January 2016 - UEF-lähettiläät

January 28, 2016February 1, 2016

Urheilutarjonta Kuopiossa omien kokemusten pohjalta

UEFilla pääsee urheilemaan kampuskaupungista riippumatta, sillä Sykettä tarjoaa liikuntapalveluita jokaisessa kampuskaupungissa ja sen lisäksi voi hyödyntää kaupunkien omia liikuntamahdollisuuksia. Kirjoitan urheilutarjonnasta omien kokemusteni pohjalta.

Opiskelen Kuopiossa ja oma lajini Taekwon-Do liikuttaa minua suurimman osan ajasta. Kuopion yliopiston Taekwon-Dolla on treenit kolme kertaa viikossa, joista yksi on kaikille avoin vuoro. Lisäksi kerran viikossa on tarjolla Kickfit, jossa pääsee parin kanssa lyömään pistehanskoja ja potkimaan potkumaaleja. Asun ison osan ajasta vaimoni luona Helsingissä, joten pyrin käymään Taekwon-Do -treeneissä Kuopiossa aina kun pääsen. Usein ohjaan harjoitukset.

Kuopiossa olen lisäksi pyrkinyt käymään kuntosalilla aina kun mahdollista. Sykettä-tarralla pystyy valitsemaan kolmesta kuntosalista, joilla kaikilla on omat etunsa. Studentian kuntosalilla on paljon kuntosalilaitteita, joten aloittelijoilla on helppo tulla salille. Vapaita painojakin kuitenkin löytyy, joten treenistä saa monipuolisen. Studentian tilat ovat loistavat ja urheilun jälkeen voi mennä vaikka saunaan. Opistotien kuntosalilla taas pääsee treenaamaan vapaiden painojen kanssa ja Snellmanian kuntosali on käytännössä aina auki.

Sykettä-liikuntapalvelut tarjoavat ohjattua liikuntaa ja tarjonta monipuolistuu koko ajan. Paras kokemus tähän mennessä on ehkä ollut lämpöjooga. Ainejärjestöillä on omia vuoroja, joilla opiskelijat pääsevät liikkumaan. Terhon ja Retikan liikuntavuoroilla on esimerkiksi kokeiltu lentopalloa jumppapalloja hyödyntäen. Kaupungin liikuntapaikat ja yksityiset liikuntakeskukset täydentävät liikuntatarjontaa.

Kuopiossa luontoon pääsee liikkumaan helposti niin kesäisin kuin talvellakin. Puijo ja Neulamäki tarjoavat kesäisin loistavan tilaisuuden samoilla keskellä metsää tai lenkkipolulla ja Puijon mäet ovat hyvä paikka tehdä mäkijuoksuharjoituksia. Talvisinkin Puijo on lumoava paikka ja siellä voi lasketella ja harjoitella myös mäkihyppyä.

Kuopion alueesta yli kolmannes on järviä. Kallavesi on iso järvi ja siellä pääsee kesäisin uimaan ja talvisin hiihtämään. Kallaveden hiihtoladut lähtevät kymmenen minuutin kävelymatkan päästä keskustasta.

Päivittäin saan kevyttä hyötyliikuntaa kun kävelen tai pyöräilen keskustasta yliopistolle. Matka on sen verran lyhyt, että sen kulkee kelillä kuin kelillä. Se lohduttaa silloin kun en ehdi liikkumaan. Tärkeintähän ei ole mahdollisimman tehokas liikunta, vaan se, että välttää passiivisuutta ja nauttii tekemisistään!

