Terveisiä palvelunhallintakonferenssista Hangzhousta

Kävimme esittelemässä TUPLA-hankkeen tuloksia Pohjois-Savon yritysten diginäkemyksistä ja haasteista Kiinassa. Esityksemme otsikoksi valikoitui: Exploring Digital Transformation and Digital Culture.

Kansainvälisen konferenssin International Conference on Service Systems and Service Management 21.-22.7.2018 teemat liittyivät eri palvelunhallinta-alueisiin, esim, julkisiin palveluihin, eHealth-palveluihin, e-kaupankäyntiin, itsepalveluravintoloiden käyttöön ym.  Tällä kertaa tilaisuus pidettiin lähellä Shanghaita sijaitsevassa Hangzhoussa, Kiinassa.  Osallistujia konferenssissa oli n. 120, joista n 10 tuli Kiinan ulkopuolelta. Hangzhou on tunnettu mm. järvistään. Konferenssihotelli sijaitsi 10 min kävelymatkan päästä West Lake –järvestä. 

Konferenssin järjestäjinä toimivat vuorotellen Kiinan parhaat yliopistot kuten Chinese University of Hongkong, Tsinghua UniversityZhejiang University. Tämän johdosta myös Keynote-esitykset ovat laadukkaita kuten tänä vuonna Stanford University ja University of Miami.

Tämän konferenssin vierailevana keynote esittäjänä oli Nick Bambose Stanfordin yliopistosta. Nick puhui palvelujärjestelmien multiprosessoinnista ja miten tärkeää niissä on hallita tehtäväjonoja, jottei järjestelmän tehtävät pääse ruuhkauttamaan koko järjestelmää. Tehtävät voidaan ohjata rinnakkaisiin tehtäväjonoihin resurssitarpeen mukaisesti, ja niistä voidaan muodostaa näin miljoonia eri palvelukombinaatioita.  Osa jonoista on hitaampia ja osa nopeampia (esim. yksityislääkäri, tehokas palvelin).

Nick mainitsi tärkeänä asiana sen, että tehtävät, jotka tulevat jonoon sisään, lähtevät myös suoritettuina ulos. Suorittamattomien tehtävien joukkoa kutsutaan backlogiksi. Palvelujärjestelmän tulee huolehtia siitä, että backlog ei pääse kasvamaan liian suureksi ja ettei yksittäisten tehtävien suoritus pääse ylittämään niille asetettuja rajoja. Yksittäisten tehtävien suoritusta voidaan hallita jonon sisällä algoritmien avulla optimoimalla backlogia.   Kävin kommentoimassa Nickille hänen esityksensä jälkeen, että työhyvinvoinnissa on kyse periaatteessa samasta asiasta. Omien tai tiimin työtehtävien suorittamisesta tietyissä jonoissa. Tehtävien määrän kasvaessa ja suoritusaikojen venyessä on tapana, että suoritettuja tehtäviä lähtee ulos hitaammin tai vähemmän. Mikäli tehtäväbacklog kasvaa liian suureksi, on riskinä, että järjestelmä (= palvelutyöntekijä) joutuu ylikuormitustilaan.

Toinen Keynote-esittäjä James Tien (Miami University) nosti esille Connected ServGoods käsitteen. Hänen mukaansa palveluiden evoluutio Goods, Services, Connected ServGoods. Esimerkkeinä älykkäistä Connected ServGoodseista mainittiin älykkäät avustajat Alexa ja Siri, joissa hyödynnetään sensoreita ja tekoälyä; web botit, jotka suorittavat tiedonhakua käyttäjien syötteiden mukaan (Ticketing bot, Twitter bot) sekä ohjelmistorobotit, jotka pystyvät suorittamaan monimutkaisia tapahtumasarjoja automaattisesti.

Osallistuin Shenzen Universityn isännöimään sessioon, jossa konferenssiesitykset käsittelivät muun muassa WeChat-miniohjelmien käyttöönottoa, kuluttajien luottamusta verkkokauppoja kohtaan ja online-lääkäripalveluiden käyttöön liittyviä tekijöitä Kiinassa.

Mobiilimaksamisen alueella on verinen kilpailu markkinaosuuksista kahden suurimman toimijan välillä (AliBaba:AliPayTenCent:WeChat&Tenpay), jotka  hallitsevat kuluttajien mobiilimaksuja. WeChat on WhatsAppin kaltainen some-yhteisösovellus, mutta sisältää myös mobiilimaksut TenPayn kautta.  WeChatista on saatavilla versio myös eurooppalaisiin puhelimiin, mutta tästä puuttuu yleensä maksuominaisuus. Lisäksi QR-koodien luku vaatii nettiyhteyden. Sovellus toimii myös käyntikorttisovelluksena, koska jokaisella WeChat-käyttäjällä on oma henkilökohtainen  QR-koodinsa, jonka toinen voi skannata puhelimella. 

