Teatteria ja muuta kivaa

Joensuu on harrastuksia pullollaan, joten päätin rajata tekstini käsittelemään pääasiassa niitä vapaa-ajan toimintoja, joihin olen itseni tässä vajaa kolmen vuoden aikana onnistunut sotkemaan.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani pyörin mukana nuorille aikuisille suunnatuissa seurakunnan illoissa. Noina iltoina sai teen ja pienen natusteltavan parissa olla mukana uskontoon ja yleensä elämään liittyvissä keskusteluissa, tai ihan vain kuunteluoppilaana. Toiminta oli välillä myös toiminnallisempaa esimerkiksi kynttiläntekoa ja piirtelyä. Tätä kautta päädyin myös Maata näkyvissä -festareille yövalvojaksi, mikä jäi kommelluksineen erittäin hyväksi kokemukseksi.

306088_10151235630264014_1318469226_n
Seurakuntatoiminnan kautta päädyin seikkailemaan festareille Turkuun syksyllä 2012.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani onnistuin myös eksymään edelleen rakkaan harrastukseni, ylioppilasteatterin pariin. Yliopiston ilmoitustaululla törmäsin mainokseen (Huomion arvoinen vinkki siis: kannattaa seurata yliopiston ilmoitustauluja!), joka houkutteli osallistumaan kyseisen teatterin pääsykokeisiin. Pienen harkinnan jälkeen uskalsin lähteä koettamaan onneani. Aina jossain määrin ilmaisua harrastaneena teatteri osoittautui minulle juuri oikeaksi paikaksi ja sen kautta olen muodostanut monia tärkeitä ystävyyssuhteita. Tähän mennessä olen ollut mukana näyttelemässä yhdessä koko illan näytelmässä, joka pääsi Rovaniemen teatterifestareille asti, sekä kahdessa lyhytnäytelmässä, joista toinen oli lähes 100 % improa. Näyttelemisen lisäksi päätin tänä vuonna kokeilla käsikirjoittamista ja ohjaamista. Vielä parin viikon ajan tekelettäni voi käydä katsomassa kuuden muun lyhytnäytelmän kanssa Pisarat-kokonaisuudessa joko Joensuun Pakkahuoneella tai Kerubissa.

Ihanat Sininen ja Punainen näytelmästäni "Myrsky".
Ihanat Sininen ja Punainen näytelmästäni “Myrsky”.
Alkuhäsläämistä Pakkahuoneella.
Alkuhäsläämistä Pakkahuoneella.

Teatteri on melko aikaa vievä harrastus, mutta ei niin kiireisinä viikkoina, ehtii harrastaa myös liikuntaa. Pari ensimmäistä opiskeluvuottani kuljin enemmän tai vähemmän aktiivisesti yliopiston järjestämissä vaihtuvissa jumpissa. Nyt vuoden vaihteessa liikuntapalvelut laajenivat jo aiemmin blogissa mainittujen Sykettä-liikuntapalveluiden myötä. Itse olen käynyt kokeilemassa sykekuulaa sekä kuntonyrkkeilyä ja haaveena olisi vielä jossain vaiheessa raahautua myös zumbaan ja johonkin lukuisista joogista. Vaihtoehtoja on niin paljon, että valinnanvaikeus meinaa iskeä.

Kaiken tämän lisäksi olen selaillut kansalaisopiston järjestämiä kursseja, mutta millekään niistä en ole vielä onnistunut osallistumaan. Houkuttelevia ovat olleet mm. taideretriitti ja piirustustekniikan kurssi. Harrastusten puutteesta ei siis Joensuussa varmasti joudu kärsimään.

Toiminnallisin terveisin,

Maiju, Psykologia

Tärkeä vieras

 

Tärkeä vieras

Ensimmäinen viikkoni joululomien jälkeen poikkesi melko lailla rutiineista torstaina saapuneesta erityisvieraasta johtuen. Niko Nurmeksen lukiosta tuli suorittamaan työelämään tutustumista yliopistollemme ja kun minua pyydettiin Nikon oppaaksi, aloin heti innokkaasti suunnittelemaan ohjelmaa tuleville päiville.