Karim//ravitsemustiede

January 24, 2016January 24, 2016

Ajanhallintaa…

Hallitseeko aika meitä vai hallitsemmeko me aikaa? Mitäpä tuohon vastaisi…

Minulta on usein kysytty, miten ehdin joka paikkaan ja saan niin paljon asioita tehtyä. Opinnot, työt, harrastukset ja järjestötoiminta kaikki yhdistettynä onkin ollut aikamoinen yhtälö. Usein olen vastannut, että kun suunnittelee menot hyvin ja vain tekee, niin se onnistuu. Välillä se aikaansaaminen on kuitenkin pelkkää silmänlumetta… Esimerkiksi tämä blogiteksti minun olisi pitänyt julkaista torstaina. Nyt on sunnuntai-ilta.

Opiskelija kyllä kerkeää tehdä vaikka mitä opintojen lisäksi, mutta se vaatii hyvää suunnittelua ja aikatauluttamista. Ja myös realistisuutta: kaikkea ei yksinkertaisesti vain kerkeä tehdä, kun nukkuakin pitäisi jossain välissä. Tässä on ollut kyllä itsellä oppimista, kun kaikessa pitäisi olla mukana ja tunnit vain yksinkertaisesti loppuvat kesken. Jos haalii liikaa tekemistä, ei mitään meinaa saada tehtyä. Liian väljä aikataulukaan ei ole hyväksi, sillä silloin on vaikea saada sitä vähääkään tehtyä. Kohtuus siis kaikessa, mutta pieni kiire lisää tehokkuutta!

Välillä sitä onnistuu hankkimaan itselleen aivan älyttömiä viikkoja… Esimerkiksi tämän viikon aikana olin abipäivillä Kuopiossa ja Joensuussa, hoidin vuosijuhliemme järjestelyjä (ja osallistuin niille…) ja olin mm. kaverini luona talonvahtina. Siihen päälle opiskelua ja hevosen hoitoa, niin ei ainakaan ollut tekemisen puutetta! En kuitenkaan suosittele tätä kenellekään…

Minä jätän asiat viime hetkeen. Monesti olen opiskeluaikana miettinyt, että miksi en aloita vaikka jonkun esseen kirjoittamista ajoissa, vaan aina se jää viimeiselle päivälle. Nyt olen useamman vuoden kokemuksen jälkeen todennut, että se on kaikkein tehokkainta. Teen opinnot siinä järjestyksessä, kun ne kalenterissani ovat. Ja viime hetken pakkosaadatämävalmiiksi –paniikki on myös semmoinen mielentila, jossa saa yllättävän hyvää tekstiä aikaiseksi!

Mutta otetaanpa muutama käytännön esimerkki siitä, miten voi säästää aikaa.

Minusta esimerkiksi tenttiin lukemiseen on vaikea keskittyä, ja se tuntuu vievän hirveästi aikaa. Niinpä olen yhdistänyt tenttiin lukemisen ja muun toiminnan. Lukiessa voi samalla vaikka neuloa tai jumpata. Esimerkiksi punnerrukset ja lankuttaminen onnistuvat hyvin samanaikaisesti lukemisen kanssa! Olenpa nähnyt kuntosalilla jonkun opiskelijan lukevan tenttikirjaa samalla kun veti crosstrainerilla treeniä. Kuntoilun ja opiskelun voi siis yhdistää, ja aikaa säästyy!

Neulomisen olen minäkin opetellut tänä vuonna, ja voin suositella tätä harrastusta kaikille opiskelijoille! Luentojen aikana se on parasta mahdollista oheistoimintaa; se auttaa keskittymään ja samalla syntyy myös jokin hyödyllinen vaatekappale. Joululahjojen miettimiseenkään ei kulu aikaa, jos neuloo kaikille jotakin. 😉 Ja luennoilla käynnistä saa näin tuplahyödyn!

Neulominen – täydellinen harrastus opiskelijalle!