Muita havaintoja matkan aikana tein mm. tutustumalla Huawein, Xiaomin ja Applen myymälöihin ja silmäilemssä niiden uusimpia puhelinmalleja. Puhelimien tekoälyominaisuudet ovat kehittymässä jatkuvasti. Luin Hongkongissa artikkelin paikallisesta lehdestä (China Daily?)  mitä tekoäly tarkoittaa käytännössä puhelimien käyttäjälle. Seuraavaksi muutamia poimintoja. Puhelimesi ostaa tunnistaa, että munakkaasta otettu kuva on ruokaakissasta otettu kuva on kissa eikä koira, ja että kukka on kasvi. Puhelimien välillä on eroja miten hyvin ne pystyvät tunnistamaan ja siten luokittelemaan otetut kuvat ryhmiin.  Esimerkiksi yhdessä puhelimessa Google Lens pystyi tunnistamaan, että käyttäjä juo jääteetä.

Jäämme innolla odottamaan mitä teknologian kehitys tuo tullessaan. Seuraava ICSSSM-konferenssi (2019) pidetään Shenzenissä.

Marko Jäntti

Mitä nuoret ajattelevat digitalisaatiosta?

 

 

 

 

 

 

 

Kaukana ovat ne ajat, jolloin nuoret pelasivat pallopelejä koulupäivän jälkeen omassa pihassa. Pihapelit ovat tuskin jääneet kokonaan unholaan nuorten arjesta, mutta teknologian nopea kehittyminen on mahdollistanut aivan uudenlaisia tapoja olla vuorovaikutuksessa kavereiden kanssa. Nuoret voivat pitää yhteyttä kavereihin ajasta ja paikasta riippumatta, pelata pelejä internetin välityksellä ja jakaa sisältöä omasta elämästään sosiaalisessa mediassa.

TUPLA-hanke kokosi yhteen Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella keväällä 2018 työskennelleiden TET-harjoittelijoiden ajatuksia. Nuoret pohtivat digitalisaatiota ja suhtautumistaan sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin ja teknologioihin.

 

Mitä digitalisaatio on ja mitä se merkitsee minulle?

”Digitalisaatiohan tarkoittaa siis digi -ja elektroniikkalaitteiden yleistymistä normielämässä. Sen katsotaan alkaneen 1980-luvun mikrotietokoneiden käyttöönotosta.”

”Digitalisaatiossa on kyse paljon muustakin kuin vain lomakkeiden sähköistämisestä, esimerkiksi tuotteita voidaan päivittää internetin välityksellä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat tietokoneohjelmistot, jotka ovat jo pitkän ajan päivittäneet itsensä uudempaan tietoturvalliseen versioon. Toisena esimerkkinä Tesla-auto, johonka auton omistajat saivat käyttöönsä Spotifyn, kun valmistaja päivitti sen auton omistajille yön aikana.”

”Digitalisaatio on vaikuttanut nuoriin hyvin paljon. Etenkin pojat oppivat pelien kautta englantia. Vuorovaikutus muunmaalaisten kanssa on nykyään paljon helpompaa.”

”Haittapuoliakin toki löytyy, nuoret käyttävät kuulemma kaiken aikansa ruutua tapittaen eivätkä käy ulkona ollenkaan. Myönnän itsekin olevani välillä liikaa sisällä. Kyllähän tämmöisiä tapauksia on, eikä sille ole itselläni mitään puolustuksia. Urheilulliset ja liikkuvat nuoret tosin tasoittavat tätä syytöstä.”

 

Mitä digitaalisia laitteita ja teknologioita käytän?

”Omistan älypuhelimen ja tietokoneen, joka on perheen yhteisessä käytössä.”

”Tietokoneohjelmista käytän eniten Steamia, jonka kautta pelaan pelejä. Tähän sovellukseen aikaa käytän päivässä n.5-6 tuntia päivässä.”

”Toiseksi eniten käytän koulussa tarvittavia ohjelmia, kuten PowerPoint ja Word, joihin aikaa minulla menee n. 1 tunti.

”Tietokonepelit ovat kiinnostaneet minua todella pitkään ja pelaan niitä päivittäin lähes 8 tuntia.”

”Kuulun tähän ikäluokkaan, joka on saanut koko elämänsä ajan käyttää paljon erilaisia elektroniikkalaitteita. Ensimmäinen puhelimeni oli sentään vielä näppäinpuhelin, älypuhelimen sain vasta myöhemmin.”

”Muistan kun tuskailin vanhemmilleni moneenkin kertaan, ettei tietokone jaksa pyörittää edes vähän vanhempia pelejä. Nykyään pelailenkin sitten tehokkaalla tietokoneella uusimpia pelejä.”

”Myös tietokoneen kasaaminen kiinnostaa minua. Koneen osat valitaan suurimmaksi osaksi tehon ja ulkonäön perusteella ja joskus myös mukana tulevien oheistuotteiden perusteella. Osien valitseminen on hauskaa, mutta pitää vain pitää, että kaikki osat toimivat keskenään.”

