Opiskelu, tuo uusi ja jännittävä vaihe elämässä

Kun vuoden 2012 syksyllä muutin Joensuuhun opiskelujen perässä, oli se melkoinen hyppy uuteen ja jännittävään. Onnistuin melko vaivattomasti nappaamaan yksityisen vuokraaman yksiön aivan Joensuun keskustasta, jota kävimme yhdessä vanhempieni kanssa kesällä katsomassa. Muuttoapuna oli vanhempieni lisäksi nykyinen avopuolisoni, joten avusta ja tuesta ei ainakaan ollut puutetta.

Ensimmäinen kämppäni oli varsin viihtyisä.

Ensimmäiset opiskeluviikot kuluivat uutta ihmetellessä ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Joensuun kaupunki alkoi pikkuhiljaa tulla tutuksi, ja vähän kiertelemällä ja pari kertaa eksymällä koko kaupunki alkoi hahmottua. Joensuu on loppupeleissä niin selkeä kaupunki kuin olla ja voi, ettei keskusta-alueella eksyminen oikeastaan ole edes mahdollista. Yliopistolla tutorit ja koko henkilökunta ottivat meidät fuksit lämpimästi vastaan ja ohjausta sai kun vain uskalsi pyytää. Akateeminen vapauskaan ei ole niin ahdistavaa, kun on osaavaa henkilökuntaa ja vertaisia neuvomassa, mitä ehkä kannattaa milloinkin opiskella. Ensimmäiset viikot täyttyivät opiskeluun orientoivien luentojen lisäksi erilaisista ryhmäyttävistä tapahtumista, joiden kautta uudet opiskelutoverit tulivat tutuiksi.

Syksyn 2012 psykan ja kemian opiskelijoiden yhteisissä fuksiaisissa teemana olivat rumat hatut.

Kaupunkisuunnistuksessa joukkueemme Psykan Blondit pääsi mittelemään erilaisissa leikkimielisissä kilpailuissa.

Nyt kun kolmas vuosi Joensuussa ja psykologian opiskelujen parissa on jo takana, voin rehellisesti sanoa olevani erittäin tyytyväinen. Joensuu on kaupunkina viihtyisä ja kompakti, eikä sieltä puutu mitään. Joensuusta on tullut kotini. Yliopisto-opiskelut olivat minulle melko mystinen asia opiskelut aloittaessani, mutta hyvällä ohjauksella niihin pääsi helposti kiinni. Minulla meni melko kauan, että sain vakuutettua itselleni olevani todellakin jo yliopisto-opiskelija. Lukiosta tuntui olevan niin lyhyt aika, että vasta ensimmäisen yliopisto-vuoden päättymisen jälkeen minusta alkoi tuntua, että todellakin olen opiskelija ja kulkemassa kovaa vauhtia kohti aikuisuutta.

Joensuun keskustasta järvenrannallekaan ei mene kuin hujaus.

Opiskelu tuo mukanaan unohtumattomia hetkiä ja ihania ihmisiä <3

Joensuu ja opiskelu ovat tuoneet tullessaan valtavasti uusia kokemuksia  ja uusia ystäviä, joita en varmasti koskaan tule unohtamaan. Melkein tuntuu haikealta, että olen saavuttanut opinnoissani jo yli puolenvälin, eikä tämä mahtava elämänvaihe kestäkään ikuisesti. Haluan tällä viimeisellä blogipäivitykselläni uef-lähettiläänä toivottaa onnea kaikille tuleville yliopisto-opiskelijoille, ja kehotan ottamaan kaiken ilon irti niistä nopeasti kiitävistä vuosista, jotka opiskelijana vietätte!

Lämpimin terveisin,

Maiju/Psykologia