Itse käytän myös kaiken odotteluajan opiskeluun. Tenttikirja raahautuu aina laukussa mukana ja jos jossakin täytyy odotella, niin siinä on hyvä aika lukea. Parikin sivua on edistystä! Jos joutuu kulkemaan junalla tai bussilla, niin se aika vasta kannattaakin käyttää opiskeluun. Tai sitten nukkumiseen, jos se on jäänyt vähän vähemmälle…

Ja lopuksi… Kaikkea ei tarvitse jaksaa ja ehtiä. Elämä on valintoja. Priorisoi! Siinä muutama ajatus, jotka pitäisi itsekin aina muistaa…

Jenna // Englannin kieli

January 19, 2016January 19, 2016

Keinonenän haisteltavana

Tutkimustyötä tehdään Suomessa pääosin yliopistoissa. UEFin opiskelijana voi päästä tutkimusten avustajaksi, koehenkilöksi eli tutkittavaksi, tai myöhemmin opintojen edetessä tutkijaksi. Samat tutkimukset ovat julkaisun jälkeen esillä tiedelehdissä, väitöstilaisuuksissa ja mediassa. Vuosi sitten olin mukana ravitsemustieteen yksikön tutkimuksessa, jossa selviteltiin, miten leipäkuitu vaikuttaa uloshengitysilman kaasuihin.

Tutkimuksella oli tarkoitus selvittää, vaikuttaako leivän kuitumäärä metaboliaan eli aineenvaihduntaan ja sitä kautta niin sanotulla keinonenällä mitattaviin uloshengityskaasuihin. Näin voidaan saada tietoa kuidun terveysvaikutuksista ja siitä, miten uloshengitysilmamittaukset soveltuvat ruokavalion aiheuttamien muutosten mittaamiseen. Tämä povaa hienoja asioita tulevaisuden terveydenhuollolle. Ehkä joskus ei enää otetakaan verinäytteitä, vaan homma hoidetaan nopealla hönkäyksellä keinonenään, joka kertoo terveystilanteen?

Olin mukana tutkittavana neljä viikkoa. Ensimmäisen viikon ajan söin päivittäin leipänä ainoastaan vähäkuituista vaaleaa ”höttöleipää”. Toisella viikolla leipänä oli runsaskuituinen ruisleipä, kolmannella jälleen höttöleipä ja viimeisellä runsaskuituinen vehnäleipä. Jokaisen viikon päätteeksi hönkäisin aamulla 12 tunnin paaston ja kahden hammaspesun jälkeen keinonenään, joka analysoi uloshengitysilmaa.

Tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkistettu, mutta todennäköisesti metaboliassa tapahtui muutoksia ja keinonenä ”haistoi” ne. Mielenkiinnolla odotan tutkimuksesta kirjoitettavaa tieteellistä artikkelia.

On etuoikeus päästä mukaan yliopiston tutkimustoimintaan. Samalla tutkimuksen tekeminen tulee tutuksi ja se madaltaa kynnystä lähteä itsekin tutkijaksi. Toisaalta siinä huomaa myös, jos tutkimuksen tekeminen ei ole se oma juttu, vaan muu käytännön työ kiinnostaa enemmän. UEFilla tehdään aivan eturivin tutkimusta, yhteistyössä muiden suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa!

Karim//ravitsemustiede

January 14, 2016

Valoa kohti

Hyvää uutta vuotta 2016 minunkin puolestani! Hektisen syksyn jälkeen mennään kohti vieläkin hektisempää kevättä. Oma “joululomani” meni melko pitkälti muuttaessa uuteen asuntoon, ja syksyltä rästiin jääneitä opintoja suorittaessa: olin vuoden viimeisten tenttijöiden joukossa tekemällä sähköisen tentin vielä uuden vuoden aattona. Taaksepäin ei kuitenkaan kannata tuijotella, joten suunnataan katseemme eteenpäin kevääseen 2016 ja uusiin haasteisiin. Tässä kirjoituksessa olisi tarkoitus tarkastella hieman ensi kevättä näin yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta.