” Olen kiinnostunut pelien suunnittelusta ja koodaamisesta. Pelien suunnittelu vaikutti melko vaikealta, mutta uskon että se on ihan mahdollista oppia. Pelin tekeminen oli hauskaa, koska sai itse vaikuttaa millainen pelistä tuli.”

 

Nuoret ja sosiaalinen media

”Kaverini käyttävät somea lähes koko ajan, mutta en itse ole kiinnostunut siitä.”

”Käytän sosiaalista mediaa päivittäin, sanoisinko jopa tunneittain. On Instagramia, on SnapChattia, on YouTubea.  Roolit näissä sovelluksissa ovat minulla aika samanlaiset. Seuraan vain, mitä muut sinne laittavat, toki keskustelen myös kavereiden kanssa.”

”Ainut some, mitä käytän on Youtube ja sieltäkin katson yleensä vain peliaiheisia videoita.”

”Mielestäni on typerää miten paljon ihmiset käyttävät aikaa sosiaalisessa mediassa saavuttamatta mitään. Tietokonepeleissä sen sijaan voi edistyä ja yrittää tulla maailmanparhaaksi pelaajaksi.”

 

Digitalisaatio - uhka vai mahdollisuus?

”Digin ja digitalisoitumisen uhat sekä mahdollisuudet ovat mielenkiintoisia. Mahdollisuuksia avautuu loputtomiin, jos kehitymme nykyistä vauhtia.”

”Lentävistä autoista on puhuttu jo vuosikymmeniä. Uhat taas sitten lienevät olevan tekoälyn kehittymisessä ja itsenäistymisessä, sekä tietoturvassa.

”Pelottaa kyllä hieman miettiä robottien vallankumousta. Mielestäni digitalisaatio on hyvä juttu, ainakin tähän mennessä. Tulevaisuudesta en osaa sanoa mitään.”

”Tietokone ja netti ovat muuttaneet maailmaani ja varmasti muidenkin niin että sieltä löytyy kaikki uutiset, eikä uutisia tarvitse lukea lehdestä.”

”Uskon että tulevaisuudessa internetin käyttö yleistyy ja internettiä voi käyttää kaikkialla.”

” Kun virtuaalitodellisuus kehittyy niin sitä löytyy varmasti kouluistakin. ”

Tuottavuutta ja digitaalisia palveluita liiketoiminnan avuksi

Tuottavuutta ja digitaalisia palveluita liiketoiminnan avuksi hanke käynnistyi 1.1.2018. Hankkeen tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon alueen yritysten digitaalista osaamista palvelujohtamisen alueella. Hankkeen keskeiset tunnusluvut on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1: Hankkeen keskeiset tunnusluvut.

Blogissamme kirjoitamme hankkeen ydinteemoista, kuten digitalisaatio, palvelunhallinta, palveluinnovaatiot asiakaskokemus, tietosuoja, tietoturva ja työhyvinvointi. Osana blogia julkaisemme myös kokemuksia ja ajatuksia hankkeen matkan varrelta. Vieraskirjoitukset tulevat olemaan uusi elementti blogissamme eli hankkeen yhteistyökumppanit pääsevät kirjoittamaan heitä koskettavista aiheista.

Muutamia poimintoja hankkeen alkutaipaleelta:

  • Digitaaliset palvelut työn organisoinnin tukena ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin 21.2.2018. Löydät koulutuskokonaisuuden aikataulun ja ohjelman täältä.

 

  • TUPLA-hankkeen yhteistyökumppani Efecte julkaisi 27.2.2018 artikkelin yhteistyöstä korkeakouluissa. TUPLA-hankkeen hankepäällikkö Marko Jäntti kuvaa yhteistyön merkitystä seuraavasti: ”Efecten panostus TUPLA-hankkeeseen on parasta yhteistyötä suomalaisen ohjelmistoteollisuuden akateemisen tutkimuksen välillä.

 

  • Hankkeemme oli Pohjois-Savon TE-toimiston MessiLiven vieraana 9.2.2018. TE-toimiston uusi konsepti akateeminen vartti tuo yhteen tutkijat ja alueen yritykset. Tallenne tilaisuudesta katsottavissa YouTubessa: Akateeminen vartti: digitalisaatio.

 

Halutessasi voit kurkistaa edellisen MARS-hankkeemme tuloksiin ja blogikirjoituksiin. Blogikirjoitusten teemat:

  • Kohti erinomaista palvelunhallintaa
  • Palvelukulttuuri positiivisen työilmapiirin edistäjänä
  • Tuottavuutta ja työhyvinvointia tarkka-ampujan ohjeella
  • Datan visualisoimisen muistilista
  • MARS-hankkeen loppusanat

Tuottavuutta ja digitaalisia palveluita liiketoiminnan avuksi blogia ylläpidetään hankkeen aikataulun mukaisesti 31.12.2019 asti.

Kiinnitä turvavyöt ja hyppää TUPLA-hankkeen digimatkaan!

Henri Lindström