November 2016 - UEF-lähettiläät

November 29, 2016

Kun kotiin on 400 kilometriä

Saatuani tietää opiskelupaikastani Joensuussa, en oikeastaan osannut aluksi sisäistää, miten elämäni tulee muuttumaan. Olen kotoisin Hyvinkäältä, Etelä-Suomesta, ja muutin opiskelemaan suoraan vanhempieni luota lapsuuden kodistani. Hyvinkäälle jäivät kaikki läheiset ja suurin osa lukiokavereistanikin asuu huomattavasti lähempänä kotia kuin allekirjoittanut.

Hyvinkäällä asuessani olin tottunut siihen, että kaikki on lähellä. Lentokentälle tai vaikka Ikeaan ajaa reilut puoli tuntia, Helsinkiin pääsi puolestaan oikeastaan niin usein kun halusi. Kaikki isommat tapahtumat jotka yleensä aina ovat Helsingissä, oli helppo järjestellä kun asui niin lähellä. Joensuussa asia ei ole näin. Junalla kestää reilut 4 tuntia päästä etelään ja Ikeakin löytyy 1,5 tunnin ajomatkan päästä Kuopiosta. Ylipäätään välimatkat ovat huomattavasti pidemmät. Jos jotakin ei Joensuussa ole, seuraava vaihtoehto onkin yleensä huomattavasti kauempana kuin puolen tunnin ajomatkan päässä.

Johtuen suuresta muutoksesta arjessani, muutto Joensuuhun tuntui aluksi hieman epätodelliselta. Onko tämä pieni yksiö nyt oikeasti uusi kotini, eikä vain väliaikainen vuokrahuone? Olenko oikeasti nyt joensuulainen, tämäkö on uusi kotikaupunkini?

No onko elämä oikeasti niin radikaalin erilaista Joensuussa kuin Hyvinkäällä? Ei suinkaan. Etelään pääsee niin helposti ja kiitos opintojen joustavuuden, melko useastikkin. En ole tähän mennessä missannut yksiäkään kavereiden synttäreitä, siskon vanhojen tansseja tai vaikkapa ensi viikolla koittavaa Slush-tapahtumaa vain sen takia, että asun pääsääntöisesti Joensuussa. Kun tärkeät tapahtumat tietää etukäteen, niille on mahdollista järjestää aikaa. Joensuusta löytyy myös kaikki arkielämään tarvittavat palvelut ja kaupat, isompia ostoksia varten riittää se että pääsee säännöllisin väliajoin esimerkiksi Kuopioon tai Helsinkiin.

Tässä vielä Liinan vinkit miten selvitä kun kotikaupunki on kaukana opiskelukaupungista:

Osta VR:n sarjalippuja kun ne tulevat alennukseen (yleensä elokuussa)! Itse säästin lähes 15€/lippu välillä Hyvinkää-Joensuu, kun ostin 10-matkan sarjalipun
Jos tiedät kauan etukäteen esimerkiksi milloin lähdet joululomille, ja asut lähellä pk-seutua, kannattaa harkita lentämistä! Finnairilla on Youth-lippuja alle 25-vuotiaille jotka ovat kilpailukykyisiä hinnoiltaan ajoissa varattuna. Ja samalla säästät aikaa, kun lento kestää vain tunnin!
Yliopistolla on mahdollista suorittaa etätenttejä muissa korkeakouluissa ja kansalaisopistoissa ympäri Suomen! Tentti siis suoritetaan jollain muulla koululla samaan aikaan kuin se olisi opiskelupaikkakunnallakin, mutta pelkän tentin takia ei tarvitse matkustaa
Hyödynnä matkustamisen opiskelumahdollisuudet! Itse luen, katson luentotallenteita ja teen tehtäviä junamatkoilla, Näin saat enemmän aikaa itse vierailuun
Toinen vaihtoehto on matkustaa yöaikaan ja nukkua matkat läpi! Meiltä ainakin Joensuusta lähtee esimerkiksi Onnibusseja välillä yölläkin, jolloin ne ovat heti aamusta perillä Helsingissä. Mukaan korvatulpat, unimaski ja esimerkiksi paksu huivi tyynyksi niin uni tulee helpommin!
Pyydä ihmisiä käymään myös uudessa opiskelukaupungissasi! Pieneen yksiöön saa yllättävän monta henkeä samalla kertaa yöksi, ja muut saavat pienen loman samalla!

Mietityttääkö muutto iloiseen Itä-Suomeen? Itseäni jännitti aluksi kovastikin, mutta en olisi voinut viihtyä paremmin. Joensuussa on niin paljon hyviä puolia joista en tiennyt tai tullut ajatelleeksi ennen kuin tulin tänne, mutta niiden takia olen viihtynyt loistavasti!

November 27, 2016

Syyslukukausi loppumaisillaan!

Viimeksi kun tänne kirjoittelin, kerroin tunnelmia lukukauden aloittamisesta. Joulun kolkutellessa jo ovea (kuukausihan on lyhyt aika!) olisi pian aika päättää syyslukukausi, joten ajattelin kertoa hieman omia kuulumisiani sekä ajatuksiani kuluneesta syksystä opiskelijana ja UEF-lähettiläänä.

