Kesä tulee -Entäs työt?

Mikä on keväällä huomattavasti työläämpää kuin opiskelu? Mielestäni se on kesätöiden hakeminen.  Opiskelijoiden kesken asiasta keskustelu ja pohdinnat kesän puuhista alkavat jo alkukeväästä ja voimistuvat, mitä enemmän kevätaurinko alkaa lämmittää. Ongelmana on kuitenkin se, että töitä saattaa olla hyvinkin vaikea saada, mikä voi olla stressaavaa.

Työnhakuun pätevät tutut säännöt, kuten “Panosta hakemukseesi”, “Ole aktiivinen” ja “Etsi piilotyöpaikkoja” jne. Nämä vinkit ovat varmasti jossain määrin tuttuja jokaiselle työnhakijalle. Haluan nyt tuoda esiin kaksi seikkaa, jotka on mielestäni hyvä pitää mielessä työtä hakiessa.

Oman motivaation ja periksiantamattomuuden merkitys.

Takapakkeja ja pettymyksiä saattaa kesätyönhaussa tulla vastaan. Esimerkiksi viime kesänä hain töihin todella moneen paikkaan ja kirjoitin valtavasti hakemuksia. Tuntui silti, ettei kukaan halunnut minua edes haastatteluun, vaikka olisin kuinka panostanut näihin hakemuksiin. Tällöin mielessä käy helposti ajatus, että onko minussa jotain vikaa? Tämä saattaa lannistaa ja lamauttaa, mutta luovuttaminen ei kannata ja motivaatio auttaa viemään eteenpäin. Jos joku kiva paikka jää saamatta, niin sinulla on monta uutta mahdollisuutta saada töitä jostain toisesta kivasta paikasta.

IMG_20160423_082032
Joskus kesätyönhaku saattaa tuntua tältä. Kuvassa lempipatsaani Joensuusta (samaistun siihen aina silloin tällöin).

En koskaan pääse sellaiseen työhön, johon oikeasti haluan -ongelma?

Mitä tehdä, jos tavoitetyöpaikka on täysin saavuttamattomissa? Monesti saattaa tuntua, että kesätöihin on mahdollista päästä joko siivoojaksi tai puhelinmyyjäksi. Mikäli kumpikaan näistä ei miellytä, saattaa työnhaku turhauttaa. Vinkkini on se, että ei kannata olla liian nirso, sillä pienin askelin voi yltää minne vain. Olen itse ollut useamman kesän ryhmäperhepäivähoitajan hommissa ja halusin viime kesänä kokeilla asiakaspalvelua, vaikkei minulla ollut aikaisempaa kokemusta. Pääsin myymään mansikoita ja osa kavereistani ihmetteli, miten tyydyn työhön korkeakouluopiskelijana. Olin kuitenkin paikasta todella tyytyväinen ja vietin ihanan kesän mansikoita myydessä (ja syödessä) saaden samalla tärkeää myyntikokemusta. Tämän jälkeen myös muut asiakaspalvelutehtävät ovat avautuneet.

Jokaisella työpaikalla, oli se sitten mikä tahansa, avaat uusia ovia tulevaisuudessa. Tämä jos jokin kannattaa muistaa, sillä meillä on monta kesää aikaa kehittää omaa osaamistamme ja yltää yhä vaativimpiin tehtäviin, jos niin haluamme.

Näiden ajatusten voimin kohti energistä kesää!

Sanna // Ohjaus

Tutustumista, tutkimista ja tiedonjanoa pajapäivässä

Perjantaina 15.4. monilla Itä-Suomen alueen lukiolaisilla oli mielenkiintoinen päivä edessään yliopistomme Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Kyseessä oli siis UEFin järjestämä pajapäivä, jossa viiden tunnin aikana lukiolaiset pääsivät tutustumaan lähemmin kahteen heitä kiinnostavaan alaan. Luvassa oli suuren tietotulvan ja kampuksilla eksymisen lisäksi myös pientä kisailua ja tieteeseen tutustumista ihan kokeellisten töiden parissa.

Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?
Hmm jännittävää, mitähän täältä yliopiston sisältä oikein löytyykään?

Joensuun kampuksilla oli esittelyssä fysiikan, matematiikan, historian, oikeutieteen, kauppatieteen, ohjauksen, psykologian ja erityispedagogiikan alat. Esimerkiksi fysiikan pajassa lukiolaiset pääsivät tutustumaan muutamiin kokeellisiin eksperimentteihin, oikeustieteen pajassa lukiolaiset ratkoivat erilaisia kuvitteellisia rikosoikeudellisia tapauksia ja psykologian pajassa pohdittiin yhdessä mielenterveyshäiriöiden häpeäleimaa. Kuopion kampuksella esittelyssä olivat taas sosiaalitieteet ja sosiaalityö, farmasia, lääketiede, ravitsemustiede sekä biolääketiede. Sosiaalitieteen ja sosiaalityön pajassa lukiolaiset pohtivat mm. monikulttuurisuutta, ravitsemustieteen pajassa pureuduttiin ravitsemussuosituksiin ja biolääketieteen pajassa lukiolaiset pääsivät eristämään DNA:taan suun limakalvolta laboratoriossa.