Tehtävänäni oli esitellä Nikolle kauppatieteiden opiskelua sekä yliopisto opiskelua yleisesti. Tuumasta toimeen siis! Ensimmäisenä vuorossa oli tutustuminen Kuopion kampusalueeseen sekä työskentely- ja vapaa-ajan tiloihin. Iltapäivällä tapasimme rahoituksen professori Mervi Niskasen, joka esitteli meille taloushallinnon ja rahoituksen opintoja. Vierailimme myös rahoituksen luennolla.

IMG_20150123_110539

Luennon jälkeen vierailimme Preemion, eli Kuopion kauppatietelijöiden ainejärjestön huoneella. Rahoitusteema jatkui myös Preemion huoneella. Tässä Anni ja Elina tuskailevat tulevaa pankki- ja vakuutustoiminnan tenttiä. Tsemppiä tytöt!

IMG_20150123_121505

“Jos tää tentti menee hyvin ni voitais ruveta myymään näitä muistiinpanoja.”

Perjantaina vuorossa oli aivan erityistä ohjelmaa. Ville Räsänen Enfolta otti meidät vastaan yksityiselle yritysvierailulle. Ville valmistui Kuopiosta kauppatieteiden maisteriksi 2008. Opiskeluaikoinaan Ville ehti vaikuttaa myös ainejärjestömme Preemion historiaan muun muassa ainejärjestömme hallituksen puheenjohtajana. Nikolle ja minulle tarjoituikin poikkeuksellinen tilaisuus keskustella Villen kanssa opiskelusta ja työelämästä.

Ville korosti, että työelämässä hyvä asenne ja halu oppia ovat tärkeitä asioita, jotka korostuvat rekrytointitilanteissa jopa enemmän kuin tekniset taidot. Villen mukaan työelämä on yliopistoon verrattuna käytännönläheisempää, mutta yliopistossa opitut tiedonhakutaidot ja ymmärrys siitä, miten tieto rakentuu ovat erittäin hyödyllisiä taitoja työelämässä. Ville kehotti keskittymään ulkoa opettelemisen sijaan tiedon soveltamiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Villen mukaan työssä viihtyminen on tärkeää jaksamisen kannalta. Kannattaa siis hakeutua työpaikkoihin, joissa vallitsee hyvä työskentelyilmapiiri. Hyvä työporukka auttaa jaksamaan ja nykyisin suurin osa työnantajista keskittyykin rekrytoimaan sopivia persoonia töihin. Persoona ja vuorovaikutustaidot ovat ensisijaisia kriteereitä, tämän jälkeen pohditaan hakijan teknisiä taitoja ja muuta osaamista.

IMG_0003

“Teknisiä taitoja pystytään opettamaan, asennetta ei.”

Nikon vierailu Kuopiossa alkoi lähestyä loppuaan. Perjantai päivän päätteeksi suuntasimme vielä Microkadulle ja kirjanpidon jatkokurssin luennolle. Luennon jälkeen minulla oli vielä hetki aikaa haastatella Nikoa. Tässä haastattelu kokonaisuudessaan:

 

Miksi päätit tulla suorittamaan TET-harjoittelusi yliopistolle?

Olen ollut kotipaikkakunnallani Nurmeksessa jo useassa paikkaa töissä. Halusin kokea jotain erilaista ja vierailu yliopistolla oli virkistävä vaihtoehto.

Minkälainen kuva sinulla oli yliopisto opiskeluista ennen harjoittelua?

Minulla ei ollut varsinaista mielikuvaa yliopisto opiskeluista. Tiesin kyllä luentotyylisestä opetuksesta ja opiskeluiden itsenäisyydestä

Olet päättänyt hakeutua lukion jälkeen yliopistoon. Miksi?

Olen tutustunut erilaisiin vaihtoehtoihin ja mielestäni yliopistosta löytyvät kiinnostavimmat alat.

Mikä sinulle on jäänyt parhaiten mieleen tästä kokemuksesta?

Ville Räsäsen tapaaminen ja tutustuminen Kuopion kampukseen.

Miltä sinusta tuntui, kun astelimme ensimmäistä kertaa kampusalueelle?

Kampus näytti ensisilmäyksellä isolta.

Luuletko että voisit viihtyä yliopistossa? Ja jos voisit niin miksi?

Kyllä, voisin hyvin viihtyä yliopistossa! Opiskeluiden vapaus ja asioihin syventyminen kiehtovat. Sain myös hyvän vaikutelman yliopiston ilmapiiristä. Koen että ilmapiiri on täällä vapaa ja avoin.