Päällimmäisenä mielessä tällä hetkellä on gradu. Tutkimussuunnitelma on laadittu – hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty? – ja keväällä alkaa itse tutkielman teko. Tunnelmat gradun suhteen ovat ristiriitaiset; aihe on tärkeä ja kiinnostaa minua kovasti, minulla on parhaat mahdolliset ohjaajat ja paljon vertaistukea saatavilla monien opiskelijakavereiden ollessa samassa tilanteessa. Toisaalta päätään nostaa myös pieni epävarmuus siitä onnistunko tässä ja onko minusta tähän, mutta tällaisina hetkinä muistuttelen itselleni, ettei pro gradu ole elämää suurempi asia – se on vain tutkimuksen teon harjoittelua. Siihen minulla on kyllä palava halu, joten luulen että selviän tästä projektista kunnialla!

Tutkimuksesta puheenollen palasin eilen Helsingistä, jossa olin viikon harjoittelussa THL:llä eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Pääsin mukaan erääseen tutkimusprojektiin ja tehtävänäni on analysoida määrällistä tutkimusaineistoa ja laatia siitä kevääseen mennessä julkaisu yhdessä opiskelijakaverini kanssa. Tämä onkin yksi tämän lukukauden parhaista jutuista! Aihe tässäkin tutkimuksessa on tärkeä ja koskee lapsiperheitä eli juuri sitä aihealuetta, josta haluankin tutkimusta tehdä. Samalla pääsin tutustumaan yhteen terveysalan tunnetuimpaan organisaatioon ja haistelemaan hieman sitä, millaista työtä voisin mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä.

Tästä päästäänkin sulavasti seuraavaan aiheeseen, joka on ollut tänä syksynä hyvin ajankohtainen: tilastotiede. Kyllä, myös hoitotieteen opiskelijat saavat tutustua tilastotieteen syövereihin. Minulla oli melkoisen kauhunsekaiset tuntemukset tilastotieteestä, kunnes harjoittelimme SPSS:n käyttöä kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssilla ja pääsin pian käyttämään sitä myös tositoimissa THL:llä – SPSS tuleekin olemaan hyvä ystäväni kunnes edellä kertomani tutkimusprojekti tulee päätökseen.

Kunpa tilastotiede olisikin vain mukavaa, mutta siihen liittyy myös haasteita etenkin minulle, joka olen aina vihannut matematiikkaa. Kuitenkin kuluneen lukukauden aikana olen ymmärtänyt, että jos haluan tutkijaksi, tilastolliset menetelmät tulevat olemaan työkalujani tulevaisuudessa. Onneksi haasteita pitää ollakin, eihän opiskelu muuten olisi hauskaa 😉 Huomaan kuitenkin omien asenteideni muuttuneen paljon tilastotieteen suhteen ja ehkä minusta ja faktorianalyysistä tulee vielä jonain päivänä hyvät ystävät 😀

Opiskeluasiat sikseen! Ensimmäiset kuukaudet UEF-lähettiläänä ovat olleet todella hauskoja, työntäyteisiä ja monipuolisia. Olen päässyt (toivottavasti) vaikuttamaan tulevaisuuttaan pohtivien abien päätöksiin, ajellut pisimmillään Tampereelle saakka ja ollut paljon kameran edessä. Odotan innolla, mitä kevät tuo lähettiläshommien osalta tullessaan; tiedossa on lukiovierailujen ja muiden edustustehtävien lisäksi ainakin sairaanhoitajapäivät, joille pääsen edustamaan UEF:ia!

Ei tämä lukukausi minullakaan aivan lopussa vielä ole, mutta loppusuoralla kylläkin; vielä olisi yksi tentti, muutaman kirjallisen työn teko ja lukioesittely Lappeenrannassa – sitten vedän villasukat jalkaani ja syön niin paljon suklaata ja jouluruokia, että voin tammikuussa tarttua innolla uusiin haasteisiin 🙂

Siiri / preventiivinen hoitotiede

November 20, 2016

Tunnelmia abipäiviltä

Itä-Suomen yliopistolla oli tällä viikolla abipäivät ensin maanantaina Kuopion kampuksella ja perjantaina Joensuun puolella. Me lähettiläät olimme tietysti mukana molemmissa! Olimme sekä UEF:in virallisella ständillä, että oman alamme esittelyissä. Päivät olivat väsyttäviä, mutta innokkaita tulevia yliopisto-opiskelijoita oli kiva tavata. Lisäksi myös ainejärjestöillä oli omia ständejä, joissa oli nähtävää ja ihmeteltävää.

Kuopion abipäivässä maanantaina kävi myös erityinen vieraileva tähti, tubettaja eeddspeaks eli Eetu! Hän tutustui lähettiläiden työhön, kierteli ständeillä sekä kävi testaamassa kehitteillä olevia oppimisympäristöjä. Saimme testata esimerkiksi hololens-laseja, jotka loivat oikeaan ympäristöön virtuaalisia elementtejä langattomasti. Olimme virtuaalilaboratoriossa, katselimme 3D-kuvaa (tulevaisuuden selfie) sekä pelailimme ammuntapeliä, jossa seinästä ilmestyviä olentoja piti ampua sormia naputtelemalla. Jutustelimme Eetun kanssa lisäksi muun muassa digitalisaatiosta ja otimme, tottakai, selfieitä hänen kanssaan! Pian varmaan näemme videon vierailupäivistä hänen kanavallaan, stay tuned!

img-20161114-wa0014 — Henri, Eetu ja minä yliopiston edustalla.