No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!
No tältähän siellä yliopiston sisällä näyttääkin! Ja niin paljon eri aloja, joita voi opiskella!

Itse olin pitämässä lääketieteen UEF-lähettilään Villen kanssa lääketieteen pajaa. Lääketieteen opiskeluun ja lääkikseen pääsemiseen liittyviä kysymyksiä on lukiolaisilla aina paljon, joten päätimme Villen kanssa käyttää aikaa lääkiksestä kertomiseen lukiolaisille meidän opiskelijoiden näkökulmasta. Lääketieteen lisäksi kerroin myös omien kokemusteni kautta hampaalla opiskelusta, sillä se liittyy myös läheisesti lääketieteeseen, mutta on kuitenkin oma alansa. Itsehän myös haaveilin koko lukioaikani abivuoden talveen saakka lääkiksestä, sillä en ollut koskaan edes tullut ajatelleeksi, että sellainenkin koulutusohjelma on kuin hammaslääketiede.  Pitkän pohdinnan jälkeen hammaslääketiede tuntuikin enemmän minun jutultani, ja nyt kaksi vuotta täällä opiskelleena en voi todellakaan sanoa katuvani tuota päätöstä.

 

Pajamme rennossa ilmapiirissä lukiolaiset kyselivät ahkerasti mieltään painavia kysymyksiään lääkikseen liittyen. Usein kysymykset liittyivät valintakokeeseen ja kirjoituksiin valmistautumiseen, ja siihen, kuinka hyvin kirjoituksissa pitäisi menestyä päästäkseen lääkikseen. Lyhyesti tiivistettynä kaikille lääkikseen/hampaalle hakeville neuvoksi: kirjoitusten arvosanasta ei kannata ottaa stressiä, vaan ajatella se lähinnä pääsykokeeseen valmistautumisena. YO-kirjoituksissa täytyy menestyä todella hyvin, jotta siitä saisi pisteitä yhteispistekiintiössä, ja niilläkään pisteillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, jos et anna parastasi valintakokeessa. Valintakoe on se, joka ratkaisee. Panosta siihen, mutta aloita panostuksesi jo kirjotuksiin lukiessasi, sillä niitä samoja asioita kysytään sinulta myös valintakokeessa.

 

Lopuksi lukiolaiset pääsivät pajassamme myös haastamaan itsensä ihmisen anatomiaan liittyvässä tietokilpailussa. Lääkiksessä ja hampaalla opiskelu alkaa ensimmäisenä vuonna anatomian opiskelulla, ja haastetta siihen luo termien opiskelu latinaksi. Tästä esimakua lukiolaiset saivatkin meidän tietokilpailussa, ja termien arvailun lisäksi he pääsivät myös tunnustelemaan omia kylkiään vapaiden kylkiluiden määrän selvittämiseksi.

Tietokilpailu alkakoon!
Tietokilpailu alkakoon!
Osaisitko sinä vastata tähän?
Osaisitko sinä vastata tähän?

Lukiolaiset tuntuvat usein olevan kovin pelokkaita lääkistä kohtaan ja monet eivät usko kykenevänsä siihen. Toivon, että me Villen kanssa saimme heidät vakuuttuneeksi, että jos opiskelijalla itsellään vain mielenkiintoa lääketiedettä ja sen opiskelun kohtaan riittää, on valintakokeessa ja itse lääkiksessä menestyminen täysin mahdollista. Kyselin iltapäivän pajakävijöiltä myös kokemuksia muista pajoista, ja monet tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä pajapäiväänsä. Ainakin meidän pajassa he jaksoivat vielä hymyillä ja naurahdella meidän jutuille ja kokemuksille lääkiksestä.

 

Katriina // Hammaslääketiede

VAKAVA ei olekaan niin vakava asia

Itse kokeilin onneani kahdesti ja toisella kerralla se onnistui – nimittäin kasvatusalan pääsykokeiden ensimmäisen vaiheen eli VAKAVA-kokeen selättäminen.  Kyseessä on siis Valtakunnallinen Kasvatusalan Valintayhteistyöverkosto, joka tarjoaa erilaisille kasvatusaloille hakeville valintakoemateriaalin. Tämä aineisto kannattaa hallita hyvin, jotta voi pärjätä VAKAVA-kokeessa. Jos hakija saa tästä kokeesta tarpeeksi hyvät pisteet, edessä ovat useimmiten soveltuvuuskokeet eli pääsykokeiden toinen vaihe, jonka perusteella lopulliset opiskelijavalinnat tehdään.

