaitoja. Aineisto on tavallisesti varsin laaja ja sisältää sekä olennaista että ylimääräistä tietoa. Vastausaika ei usein mahdollista koko aineiston lukemista, vaan vastaajan oletetaan haravoivan vastauksen kannalta olennaisen tiedon ja soveltavan sitä tehtävän edellyttämällä tavalla. Aineistotehtävissä on syytä olla tarkkana, sillä tieto voi olla pirstaloitunut ympäri aineistoa, eikä vain tietyn kohdan referointi ole riittävää. Aineistotehtävissä keskittymisen tulisi kohdistua ajanhallintaan ja tarkkuuteen. Suurta ja vaikean näköistä aineistoa ei tule säikähtää, sillä vastaukset löytyvät kyllä rauhallisella tutkimisella.

Monivalintatehtävä

Pääsykokeissa lähes aina esiintyvä tehtävätyyppi on monivalinta. Monivalintatehtävät vaihtelevat rakenteeltaan ja pisteytykseltään runsaasti, joten tehtävänanto on syytä lukea huolella. Osa monivalintatehtävistä sisältää oikein-väärin väittämiä ja osa erilaisia kombinaatioita useammasta vastausvaihtoehdosta. Oikeita vastauksia voikin olla yksi tai useampia (joskus ei yhtäkään). Oikeustieteellisen pääsykokeissa käytössä ovat usein myös miinuspisteet, mitkä hankaloittavat arvaamista ja edellyttävät tietynlaista riskien välttelyä. Miinuspisteiden kanssa nyrkkisääntönä itselläni on, että mikäli et tiedä, et vastaa. Monivalintatehtävät ovat hyvin usein erittäin yksityiskohtaisia, joten niihin vastaaminen edellyttää vähintäänkin perusasioiden erinomaista hallintaa.

Alkoholiton opiskelijaelämä – uhka vai mahdollisuus?

”Miks sä et juo?” Kysymys, jonka olen kuullut useammin kuin kerran. Kysymys, joka ei haittaa minua, sillä käsitän hämmästyksen sen takana. Varsinkin nuoren yliopisto-opiskelijan ollessa kyseessä. Bileissä. Baarissa. Paikassa, jossa muut juovat. Silti se herättää joka kerta itseni miettimään samaa asiaa. Miksi mä en juo? Vastaus lienee lopulta suhteellisen yksinkertainen. Koska en halua. Ei siinä sen suurempaa ole takana.

Kaikille yliopistossa opiskeleville ovat tuttuja tilanteet, joihin liittyy alkoholi. Samoin uskon, että kaikki ovat kuulleet opiskelijaelämän olevan verrattainkin kosteaa, bileiden täyteistä ja baarikierroksien täyttämää. Ja näin se onkin. Jokaisella alalla olevat ainejärjestöt vastaavat siitä, että bileitä ja muita tapahtumia, kuten vaikka sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, approja ja monia muita erilaisia illanviettoja järjestetään. Monesti näitä tehdään myös poikkitieteellisesti, eli eri ainejärjestöjen kesken.

Lähtöoletus yliopisto-opiskelijan kohdalla on lähes aina se, että hän juo alkoholia. Se tulee jo suomalaisesta kulttuurista ja opiskelijaelämän lähtökohdista käsin selkeäksi oletukseksi. Etenkin, jos tämä ihminen osallistuu bileisiin tai lähtee baariin mukaan, niin eihän siellä nyt juomatta voi olla. Itse kuitenkin olen ollut koko opiskeluajan niin kuin aiemmankin elämäni. En ole alkoholia juonut enkä koe tarpeelliseksi juoda nytkään. Se on aiheuttanut hämmennystä, mutta lopulta tilanteessa ei ole ollut mitään ihmeellistä – olen mukana kaikessa niin kuin muutkin, mutta minulla on vain oluen, siiderin tai viinin sijasta limsaa.

Jos haluaa osallistua opiskelijaelämään täysin rinnoin, kaikkiin mahdollisiin rientoihin ja ottaa siitä kaiken irti, sen voi tehdä loistavasti ilman alkoholiakin. Kaikissa tapahtumissa, joissa on alkoholillinen ohjelmasisältö, on myös alkoholiton. Ainejärjestöt järjestävät myös alkoholittomia tapahtumia. Jos jollain on tuparit, synttärit, nimipäivät, kissanhankinnan vuosipäivä tai bileet muuten vain – on aina ok tulla paikalle alkoholittoman juoman kanssa. Jos lähdetään illalla baariin, voi ottaa vaikka vain vettä. Kukaan ei alkoholia pakota juomaan, juominen tai juomattomuus ovat omia valintoja.

Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, että opiskelijaelämä ilman alkoholiakin on elämisen arvoista. Koskaan ei ole vastaan tullut kiusaamista tai torjuntaa sen tähden. Lähinnä kaikki ovat vain tyytyväisiä, että on joku kuskina. Samoin olen saanut paljon kannustusta ja hyvää palautetta tästä ratkaisusta. Juomisessa ei ole mitään pahaa eikä mitään väärää, voin aivan hyvin olla mukana, kun muut juovat. Niin kauan kuin juomattomuuteni ei ole ylitsepääsemätön ongelma kenellekään, ei ole kenenkään juominenkaan minulle.