Vuosi sitten tähän aikaan katsoin vierestä kun kurssikaverit rupesivat huhkimaan kandidaatin tutkielmansa parissa. Itse päätin lähteä pakkasta karkuun: vietin kevätlukukauden Tsekeissä vaihto-opiskelun merkeissä. Sen kuitenkin edestään löytää minkä taakseen jättää, eli tänään 14.1. starttasi kandiseminaari myös minunkin osaltani. Kevään mittaan olisi siis tarkoitus kirjoitella kandidaatin tutkielma, ja alku kesästä saada kandin paperit ulos.

Seminaarin lisäksi opiskeluihini kuuluu muutama oikeustieteiden kurssi, syventäviä sosiologian opintoja ja lukuvuosi huipentuu virkamiesruotsin kirjalliseen kokeeseen. Kaikille lukiolaisille pienenä vinkkinä: lukekaa ruotsia, sen opiskelu ei pääty vielä lukioon.

Opiskelijoiden kevääseenhän kuuluu myös paljon muutakin kuin opiskelemista: tammi-helmikuu on monella vuoden kiireisintä kesätöiden hakuaikaa. Armoton ansioluettelon viilaaminen ja mol:lin kyttääminen alkakoon!

Näissä maisemissa vietettiin viime kevät

Opiskelijoiden kevään, ja ehkä myös koko vuoden, yksi kohokohdista on tottakai vappu, joka kovakuntoisimmilla kestää jopa pari viikkoa. Vapun ympärillä on lukuisia tapahtumia, mutta oma suosikkini on ehdottomasti vappupäivänä järjestettävä vappu-picnic Joensuun Ilosaaressa!
Talven opiskelijatapahtumiin kuuluu muun muassa Liikuntailtapäivä ja Räkäposkellahiihto, joka on leikkimielinen hiihtokisa, johon suksien puute ei estä osallistumasta: pakkausteippiä, pari lankkua ja ei kun ladulle!

Näissä merkeissä mennään siis kevättä kohti! Viime päivät ollaan täällä susirajalla saatu nauttia tavattoman paljon auringonvalosta, toivotaan että tämä jatkuisi pidempäänkin!

Eeli // Sosiologia

January 12, 2016

Kansainvälinen Joensuu

Jos kansainvälistyminen kiinnostaa, haluaa tavata ulkomaalaisia tai päästä parantamaan käytännön kielitaitoa, niin mahdollisuuksia tähän löytyy yliopistomaailmasta useita. Eikä tarvitse lähteä ulkomaille, kansainvälistyminen onnistuu myös opiskelukaupungissa!

Kansainvälisyys näkyy Joensuussa. Yliopistolla näkyy aina vaihto-opiskelijoita ja päivittäin kuulee puhuttavan useampaa eri kieltä. Kieltenopiskelijana olen myös tottunut siihen, että lähes kaikilla kielten kursseilla on mukana ulkomaalaisia opiskelijoita. Olen esimerkiksi ranskan opinnoissa tutustunut vaihto-opiskelijoihin.

Ainakin näistä kaikista maista on Joensuussa ollut opiskelijoita.

Myös kaupunkikuvassa näkyy se, että kaupungissa asuu useita ulkomaalaisia. Esimerkiksi tänään menin poikkeuksellisesti yliopistolta kotiin bussilla. Siinä pysäkillä pari ranskalaista ihmetteli linjakarttaa, enkä voinut olla aloittamatta keskustelua, kun seisoin aivan siinä vieressä. Bussin odotus sujuikin sitten rattoisasti ranskaksi rupatellen.

Mutta kuinka tähän kansainvälisyyteen pääsee osalliseksi? Yliopiston kautta on useita mahdollisuuksia päästä tutustumaan kansainvälisiin opiskelijoihin ja saada uusista kulttuureista ystäviä.