Luettava VAKAVA-aineisto julkaistaan vajaa kahta kuukautta ennen kuin itse koe järjestetään, joten lukuaikaa jää sopivasti siihen nähden, että luku-urakka ei ehdi uuvuttaa hakijaa, mutta aikaa on silti runsaasti asian sisäistämiseen ja opetteluun.  Aineisto koostuu tieteellisistä artikkeleista, joita on yleensä noin kuusi kappaletta ja sivuja on luettavana vajaa kaksisataa, joten paineita ei kannata ottaa. Aiheet vaihtelevat runsaastikin vuosittain ja erilaisia painotuksia saattaa esiintyä. Tämän vuoden aineistoon pääset tutustumaan tästä:

http://www.helsinki.fi/vakava/samalta_viivalta_10.pdf

VAKAVABLOGI5
Askartelin itselleni tällaisen muistiinpanokirjan sen toivossa, että se tsemppaisi minua pääsykokeiden luku-urakassa.
VAKAVABLOGI
Muistiinpanoni tallentuivat eri väreillä kirjaani, jotta mielenkiinto säilyisi mahdollisimman hyvin. Onnistui!

Kun aineisto on hyvin hallussa, on mukava mennä itse VAKAVA-kokeeseen. Tämä koe saattaa tuntua kieltämättä jännittävältä ja stressaavalta, kuten tärkeät kokeet yleensäkin. Veikkaan kuitenkin, että tilanne rauhoittuu, kun pääsee istumaan koesaliin, jossa on kaksi tuntia aikaa rastitella ruutuja ja vastata kysymyksiin. Nämä kysymykset ovatkin usein oikein-väärin -väittämiä, valitse oikea vaihtoehto jne. eli kysymyksiä, joihin vastataan rasti ruutuun -periaatteella. Tämän vuoksi aineisto kannattaakin osata hyvin, sillä monet kysymykset ovat pikkutarkkoja ja vaativat muistamista. Toisaalta kokeessa saattaa olla myös soveltavampia rastitehtäviä, joten aineisto on hyvä myös ymmärtää. Lisäksi on hyvä taktikoida vastausten kanssa, sillä joissain tehtävissä vääristä vastauksista voi saada miinuspisteitä ja osassa väärät vastaukset eivät haittaa eli kannattaa tarkoin miettiä kannattaako veikkaaminen vai ei.

Kuulostaa ehkä työläältä ja monimutkaiselta,  mutta uskon motivaation voimaan eli kun oikeasti haluat, niin onnistut huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä. Mikäli sinua kuitenkin mietityttävät jotkin asiat, niin esimerkiksi täältä löydät vastauksia:

http://www.helsinki.fi/vakava/usein_kysytyt.htm

VAKAVABLOGI2
Askartelijan unelma on tehdä myös pääsykokeisiin lukemisesta askartelua, joten erilaiset aikajanat ja kaaviot hoituivat usein leikkaa-liimaa -periaatteella tai aikajanojen piirtämisellä tai milloin milläkin.

Entäs omat kokemukseni? Paljastin jo, että olen itse kokeillut VAKAVA-koetta kahdesti. Suoraa lukiosta hakiessani olin ehkä hiukan pihalla siitä mitä haluan ja väsynyt kirjoitusten jäljiltä, mutta päätin silti yrittää. Tosin yritykseksi se vain jäikin, sillä en lukenut koko aineistosta kuin puolet, mikä tuntuu näin jälkikäteen tyhmältä. Junamatkakin meni pieleen onnettomuuden takia ja useiden kommellusten jälkeen minä ja kaverini saavuimme kokeeseen 27 minuuttia myöhässä (puoli tuntia oli ehdoton takaraja, joten aika hilkulle jäi). Tämä olikin lahden tunnin kokeesta niin iso osa, etten saanut koettani rastitettua loppuun ajan puutteen vuoksi. Silloin ajattelin, että onneksi en lukenut sen enempää, koska muutoin myöhästyminen olisi harmittanut enemmän. Ja kuten arvata saattaa, en saanut kutsuja soveltuvuuskokeisiin.

VAKAVABLOGI4
Eräs pänttäykseni apukeino oli kirjoitella kysymyslappuja jokaisesta artikkelista. Lapun toisella puolella oli aina vastaus ja näin itseltään kysely tuntui helpolta ja jaoin lappuja aina “osaan” ja “kertaa vielä” -pinoihin.