 

Lopuksi oli aika hyvästellä Niko ja toivottaa hyvää kotimatkaa sekä opiskeluintoa. Toivottavasti tapaamme vielä parin vuoden päästä!

IMG_20150123_110556

Johanna Behm/YHKA

 

 

 

 

 

Sykettä, hikeä ja rentoutumista

Sari kirjoitti jo tällä viikolla liikunnasta, mutta jatketaan silti samalla aiheella. Kuten Sari totesikin on liikunta tai jokin muu harrastus hyvin tärkeää opiskelijalle, kun päivät venyvät välillä pitkiksi ja istumista on lähes mahdoton välttää. Joskus tulee istuttua yli 8 tuntia päivässä. Pahimmillaan olen istunut 11 tuntia lähes putkeen. Hankin joululomalla aktiivisuuden lisäämieksi jumppapallon ja testasin sitä viikon, jolloin luin päivittäin useita tunteita fysiikan tenttiin. Tentin jälkeen istuin muutamana päivänä tavallisella tuolilla ja huomasin, että vaikka istuin vähemmän, meni hartiat enemmän jumiin ja istuin huonommassa ryhdissä kuin jumppapallolla. Huomasin myös, että pallolla istuaessa olen korkeammalla kuin tuolilla, koska käytän ruokapöytää työpöytänä. Joten suosittelen jokaista investoimaan reilulla 10 eurolla jumppapalloon.

image

Lisäksi minulla on salikortti, jolla pääsen ryhmäliikunta tunneille ja kuntosalille. Käyn pari kertaa viikossa Crossfit-tunneilla ja pidän myös Virtuaali spinning -tunneista, koska yleensä olen siellä ihan yksin, joskus lähettiläs Hannan kanssa. Salilla on myös hot-sali, jossa on reilu 30 astetta lämmintä, jossa pidetään muun muassa kehonhuoltoa ja joogaa. Monipuolinen liikunta, rentoutuminen ja aktiivinen palautuminen pitää minut kunnossa.

image

 

image

Kuten Sari jo mainitsikin, uusi Sykettä-korkeakoululiikuntaa yhteityö on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuntien varaustilannetta tarkastellen se näyttää hyvin suositulta myös lähes jokainen ystäväni on liitynyt Sykettä palveluun. Itse en toistaiseksi ole käynyt muilla tunneilla kuin taitoluistelu. Olen innoissani tästä uudesta harrastuksesta. Olen koko ikäni luistellut hokkareilla ja nyt hain vanhempien luota taitoluistimet. Harjoituksia on ollut kolmet ja huomaa, miten oma tasapaino on kehittynyt. Painopiste on luistimissa niin eri, että siihen tottumiseen on mennyt aikaa. Vielä ei esimerkiksi takaperin sirklaus onnistu kauniin näköisesti uusilla luistimilla.

image

Vaikka minulla olisi kuinka paljon stressiä, ei sitä liikkuessa ajattele. Myös muun muassa ISYY ja ainejärjestöt järjestävät erilaisia liikunnallisia tapahtumia. Pidän myös uusien lajien kokeilusta. Onko joku teistä kokeillut esimerkiksi Treetop-seikkailupuistoa tai SUP-lautailua? Toivon liikunnan riemua kaikille!

Jenna Hyvärinen/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Liikunnan riemua Joensuussa

Yksi paras tapa rentoutua opiskelustressin ja -kiireen keskellä on liikunta. Joensuu tarjoaa oivat mahdollisuudet liikkumiseen – oli mieltymys sitten kamppailulajeissa, uinnissa tai vaikkapa pallopeleissä. Jos on omassa kotikaupungissaan aloittanut jonkin mielenkiintoisen liikuntaharrastuksen, olen aika varma, että Joensuussa on hyvin todennäköisesti mahdollista jatkaa sitä omaa rakasta harrastustaan. Tai vaihtoehtoisesti voi aloittaa jonkin aivan uuden lajin; kursseja ja ryhmiä kun on nimittäin aina vasta-alkajista enemmän harrastaneillekin.