20161114_134032 — Pakkohan se oli ottaa selfie hololens-lasit päässä!

Oman alan esittelyissä molemmilla kampuksilla antoisinta oli nähdä potentiaalisia alasta kiinnostuneita! Toivon vain, että kuuntelijat olivat yhtä innoissaan kuin minä. Tein esittelyt yhteistyössä laitoksen edustajan kanssa, ja vaikka olen kuullut hänen kertomansa esimerkit alastamme jo useaan kertaan, joka kerta minut valtaa sama innostuneisuuden ja ihailun tunne: ”Vau, tota mäkin haluan tehdä tulevaisuudessa!”. Yritin tartuttaa oman tunteeni myös kuulijoihin ennen kuin kerroin opiskelun haastavuudesta…

Meillä oli esillä uravalintatesti, joka leikkimielisten kysymysten avulla kertoo, mitä alaa Itä-Suomen yliopistossa juuri sinun kannattaisi ehkä opiskella. Testi osoittautui melko suosituksi, ja osalle se antoi juuri oikean alan ja osalle hieman mietittävää. Minulle testi ei tarjonnut sovellettua fysiikkaa, vaan biolääketiedettä, fysiikan, matematiikan ja kemian opettajaa, sekä edellä mainittuja ilman opettamista. Kumpiko tässä nyt on hukassa, testi vai minä? Ei se sentään ihan metsään mennyt, vaan tarjosi kuitenkin luonnontieteitä.

20161118_123719 — Rubikin kuutio tarjosi taukoviihdettä ständillä.

Ständillä oli osan päivästä hiljaista, koska suurin osa abeista oli kuuntelemassa alakohtaisia esittelyitä. Siksi kesken päivän saattoi onneksi pitää piristäviä kahvi- ja kiertelytaukoja, jolloin oli aikaa käydä tsekkaamassa kaikki muutkin ständit. Välillä oli myös hyvä lepuuttaa aivojaan, koska abien saapuessa ne olivat kokoajan valmiustilassa mahdollisia kysymyksiä ja juttelua varten.

20161114_111949 — Välillä ehti myös ottaa edustuskuvia! Kuvassa Paula, Henri ja Siiri Kuopion abipäivillä.

After all, mitä abipäivistä jäi lähettilään näkökulmasta käteen? Ainakin se, että huomaa olevansa oikeassa työssä. Oli ihan supermahtavaa hymyillä ja moikkailla ihmisiä ständillä, sekä vastailla heidän kysymyksiinsä tai ehdotella opiskelualoja mielenkiinnonkohteiden mukaan. Lisäksi opin itsekin uutta, kun etsin kysymyksiin vastauksia. Jokainen lähettiläs varmasti nautti tunnelmasta ja olostaan opiskeluiden asiantuntijana.

Heidi // Sovellettu fysiikka

November 18, 2016

Mikä ihmeen teologia?

Kaikki tietävät lääketieteen, oikeustieteen ja valveutuneimmat jopa farmasian. Monet osaavat selittää mitä niissä opiskellaan ja mihin niistä valmistutaan. Yliopiston monet alat ovat selkeitä ja kaikelle kansalle tuttua. Itä-Suomen yliopistosta, Joensuun kampukselta löytyy kuitenkin tiedekunta, joka on monelle hepreaa (paitsi siellä opiskeleville, koska he osaavat hepreaa). Mitä ihmettä on teologia?

Sana teologia tulee kreikan kielestä sanoista θεος (theos) = Jumala ja λογος (logos) = sana, puhe. Eli alan nimen mukaisesti kyseessä on puhetta Jumalasta. Teologia ei kuitenkaan ole pappikoulu tai uskovaisten oppilaitos. Teologiassa tutkitaan uskontoa ilmiönä ja kristinuskoa, sen perustusta, kehitystä ja oppia. Teologia on kuitenkin paljon muutakin kuin vain Jumalasta puhumista. Itse opiskelen läntistä teologiaa, toinen ala mikä on tarjolla Joensuussa, on ortodoksinen teologia.

Läntisen teologian opintoihin kuuluu kuusi eri opetusalaa. Eksegetiikka on Raamatun tutkimusta ja selitystä. Siihen kuuluu tärkeänä osana kreikan ja heprean opinnot, joissa opitaan lukemaan ja kääntämään kreikankielistä ja hepreankielistä Raamattua, sillä nämä ovat kirjoitetun Raamatun alkukieliä. Eksegetiikassa tutkitaan Raamattua tieteellisenä dokumenttina. Siinä tutkitaan Raamatun tekstejä esimerkiksi niiden syntyajan ja historiallisen tilanteen kautta, jossa ne on kirjoitettu. Yksi tutkimuskohde voi olla vaikkapa Jeesuksen vertausten tulkinta.

Kirkkohistoria on kirkon historian opiskelua. Kirkkohistoriassa tutkitaan kirkkoja, uskonnollisia yhteisöjä ja yksittäisiä kristittyjä vaikuttajia antiikista nykyaikaan. Kirkon historiaan kuuluu monet poliittiset vaiheet ja se tekee kirkkohistoriasta niin mielenkiintoista. Kirkko on ollut mukana monissa isoissa historiallisissa käännekohdissa.