Olin itse kolmantena opiskeluvuotena kansainvälisten opiskelijoiden tuutorina. KV-tuutorin tehtävänä on opastaa ja auttaa kansainvälisiä opiskelijoita käytännön asioissa uudessa opiskelukaupungissaan. Osa opiskelijoista on vaihto-opiskelijoita, osa taas suorittaa Suomessa kaksivuotisen maisterin tutkinnon. Minulla itselläni oli tuutoroitavana vaihto-opiskelijoita useista eri maista, mm. Yhdysvalloista, Latviasta, Kreikasta ja Kiinasta. Omien tuutoroitavieni lisäksi tutustuin useisiin muihin vaihto-opiskelijoihin tuon vuoden aikana.

Vaihtareiden kanssa Kolilla.

Pidin tuutoroinnista kovasti ja vietin paljon aikaa vaihto-opiskelijaporukassa. Tutustuin Joensuuhun aivan eri tavalla, kun katsoin sitä ulkomaalaisten näkökulmasta. Tuon vuoden aikana kävin esimerkiksi ensimmäistä kertaa elämässäni katsomassa jääkiekkopeliä ja kävimme muutaman vaihtarin kanssa Kolilla. Leikin myös vaihto-opiskelijoiden kanssa turistia Rovaniemellä, jossa en ollut koskaan aiemmin käynyt.

Tuutorointivuoden aikana sain useita uusia ystäviä eri maista. Olin kesällä 2014 käymässä Ranskassa ja vietin useita päiviä Lyonissa. Majoituin siellä ranskalaisen ystäväni luona, jonka olin tavannut hänen ollessaan Joensuussa vaihdossa. Nyt suunnitteilla olisi tälle keväälle matka Kreikkaan, jossa minulla olisi ilmainen majoitus entisen tuutoroitavani luona, josta tuli tuon vuoden aikana erittäin läheinen ystäväni.

Tuutoroinnin lisäksi on mahdollista lähteä esimerkiksi mukaan ESN Joensuun toimintaan. ESN on ylioppilaskunnan alaisuudessa toimiva kansainvälisten opiskelijoiden yhdistys, jonka toimintaan voivat lähteä mukaan kaikki yliopiston opiskelijat. ESN:n hallituksessa on sekä suomalaisia, että ulkomaalaisia opiskelijoita. Tapahtumia järjestetään aktiivisesti, ja niissä on helppo tutustua kansainväliseen porukkaan.

ESN järjestää myös hyvän mahdollisuuden päästä parantamaan käytännön kielitaitoa Language Cafén kautta. Tähän voi lähteä mukaan kuka tahansa, joka haluaa oppia/puhua jotakin kieltä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla katsotaan, mihin kaikkiin kieliin on kiinnostusta ja muodostetaan kieliryhmiä. Tämän jälkeen ryhmät kokoontuvat vapaasti. Tapaamisissa pääsee keskustelemaan muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa, ja mukana on monesti myös sellaisia, jotka puhuvat kieltä äidinkielenään. Näissäkin enemmistönä ovat olleet kansainväliset opiskelijat, joten se on myös loistava tapa päästä tutustumaan heihin.

Eipä olisi tullut käytyä Lyonissa, jos en olisi lähtenyt kv-tuutoriksi!

Ja jos kansainvälisyys kiinnostaa, mutta kielitaito mietityttää, niin ei hätää! Suomalaiset osaavat esimerkiksi englantia paljon paremmin kuin yleensä ajattelevat. Ulkomaalaiset ovat pääsääntöisesti kehuneet sitä, miten hyvin täällä Suomessa osataan kieliä. Ja jos ei yhteistä kieltä löydy, niin kyllä se kommunikointi aina onnistuu, vaikka ilmeillä ja käsimerkeillä jos ei muuten. 😉

Jenna // Englannin kieli

January 8, 2016January 8, 2016

Miten päädyin juuri UEFiin?

“Mistä sä oot kotosin?”

“Laihialta. Se on siinä Vaasan vieressä”

“Mitä?! Miten oot päätyny Joensuuhun asti?”