Samu // läntinen teologia

Järjestötoiminta opintojen aikana

Opintojen aikana on eritäin hyvät mahdollisuudet harrastaa monipuolista järjestötoimintaa niin ainejärjestöissä, tuutoroinnin saralla, ylioppilaskunnassa kuin yliopiston hallintoelimissäkin. Järjestötoiminnan harrastaminen on todella hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin, uusiin toimintatapoihin ja kasvattaa omia kokemuksia ja taitoja elämässä. Itse asiassa voinkin näin monen vuoden harrastelijana sanoa, että vaikka järjestötoiminta opintojen aikana ei missään nimessä ole pakollista, on se kuitenkin helppo tapa parantaa sosiaalisia taitojaan, verkostoitua sekä kasvattaa työhön pääsyn todennäköisyyttä tulevaisuudessa.

Mitä kaikkea järjestötoiminta sitten konkreettisesti on?

Järjestötoimitaan sekaantuessa voi esimerkiksi päästä pitämään puheita vuosijuhlilla

Itse tosiaan aloitin järjestötoiminnan toisena opiskeluvuotenani lähtemällä opiskelijatuutoriksi. Näissä hommissa otettiin vastaan, opastettiin ja pidettiin huolta syksyllä aloittavista uusista opiskelijoista. Lähtökohtaisesti tutustuit heti oman alasi tuutorikollegoihin, tuutoroitaviin fukseihin sekä mahdollisesti myös poikkitieteellisesti muiden opiskelualojen tuutoreihin. Tuutorointi ei ollut oikeastaan kuin oman fuksivuoden, jo itse koettujen asioiden toistamista ja opettamista uusille opiskelijoille. Ja hommasta sai vielä opintopisteitä! Ei paha yhtään.

Tuutoroinnin jälkeen lähdin ainejärjestömme Hyeena ry:n hallituksen riveihin fuksi- ja tuutorointivastaavaksi. Rekrytointi ainejärjestön hallitukseen tapahtui bussissa paluumatkalla viikonlopun mökkikorpiexcursiolta – en osannut kieltäytyä, ja hyvä niin. Ainejärjestön hallitushommissa pääsin muun muassa osallistumaan tapahtumien järjestämiseen, pidin uusille tuutoreille pienen koulutuksen, järjestin fukseille tukiopetusta ja edustin ainejärjestöä erilaisissa tapahtumissa. Hyeena ry:n hallituksessa olin lopulta yhteensä kolme vuotta, yhden vuoden virallisena jäsenenä ja kaksi vuotta varajäsenenä. Noissa hommissa tutustuin laajalti moniin kokouskäytäntöihin ja suureen määrään uusia ihmisiä sekä opin paljon erilaisista järjestötoimintaan liittyvistä tehtävistä. Ainejärjestön hallitustehtävissä tulikin tutustuttua poikkitieteellisesti myös muiden ainejärjestöjen hallituslaisiin, mikä lopulta johti minut aivan uusille järjestötoiminnan sfääreille.

Syksyllä 2015 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnalla (ISYY) oli edustajiston vaalit, ja päätin sitten kaverini houkuttelemana lähteä ehdolle. Samoihin aikoihin pääsin mukaan myös Kuopion Intellektuellin Vapun Edistämisseuran (K.I.V.E.S) toimintaan järjestämään Kuopion torille torisitsejä vapuksi 2016. Edustajiston vaalit tuli ja meni, ja löysin yllättäen itseni ISYY:n edustajistosta päättämässä paljon isommista asioista kuin mihin ainejärjestötoiminnassa olin tottunut. Vapun Edistämisseuran toiminnassa oli mukana myös monia aktiivisia ISYY:n edustajiston jäseniä, ja näitä kahta järjestöhommaa tulikin monesti tehtyä ristiin porukalla jossain paikalliskuppilassa. Torisitsit onnistuivat säätä lukuun ottamatta hyvin, ja henkilökohtaisesti kyseisen tapahtuman järjestelyhommista jäi todella hyvä fiilis!

Torisitsien jälkeen hymyilytti

Syksyllä 2016 minua odottivat uudet haasteet UEF-lähettilästoiminnassa. Lähettiläshommasta kertyi jo syksyllä hyvää esiintymiskokemusta sekä taitoja järjestön someviestinnän hoitamiseen, mikä osoittautuikin hyödylliseksi jo seuraavassa järjestöpestissäni: Ennen vuoden vaihdetta päädyin taas kuuntelemaan kaverini puheita ja päätin hakea Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen, viestintä- ja ympäristösektoreiden vastaavaksi. Viimeisen puolen vuoden aikana olenkin oppinut viestinnästä paljon uutta ja uskon, että tämä taito tulee olemaan hyödyksi myös mahdollisella tulevalla urallani tutkijana. Tätä taitoa en olisi oppinut ilman aktiivista järjestötoimintaan osallistumista.

ISYY edustamassa vuoden 2017 Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) avausseminaarissa

Toisen opiskeluvuoden syksyn fuksien ohjaus on vaihtunut koko Itä-Suomen yliopiston edustamiseen erilaisilla messuilla, ylioppilaskunnan uusien työntekijöiden haastatteluihin, edustusmatkoihin ympäri Suomea, valtakunnan kärkipolitiikkojen puheiden kuunteluun ja yli 13 000 opiskelijan edunvalvontaan.

Hommaa kyllä riittää.