November 2014 - UEF-lähettiläät

November 28, 2014May 6, 2015

“Yliopistossa pitää aikuistua”, Vai onko näin?

“Yliopistossa pitää aikuistua”, Vai onko näin?

Elettyäni fuksisyksyn kolmesti, ensin fuksina, sitten tuutorina ja lopulta seniori-tuutorina, olen tullut pohdiskelleeksi paljon opintojen alkuaikaa. Aloittavien opiskelijoiden käsitykset opiskelusta ja opiskelijaelämästä vaihtelevat laidasta laitaan, mutta päälimmäisenä tunteena, vaikkeivät kaikki sitä tohdi myöntääkään, tuntuu aina olevan jännitys.

Itse jännitin valtavasti opiskeluiden alkua, enkä todellakaan tiedä miksi. Tai ehkä alitajuisesti pelkäsin joutuvani jättämään lapsellisen ja kujeilevan Johannan taakseni ja aloittamaan elämäni vastuuntuntoisena aikuisena. Onneksi pelkoni osoittautuivat aivan turhiksi!

Ylipistoon tultuani henkinen ikäni on vain entisestään laskenut ja hauskaa on ollut ensimmäisestä päivästä alkaen. No okei, kyllä täällä joutuu töitäkin tekemään, mutta tenttimenestyksestä podetaan morkkista kollektiivisesti ja opettajatkin jaksavat tiettyyn rajaan asti naureskella opiskelijoiden toilailuille. David Guettan, Akonin ja Ne-Yon sanoin, meninki on että Work Hard, Play Hard!

Entä kannattaako “aikuisekseksi” koskaan kasvaakaan? Tästä asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta esimerkiski innovatiivisuutta ruokkii juuri lapsenmielisyys ja vapaana laukkaava mielikuvistus. Olisko esimerkiski Applea tai Microsoftia saatu koskaan menestymään ilman hieman ufolta tuntuvia ideoita? Luovuus tarvitsee kaverikseen lapsellisen lennokkaan mielikuvituksen!

Oli miten oli, yliopistossa et ainakaan kasva aikuiseksi. Tai ainakin se on tässä ympäristössä hyvin hankalaa…

Yliopistossa voi siis ihan huoletta olla “oma ihtensä vuan”. Disney leffailtoja, pomppulinnoja, kiipeilyseiniä, tenttejä, deadlineja ja bileitä odotellessa voit ehkä kuitenkin sen verran aikuistua, että kahlaat huolella pääsykoekirjat läpi. Lohdutuksen sanasena voin kutenkin sanoa, että puurtaminen palkitaan moninkertaisesti!

PS. Studia-messuilla tavataan!

Johanna Behm/YHKA

November 25, 2014November 25, 2014

Talvitunnelmia

Moi!

Viime aikoina on ollut älyttömästi tapahtumia – enemmän kuin opiskelua… Pikkujoulukausikin käynnistyy opiskelijaelämässä jo marraskuussa. Eilen olikin harvinaisen menevä maanantai, sillä meillä oli Mikrovilluksen perinteiset pikkumustat pikkujoulut! 🙂

Harvoin tulee lähdettyä mihinkään (talvella) hameessa ja korkkareissa. Oli kyllä kiva olla hienona vaihteeksi. Aluksi olimme bilsariporukalla Naturalla (oma laitos) ja sitten lähdimme Bepoppiin, mihin oli huikeat kolmen euron ennakkoliput! Hyvin riitti tilaa tanssia, mutta tunnelma oli meidän porukalla tiivis. Tuli myös kerrankin laulettua karaokea oikein urakalla, kun ei tarvinnut pahemmin jonottaa. 🙂

7-9.11 oli myös bilsareiden perinnereissu: excursio Nurmekseen Iso-Hirvaksen erämajalle. Jo bussimatkalla oli tunnelma katossa. Perillä meitä odotti suuri jääkylmä mökki, joten nakkasimme sen enempää miettimättä puut takkaan. Kämppä täyttyi savusta, mutta rohkeat villusmiehet kiipesivät katolle puhdistamaan hormia ja lopulta saatiin savut ulos ja talo turvallisesti lämmitettyä.