Systemaattinen teologia on kirkon oppia ja opin muodostumista tutkiva ala. Se tarkastelee kristillisen uskon sisältöä, teologista ajattelua ja sen kehittymistä. Siinä keskitytään kirkon opetuksen piirissä oleviin asioihin kuten esimerkiksi kirkon erilaisiin toimituksiin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Käytännöllinen teologia tutkii uskonnon vaikutusta yksilön, yhteiskunnan ja kirkon elämässä. Ihmisen sielunhoito, kirkon käytännön elämä (esimerkiksi jumalanpalvelukset) ja teologian harjoittaminen käytännössä ovat tämän alan osa-alueita.

Uskontotiede on maailmanuskontojen ja ylipäätään uskonnon merkityksen tutkimista. Miksi uskonto on niin suuressa osassa maailmassa ja miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja koko maailmaan. Uskonto ilmiönä on tämän oppialan tutkimuksessa. Uskonnonpedagogiikka on uskontokasvatuksen opiskelua ja tutkimusta. Miten uskontokasvatus koulussa, seurakunnassa tai yhteisössä voi toimia ja hoitua parhaiten.

Teologia on tieteellinen oppiala ja siinä tutkitaan tieteen kautta uskontoa. Meille kuuluu kuitenkin myös soveltavia opintoja. Kirkollisiin soveltaviin opintoihin kuuluu esimerkiksi laulutaitoa, puhetaitoa, jumalanpalveluksen johtamisen harjoittelua, sielunhoidon opiskelua ja paljon muutakin. Se huipentuu kahden kuukauden seurakuntaharjoitteluun. Uskonnonopettajat tekevät harjoitteluja kouluissa ja lisäksi on tarjolla yhteiskunnan soveltavia opintoja ja sielunhoidon soveltavia opintoja. Teologiasta voi työllistyä papiksi, opettajaksi, tutkijaksi, median tai muun yhteiskunnallisen toimijan palvelukseen tai ortodoksiselta puolelta näiden lisäksi ortodoksisen kirkon kanttoriksi.

Teologian opiskelu on paljon lukemista, luentoja, kirjoittamista sekä keskustelua ja väittelyä. Monesti suoritustavat kursseilla ovat oppimispäiväkirjan tai esityksen muodossa. Paljon tulee harjoitusta yleisön edessä puhumiseen. Teologian opiskelu on erittäin monipuolista, monimuotoista ja mielenkiintoista. Teologian rankkaan opiskeluun kuuluu tietysti myös kevyempi ja rentouttava puoli – siitä ainejärjestö pitää huolen. En ole hetkeäkään katunut päätöstä opiskella teologiaa ja nautin joka päivästä. Miksi opiskelen teologiaa? Koska haluan papiksi. Kuka muka haluaa papiksi? Siitä seuraavassa blogitekstissäni taas muutaman viikon kuluttua.

Samu // läntinen teologia

November 13, 2016November 13, 2016

Opiskelu oikeustieteellisessä

Moikka kaikille ja myös lämpimät onnittelut kaikille isille!

Ajattelin kirjoitella teille aiheesta, josta tuntuu riittävän kysyttävää itse kullakin. Kyseessä on siis opiskelu oikeustieteellisessä. 🙂

Oikeustieteellisessä opiskelun suurin ero muihin yliopistoaloihin on aivan varmasti se, että opiskelu meillä sisältää minimaalisen vähän pakollista läsnäoloa vaativia kursseja. Enimmäkseen itse opiskelu tapahtuu kotona tai kirjastolla, sillä toistaiseksi kyse on hyvin teoreettisesta opiskelusta eli lähinnä juurikin kirjojen lukemisesta sekä lakipykälien opettelusta. Joidenkin kurssien suorittamiseen sisältyy myös esimerkiksi oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, viikkotehtäviä tai oikeustapausanalyysejä. Tottakai luentoja on muutamia viikossa ja ahkerimmat niillä käyvätkin, mutta pakollista se harvoin on, joten esimerkiksi etäopiskelu on meillä mahdollista. Luennot ovat yleensä sitä aivan perinteistä luento-opetusta, eli luennoitsija kertoo aiheesta omin sanoin vaikka powerpoint-esitys apunaan ja saattaa antaa kuuntelijoille lyhyitä keskustelutehtäviä tai myös kysyä kuuntelijoilta kurssiin liittyviä asioita tai mielipiteitä.

Itse käyn luennoilla hyvin vaihtelevasti, riippuen siitä, paljonko esimerkiksi olen saanut jo luettua tenttiin sillä minulle asioiden opettelu on helpointa ihan itse asiaa päähän jankkaamalla ja tekemällä erilaisia yliviivauksia ja merkintöjä tekstiin. Toisaalta luento-opetus antaa omalle oppimiselle mukavaa vaihtelua ja luennoitsijat ovat yleisesti meillä olleet todella innostavia ja kuulijat huomioonottavia. Itse innostuin kovasti vahingonkorvaus- ja vakuusoikeudesta, kiitos loistavan luennoitsijan!

Tentit ovat tietenkin oikkareille suuri asia, sillä monella kurssilla se siellä hankittu osaaminen osoitetaan juurikin tentissä. Luettava sivumäärä vaihtelee paljon eri kurssien välillä, mutta yleensä se pyörii siinä 600-1200s ympärillä. Lukematta ei tenttiin voi mennä ja pelkillä luentodioilla ei pärjää, joten opiskelu vaatii jonkinverran itsekuria, mutta on hyvin palkitsevaa myös. Osalla kursseista on mahdollista ansaita lisäpisteitä tenttiin kirjoittamalla esimerkiksi essee tai oppimispäiväkirja, ja on jo kursseja, joita voi suorittaa pelkällä oppimispäiväkirjalla ja kurssin kuluessa suoritettavilla tehtävillä. Itse tykkään tehdä näitä lisätehtäviä ja käyttää vaihtoehtoisia suoritustapoja kursseilla!

