Keinonenän haisteltavana

Tutkimustyötä tehdään Suomessa pääosin yliopistoissa. UEFin opiskelijana voi päästä tutkimusten avustajaksi, koehenkilöksi eli tutkittavaksi, tai myöhemmin opintojen edetessä tutkijaksi. Samat tutkimukset ovat julkaisun jälkeen esillä tiedelehdissä, väitöstilaisuuksissa ja mediassa. Vuosi sitten olin mukana ravitsemustieteen yksikön tutkimuksessa, jossa selviteltiin, miten leipäkuitu vaikuttaa uloshengitysilman kaasuihin.

Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää, vaikuttaako leivän kuitumäärä metaboliaan eli aineenvaihduntaan ja sitä kautta niin sanotulla keinonenällä mitattaviin uloshengityskaasuihin. Näin voidaan saada tietoa kuidun terveysvaikutuksista ja siitä, miten uloshengitysilmamittaukset soveltuvat ruokavalion aiheuttamien muutosten mittaamiseen. Tämä povaa hienoja asioita tulevaisuden terveydenhuollolle. Ehkä joskus ei enää otetakaan verinäytteitä, vaan homma hoidetaan nopealla hönkäyksellä keinonenään, joka kertoo terveystilanteen?

Olin mukana tutkittavana neljä viikkoa. Ensimmäisen viikon ajan söin päivittäin leipänä ainoastaan vähäkuituista vaaleaa ”höttöleipää”. Toisella viikolla leipänä oli runsaskuituinen ruisleipä, kolmannella jälleen höttöleipä ja viimeisellä runsaskuituinen vehnäleipä. Jokaisen viikon päätteeksi hönkäisin aamulla 12 tunnin paaston ja kahden hammaspesun jälkeen keinonenään, joka analysoi uloshengitysilmaa.

Tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta todennäköisesti metaboliassa tapahtui muutoksia ja keinonenä ”haistoi” ne. Mielenkiinnolla odotan tutkimuksesta kirjoitettavaa tieteellistä artikkelia.

On etuoikeus päästä mukaan yliopiston tutkimustoimintaan. Samalla tutkimuksen tekeminen tulee tutuksi ja se madaltaa kynnystä lähteä itsekin tutkijaksi. Toisaalta siinä huomaa myös, jos tutkimuksen tekeminen ei ole se oma juttu, vaan muu käytännön työ kiinnostaa enemmän. UEFilla tehdään aivan eturivin tutkimusta, yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa!

Karim//ravitsemustiede