Muutamat reippaat aamuihmiset, minä mukaan lukien, lähtivät lauantaiaamuna virkistäytymään raikkaassa talvisäässä ja ihastelemaan paikallisia soisia metsämaisemia ja kääpiä. Silti me biologit vietimme suurimman osan ajasta sisätiloissa…

Kaiken hauskanpidon, seurapelien, saunomisen, syömisen ja juomisen jälkeen ei kyllä kukaan jäänyt kylmäksi lähtiessään. Kuumahan tuolla alkoikin olla kun takan lisäksi oli patterit täysillä.

Kyseessä oli minulle eka excu, sillä viime vuonna oli vuosijuhla, joten excusta säästettiin. Reissu oli ikimuistoinen – mutta kerran vuodessa riittää. 😀

Viime viikonloppuna oli ystäväpariskunnan tuparit. Oli virkistävää nähdä muitakin kuin opiskelukavereita. Koitimme tyttöjen kanssa tehdä karamelisoituja omenoita. Ei mennyt ihan niinkuin elokuvissa, mutta ajatus on täkein ja hauskaa oli! 🙂

Instagramiin ja facebookiin olenkin päivittänyt myös Rokumentista, Kerubin stand upp:ista ja abipäivistä. Tylsää ei siis ole ollut ja jopa kuntosaliin olen löytänyt säännöllisesti aikaa. Kaiken meiningin ja koleuden keskellä on tärkeää muistaa säännöllinen ruoka- ja unirytmi sekä liikunta!

P.S. En ole ollut koko syksynä kipeä.

Pysykää pirteinä, lämpiminä ja joulumielessä! 😉

-Janette, biologia

November 24, 2014July 29, 2015

Opiskelijan elämän eväät

Opiskelija opiskelee elämää varten. Opiskelijan päivä koostuu runsaista täyttävistä, monen tunnin hengen ravinnon istunnoista. Jotkut tosin eivät suostu uskomaan virallisia suosituksia eivätkä näin ollen nauti näitä istuntoja tasaisin väliajoin vaan yrittävät tulla toimeen paukuttamalla päähänsä kaksi tuntia ennen tenttiä hädissään kaiken sen materiaalin, jota on ollut aikaa opiskella kuukausi.

Yliopisto-opiskelu on harvalle päämäärä sinänsä vaan tavoitteet ovat usein työelämässä, ja opiskelu koetaan välivaiheeksi, kenties jopa pakolliseksi pahaksi. Opiskelijan yliopistossa hankkimat taidot – kuten esimerkiksi vahvat perslihakset, kyky etsiä, löytää, soudattaa ja käyttää tietoa, kriittinen asenne – ovat tärkeitä kaikki tyynni, ja ne elämän eväiksi usein ajatellaan. Mutta tärkeintähän useimmille yliopisto-opiskelijoille on ruoka. Siis ihan ruokaruoka.

pupujussitlukemassa3 — Useimmat meistä eivät tyydy pelkkään hengen ravintoon. Alkaa maistua näet paperilta.

Amica-ravintolan lounaslistat ovat varmasti luetumpia kuin yksikään kirjaston hyllyn kansantaloustieteen perusteiden oppikirja. Joensuun Carelia-rakennus pullistelee opiskelijoita puolenpäivän aikoihin, koska kaikki pakkautuvat syömään. Niin täyttä ei ole edes tenttisalissa, joka on muuten myös samaisessa rakennuksessa.

Opiskelijan eväisiin kuuluu stereotyyppisesti makaroni ja tonnikala (ja kalja). Nykyisin joka toisella on tietenkin oma ruokavalionsa, jota noudattaa enemmän tai vähemmän säntillisesti. Ensimmäinen ei syö mitään, mikä kasvaa merenpinnan yläpuolella, toinen saa näppylöitä juustosta jollei se ole kiharaista ja vaaleanpunaista. Kolmas haluaakin noudattaa itälänsibongolaista kuuria, jossa siivilöidään auringonvaloa ja imeskellään savimöykkyjä.

pupujussitlukemassa1 — Okei. Sitten on vielä tämä dieetti. Huomaa pitsan ja kokiksen lisäksi tiikerikakku. Ja kaukana yksinäinen kurkku.