Tentissä on yleensä muutama kysymystä, jotka saattavat olla esimerkiksi käsitteenmäärittelyä, esseitä tai oikeustapauksia. Vastaustyyli on myös meillä hieman poikkeava, sillä mitään omakohtaisia ajatuksia emme vastauksiin voi kirjoittaa vaan oikeastaan pyritään kirjoittamaan pelkkiä raakoja faktoja.

Yksin ei kuitenkaan kotona aina tarvitse lusmuilla tiiliskivien kokoisten kirjojen kanssa, sillä onneksi meillä on täällä Joensuussa niin aktiivinen ainejärjestö, Judica ry, että harvoin edes jää päiviä jolloin ei olisi mitään tekemistä, sillä lukeminen vie oman aikansa ja Judica järjestää lähes joka viikko jotain tekemistä kuten sitsejä ja excursioita, joihin on hyvä kuluttaa kaikki lukuvapaat päivät. Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla ja excursiot vierailuja esimerkiksi asianajotoimistoihin tai muihin mahdollisiin tulevaisuuden työpaikkoihin.

Terkuin,

Jasmine

November 11, 2016November 11, 2016

Oman alan työskentely opiskeluiden aikana.

Viime kesänä olin töissä meidän laitoksella eräässä tutkimusryhmässä. Kesä- ja heinäkuun työskentelin harjoittelijana ja työtehtäväni oli pääasiassa väitöskirjan tekijöiden auttaminen. Sanotaanko näin, että hiukkasfilttereiden punnitseminen, kuvien ottaminen DNA kasoista ja pipetointi tuli tutuiksi. Syksyllä minulle tuli mahdollisuus päästä kuukauden ajaksi tutkimusavustajan nimikkeellä jatkamaan hommia kyseisessä ryhmässä. Ryhmä aloitti juuri tällöin suuren tutkimuskampanjan, johon he sitten tarvitsivat työvoimaa ja minustahan sellaista löytyi! Kampanjan aikana työviikot venyivät mukavan pitkiksi ja hommatkin olivat vaativampiakin kuin kesän aikaiset. Joka tapauksessa hommat tuli tehtyä ja uskon että tulen työskentelemään kyseisessä tutkimusryhmässä vielä tulevaisuudessakin.

Kaikenlaisten pipettien käyttö on tullut tutuksi.

Miten sitten pääsin oman alan hommiin? No yksinkertaisesti kysymällä. Olin työn haun suhteen ajoissa liikkellä, noin vuosi sitten joulukuun alussa, menin laitoksen johtajan puheille ja rohkean nöyrästi utelin olisiko mahdollisuutta päästä töihin ensi kesäksi. No mahdollisuus oli ja sen käytin. Useasti olen ajatellut mitä jos en olisi uskaltanut mennä kysymään tätä? Nopeasti spekuloiden olisin menettänyt 3 kuukautta loistavaa oman alan työkokemusta, en olisi saanut jalkaani laitoksen oveen väliin (joka tulee helpottamaan tulevaisuuden työn saantiani) ja mikä tärkeintä, suunnitelmani tehdä väitöskirja tulevaisuudessa, tehdä tutkijan töitä ja edistää tiedettä eivät olisi välttämättä edes muodostuneet suunnitelmikseni. Tällä yhdellä kysymyksellä ”Olisiko teillä minulle kesäksi töitä?” onkin ollut ehkä elämääni merkittävimpiä vaikutuksia tähän asti.

“Haluan tehdä tulevaisuudessa tiedettä.”

Oman alan työkokemuksen kartuttaminen opiskeluiden aikana on todella tärkeää ja palkitsevaa. Esimerkkinä nyt meillä luonnontieteillä opiskeluiden aikana on paljon laboratorioharjoituksia joissa ikään kuin tehdään oman alan mahdollisia työtehtäviä. Vaikka laboratorioharjoitukset ovatkin paljon opettavaisempia kuin luennoilla istuminen (tietysti riippuen ihmisestä!) niin oman alan hommissa työskentely on vielä niistäkin taso ylöspäin. Ensinnäkin työtehtävät ns. oikeissa töissä, ovat monipuolisia, itsenäisyyttä ja soveltamista vaativia sekä työskentelyn tarkkuus ja toistettavuus täytyy olla aina mielessä, koska saaduilla tuloksilla voi olla hyvinkin paljon vaikutusta jopa yhteiskunnallisella tasolla. Opinkin tämän vuoden oman alan hommista todella paljon ja pipetti kyllä pysyy nyt kädessä, sekä aikaisempi ihmettelevä “mitäköhän tämäkin laatikko tekee” -fiiliks kaikenlaisia laboratorialaitteita kohtaan on muuttunut ammattimaiseksi laitteiden soveltamistaidoksi.

Väitän että oman alan työkokemuksen kartuttamisen hyödyllisyys pätee myös kaikkiin muihinkin aloihin, niin yhteiskuntatieteisiin, kauppatieteisiin kuin teologiaankin. Joihinkin aloihin myös onneksi kuulukin pakollisena harjoitteluna oman alan työskentelyä, esimerkiksi farmasiaan ja lääketieteeseen.