Joensuu on perinteisesti tunnettu ainakin jääkiekko-, koripallo- ja muodostelmaluistelukaupunkina – näin vain muutamia mainitakseni. Monet ovat varmasti kuulleet Joensuun Katajan korisjoukkueesta tai jääkiekkoseura Jokipojista, ja tuskin kellekään ovat vieraita sellaiset nimet kuin Jukka Keskisalo, Aki Parviainen tai Kaisa Mäkäräinen. He ovat kaikki Joensuun kasvatteja! Joensuuta voisi siis nimittää kaupungiksi, jossa urheilukulttuuri on monipuolista ja elävää.

Itselleni koko ikäni Joensuussa asuneena kaupunkini urheilutarjonta on tullut jokseenkin tutuksi. Mehtimäen jäähallin katsomossa on tullut monet kerrat kannustettua Jokipoikia – tällainen lätkämimmi kun olen. Lisäksi olen saanut seurata aivan lähietäisyydeltä rakkaan ystäväni ja hänen joukkueensa menestystä muodostelmaluistelussa sm-tasolla saakka. Urheilua olen nähnyt myös jäähallien ulkopuolella, sillä pikkuveljeni pelasi useamman vuoden jalkapalloa Jippo-seurassa ja on nyttemmin siirtynyt vapaaottelun ja nyrkkeilyn sekä kuntosalitreenien pariin. Pikkusiskoni ovat puolestaan harrastaneet monenlaisia tansseja baletista aina hiphoppiin. Kaikki tämä siis Joensuussa! Ja tuossa oli vain murto-osa kaikesta siitä, mitä Joensuussa voi harrastaa, kun liikunnasta puhutaan.

En ole itse ollut koskaan suuri joukkuelajien ystävä (ellei penkkiurheilua lasketa), vaan ryhmäliikuntatunnit ovat olleet se minun juttuni. Onneksi Joensuu tarjoaa tähänkin loistavat edellytykset, sillä erilaisen kuntosalien ja ryhmäliikuntapaikkojen määrä on lisääntynyt roimasti viime aikoina. On niin isoja valtakunnallisia ketjuja kuin pienempiä paikallisiakin yrityksiä. Tuntien ja salikorttien hinnat vaihtelevat, mutta monesta paikasta saa opiskelija-alennuksen, mikä on tarpeellinen alennus muuten melko suolaisiinkin hintoihin. Oma suosikkipaikkani on jo vuosia ollut Islo eli Itä-Suomen liikuntaopisto ja sen bodypump-tunnit.

Ei pidä unohtaa, että myös yliopistomme kautta on mahdollista päästä urheilun makuun. Itä-Suomen yliopisto on mukana itäisen Suomen liikuntapalvelukokonaisuudessa nimeltä Sykettä, johon kuuluvat UEF:n lisäksi Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut. Sykettä-liikuntapalvelut ovat ylivoimaisesti Joensuun halvimmat tällä hetkellä, ja lajien puutteen sijaan saa pikemminkin kärsiä valinnanvaikeudesta! Ainoa edellytys Sykettä-palvelujen käytölle on, että on jonkin edellä mainitun korkeakoulun opiskelija. Joensuun lisäksi Sykettä toimii myös Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa.

Minun oli tänään tarkoitus mennä illalla hikoilemaan Sykettä-palvelun bodyrun-tunnille, mutta tulinkin juuri toisiin ajatuksiin: taidan lähteä pitkästä aikaa rentoutumaan Joensuun talvisille lenkkipoluille – olkoonkin, vaikka ulkona on lähes 20 astetta pakkasta. Luulisi illalla nukkumaan mennessä mielen olevan virkeä, että jaksaa huomenna lähteä pirteänä kohti Seinäjoen jatkokoulutusmessuja!

Sari / suomen kieli ja kirjallisuus

Joensuun areena Mehtimäellä. Lähde: pohjoiskarjala.com
Joensuun areena Mehtimäellä. Lähde: pohjoiskarjala.com
Joensuun urheilutalo ydinkeskustan kupeessa. Lähde: yle.fi
Joensuun urheilutalo ydinkeskustan kupeessa. Lähde: yle.fi
Joensuun jäähälli eli Mehtimäen halli. Lähde: wikimedia.org
Joensuun jäähälli eli Mehtimäen halli. Lähde: wikimedia.org

Maailma on täynnä tutkittavaa

Viikonloppuja!