Tällaisiin kysymyksiin törmään säännöllisesti. Moni nimittäin ihmettelee, miksi olen lähtenyt opiskelemaan toiselle puolelle Suomea usean tunnin junamatkan päähän. Kysymys on mielestäni hauska, sillä miksipäs en? Yleisempää on ehkä jäädä opiskelemaan lähikaupunkiin, mutta itse lähdin tekemään uutta aluevaltausta muutaman sattuman ja mutkan kautta. En ole kuitenkaan ainuttakaan kertaa katunut tai kyseenalaistanut sitä, että lähdin juuri Joensuuhun.

Miten siis päädyin UEFiin ja miksi juuri opinto-ohjaajan koulutukseen? Lukiossa ajattelin, että minusta tulee luokanopettaja ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen hainkin Ouluun kyseiseen koulutukseen. En kuitenkaan jaksanut oikein lukea pääsykokeisiin, sillä motivaationi oli hukassa raskaiden kirjoitusten jälkeen ja hätäisesti tehdyn yhteishaun koulutusvalinnan vuoksi.

Kun pääsykoepäivä koitti, myöhästyi junanikin useamman tunnin ja tulin kokeeseen 27 minuuttia myöhässä sallitusta puolesta tunnista. En ehtinyt edes tehdä koettani loppuun, joten olin oikeastaan tyytyväinen, etten lukenut vielä silloin.

BLOGI tytöt — Vanhat lukiokaverinikin ovat päätyneet kotipaikkakunnaltani eri puolille opiskelemaan. Arvaatko kuka opiskelee mitäkin (rikosseuraamusala Vantaalla, kauppatieteet Sveitsissä, kasvatustiede Tampereella, liiketalous Seinäjoella, sosionomin tutkinto englannin kielellä Helsingissä ja kemiantekniikka Espoossa)?

Edessä oli siis välivuosi, jonka päätin viettää kansanopistossa kasvatustieteen linjalla, sillä sen tiesin, että juuri kasvatusalalla haluan kuitenkin tulevaisuudessa toimia. Vuoden aikana sain päähänpinttymän, että minusta tulee erityisopettaja, jonne ensisijaisesti hainkin seuraavassa haussa. Päätin tunnollisena tyttönä kuitenkin täyttää lomakkeen kaikki hakukohdat, joita silloin oli yhdeksän (nykyään kuusi, kuten varmasti tiedättekin). Viimeisenä valitsin mukaan opon koulutuksen. Kaikille valitsemilleni kasvatusaloille tuli lukea sama VAKAVA-pääsykoeaineisto, mikä helpotti luku-urakkaa. Noin kuukauden lukemisen jälkeen olivat edessäni jälleen pääsykokeet, joihin ehdin tällä kertaa ajoissa. Ne menivätkin onnekseni hyvin!

Edessä olivat sen jälkeen neljät erilaiset (ja eri alojen) soveltuvuuskokeet, joissa vastaan tuli persoonallisuustestiä, haastattelua, ryhmätilanteita, savityöskentelyä ja aineistokoetta. Vasta ohjauksen koulutuksen soveltuvuuskokeissa tajusin, että juuri se on se “mun juttu”. Joensuussa kävin tällöin ihan ensimmäistä kertaa ja ihastuin paikkaan valtavasti. Mukavat tuutorit kertoivat pääsykokeissa ohjauksen opinnoista ja opon työstä enemmän, mikä sai minut todella innostumaan alan monipuolisuudesta. Silloin toivoin, että minut valittaisiin koulutukseen.

BLOGI projektityö — Ote Whatsapp-keskustelusta, kun suunnittelimme ryhmässä erään kurssin projektityötä. Koulutuksessamme käsiteltävät aiheet ovatkin hyvin monipuolisia!

