Vakavaa asiaa.

Heippa kaikille, ja mukavaa huhtikuuta. Psykologian lähettiläämme Maiju edellisessä postauksessaan kertoi hieman pääsykokeista psykologian opintoihin. Aihe on ajankohtainen, ja ajattelinkin itse tarinoida teille vähän kuuluisasta VAKAVA-kokeesta. Enkä tiedä onko se nyt niin kuuluisa, mutta ainakin teille, jotka hakeudutte keväällä opetus- ja kasvatusaloille, olette jo varmasti ehtineet lukea VAKAVA-materiaalit vähintään viidesti läpi, muistiinpanoja unohtamatta. Eikös totta?

No ei kai nyt. Sehän olisi käynyt jo suorastaan työstä. VAKAVA siis tulee sanoista valtakunnallinen kasvatusalojen valintayhteistyöverkosto, joten kokeen nimeä ei ainakaan kannata ottaa niin vakavasti, hehheh. Olen siis aikanani myös itse hikoillut kaksi tuntia VAKAVA-kokeen ääressä, ja selvisin voittajana. Tästä syystä voinkin nyt ehkä jakaa kokemukseni kokeeseen valmistautumisesta sekä itse koetilanteesta. Monella teistä on aivan taatusti jo kokemusta siitä, kuinka oppii parhaiten, joten omaa päätä  kannattaa ehdottomasti kuunnella siitäkin huolimatta, että annan nyt teille muutaman vinkkivitosen, jolla itse selvisin tästä koitoksesta.

VAKAVA-materiaalit käteen saatuani tein päätöksen, etten ensimmäisellä kierroksella tartu jokaiseen sivistyssanaan, jonka merkitystä en ymmärrä. Kahlasin materiaalit läpi ja pyrin hahmottamaan pääpiirteet ja tärkeimmät kohdat artikkeleista. Tämä toimi, sillä seuraava kierros olikin jo huomattavasti helpompi. Seuraavalla kierroksella kaivoin korostustussit esiin ja alleviivasin tärkeimmät kohdat.  Hyvien ja selkeiden korostusten avulla, jo pelkällä silmäilyllä saa nopeasti palauteltua mieleen, mistä tekstissä oli kyse. On myös hyvä muistaa, ettei koko sivua kannata värittää pinkiksi tai keltaiseksi, ettei korostuksien idea mene ihan ohi, nimim. Been there, done that.

Kolmannella kierroksella sitten oli muistiinpanojen vuoro. Itse tulostin materiaalit netistä, jolloin tein muistiinpanot suoraan tekstikappaleiden viereen marginaaleihin. Kun materiaalit alkavat olla hallussa, on hyvä myös vilkaista aikaisempien vuosien kokeita. Aikaisempien vuosien kokeista saa hyvin vinkkiä siitä, minkälaisella tarkkuudella materiaalista on esitetty kysymyksiä.

Koetilanne on varmasti joka ikiselle osallistujalle jännittävä, ja se onkin ihan ookoo. Pieni jännitys nostaa vireystilaa ja ehkä auttaa jopa suoriutumaan paremmin kokeesta. Liika jännittäminen kannattaa karistaa jo hyvissä ajoin sillä, että varmistaa monelta ja missä oma koe järjestetään. Paikalle kannattaa saapua hyvissä ajoin. Kannattaa muistaa myös hengittää, että veri kiertää päässä. 😉 Kokeessa on selvät ohjeet kuinka mihinkin tehtävään vastataan, mutta suosittelen silti vielä tarkistamaan kahdesti, ellei kolmesti, että vastaa varmasti siten, kuin on tarkoitus.

Yleensä jännitys helpottaa viimeistään siinä vaiheessa, kun koepaperin saa nenän eteen ja pääsee hommiin. Kannattaa ladata akut, teroittaa kynät ja ottaa positiivinen asenne ennen kuin saapuu paikalle. Omalla asenteella ja päättäväisyydellä pääsee jo pitkälle! Toivottavasti tämä teksti tavoittaa mahdollisimman monen teistä, jotka valmistaudutte VAKAVA-kokeeseen, ja saisitte vähän vinkkejä ja varmuutta kokeeseen.

Tsemppiä kaikille pääsykokeisiin valmistautuville, ja nauttikaa keväisistä säistä nyt! 🙂

Hanna / kasvatustiede, ohjaus