Eli jos on mahdollista päästä oman alan hommiin opiskeluiden aikana, tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Ja mahdollisuus on aina, pitää vain kysyä sellaista.

Henri // Ympäristö- ja Biotieteet

November 9, 2016November 8, 2016

Mitä ekaan omaan asuntoon?

Toiset ovat innokkaampia lähtemään pois kotoaan, toiset taas haluavat jäädä mahdollisimman pitkäksi aikaa vielä asumaan vanhempiensa luokse. Itse kuuluin tuohon jälkimmäiseen ryhmään, mutta opiskelupaikan sijainti toisella paikkakunnalla toi eteeni muuton. Olen itse Joensuulainen ja olisin mieluusti jäänytkin sinne, mutta lähin terveystieteitä opettava yliopisto (tai sen kampus) sijaitsi Kuopiossa.

Monille abeille ja varsinkin kakkosille ekaan omaan kotiin muuttaminen saattaa tuntua aika kaukaiselta ajatukselta ja jännittää etukäteen. Pitäisi aikuistua nopeasti ja alkaa hoitamaan omat laskunsa ja vakuutuksensa ja laittamaan ruokaa ja pyykkäämään. Ajatuksen tasolla kaikki tuo kuulostaakin vähän pelottavalta, mutta todellisuudessa se käy paljon helpommin ja siihen tottuu nopeasti. Sitäpaitsi ei omaan kotiin muuttamisen tarvitse olla heti vanhemmista irtaantumista ja täysin ”pesästä lentämistä”. Itselläni vanhempani auttoivat muutossa ja auttavat vieläkin kodin ylläpitämisessä, koska opiskelijana en ole nähnyt reikää budjetissani ostaa esimerkiksi järeitä remontointivälineitä. Isäni käy esimerkiksi vieläkin ripustamassa taulut ja peilit seinille (meillä on betoniseinät… naulaaminen/ruuvaaminen on helpommin sanottu kun tehty) ja kokoamassa kalusteita. Lisäksi käyn kotona joka viikonloppu, sillä olen siinä autuaassa asemassa, että kotimatkaa on vain 140km. En siis pidä itseäni kokonaan kotoa pois muuttaneena. Monet myös viettävät kaikki lomansa ja kesänsä alkuperäisessä kotikaupungissaan, kuten myös allekirjoittanut.

Muuttamiseen voi ja kannattaa valmistautua etukäteen. Itse muuttamisen aikana ja juuri ennen sitä on yleensä niin paljon erillaisia hankittavia asiota, että raha saattaa olla tiukalla. Esimerkiksi ensimmäinen vuokra tulee yleensä maksaa jo hieman etukäteen ennen ensimmäisen opintotuen saapumista ja varsinkin yksityiseltä vuokratessa tulee maksaa takuumaksu ja hankkia oma vakuutus. Rahan säästäminen muuttoa varten on siis fiksua. Lisäksi kannattaa hankkia joitakin juttuja etukäteen ja pyytää vaikka syntymäpäivä-/joulu-/ylioppilaslahjoiksi.

Kokosin kokemuksesta joitakin juttuja, joita itse aloitin keräilemään jo vuosi tai pari ennen muuttoa, sekä asioita joita olisi kannattanut ostaa etukäteen. Lisäksi sukulaisilta on lapsesta asti tullut tavaroita, jotka säästettiin ekaa omaa asuntoa varten.

TO BUY

Astiat ja aterimet: mikäli haluat sijoittaa laadukkaisiin astioihin ja aterimiin, aloita se mahdollisimman aikaisin. Könttänä suuren astiamäärän ostaminen voi tulla kalliiksi. Itse halusin sijoittaa laadukkaisiin kotimaisiin merkkeihin, jonka astiat kestävät uunia, mikroa ja pakastamista. Näitä voi pyytää lahjoiksi tai kytätä tarjouskamppanjoita, kuten itse tein.
Pyyhkeet: näitä tarvitsee aina. Sama pätee myös pyyhkeissä, laadukkaammat kestävät paremmin käyttöä ja eivät irrota väriä pesukoneessa.
Pussilakanat: jotkut pärjäävät yksillä, mutta itse tykkään vaihdella. Myös vieraslakanat kannattaa olla vierailijoiden varalta.
Ruoanlaittovälineet: kannattaa pyytää lahjaksi tai kytätä tarjouksesta esimerkiksi paistinpannu, keittokasari tai pari, kulhoja, paistinlastoja… Mitä laadukkaammaan ostat niin sitä myöhemmäksi uuden ostaminen menee. Yleensä muuton kynnyksellä on harvoin aikaa etsiskellä tarjoustavaraa vaan tyydytään halvimpaan, mitä löydetään. Tälläiset tavarat ovat ajattomia, joten ne voi ihan hyvin ostaa etukäteen vaikkei edes tietäisi milloin on muuttamassa.