Kesä eteni ja vihdoin koitti päivä, jolloin pääsykokeiden tulokset tulivat. Hämmästyin, kun tulin valituksi neljään koulutukseen (nykyään sinut voidaan hyväksyä vain yhteen -siihen, jonka asetat mieluisuusjärjestyksessä ensimmäiseksi ja johon sinulla riittävät sisäänpääsypisteet). Mukana oli Jyväskylän luokanopettaja ja toimintaterapia (AMK) sekä Joensuun erityisopettaja ja ohjauksen koulutus. Päädyin valitsemaan ohjauksen koulutuksen, sillä sitä kohtaan syntyi jonkinlainen kipinä. Erityispedagogiikkaa olen saanut valita sivuaineekseni, joten sekään ei sulkeutunut pois. Kannustankin jokaista hakijaa olemaan todella tarkka mieluisuusjärjestyksen pohdinnassa. Minun kohdallani opiskelisin tällä hetkellä erityisopettajan koulutuksessa, mikäli tämä järjestys olisi silloin otettu huomioon.

Innostuin muistelemaan tätä polkua yliopistoon, sillä olin tänään mukana Kontiolahden lukion Tulevaisuusfoorumilla, jossa koulun entiset opiskelijat pääsivät kertomaan tarinoitaan siitä, miten he ovat päätyneet juuri omalle alalleen. Ohjauksen opiskelijalle päivä olikin enemmän kuin mielenkiintoinen ja niin varmasti myös lukiolaisille!

Tsemppiä teille jokaiselle sen oman juttunne löytämiseen! 🙂

Sanna // Ohjaus

BLOGI sähkötukka — Välillä päänvaivaa aiheuttavat valintojen lisäksi myös pakkasen sähköistämät hiukset. Tämän kuvan myötä haluan toivottaa jokaiselle piristävää viikonloppua!

January 5, 2016

Kirjastossa

Onko kirjasto paikka, jossa asut koko yliopistourasi ajan? Todennäköisesti (ja toivottavasti) ei, mutta se on paikka, jossa tulet varmasti viettämään opintojesi varrella aikaa.

Kaikista kampuskaupungeistamme löytyy kaupunginkirjastojensa lisäksi myös yliopiston kirjastot. Kuopiossa on kampuskirjaston lisäksi myös KYSin eli Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto. Kaupunginkirjastoja lukuunottamatta kaikkia edellä mainittuja voi käyttää samalla kirjastokortilla. Kirjastokortin voi hankkia kampuskirjastoihimme myös ilman, että on yliopistomme opiskelija tai henkilökuntaa.

Kampuskirjastomme sijaitsevat nimensä mukaisesti kampuksilla, joten kynnys niissä vierailemiseen ei voi johtua pitkästä välimatkasta. Kynnystä madaltaa myös tieto siitä, että kirjastojemme henkilökunta on erittäin ystävällistä ja he palvelevat hyllyjen väleissä harhailevia opiskelijoita enemmän kuin mielellään. Ethän siis epäröi pyytää apua!

Kolmen kampuksen yliopisto näyttää hyviä puoliaan myös kirjastoja tarkastellessa. Jos etsimäsi kirja ei löydy omasta kampuskirjastostasi (tai kaikki kyseisen kirjan kopiot ovat lainassa), voit saada sen lainaan toisesta kampuskirjastosta niin, että se toimitetaan toivomaasi toimipisteeseen. Jos haluamaasi teosta ei löydy kampuskirjastoistamme, on se mahdollista myös kaukolainata jostain muualta.

Kirjastosta on mahdollista lainata kirja normaalisti useamman viikon lainaan, viikonloppulainaan tai vaikkapa yölainaan. Osa kirjoista on lukusalikappaleita eli niitä voi lukea ainoastaan kirjaston seinien sisäpuolella.

Paperisen materiaalin lisäksi meillä on käytettävissä kirjaston e-kokoelmat sekä valtavat tietokannat. On siis melko mahdotonta selittää tekemättömiä esseitä tai huonoa tenttimenestystä sillä, ettei tietoa olisi ollut saatavilla… 😉