10885240_10204723504039897_3699258680257942663_n
Vuoden ekat kahvit Joensuun Houkutuksessa parhaan vuosikurssikaverin kanssa. Omat juhlat, otettiin varaslähtö helmikuun herkkuihin! 🙂

 

Viime postauksessa kaipasin opintojen pariin, enkä oikein tiennyt mitä kevät pitää sisällään. Nyt onkin ihan eri meininki. Kävin tapaamassa opintovastaavaa ja tunnissa tulin hänen huoneestaan valaistuneena ulos. Hops (opintosuunnitelma) on vihdoinkin valmis, selkeä ja hyväksytty!

Loistava fiilis kun tietää mitä tekee ja valmistuminen on lähitulevaisuutta – ainakin kandi. Se tuli kieltämättä puskista, että alan tekemään jo tänä keväänä kandidaatin tutkielmaa. En ole edes käynyt missään seminaareissa. Monitieteiset ympäristöopinnot saan nyt kasaan ja ne ovat pääosin kirjatenttejä, joten voin siinä samalla alkaa kandia väsäämään. Biokemian perusopinnot jatkan ensi syksynä loppuun (tuli taukoa kun pähkäilin motivaatio-ongelmien kanssa) ja ensi keväänä saatan olla vaihdossa.

2014-01-22-2626
Labrahommat tuo väriä talveen!

Kanditutkielman vaihtoehtoja selaillessa alkukauhistus alkoi muuttua innostukseksi – meillähän on vaikka mitä aiheita! Olen myös kiinnostunut ravitsemus- ja terveystieteistä ja juuri näistä minulle löytyikin monia hyviä ehdotuksia. Myös fysiologiasta voisin keksiä aiheen.

Onneksi meidän laitoksen professorit ovat helposti lähestyttäviä ja tuovat tutkimuksen lähelle opiskelijan arkea. Tästä pääsenkin päivän aiheeseen, joka on mielenkiintoinen tutkimus tai tutkimusryhmä oppiaineessani.

2014-03-05-2755
Tavanomainen genetiikan tutkijan työympäristö

Meillä on vapaasti sovittava kurssi Tutustuminen tutkimusryhmään, jonka suoritin jo fuksivuonna. Aluksi oli infopäivä, jolloin eri tutkimusryhmät esittäytyivät ja saimme vapaasti käydä labroissa katsomassa toimintaa. Monta jännää tutkimusta oli tarjolla, mutta sovin heti tutustumisjakson genetiikan ryhmään, joka tutkii pääosin mitokondrioDNA:n toimintaa ja sairauksia. Ryhmän vetäjänä toimii Jaakko Pohjoismäki ja minua ohjasi pääosin Steffi Goffart.

http://www.uef.fi/fi/biologia/goffart/research

http://www.uef.fi/biologia/pohjoismaki/research

2014-03-05-2752
Kun pipetoi iltapäivällä kolmeakymmentä näytettä pikkutarkasti elektroforeesiin, on kahvit ansaittu!

Näiden parin viikon aikana kyselin ja opin valtavasti. Aluksi hieman jännitti itse tehdä joitain asioita (esim. ottaa hiireltä sydän ja homogenisoida se tai laskea konsentraatioita…), jotta en vaan pilaisi tutkimusta. Itseluottamus ja työn into kuitenkin kasvoi, kun totesin osaavani.

Steffin kanssa tutkimme lähinnä  mitokondrioiden Twinkle-helikaasia, joka on transgeenisillä hiirillä toimimaton. Hän etsi tiettyä proteiinia vasta-aineen perusteella. Myös ihmisillä esiintyy kyseisen helikaasin mutaatiota, mikä johtaa lihasten rappeuma sairauksiin.

Olen kiinnostunut hyönteisistä, joten Jaakko teki kanssani PCR kokeiluja loiskärpäskokoelmastaan. Hän oli löytänyt uusia lajeja ja halusi selvittää onko kyseessä uusi suku. PCR:llä monistettu DNA laitettiin elektroforeesiin kontrollinäytteiden kanssa ja kokeilu onnistui! Uuden yksilön DNA:sta löytyi tunnettu sekvenssi, joka lähetettiin sekvenoitavaksi. (sytokromioksidaasi CO1)

Lisäksi Nina opetti minulle blottien tekoa pimiössä. Hän tutki terveiden hiirten kudosten korjaus- ja ylläpitoproteiinien määriä. Pääsin myös itsenäisesti vaihtamaan soluviljelmien elatusnesteitä, sillä olin kuulemma hyvä siinä.

