Terveisiä palvelunhallintakonferenssista Hangzhousta

Kävimme esittelemässä TUPLA-hankkeen tuloksia Pohjois-Savon yritysten diginäkemyksistä ja haasteista Kiinassa. Esityksemme otsikoksi valikoitui: Exploring Digital Transformation and Digital Culture.

Kansainvälisen konferenssin International Conference on Service Systems and Service Management 21.-22.7.2018 teemat liittyivät eri palvelunhallinta-alueisiin, esim, julkisiin palveluihin, eHealth-palveluihin, e-kaupankäyntiin, itsepalveluravintoloiden käyttöön ym.  Tällä kertaa tilaisuus pidettiin lähellä Shanghaita sijaitsevassa Hangzhoussa, Kiinassa.  Osallistujia konferenssissa oli n. 120, joista n 10 tuli Kiinan ulkopuolelta. Hangzhou on tunnettu mm. järvistään. Konferenssihotelli sijaitsi 10 min kävelymatkan päästä West Lake –järvestä. 

Konferenssin järjestäjinä toimivat vuorotellen Kiinan parhaat yliopistot kuten Chinese University of Hongkong, Tsinghua UniversityZhejiang University. Tämän johdosta myös Keynote-esitykset ovat laadukkaita kuten tänä vuonna Stanford University ja University of Miami.

Tämän konferenssin vierailevana keynote esittäjänä oli Nick Bambose Stanfordin yliopistosta. Nick puhui palvelujärjestelmien multiprosessoinnista ja miten tärkeää niissä on hallita tehtäväjonoja, jottei järjestelmän tehtävät pääse ruuhkauttamaan koko järjestelmää. Tehtävät voidaan ohjata rinnakkaisiin tehtäväjonoihin resurssitarpeen mukaisesti, ja niistä voidaan muodostaa näin miljoonia eri palvelukombinaatioita.  Osa jonoista on hitaampia ja osa nopeampia (esim. yksityislääkäri, tehokas palvelin).

Nick mainitsi tärkeänä asiana sen, että tehtävät, jotka tulevat jonoon sisään, lähtevät myös suoritettuina ulos. Suorittamattomien tehtävien joukkoa kutsutaan backlogiksi. Palvelujärjestelmän tulee huolehtia siitä, että backlog ei pääse kasvamaan liian suureksi ja ettei yksittäisten tehtävien suoritus pääse ylittämään niille asetettuja rajoja. Yksittäisten tehtävien suoritusta voidaan hallita jonon sisällä algoritmien avulla optimoimalla backlogia.   Kävin kommentoimassa Nickille hänen esityksensä jälkeen, että työhyvinvoinnissa on kyse periaatteessa samasta asiasta. Omien tai tiimin työtehtävien suorittamisesta tietyissä jonoissa. Tehtävien määrän kasvaessa ja suoritusaikojen venyessä on tapana, että suoritettuja tehtäviä lähtee ulos hitaammin tai vähemmän. Mikäli tehtäväbacklog kasvaa liian suureksi, on riskinä, että järjestelmä (= palvelutyöntekijä) joutuu ylikuormitustilaan.

Toinen Keynote-esittäjä James Tien (Miami University) nosti esille Connected ServGoods käsitteen. Hänen mukaansa palveluiden evoluutio Goods, Services, Connected ServGoods. Esimerkkeinä älykkäistä Connected ServGoodseista mainittiin älykkäät avustajat Alexa ja Siri, joissa hyödynnetään sensoreita ja tekoälyä; web botit, jotka suorittavat tiedonhakua käyttäjien syötteiden mukaan (Ticketing bot, Twitter bot) sekä ohjelmistorobotit, jotka pystyvät suorittamaan monimutkaisia tapahtumasarjoja automaattisesti.

Osallistuin Shenzen Universityn isännöimään sessioon, jossa konferenssiesitykset käsittelivät muun muassa WeChat-miniohjelmien käyttöönottoa, kuluttajien luottamusta verkkokauppoja kohtaan ja online-lääkäripalveluiden käyttöön liittyviä tekijöitä Kiinassa.

Mobiilimaksamisen alueella on verinen kilpailu markkinaosuuksista kahden suurimman toimijan välillä (AliBaba:AliPayTenCent:WeChat&Tenpay), jotka  hallitsevat kuluttajien mobiilimaksuja. WeChat on WhatsAppin kaltainen some-yhteisösovellus, mutta sisältää myös mobiilimaksut TenPayn kautta.  WeChatista on saatavilla versio myös eurooppalaisiin puhelimiin, mutta tästä puuttuu yleensä maksuominaisuus. Lisäksi QR-koodien luku vaatii nettiyhteyden. Sovellus toimii myös käyntikorttisovelluksena, koska jokaisella WeChat-käyttäjällä on oma henkilökohtainen  QR-koodinsa, jonka toinen voi skannata puhelimella. 

Muita havaintoja matkan aikana tein mm. tutustumalla Huawein, Xiaomin ja Applen myymälöihin ja silmäilemssä niiden uusimpia puhelinmalleja. Puhelimien tekoälyominaisuudet ovat kehittymässä jatkuvasti. Luin Hongkongissa artikkelin paikallisesta lehdestä (China Daily?)  mitä tekoäly tarkoittaa käytännössä puhelimien käyttäjälle. Seuraavaksi muutamia poimintoja. Puhelimesi ostaa tunnistaa, että munakkaasta otettu kuva on ruokaakissasta otettu kuva on kissa eikä koira, ja että kukka on kasvi. Puhelimien välillä on eroja miten hyvin ne pystyvät tunnistamaan ja siten luokittelemaan otetut kuvat ryhmiin.  Esimerkiksi yhdessä puhelimessa Google Lens pystyi tunnistamaan, että käyttäjä juo jääteetä.

Jäämme innolla odottamaan mitä teknologian kehitys tuo tullessaan. Seuraava ICSSSM-konferenssi (2019) pidetään Shenzenissä.

Marko Jäntti