DON’T BUY BEFORE YOU HAVE AN APARTMENT

Elektroniikka ja kodinkoneet: vanhenee ja halpenee kokoajan. Mikäli muutto on tiedossa ja lähellä niin kannattaa tietysti hieman pitää silmiä auki, mutta huomattavasti etukäteen näitä ei kannata ostaa. Laadukkaita ja edullisia kodinkoneita löytää myös käytettyinä nettihuutokaupoista. Lisäksi joissakin asunnoissa on jo valmiiksi esimerkiksi pyykinpesukone tai kerrostalossa on pyykkitupa. Kettiökodinkoneista vuokra-asunnoissa on yleensä jääkaappi ja liesi, mutta joissakin myös tiskikone tai paikka sille.
Kalusteet: jos tiedossasi ei ole asuntoa, älä osta kalusteita, ennenkun tiedät asunnon mitat tai esimerkiksi sen, että asutko soluasunnossa. Kaikki ei välttämättä mahdu asuntoon tai mahdu edes menemään asuntoon. Kun tiedät muuton lähestyvän niin kannattaa myös kysellä esimerkiksi sukulaisilta, onko heillä varastossa kalusteita, joista he haluaisivat päästä eroon. Tämä on hyvinkin tavallista, sillä vanhojen kalusteiden säilyttäminen vie tilaa. Oma vanha sänky kannattaa myös tuoda mukanaan kotoa, sillä sängyt ovat yllättävänkin kalliita. Itse nukun vieläkin kotoa tuodussa sängyssä ja voisihan sitä jossain välissä uuden ostaa kun on saumaa sijoittaa… Varsinkin muuton ollessa kyseessä tulee yleensä kiire ostaa kalusteita, jolloin kannattaa seurata esimerkiksi nettihuutokauppojen tarjontaa tai käydä kirpputoreilla. Monien kalusteiden kerralla ostaminen kalusteliikkeistä tulee nopeasti hyvinkin kalliiksi. Myös erästä ruotsalaista kalusteliikejättiä kannattaa käyttää hyväksi, varsinkin jos on muuttamassa Kuopioon.
Vakuutuksen tai nettiliittymän hankkiminen: mikäli olet vuokralla opiskelija-asuntosäätiön asunnossa, niin kotivakuutusta ei yleensä tarvitse hankkia, mutta yksityisillä se on melkeinpä aina pakollinen. Opiskelija-asuntosäätiöiden asuntoihin kuuluu myös yleensä nettiliittymä. Molemmissa kotivakuutuksessa ja nettiliittymässä erilaisia toimijoita kannattaa kilpailuttaa ja hyödyntää opiskelijatarjouksia. Monet opiskelijat pärjäävät kuitenkin myös mainiosti ilman omaa kiinteää nettiliittymää.

Kaiken näiden käytännön juttujen lisäksi muistakaa myös unelmoida! Ainakin omasta mielestäni oli ihanaa kun oli vapaat kädet tehdä asunnostaan oman näköisensä 🙂

Laura // farmasia

November 7, 2016

Oman polun löytämisestä

Erilaisia polkuja on varmasti yhtä paljon kuin niiden kulkijoitakin. Toisten poluilla korostuvat monivaiheiset tapahtumat ja yllättävät käänteet, kun taas toisissa tie voi edetä suhteellisen nopeasti eteenpäin. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei kenenkään polku ole edennyt pelkästään myönteisten tähtien valossa.

Nuoruus on aikaa, jossa tapahtuu suuria muutoksia niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin kehityksessä. Se on myös aikaa, jossa suurin osa kohtaa ensimmäisiä loppuelämään vaikuttavia valintoja: yhtenä suurimpana kysymyksenä se, mikä minusta tulee isona? Vaikka tähän kysymykseen vastaaminen ei onneksemme enää määrittele meidän koko loppuelämäämme, voimme tässä vaiheessa kuitenkin vaikuttaa hyvin suuresti siihen millaiseksi loppuelämämme ensivaiheet muotoutuvat. Ohjauksessa puhutaankin yksilöiden elämänkulusta polkuina, jotka nimensä mukaisesti kuvaavat elämän kulkua.

Tässä nuoruuden vaiheessa, jossa kuvaan tulevat omat valinnat esimerkiksi koulutuksen, parisuhteen muodostamisen ja elämäntyylin löytämisessä, nuoret erkaantuvat vanhempiensa kanssa kulkemalta polulta ja alkavat etsiä jälkiä täysin uudesta. Voi olla haastavaa löytää näitä seurattavia jälkiä eikä välttämättä aina voi välttää eksymistäkään. Voi myös olla, että joudut tekemään itse oman polkusi. Valintojen ja vaihtoehtojen viidakossa vilisee risteyksiä ja toisia polkujen etsijöitä, jotka osa voivat auttaa suunnan löytämisessä ja toiset johtaa jopa harhaan. Vielä hastavampaa voi olla kulkea tiheikössä, jos oma päämäärä ei ole kovin selkeänä mielessä. Koska kukin polku vie omanlaiseensa päämäärään, suosittelen varaamaan tähän hetkeen juuri nyt aikaa itsellesi omien toiveidesi tutkimiseen.

Koulutusvalinnoissa nämä polut vasta monimutkaisia ovatkin. Toiset kulkijat saattavat löytää melko helppokulkuisen ja suorahkon polun perille sinne minne ovatkin menossa; toisten kohdalla tämä sama polku voi olla se haastavin ja yllätyksellisin. Toisten polut voivat olla kaukaakin kierteleviä ja ne saattavat pitää sisällään välipysähdyksiä useammin kuin toisilla. Toiset voivat kohdata odottamallaan koulutuspolulla täydellisen ylittämättömän esteen, jota ei voi tunnetun laulun mukaan kiertää, ylittää, alittaa tai mennä läpikään joutumatta leijonan kitaan.