Tutustumisjakso antoi kipinää opiskeluun ja oikean kosketuksen tutkijan työelämään. Kun olin päässyt itse käyttämään genetiikan työvälineitä, päätin olla hakeutumatta opettajalinjalle. Voisin tosin biologian tutkinnon päälle suorittaa pedagokiset pätevyydet. Kurssi antoi toivoa työllistymisestä. Lähes joka päivä hesaria lukiessani törmään biologiaan liittyviin tiedeuutisiin. Joku näitä siis työkseen tutkii, lähempänä kuin olisin arvannutkaan. Realistinen unelma-ammatti tällä hetkellä olisi yliopistotutkija. Aktiivisella osallistumisella saatan tänne jäädäkin.

Seuraavana vuorossa olisi pidempi jakso Työskentely tutkimusryhmässä, jonka voisin maisteri vaiheessa suorittaa.

10942745_10204723489959545_2168082077932998431_n
Kyllä kelpasi kiiltävällä vuokra-autolla ajella 🙂

Kävin myös tällä viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni Kontiolahdella ja selvisin sinne ilman navigaattoria tuliterällä vuokra-autolla! Esittely oli antoisa ja opin itsekin muista aloista, sillä esittelin biologian lisäksi maantietoa, yhteiskuntatieteitä, ympäristöpolitiikkaa, ympäristötieteitä ja metsätieteitä. Mielenkiintoisia, monitieteisiä aloja kaikki.

-Janette, biologia

 

 

 

Kuukausi jotain ihan muuta

DCIM100GOPRO
Kuva, joka voisi olla hyvä surffikuva. Miksi pisara on kaikissa kuvissa juuri kriittisimmässä kohdassa?

Syksyn aherruksen jälkeen opiskelijalle avautuu sangen pitkä joululoma. Joskus se kuluu tehtäviä tehdessä, itse varastin muutaman päivän lisää, pakkasin laukkuni jo 11 päivä ja suuntasin polttamaan kesätyörahojani ja itseäni Indonesiaan. Nyt 28 matkapäivää alkaa olla lopuillaan, kirjoitan blogia Jakartan lentokentällä, ja 50 asteen lämpötilan muutos Suomeen palatessa lähestyy. Rahaa on palanut enemmän kuin oli tarkoitus, puhelinta ei ole näkynyt kahteen viikkoon ja tämän blogin piti ilmestyä monta päivää sitten, mutta paikalliseen elämäntapaan sopeutuneena, ei se ole niin justiinsa.

Matka Jaavan läpi Balille on ollut antoisa nähtävyyksien, ja yleisen elämäntapaeron suhteen. Voi kysyä, onko 4 tuntia junassa Etelä-Suomesta Kuopioon pitkä matka? Kun odottaa Jakartalaisella bussiasemalla viideltä illalla bussia, jonka piti lähteä alunperin 12, seuraavan tiedon mukaan 15 ja lopulta lähtee kuuden maissa, ei se ilmastoitu vartin myöhässä oleva VR kuulosta ollenkaan huonolta vaihtoehdolta. Yritin jälkikäteen selvittää ihmisiltä olisiko aikataulun voinut jostain saada selville. Kuulema ei, busseja menee kun on mennäkseen. Suomalainen bussikuski ei myöskään useimmiten harrasta sivuluisua vuoristotien mutkassa, eikä juutu ruuhkaan 10 minuutiksi  keskelle rautatien tasoristeystä.

DCIM100GOPRO
Julkkikset vauhdissa

Jaava ei ole ulkomaalaiselle turistikohteena kovin suosittu, mikä tekee suomalaisesta siellä täyden julkkiksen. Yhteiskuvia paikallisten kanssa on pyydetty toistasataa, ja koska kuvaan lupautuminen saa paikallisen nuorison onnensa kukkuroille, olemme niitä myös mielellämme antaneet. Myös videoituja haastatteluja paikallisten koulutehtäviä varten on annettu useita. Miksi? Koska paikallisten kanssa jutusteleminen on hauskaa ja avaa erilaisia mahdollisuuksia matkalle. Eräs bussiasemalla tapaamamme kaveri oli huolissaan selviämmekö hotelliin Bangandaranissa keskellä yötä, joten hän päätti ajaa 50 kilometriä skootterilla perässämme, etsiä meidät bussiasemalta, ja heittää meidät skootterilla yksi kerrallaan hotellille –  ilmaiseksi.

