Kirjoittaja: Lotta V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, lotta.vaananen@uef.fi<\/p>\n\n\n\n
Alati digitalisoituvassa maailmassa tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja laajenee, haastaen luotettavan tiedon tunnistamisen ep\u00e4luotettavasta. Lis\u00e4haasteen tuo erilaiset teknologiset kehitykset, kuten generatiivinen teko\u00e4ly. N\u00e4m\u00e4 haasteet heijastuvat my\u00f6s korkeakouluihin. Monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen sek\u00e4 uuden tiedon ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja oppimiseen tarvitaan kriittist\u00e4 ajattelua (Ashwin, 2022). Kriittisell\u00e4 ajattelulla tarkoitetaan itses\u00e4\u00e4delty\u00e4, tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista ajatteluprosessia, jossa tietoa analysoidaan ja arvioidaan, jotta voidaan muodostaa perusteltu p\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 uskoa tai tehd\u00e4 (Facione, 1990; Ennis, 1991).<\/p>\n\n\n\n
Korkeakoulutuksen teht\u00e4v\u00e4 ei ole tarjota opiskelijoille ainoastaan alakohtaisia tietoja ja taitoja, vaan my\u00f6s kyky\u00e4 tulkita erilaisia tieteellisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhteyksi\u00e4, muodostaa perusteltuja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 ja ratkaisuja sek\u00e4 arvioida tietoa itsen\u00e4isesti (Hyytinen ym., 2019). Vaikka kriittinen ajattelu on usein nimetty yhdeksi korkeakoulutuksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 oppimistuloksista (van der Zanden ym., 2019), taitojen kehittyminen on opintojen aikana usein v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 (Arum & Roksa, 2011).<\/p>\n\n\n\n
Yh\u00e4 useampi suomalainen korkeakouluopiskelija k\u00e4rsii opintojensa aikana stressist\u00e4, ahdistuksesta ja muista mielenterveyden haasteista (esim. Vilhunen ym., 2025). Ne voivat pitkittyess\u00e4\u00e4n aiheuttaa haasteita opinnoissa menestymiseen ja etenemiseen. Hyvinvointi-k\u00e4site voidaan kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 laajempana ilmi\u00f6n\u00e4 kuin \u201dpahoinvoinnin\u201d puutteena. K\u00e4sitteeseen kuulu tyypillisesti kaksi ulottuvuutta: hedonia ja eudaimonia. Hedonia painottaa my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita ja tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, eudaimonia puolestaan korostaa merkityksellisyyden tunnetta sek\u00e4 itsens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja tuntemista (Deci & Ryan, 2008).<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4it\u00f6skirjani kolmessa osatutkimuksessa tutkin, miten 2450 ensimm\u00e4isen vuoden ja 382 kolmannen vuoden suomalaisen korkeakouluopiskelijan kriittisen ajattelun taidot, hyvinvointi ja opintomenestys ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa. Aineisto on ker\u00e4tty osana KAPPAS2-tutkimushanketta (Ursin ym., 2026) yhteens\u00e4 viidest\u00e4 yliopistosta ja 13 ammattikorkeakoulusta. Opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitoja mitattiin osaamisperustaisella testi-instrumentilla (Zahner ym., 2022). Lis\u00e4ksi tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n opiskelijoiden vastauksia taustatietolomakkeeseen sek\u00e4 rekisteriaineistoa.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4it\u00f6skirjani ensimm\u00e4isess\u00e4 osatutkimuksessa pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten opiskelijoiden koulutustausta vaikuttaa kriittisen ajattelun taitoihin sek\u00e4 hyvinvointiin heti opintojen alussa. Tutkimustulokset vahvistivat havaintoa siit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat aloittavat korkeakouluopinnot eri tasoilta (Kleemola, 2023). Ylioppilastutkinnon suorittaneet ja paremmin ylioppilaskokeissa suoriutuneet opiskelijat osoittivat parempia kriittisen ajattelun taitoja kuin ammatillisen koulutuksen suorittaneet. Koulutustaustalla tai aiemmalla opintomenestyksell\u00e4 ei kuitenkaan ollut vaikutusta hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n
Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan, mitk\u00e4 tekij\u00e4t ovat yhteydess\u00e4 opiskelijoiden ensimm\u00e4isen vuoden opintomenestykseen ja opinnoissa etenemiseen, keskittyen etenkin kriittisen ajattelun ja opintomuodon vaikutuksiin. Alustavat tulokset osoittavat, ett\u00e4 mit\u00e4 vahvemmat kriittisen ajattelun taidot opiskelijalla on, sit\u00e4 korkeampia arvosanoja h\u00e4n saa ensimm\u00e4isen vuoden korkeakouluopinnoissaan. N\u00e4ill\u00e4 taidoilla ei kuitenkaan ilmennyt yhteytt\u00e4 opintopistekertym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s opintomuodolla, eli sill\u00e4, opiskeleeko opiskelija l\u00e4hiopetuksessa vai osin tai kokonaan et\u00e4n\u00e4, oli vaikutus opintomenestykseen ja opinnoissa etenemiseen. L\u00e4hiopetuksessa opiskelevat saivat ensimm\u00e4isen opintovuoden aikana sek\u00e4 korkeampia arvosanoja ett\u00e4 enemm\u00e4n opintopisteit\u00e4. Mielenkiintoinen havainto oli, ett\u00e4 erot opintomuotojen v\u00e4lill\u00e4 esiintyiv\u00e4t vain yliopistoissa, ei ammattikorkeakouluissa.<\/p>\n\n\n\n
