Kirjoittajat: Heidi Hyytinen, professori, varadekaani, It\u00e4-Suomen yliopisto, heidi.hyytinen@uef.fi ja Jani Ursin, tutkimusjohtaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, jani.p.ursin@jyu.fi<\/p>\n\n\n\n
Korkeakoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden tieteenalakohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s geneeristen taitojen, kuten kriittisen ajattelun, argumentaation, tiedon arvioinnin ja viestinn\u00e4n, kehittymist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 taitoja tarvitaan niin opinnoissa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin yhteiskunnallisessa osallistumisessakin. Vaikka niiden merkitys tunnistetaan laajasti, tied\u00e4mme edelleen melko v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4, miten hyvin suomalaiset korkeakouluopiskelijat n\u00e4it\u00e4 taitoja hallitsevat ja miten ne kehittyv\u00e4t opintojen aikana. T\u00e4t\u00e4 tarkasteltiin KAPPAS2-hankkeessa, jossa tutkittiin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden geneerisi\u00e4 taitoja, niiden kehittymist\u00e4 sek\u00e4 taitoihin yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 (Ursin ym., 2026).<\/p>\n\n\n\n
KAPPAS2-hankkeen ehk\u00e4 puhuttelevin havainto on, ett\u00e4 44 prosentilla tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista geneeriset taidot olivat korkeintaan tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla (Ursin ym., 2026). Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kriittisen ajattelun ja argumentaation taitoja eli osaamista, jonka avulla opiskelija kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta, punnitsemaan erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja perustelemaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n. Hieman yli puolet opiskelijoista osoitti hyv\u00e4\u00e4 tai sit\u00e4 korkeampaa osaamista. Tulokset kertovat ennen kaikkea siit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoiden osaamisessa on huomattavaa vaihtelua.<\/p>\n\n\n\n
Erot eiv\u00e4t synny tyhji\u00f6ss\u00e4. Hankkeessa havaittiin, ett\u00e4 geneeriset taidot olivat yhteydess\u00e4 muun muassa aikaisempaan koulutustaustaan ja sosioekonomisiin tekij\u00f6ihin (Ursin ym., 2026). Esimerkiksi ylioppilastutkinnon suorittaneet opiskelijat saavuttivat keskim\u00e4\u00e4rin parempia tuloksia kuin ne opiskelijat, joilla ylioppilastutkintoa ei ollut. My\u00f6s lapsuudenkodin kulttuuriseen p\u00e4\u00e4omaan liittyv\u00e4t tekij\u00e4t n\u00e4kyiv\u00e4t opiskelijoiden osaamisessa viel\u00e4 korkeakouluvaiheessa.<\/p>\n\n\n\n
Tulokset muistuttavat siit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat eiv\u00e4t aloita opintojaan samalta viivalta. Osa saapuu korkeakouluun vahvojen kriittisen ajattelun, argumentaation ja tiedon arvioinnin taitojen kanssa, kun taas osa tarvitsee n\u00e4iden taitojen kehitt\u00e4miseen enemm\u00e4n tukea.<\/p>\n\n\n\n
Hyv\u00e4 uutinen on, ett\u00e4 geneeriset taidot kehittyv\u00e4t korkeakouluopintojen aikana. KAPPAS2-hankkeen pitkitt\u00e4istutkimuksessa opiskelijoiden osaaminen vahvistui opintojen edetess\u00e4. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset muutokset kuitenkin peitt\u00e4v\u00e4t alleen huomattavan yksil\u00f6llisen vaihtelun. Osalla opiskelijoista taidot kehittyiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti, mutta osalla kehitys j\u00e4i v\u00e4h\u00e4iseksi tai sit\u00e4 ei tapahtunut lainkaan (Ursin ym., 2026). Opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4 oli siis suuria eroja siin\u00e4, miten taidot opintojen aikana vahvistuvat.<\/p>\n\n\n\n
Tulokset haastavat k\u00e4sityksen siit\u00e4, ett\u00e4 kriittinen ajattelu, argumentaatiotaidot ja ongelmanratkaisukyky kehittyisiv\u00e4t automaattisesti korkeakouluopintojen aikana. Geneeriset taidot ovat opittavissa, mutta niiden kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tavoitteellista opetusta, harjoittelua ja palautetta (Abrami ym., 2015; Hyytinen ym., 2025).<\/p>\n\n\n\n