Makaronia syövät sitten loput.

Makaroni on halpaa. Sitä saa miljoona pussia eurolla. Se säilyy. Ensimmäisenä vuonna ostettuja makaronipusseja on jäljellä vielä valmistumisen jälkeenkin vaikka kuinka olisi hidasteleva eli nautiskeleva opiskelija. Makaronin säilyvyydessä on jotain todella maagista. Epäilen, että historian ja arkeologian opiskelijat kaivertavat niihin viestejä, koska tietävät niiden säilyvän jälkipolville vaikka kaikki muu katoaisi.

Tonnikalaa en sijaan suosittele kenellekään. En vain siksi, että sillä on epäeettinen maine (myös eettisesti kalastettua tonnikalaa on saatavilla) vaan siksi, että tonnikala on oikeasti todella kallista.

pupujussitlukemassa2 — Jotkut addiktoituvat todella pahasti kahviin.

Muita-kuin-vältä-tonnikalaa-vinkkejä:

Ruokahävikki on rikos. Pidä huoli ettet heitä mitään pois
Rakasta pakastintasi. Ole sille hellä ja käsittele sitä hyvin
Itseleivottu leipä on hyvää ja halpaa. Sekaan kurpitsaa, pölyä, nokkosta, piparminttua, tenttikirjoja, siemeniä, sinappia, kaljaa ynnä muuta oman maun mukaan
Kun menet tapaamaan vanhempiasi, pidä huoli, että matkalaukut ovat tyhjät. Kun tulet tapaamasta vanhempiasi, pidä huoli, että matkalaukkusi (ja mahasi) ovat täynnä. Ruokaa
Asutko solussa? Auta kämppäkaveriasi löytämään sisäinen kokkinsa. Sinä voitat eikä kokkikaan häviä
Älä mene ruokalaan kello 12
Älä mene sitseille, joissa seuraavanlaista annosta kutsutaan kakuksi:

pupujussitlukemassa4 — Tämä on kuulemma kakkupala. Tiukkaa teki mutta mahtuihan se mahaan lopulta.

November 17, 2014July 29, 2015

Vaihda vapaalle – ala vaihto-oppilaaksi?

Viime viikolla oli tärkeä deadline. Ei, ei pitänyt palauttaan yliopiston kirjastoon kirjoja (tai olisi pitänyt, myönnetään) eikä soittaa isomummulle pitkästä aikaa.

Viime viikonloppuna oli ensimmäinen deadline UEF:n hakuun kahdenvälisiin vaihtokohteisiin.

Joo. Nyt vois kyll lähtee jonnekin lämpimään.

Joku tällänen vois olla kiva. (Älkää hämääntykö. Kuva ei ole Jamaikalta vaan Irlannista.)

Vaihto-oppilaaksi lähteminen on monen haave, ja jotkut ovat kokeilleet sitä jo lukiossa. Hyvin harva on katunut lähtöään mutta sitäkin useampi harmitellut, jos ei ole ollut lukiossa aikaa tai varaa lähteä. Tilanne on helppo korjata yliopistossa, sillä Itä-Suomen yliopisto kannustaa vaihto-oppilaaksi lähtemiseen monilla erilaisilla tavoilla.

Ensimmäinen on tietenkin…

… raha. Pääsääntöisesti vaihto-oppilaaksi lähteminen ei maksa lähtijälle mitään. Sen sijaan hän saa normaalisti Suomen valtion tukia ja lisäksi vielä Itä-Suomen avustusrahan, minkä ohella on mahdollista hakea erilaisia stipendejä. Yliopisto tarjoaa paljon muutakin kuin pelkästään rahallista apua, sillä…

… apua ja tukea saa esimerkiksi kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista. Siellä osataan auttaa, neuvoa, opastaa ja tsempata aina tarpeen tullen. Kukaan ei jää varmasti yksin vaikka hakuprosessin pyörityksessä meinaisi joskus sormi suuhun mennä. Realiteetit ja puitteet ovat siis näiltä osin varsin hyvällä mallilla samoin kuin…

… vaihtokohteet. Niitä Itä-Suomen yliopistossa riittää jokaiselle mantereella ja metropoleista peräkyliin. Kiinnostaisiko Hong Kong? Vai kenties Namibian yliopisto? Sao Paolon yliopisto Brasiliassa tai Pietarin valtionyliopisto heti rajan takana? Jo pelkästään Erasmus-vaihtokohteita on huikea määrä, ja listaa selatessa saattaa mennä pää pyörälle. Se ei haittaa. Antaa mennä vaan. Kyllä ne sitten kansainvälisissä liikkuvuuspalveluissa auttavat.

