Sosiaalipolitiikan päivät Joensuussa

Sosiaalipolitiikan päivät ovat kuin tieteentekijöiden festarit, jossa päivien avauksen jälkeen jakaudutaan eri työryhmiin (eli telttoihin keikoille) kuuntelemaan puhujia itseä kiinnostavien teemojen mukaan. Tämän syksyn teemana oli sosiaalipolitiikan rajat. Teeman mukaisesti kahden päivän aikana käsiteltiin sosiaalipolitiikan ylirajallisuutta globalisoituvassa maailmassa sekä sosiaalipolitiikan rajallisiin mahdollisuuksiin määritellä ja hallita kehitystä yhteiskunnassa. Luentosalissa istuskelu ei sinänsä kuulosta kauhean jännittävältä, miksi siis opiskelijan kannattaa osallistua seminaaritapahtumaan?

1.  Kiinnostavat puhujat

Esityksiä kahden päivän aikana on yli sata ja käsiteltäviä aiheita on osallistavasta sosiaaliturvasta sukupuolittuneisiin perheasemiin, joten vaikeuksia löytää itseä kiinnostavaa ohjelmaa ei ole – pikemminkin ongelmana on runsaudenpula.  Puhujia on haalittu ei pelkästään ympäri Suomen, vaan ympäri  Eurooppaa. Päivien ”keynote” puhuja , matalapalkkatyöstä ja muuttoliikkeen ja valtion suhteesta kiinnostunut Oxfordin yliopiston professori  Bridget Andersonin puheesta mieleen jäi ajatus siitä, miten maahanmuuttajana ei pidetä maasta toiseen muuttavaa jalkapallotähteä, vaan stereotyyppisesti tämän siivoojaa. Puhetta kommentoinut  yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Nathan Lillie Jyväskylän yliopistosta esitti, että työnantajat haluavat nykyisin työntekijästä pelkän työpanoksen ilman tämän persoonallisuutta, huolia tai perhesuhteita. Mielenkiintoista.

2. Kahvitarjoilu

Tapahtumassa ei ollut tarjolla pelkästään hengenravintoa, vaan myös kahvia lisukkeineen. Koska Pohjois-Karjalassa ollaan, kahvin kanssa ei tarjottu pullaa, vaan luonnollisesti karjalanpiirakoita. Kahvitauolla ehti vierailla myös haikukioskilla, josta tilaamani kissa-aiheinen haiku kuuluu näin:

ylväänä kulkee

tuntee pimeän äänet.

turkkiinsa hukun.

3. Ajankohtaisuus

Päivien aikana esiteltiin tutkimuksia, mitkä ovat juuri valmistumassa, työn alla tai vasta suunnitteilla. Tapahtumassa sai siis tuoretta tietoa siitä, missä mennään ja mikä tutkijoita puhuttaa. Itseäni työryhmien teemoista eniten kiinnostivat hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit sekä talouskriisin sosiaaliset seuraukset. Seminaareista voi saada inspiraatiota oman kandin tai gradun aiheen valintaan tai opiskeluun ylipäätään. Esiintyjissä onkin usein väitöskirjaansa ahertavia tai gradutyötään esitteleviä opiskelijoita.

4. Ilmainen tavara

Lahjakassista paljastui Talentian, eli sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön lehti, jonka avulla pääsee tutustumaan läheisen ammattialan, eli sosiaalityön haasteisiin. Jee!

5. Opintopisteet

Opintopisteitä pystyi hankkimaan joko osallistumalla seminaarijärjestelyihin tai kirjoittamalla opintopäiväkirjaa työryhmiin osallistumisesta. Päivien aikana kymmeniä opiskelijoita on avustamassa työryhmiä, infotiskillä ja ilmoittautumisessa sekä somistusryhmässä. Avustajan työstä sai myös työtodistuksen, t-paidan, sekä lounaslippuja tapahtuman ajaksi. Ei pöllömpi duuni!

-Saila, Sosiologia