Geneeristen taitojen kehitt\u00e4minen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edellyt\u00e4 uusien opintojaksojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 tutkintoihin. Keskeist\u00e4 on tehd\u00e4 taidot n\u00e4kyviksi osana opetusta. Pelkk\u00e4 taitojen m\u00e4\u00e4rittely tai niist\u00e4 kertominen ei kuitenkaan riit\u00e4, vaan opiskelijoiden tulee p\u00e4\u00e4st\u00e4 harjoittelemaan niit\u00e4 tavoitteellisesti, ohjatusti ja toistuvasti osana opintojaan (Hyytinen ym., 2025). Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tukea t\u00e4t\u00e4 prosessia tekem\u00e4ll\u00e4 ajattelua n\u00e4kyv\u00e4ksi ja ohjaamalla taitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 erilaisissa teht\u00e4viss\u00e4 (Abrami ym., 2015). My\u00f6s arvioinnin ja palautteen tulee kohdistua taitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jotta opiskelijat saavat tietoa osaamisestaan ja voivat kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 edelleen. Tutkimusten mukaan geneeristen taitojen oppimista tukevat erityisesti opetusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, joissa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun, ratkaisevat autenttisia ongelmia sek\u00e4 harjoittelevat taitoja tietoisesti ja tavoitteellisesti (Abrami ym., 2015; Hyytinen ym., 2025).<\/p>\n\n\n\n
Vaikka opettajilla on keskeinen rooli geneeristen taitojen tukemisessa, vastuu ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yksitt\u00e4isten opettajien tai opintojaksojen varaan. Jos kriittinen ajattelu ja argumentaatiotaidot halutaan aidosti osaksi korkeakoulutuksen oppimistuloksia, niiden tulee n\u00e4ky\u00e4 opetussuunnitelmissa, arviointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja pedagogisessa johtamisessa. KAPPAS2-hankkeen keskeinen viesti onkin yksinkertainen, mutta t\u00e4rke\u00e4: geneeriset taidot eiv\u00e4t kehity automaattisesti opintojen edetess\u00e4. Ne ovat opetettavissa, opittavissa ja arvioitavissa (Abrami ym., 2025). Siksi niiden kehitt\u00e4mist\u00e4 tulisi tukea systemaattisesti koko koulutuspolun ajan.<\/p>\n\n\n\n
Abrami, P. C., Bernard, R. M., Borokhovski, E., Waddington, D. I., Wade, C. A., & Persson, T. (2015). Strategies for teaching students to think critically: A meta-analysis. Review of Educational Research, 85<\/em>(2), 275\u2013314. https:\/\/doi.org\/10.3102\/0034654314551063<\/p>\n\n\n\n Hyytinen, H., Kleemola, K., Ursin, J., & Toom, A. (2025). Kriittisen ajattelun tukeminen korkeakouluopetuksessa<\/em>. Teoksessa A. Parpala & L. Postareff (toim.), Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja<\/em>. Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n Ursin, J., Hyytinen, H., Nissinen, K., Silvennoinen, K., V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, L., & J\u00e4ms\u00e4, M. (2026). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: KAPPAS2-hankkeen ensituloksia<\/em>. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2026:30<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittajat: Heidi Hyytinen, professori, varadekaani, It\u00e4-Suomen yliopisto, heidi.hyytinen@uef.fi ja Jani Ursin, tutkimusjohtaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, jani.p.ursin@jyu.fi Korkeakoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden tieteenalakohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s geneeristen taitojen, kuten kriittisen ajattelun, argumentaation, tiedon arvioinnin ja viestinn\u00e4n, kehittymist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 taitoja tarvitaan niin opinnoissa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin yhteiskunnallisessa osallistumisessakin. Vaikka niiden merkitys tunnistetaan laajasti, tied\u00e4mme edelleen melko v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4, miten […]<\/p>\n","protected":false},"author":760,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[37,22,20,31],"class_list":["post-379","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-geneeriset-taidot","tag-korkeakoulupedagogiikka","tag-tutkimusperustaisuus","tag-yliopisto-opetus"],"acf":[],"yoast_head":"\n