Vaikka aina ei ole mahdollista nähdä omaa päämääräänsä sumun seasta, sen tiedostaminen ja kuvitteleminen mielessään auttaa tutkitusti omien tavoitteiden saavuttamisessa. Ei ole myöskään häpeä, vaikka oma polku mutkittelisikin mitä villeimpien seikkailujen ja huikeimpien maisemien halki. Vaikka monet polut vievät täysin erilaisiin paikkoihin, voi muutama niistä viedä eri kautta myös samaan paikkaan. Tulisi muistaa, etteivät erilaiset esteet ole kuin hidasteita ja apua pyytämällä tai toisinaan myös pysähtymällä voi päästä hannu hanhienkin matkaan. Jos unelmien koulupaikka ei aukeakaan ensimmäisellä yrittämällä, vuosi avoimen opintoja tehden tai vaikkapa kansanopistossa vietettynä voivat ollakin juuri se sinun polkusi! Kiertoteitä löytyy kyllä, kunhan malttaa katsoa tarpeeksi tarkasti.

Tärkeintä minusta olisi muistaa, ettei sulje silmiään matkan aikana. Vaikka välillä voi olla täysin eksyksissä ja jo kuljettu polku paljastuukin itselle sopimattomaksi, tarjoavat ne varmasti kokemuksia, jotka tekevät juuri sinusta sinut.

Nauti matkastasi, jonka voit aloittaa tänään auenneesta haeyliopistoon.fi -sivustolta. Sivustolla pääset tarkastelemaan omia mahdollisia polkujasi korkeakoulun maailmassa ja tutkimaan juuri sinulle sopivia vaihtoehtoja. Jo aloitettuja opintopolkuja pääset myös katselemaan seuraamalla UEF-lähettiläitä somessa. Älä pelkää lähteä etsimään omaasi!

November 1, 2016November 5, 2016

Ainejärjestöt osana opiskelijan arkea

Monessa koulussa on olemassa opiskelijakunnan hallitus, mutta yliopistoissa ainejärjestöt ovat hyvin lähellä niitä. Ainejärjestöt ovat hyvin olennainen osa opiskelua, koska ne näkyvät niin arjessa kuin juhlassakin ja oikeastaan joka sopukassa. Ne ovat saman alan opiskelijoiden järjestöjä yliopiston sisällä, jotka ovat olemassa opiskelijoiden etuja ajamassa ja hyvinvointia edistämässä.

Vaikka suuri osa bileistä ja tapahtumista ovat ainejärjestöjen järjestämiä, kuuluu toimintaan myös paljon muutakin. Järjestöt järjestävät muun muassa tulevaisuuden työelämään liittyvää toimintaa, pyrkivät kehittämään koulutusta tuomalla opiskelijoiden näkökulmia asioihin ja ennen kaikkea yhdistävät opiskelijoita keskenään. Lisäksi nuo kuuluisat opiskelijan tunnusmerkit, eli haalarit, saavat vain ainejärjestön jäsenet, koska järjestön logo painetaan haalareihin. Järjestöllä on lisäksi yleensä jokin oma tila yliopistolla, jossa voi hengailla muiden opiskelijoiden kanssa kahvia juoden.

20160826_103202 — Haalarimerkkien ompelu on muuten aika työlästä puuhaa – käsiä kun tulee aina rei’itettyä sillä neulalla…

Olen ollut mukana vaikka missä ainejärjestöjen järjestämässä vapaa-ajan touhotuksessa. Sitsit (akateemiset pöytäjuhlat, joissa laulu raikaa), excursiot (reissut muualle Suomeen), monet bileet ja erilaiset muut tapahtumat on koettu. Minun mielestäni tällainen vapaa-ajan toiminta on tarpeellista arjesta irtautumista välillä rankaltakin tuntuvan opiskelun rinnalla.

Itse kuulun Hyeena ry:hyn, joka on sovelletun fysiikan sekä ympäristötieteiden opiskelijoiden ikioma pienehkö lauma Kuopion kampuksella. Meidät tunnistaa punaisesta hyeenan turkista, jonka selkämyksessä komeilee mikäs muukaan kuin hyeenan kuva. Itse olen kokenut järjestön toiminnan erittäin positiivisena asiana! Tuskinpa ilman ainejärjestön tapahtumia olisin tutustunut moneenkaan vanhempaan opiskelijaan.

14033035_643736432455555_451278707_n — Jokaisella ainejärjestöllä on iso kasa omia haalarimerkkejä, joita myydään eteenpäin. Ohessa ote Hyeenan merkkivalikoimasta.

Minua on aina kiinnostanut asioiden tekeminen ja järjestäminen, sekä ihmisten opastaminen. Olenkin yläasteelta saakka ollut mukana niin tukioppilastoiminnassa, kuin isosena ja lukiossakin tuutorina. Siispä luonnollisesti urani jatkui yliopistossa tuutorina, fuksien oppaana, ja sitä kautta minut imaistiin mukaan ainejärjestöni hallituksen toimintaan. Ihmisiin tutustuminen on ollut pahin sivuvaikutus, jonka olen itse joutunut kokemaan tähän mennessä.

img-20160526-wa0007 — Sovelletun fysiikan tuutorit vuosimallia 2016 edustaa!

Heidi // Sovellettu fysiikka