Kolmas osatutkimus keskittyy tarkastelemaan, kehittyyk\u00f6 kriittinen ajattelu opintojen aikana. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n pitkitt\u00e4isaineistoa ja tarkastellaan taitojen kehittymisen lis\u00e4ksi sit\u00e4, onko niill\u00e4 yhteytt\u00e4 opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintomenestykseen sek\u00e4 mahdollisia eroja korkeakoulusektoreiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kriittinen ajattelu ja hyvinvointi ovat t\u00e4rkeit\u00e4 elementtej\u00e4 korkeakoulutuksessa, mutta n\u00e4iden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 ei ole tutkittu Suomessa. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni pyrkii vastaamaan t\u00e4h\u00e4n tutkimusaukkoon. Lis\u00e4ksi tutkimukseni tarkastelee, kehittyv\u00e4tk\u00f6 kriittisen ajattelun taidot opintojen aikana ja onko et\u00e4opiskelulla vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja edistymiseen. Tutkimustuloksien avulla voidaan paremmin hahmottaa opiskelijoiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja sek\u00e4 niihin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, jotta ne voitaisiin paremmin huomioida pedagogisissa ratkaisuissa ja tarjota opiskelijoille tarvittavaa tukea opinnoissa.<\/p>\n\n\n\n
Arum, R. & Roksa, J. (2011). Academically Adrift: Limited Learning on College Campuses<\/em>. University of Chicago Press.\u202f<\/p>\n\n\n\n Ashwin, P. (2022). The educational purposes of higher education: Changing discussions of the societal outcomes of educating students. Higher Education<\/em>, 84<\/em>(6), 1227\u20131244.<\/p>\n\n\n\n Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Hedonia, eudaimonia, and well-being: An introduction. Journal of happiness studies<\/em>, 9<\/em>(1), 1\u201311.<\/p>\n\n\n\n Ennis, R. H. (1996). Critical thinking dispositions: Their nature and accessibility. Inform.Log<\/em>. 18<\/em>, 129\u2013147<\/p>\n\n\n\n Hyytinen, H., Toom, A., & Shavelson, R. J. (2019). Enhancing Scientific Thinking Through the Development of Critical Thinking in Higher Education. Teoksessa M. Murtonen, & K. Balloo (toim.), Redefining Scientific Thinking for Higher Education: Higher-Order Thinking, Evidence-Based Reasoning and Research Skills<\/em> (ss. 59\u201378). Palgrave Macmillan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kleemola, K. (2023). Variation in novice students\u2019 critical thinking and argumentation: Transition to higher education is not a level playing field. Helsingin yliopisto.<\/p>\n\n\n\n Ursin, J., Hyytinen, H., Nissinen, K., Silvennoinen, K., V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, L. & J\u00e4ms\u00e4, M. (2026). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: KAPPAS2-hankkeen ensituloksia<\/em>. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja: 2026:30.<\/p>\n\n\n\n Van der Zanden, P. J., Denessen, E., Cillessen, A. H., & Meijer, P. C. (2019). Patterns of success: First-year student success in multiple domains. Studies in Higher Education, 44<\/em>(11), 2081\u20132095.<\/p>\n\n\n\n Vilhunen, E., Kiuru, N., M\u00e4kikangas, A., Vasalampi, K., Kastarinen, P., & Rantanen, J. (2025). Study well-being profiles, recovery strategies, and academic performance among university students: a person-oriented approach.\u202fHigher Education<\/em>, 91<\/em>, 167\u2013190.<\/p>\n\n\n\n Zahner, D., Dawber, T., Rotholz. K. (2022). The Collegiate Learning Assessment\u2014a performance-based assessment for generic skills. Teoksessa D. van Damme & D. Zahner (toim.). Does Higher Education Teach Students to Think Critically?<\/em> (OECD).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaja: Lotta V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, lotta.vaananen@uef.fi Kriittisen ajattelun merkitys Alati digitalisoituvassa maailmassa tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja laajenee, haastaen luotettavan tiedon tunnistamisen ep\u00e4luotettavasta. Lis\u00e4haasteen tuo erilaiset teknologiset kehitykset, kuten generatiivinen teko\u00e4ly. N\u00e4m\u00e4 haasteet heijastuvat my\u00f6s korkeakouluihin. Monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseen sek\u00e4 uuden tiedon ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja oppimiseen tarvitaan kriittist\u00e4 ajattelua (Ashwin, 2022). Kriittisell\u00e4 ajattelulla tarkoitetaan itses\u00e4\u00e4delty\u00e4, tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista […]<\/p>\n","protected":false},"author":760,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[37,38,36],"class_list":["post-351","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-geneeriset-taidot","tag-hyvinvointi","tag-yliopisto-opiskelija"],"acf":[],"yoast_head":"\n