Ajanhallintaa…
Hallitseeko aika meitä vai hallitsemmeko me aikaa? Mitäpä tuohon vastaisi…
Minulta on usein kysytty, miten ehdin joka paikkaan ja saan niin paljon asioita tehtyä. Opinnot, työt, harrastukset ja järjestötoiminta kaikki yhdistettynä onkin ollut aikamoinen yhtälö. Usein olen vastannut, että kun suunnittelee menot hyvin ja vain tekee, niin se onnistuu. Välillä se aikaansaaminen on kuitenkin pelkkää silmänlumetta… Esimerkiksi tämä blogiteksti minun olisi pitänyt julkaista torstaina. Nyt on sunnuntai-ilta.
Opiskelija kyllä kerkeää tehdä vaikka mitä opintojen lisäksi, mutta se vaatii hyvää suunnittelua ja aikatauluttamista. Ja myös realistisuutta: kaikkea ei yksinkertaisesti vain kerkeä tehdä, kun nukkuakin pitäisi jossain välissä. Tässä on ollut kyllä itsellä oppimista, kun kaikessa pitäisi olla mukana ja tunnit vain yksinkertaisesti loppuvat kesken. Jos haalii liikaa tekemistä, ei mitään meinaa saada tehtyä. Liian väljä aikataulukaan ei ole hyväksi, sillä silloin on vaikea saada sitä vähääkään tehtyä. Kohtuus siis kaikessa, mutta pieni kiire lisää tehokkuutta!
Välillä sitä onnistuu hankkimaan itselleen aivan älyttömiä viikkoja… Esimerkiksi tämän viikon aikana olin abipäivillä Kuopiossa ja Joensuussa, hoidin vuosijuhliemme järjestelyjä (ja osallistuin niille…) ja olin mm. kaverini luona talonvahtina. Siihen päälle opiskelua ja hevosen hoitoa, niin ei ainakaan ollut tekemisen puutetta! En kuitenkaan suosittele tätä kenellekään…
Minä jätän asiat viime hetkeen. Monesti olen opiskeluaikana miettinyt, että miksi en aloita vaikka jonkun esseen kirjoittamista ajoissa, vaan aina se jää viimeiselle päivälle. Nyt olen useamman vuoden kokemuksen jälkeen todennut, että se on kaikkein tehokkainta. Teen opinnot siinä järjestyksessä, kun ne kalenterissani ovat. Ja viime hetken pakkosaadatämävalmiiksi –paniikki on myös semmoinen mielentila, jossa saa yllättävän hyvää tekstiä aikaiseksi!
Mutta otetaanpa muutama käytännön esimerkki siitä, miten voi säästää aikaa.
Minusta esimerkiksi tenttiin lukemiseen on vaikea keskittyä, ja se tuntuu vievän hirveästi aikaa. Niinpä olen yhdistänyt tenttiin lukemisen ja muun toiminnan. Lukiessa voi samalla vaikka neuloa tai jumpata. Esimerkiksi punnerrukset ja lankuttaminen onnistuvat hyvin samanaikaisesti lukemisen kanssa! Olenpa nähnyt kuntosalilla jonkun opiskelijan lukevan tenttikirjaa samalla kun veti crosstrainerilla treeniä. Kuntoilun ja opiskelun voi siis yhdistää, ja aikaa säästyy!
Neulomisen olen minäkin opetellut tänä vuonna, ja voin suositella tätä harrastusta kaikille opiskelijoille! Luentojen aikana se on parasta mahdollista oheistoimintaa; se auttaa keskittymään ja samalla syntyy myös jokin hyödyllinen vaatekappale. Joululahjojen miettimiseenkään ei kulu aikaa, jos neuloo kaikille jotakin. 😉 Ja luennoilla käynnistä saa näin tuplahyödyn!
Neulominen – täydellinen harrastus opiskelijalle!
Itse käytän myös kaiken odotteluajan opiskeluun. Tenttikirja raahautuu aina laukussa mukana ja jos jossakin täytyy odotella, niin siinä on hyvä aika lukea. Parikin sivua on edistystä! Jos joutuu kulkemaan junalla tai bussilla, niin se aika vasta kannattaakin käyttää opiskeluun. Tai sitten nukkumiseen, jos se on jäänyt vähän vähemmälle…
Ja lopuksi… Kaikkea ei tarvitse jaksaa ja ehtiä. Elämä on valintoja. Priorisoi! Siinä muutama ajatus, jotka pitäisi itsekin aina muistaa…
Jenna // Englannin kieli