Tšekin tasavalta eli Tšekki tai Tšekinmaa. Niitä harvoja kohteita, joissa sekä kieli (tšekki), kansallisuus (tšekki) että maa (Tšekki) voidaan kirjoittaa käytännössä copy-pastemalla. Ihan hyvä syy lähteä sinnekin.

Ruokakulttuuriin tutustuminen on monien mielestä tehokkainta kulttuuriin tutustumista. Keski-Euroopassa kannattaa aloittaa konditorioista!

Kannattaa tutustua vaihto-kohteisiin ennakkoluulottomasti ja selailla esimerkiksi vaihdossa olleiden blogeja ja muita kirjoituksia. Näin pääsee paremmin kiinni vaihto-opiskelijan arkeen. Niistä yleensä selviää, ettei vaihto-opiskelijaksi lähteminen tarkoita vapaalle vaihtamista, sillä let’s face it, arki on arkea vaikka soijassa tai punaviinissä paistaisi.

Jos ei ole juuri nyt saatavilla soijaa tai punaviiniä, kannattaa makustella näitä kokemuksia:

Tarinoita Yhdysvalloista

Tarinoita Marokosta

Tarinoita Australiasta

November 14, 2014

Omaa alaa etsimässä

Hei vain! Nimeni on Maiju, ja olen kolmannen vuoden psykologian opiskelija. UEF-lähettilään urani on lähtenyt rattoisasti käyntiin, ja tällä viikolla on itselläni takana ei yhdet, vaan peräti kahdet abipäivät. Kuopiossa olin erityisesti oman alani ja filosofisen tiedekunnan edustaja, kun taas Joensuussa yliopistomme pääständi oli kotini. Molemmat päivät ovat olleet erittäin antoisia ja omalta osaltani olen tehnyt parhaani, jotta tulevien opiskelijoiden oman alan löytäminen helpottuisi.

Vaikka oma ala olisikin vielä hieman hukassa, ei ole mitään kiirettä. Itsekin olin vielä neljä vuotta sitten vakuuttunut siitä, että lähden opiskelemaan luokanopettajaksi. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja vuotta myöhemmin suunnittelinkin suuntaavani teologiaan. Mutta kuinkas kävikään, vasta abivuoden kevään puolella päädyin sittenkin psykologiaan, enkä päätöstäni ole kertaakaan katunut. Pääsykokeisiinkaan ei ollut mitään kiirettä lukea, ja ensimmäisellä kerralla onnistuin sisään pyörähtämään.

Kuopiossa abeja vastaanotti tämä luiseva kaveri

Kemian pisteellä 3D-tulostimesta syntyi piskuinen Yoda

Vaikka mielessä olisikin jo jokin tietty ala jota haluaa lähteä opiskelemaan, on hyvä pitää silmät auki myös aloille, jotka eivät välttämättä ole käyneet edes mielessä. Esimerkiksi lääkistä harkitessa kannattaa muistaa myös farmasian ja proviisorin sekä biologian ja ravitsemustieteen opintojen mahdollisuus. Jos taas koulutusala kiinnostaa, on hyviä vaihtoehtoja luokanopettajalinjojen lisäksi myös kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmat, erityisopettajan opinnot sekä ohjauksen opinnot. Ja aina on myös hyvä muistaa, että aineenopettajan pätevyyden voi opiskella melko monen pääaineen yhteyteen.

Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta... — Aamulla 7:30 Joensuun päärakennuksen, Carelian aula näytti vielä melko hiljaiselta…

...pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua paikalle... — …pikku hiljaa eri pääaineiden, tiedekuntien ja opistojen edustajat alkoivat kuitenkin valua pisteidensä luo…

...ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle! — …ja lopulta myös päivän päätähdet, eli abit, saapuivat myös paikalle!