Toisella hakukerralla motivaationi oli huipussaan välivuoden jälkeen ja luin ja pänttäsin mielestäni todella hyvin ja olin jopa ahkera. Tukea sain ystäviltäni, jotka olivat samassa valmennuksessa kansanopiston välivuotta viettämässä. Koe jännitti enemmän kuin edellisenä vuonna ja tuntui, että puoli tuntia ennen kokeen alkua tukehtuisin jännitykseen, kun ympärillä ihmiset puhuivat ties mistä asioista, joita aineistossa oli ilmennyt ja itselleni tuli fiilis, että olen varmasti unohtanut kaiken. Onneksi jännitys meni kuitenkin pian ohi ja selviydyin kokeesta, jonka jälkeen olin kuitenkin varma, että en osannut tarpeeksi ja minua harmitti. Lopputulos oli kuitenkin päinvastainen ja sain moniin eri soveltuvuuskokeisiin kutsuja. Tällöin ajattelin, että vaikein osuus on selätetty ja edessä on sittenkin yliopisto-opintojen alku. Näin myös kävi ja täytyy myöntää, että tällä hetkellä en voisi olla tyytyväisempi tilanteeseeni!

Nyt haluaisinkin tsempata teitä jokaista tämän tekstin lukenutta pääsykokeissa. Ne eivät ole pahat, vaikka vaativatkin sitoutumista ja työtä. Lähettilästoverini Mira antoi vinkiksi, että kannattaa kirjoittaa itselle motivaatiokirje, jonka avulla on helpompi pysyä tavoitteessa. Omalla kohdallani toimiva vinkki on kansanopiston opettajani antama: Aina, kun ryhdyn pohtimaan, miten teen ja mitä luen missäkin järjestyksessä sekä missä välissä syön ja miksi en voikaan vielä aloittaa lukemista  eli turhien ajatusten vallatessa mieleni, kannattaa minun vain ajatella: “Pää kiinni ja lue”. Tällöin lukemista vastustavat ajatukset voidaan selättää ja vauhtiin pääseminen mahdollistuu. Suosittelen tätä ajatusleikkiä, vaikka se kuulostaa hassulta. Minulla se nimittäin toimi ja käytän sitä edelleen, kun aloittaminen tuntuu vaikealta. Teistä jokaisella onkin mahdollisuus kehittää omat keinot pysyä pääsykoekirjojen äärellä.

Iloa opiskeluun!

Sanna // Ohjaus

Pyörällä pääsee, mutta kävellenkin kerkeää

Miten opiskeluaikana pääsee kulkemaan? Varsinkin Joensuun kokoisessa pienessä kaupungissa välimatkat ovat lyhyitä, joten kulkeminen paikasta toiseen on helppoa ja nopeaa.

Monet opiskelijat asuvat mieluiten keskustassa, koska silloin kaikki on kävelymatkan päässä. Joensuussa yliopistokin on aivan keskustan vieressä. Silloin oikeastaan millekään kulkuneuvolle ei ole tarvetta, koska juna-asemallekin pääsee kätevästi kävellen. Keskustassa asuminen on siis välimatkojen suhteen hyvä valinta.

kävely
Tätä kaunista kulkuväylää kävellen pääsee yliopistolta ydinkeskustaan.

Itse olen kuitenkin asunut koko opiskeluaikana keskustan ulkopuolella. Matkaa keskustaan on n. 3 kilometriä ja yliopistolle n. 4 kilometriä. Kuljen pääsääntöisesti pyörällä, vuoden ympäri. Päivittäin tulee siis automaattisesti edes vähän hyötyliikuntaa jos pyöräilee yliopistolle ja takaisin. Liikun paljon joka tapauksessa, mutta pyöräily on hyvä peruskunnon ylläpitäjä. Matka ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole pitkä, joten se menee kevyesti ja nopeasti.

Pyöräily onnistuu vuoden ympäri. Syksyn sadekeleillä lippis päähän ja vedenkestävät päällyshousut jalkaan, niin matkan aikana ei edes kastu. Talvella riittävän lämpimät, mutta hengittävät vaatteet päälle ja pyöräily onnistuu silloinkin. Talvella ja kevään loskakeleillä täytyy vain muistaa varata enemmän aikaa kulkemiseen, koska tieolosuhteet saattavat silloin tällöin olla hieman haastavat.

pyörä
Käsilaukku on köytettynä tarakalle, joten sekään ei ole tiellä pyöräillessä.

Tarvittaessa myös bussilla pääsee liikkumaan. Lähimmälle bussipysäkille on kotioveni edestä alle 100 metriä ja siitä pääsee kätevästi keskustaan tai juna-asemalle. Itse kuljen todella harvoin bussilla, mutta esimerkiksi silloin se on kätevä kulkupeli, kun on tarkoitus päästä juna-asemalle ja mukana on iso matkalaukku, käsilaukku ja tietokonelaukku.

pyörä
Pyöräillessä on hyvä muistaa jonkinnäköinen varovaisuus, että pyörä pysyy pystyssä…

Jenna // Englannin kieli