DCIM102GOPRO

Myös omaan opiskeluuni olen saanut perspektiiviä, sillä tutustuin sattumalta Jakartassa neljättä vuotta hammaslääkäriksi opiskelevan tyttöön. Opiskelu tuntuu menevän sielläkin suunnilleen samalla kaavalla, mutta maksuton koulutus, pienet opiskelijamäärät, opintotuki ja pitkä kesäloma ovat ainakin Indonesiassa utopiaa. Tämä joulun lomani oli pidempi, kuin koko vuoden lomat heidän koulussaan yhteensä. Perui hänkin muuten potilaansa päästäkseen kierrättämään meitä Jakartassa, vieraanvaraisuus ja ystävällisyys kunniaan.

Huomenna olisi syytä palata Kuopioon, nyt olisi syytä aloittaa lukemaan uusintatenttiin, työstämään ainejärjestön asioita sekä vilkaista parin seuraavan päivän kalenteri, mutta voi olla että näiden 2500 kuvan ja sadan videopätkän perkaamiseen kuluu enemmän mielenkiintoa. Lyödään nyt loppuun vielä muutama otos fiilistelyksi.

DCIM100GOPRO
Borobudur, maailman suurin buddha-temppeli
DCIM101GOPRO
Tulivuoren reunalla – Bromo
DCIM101GOPRO
Mount Ijen – Kun tulivuoren reuna ei riitä, on syytä etsiä kraateri, johon pääsee laskeutumaan sisälle.
DCIM101GOPRO
Auringonnousun tuotteistaminen – Kaikkiin suuriin turistikohteisiin pääsee jo kolmelta aamulla odottamaan auringonnousua, lisämaksusta.
DCIM102GOPRO
Koko kuukautta ei jaksa reissata, joten muutamaksi viikoksi on hyvä pysähtyä myös hiekkarannoille.

 

Terkuin, Olli Siirola, Hammaslääketiede

Rauhallisesti vuoteen 2015

Moi taas!

Olen nyt kohta kuukauden lomaillut lapsuudenkodissa Riihimäellä. Käyn tosin niin harvoin pitkän matkan takia, että on käyttännöllistä olla kerralla pitkään. Odottelen lähettiläskeikkaa vanhalle lukiolleni Hyvinkäällä 9.1. ja sitten pääsen palaamaan Joensuuhun. Enpä olisi uskonut, mutta alkaa jo tulla ikävä opiskelua. Minulla oli jo pari kuukautta melkein vapaata ennen joulua, joten tulin tänne jo 13.12 ja olen siis saanut leffojenkatselukiintiön täyteen…

Nyt täytyisi sitten ottaa itseä niskasta kiinni ja perehtyä taas WebOodin ihmeelliseen maailmaan.

IMG_2435
Ensimmäinen joululahja oli kampaajakäynti. On kiva aloittaa uusi vuosi freessillä kampauksella. Hiukset olivat jo muodottoman puolipitkät, enkä jaksanutkaan kasvattaa takaisin pitkäksi…

Tänne on hyvä tulla rauhoittumaan välillä. Vaikka kursseja ei juuri olisi Joensuussa, olen aina menossa. Mikrovilluksella riittää tapahtumia! Täällä Riihimäellä ei niin vain lähdetä ilman autoa keskustaan ja ulkoiluakin tulee harrastettua kiitettävästi.

Olen tietysti myös kahvitellut oikein urakalla kaikkien Etelä-Suomen kavereiden kanssa. 🙂

Uuden vuoden vietto meni mukavasti kaveripariskunnan luona. Nautiskeltiin ruoasta, herkuista ja suomalaisesta tv-viihteestä. Voin kokemuksesta sanoa, että lämmin sohva voittaa baarien melskeen uutena vuotena. Yksi raketti käytiin vuoden vaihteessa ampussa ja takaisin sisälle!