Vaikka pääsykokeissa ei ensimmäisellä kerralla lykästäisikään, ei toivoa kannata heittää. Monille välivuosi voi olla paikallaan, ja itselle jää aikaa miettiä, mikä loppujen lopuksi on sitä, mitä haluaa tehdä isona. Jos opintoja haluaa kuitenkin jo ennen virallista sisäänpääsyä aloittaa, tarjoaa avoin yliopisto mahdollisuuden käydä monia pääaineita jopa aineopintoihin saakka.

Alan valinnalla ei siis ole vielä mikään hoppu, mutta mietintämyssyä on hyvä välillä käyttää päässä. Me UEF-lähettiläät olemme valmiita vastaamaan kinkkisiinkin kysymyksiin niin pääsykokeista, kuin myös ihan arkisesta opiskelijaelämästä.

Väsynein, mutta tyytyväisin terveisin:

Maiju, psykologia

November 4, 2014

Syys- ja lokakuu, mihin menitte?

Marraskuu? Nyt jo? Mihin katosivat syys- ja lokakuu? Syksy on siis hujahtanut jo pitkälle yli puolivälin, vaan siltä ei juuri tunnu. Näkyy tosin, ulkona on nykyisin pimeää. Viikko toisensa jälkeen on vierähtänyt taakse enemmän tai (vähemmän) opiskeluntäyteisenä, reilun vuoden aikana Kuopiossa opiskellessani en ole vielä törmännyt tylsään viikkoon. Kuukausi sitten havaitsin kaikkien viikonloppujeni olevan buukattuna toinen toistaan parempia tapahtumia jouluun asti. No, ei ne viikonloput, mutta arkenahan ne kaikki normaalit opiskelijatapahtumat ovat. Mutta kuten vanha klisee kertoo, opiskeluajat ovat ihmisen parasta aikaa, miksi en ottaisi siitä kaikkea irti?

10303971_897248010305051_9029620694977038817_n — Vuosijuhlat ovat lukuvuoden kohokohtia. Itselläni takana tälle syksylle kahdet, ja omat juhlat vielä tulossa.

Mitä sitten olen puuhaillut? Syyskuu vierähti uusien opiskelijoiden tuutoroinnissa. Vaikken varsinaisena tuutorina toiminutkaan, olen ollut mukana paljon. Ja toki ainejärjestöni Dentinan isäntänä velvollisuuksiini kuuluu jakaa perinteitä, kuten sitsikulttuuria eteenpäin. Uusien fuksien tuutoroiminen on hauskaa ja tärkeää, ja samalla tutustuu tuleviin kollegoihin.

Viikonloppuvaellus Kolille, mökkiviikonloppu, sekä muiden ainejärjestöjen vuosijuhlat ovat täyttäneet niin ikään kalenteria lokakuussa. Tälle syksylle ostettu frakki onkin tarkoitus laittaa kovaan käyttöön, seuraavan kerran kiskaisen sen päälleni muutaman viikon päästä oman ainejärjestöni vuosijuhlille. Hammaslääkäripäivät Helsingissä ja risteily Ruotsiin vievätkin kalenterin jo joulukuulle. Näin muutamia isompia tapahtumia mainitakseni.

Toki myös lähettilään hommia on matkaan mahtunut, viime viikolla kiersimme Janeten kanssa Lahden seudun lukioissa. Kuulijoita oli runsaasti, ja aktiivisia kyselijöitäkin löytyi. Yksi yleisimmistä kysymyksistä oli, miten vapaa-aikani riittää opintojeni ohella. No, jokainen saa päätellä itse, mutta opiskelun ulkopuolellekin jää aikaa. Seuraavaksi aion kuitenkin uppoutua mikroskooppikuvien ääreen ja valmistaudun patologian tenttiin. Ja kasvatan viiksiä, onhan movember.

InstagramCapture_5ea22a91-4309-43f2-8b0c-ff31ec990f96_jpg — Pitkän päivän jälkeen illalla pullantuoksuiseen kotiin, herkkujen keskelle, hyvään seuraan. Kyseessä siis herkuttelu ilta fuksiryhmällemme.

Olli, Hammaslääketiede