IMG_2645
Iloista uutta vuotta! 🙂

 

Mitä vanhemmaksi tulee sitä lyhyempi vuosi on. Vaikka tuntuu, että vuosi vain hujahtaa ohi, mahtuu siihen vaikka mitä kun alkaa miettiä. 2013 oli täynnä erityisiä tapahtumia. Esimerkiksi penkkarit, abiristeily, kirjoitukset, pääsykokeet, pari kesätyötä, ensimmäinen muutto pois kotoa (Joensuuhun), biologian opintojen aloitus, fuksivuoden riennot ja opinnot…

2014 jatkui bilsan osalta samalla linjalla. Kesän vietin Riihimäellä lomaillen ja elokuun kenttäkursseilla. Syksyllä alkoikin biokemian pänttääminen, sitten oli tämä rennompi kausi ja tässä sitä nyt ollaan.

Saa nähdä mitä 2015 tuo tullessaan. Toivon, että sivuainepähkäilyni helpottuisivat, sillä en ole ihan varma mitä haluan jatkaa. Olisi myös parempi saada tänä vuonna kesätöitä. Lisäksi haluan pitkästä aikaa ulkomaille. En ole muutamaan vuoteen ehtinyt, vaikka passinkin uusin toissa kesänä. Hyvä ystäväni asuu nykyään Ibizalla, joten sinne ainakin voisi mennä!

IMG_2541
Siskon kanssa kävelyllä nauttimassa valkeasta joulusta.

 

Ainakin vuosi 2015 alkaa kauniin talvisissa maisemissa. Valoa kohti mennään!

-Janette, biologia

Opiskelijan uusivuosi

Opiskelijan uusi vuosi tarkoittaa tietenkin ihan hillitöntä juhlintaa. Opiskelijoiden uudenvuodenjuhlat ovat suorastaan ilmiömäinen yhteisöllinen tapahtuma, joka yhdistää ihmiset eri puolilla maailmaa. Baila baila oikein urakalla ja sitten ollaan kuninkaallisessa kumarruksessa tienposkessa.

Kunhan ei ihan tänne asti mentäisi vaikka kovasti juhlittaisiinkin.
Kunhan ei ihan näin pitkälle vaikka kovasti juhlittaisiinkin.

Oikeasti tämä juhlintajuttu ei pidä paikkaansa. Ihan totta. Sillä todellisen opiskelijan uusivuosi näyttää seuraavalta:

  • Oman osaamisen tuotteistaminen, lopputehtävä, deadline 31.12.2014
  • Strategic Management, deadline, 31.12.2014
  • Markkinointi- ja yhteisöviestintä, deadline, 31.12.2014
  • Oman osaamisen tuotteistaminen, esseepalautus, deadline, 31.12.2014

Joku voisi tietenkin sanoa, että pakkoko niitä on viimeisenä iltana itku kurkussa vääntää, kun aikaahan on ollut. Tämä joku on tietenkin aivan oikeassa, mutta suurin osa kuolevaisista työskentelee tehokkaasti vasta loppukirin häämöttäessä.

Voin kertoa, että oli ihan pirunmoinen loppukiri tällä kertaa. Olin todellinen opiskelija. Olin niin tehokas, että olisin voinut pelastaa koko Suomen kansantalouden ja kuroa kiinni kestävyysvajeenkin, ellen olisi päättänyt kesken kaiken, että täytyy ehtiä myös juhlia. (Olenhan todellinen opiskelija…)

Ja ehdittiinhän sitä. Joensuussa käytiin katsomassa ainakin ilotulitus kaupungilla olkoonkin, että se oli kuulemma lapsille tarkoitettu. Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa heti vuoden alusta toivoakseni tarkoittaa, että sama meno jatkuu koko vuoden 2015.

Uutenavuotena voi syödä vaikka hampparin. Mä suhtaudun kyllä edelleen epäileväisesti leipään, joka täytyy haarukoida.
Uutenavuotena voi syödä vaikka hampparin. Mä suhtaudun kyllä edelleen epäileväisesti leipään, joka täytyy haarukoida. Se ei vain ole oikein.

Monet tekevät uutenavuotena lupauksia. Minä en oikeastaan ole viime vuosina lupauksia harrastanut, mutta ehkä tällä kertaa voisin yrittää. Ensi vuonna… tai siis tänä vuonna voisin luvata jälleen kerran sen, etten jätä asioita viime tippaan!

En esimerkiksi enää jätä heräämistä puoleenpäivään.

Jahas. Vuosi 2015. Ihan sama. En tahdo nousta.
Jahas. Vai vuosi 2015. En huomaa eroa. En edelleenkään halua nousta aikaisin.

 

Oikein hyvää vuotta 2015 kaikille!