Omaa aihetta j\u00e4sent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 tutkimuksella halutaan osoittaa ja mit\u00e4 asioita halutaan tiet\u00e4\u00e4. Samalla muotoutuu joukko mahdollisia hakuk\u00e4sitteit\u00e4 hakusanojen valinnan pohjaksi. Hakusanojen l\u00f6yt\u00e4misen keinoja ovat mm.<\/p>\n\n\n\n
n\u00e4k\u00f6kulman tarkentaminen, esimerkiksi vastaamalla kysymyksiin:<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
Kuka? (tekee, toimii, vaikuttaa taustalla) Kenelle? (toiminnan kohderyhm\u00e4, kehen vaikuttaa, kenelle on t\u00e4rke\u00e4) – henkil\u00f6t, ryhm\u00e4t, organisaatiot Miksi? (tarve, pakko, seuraus jostakin, mist\u00e4?) Miten? (menetelm\u00e4, tarkastelutapa: esim. taloudellinen \/ tekninen ) Miss\u00e4? (maa, maakunta, paikkakunta jne.) Milloin? (ennen, nyt, tulevaisuudessa)<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tarkastella t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 silt\u00e4 kannalta, mit\u00e4 tietoja, n\u00e4k\u00f6kulmia ja asioita l\u00f6ydetyiss\u00e4 julkaisuissa tulisi olla, jotta niist\u00e4 olisi hy\u00f6ty\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevalle tutkimukselle. Esiin nousevia sanoja voi sitten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi tiedonhaussa ja arvioitaessa l\u00f6ydettyjen julkaisujen hy\u00f6dyllisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hakusanat ovat vain merkkijonoja<\/span><\/h2>\n\n\n\n
Tietokone ei ymm\u00e4rr\u00e4 merkityksi\u00e4 merkkien takana: sille sana ”tabletti” on vain 8 merkki\u00e4 tietyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 eik\u00e4 se pohdi, miss\u00e4 merkityksess\u00e4 tabletista puhutaan. Tavallaan tietokone on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ihmist\u00e4 yksinkertaisempi.<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Koska kone ei ymm\u00e4rr\u00e4 merkityksi\u00e4 merkkien takana, on tiedonhakijan itse m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kaikki merkkijonot, joita etsit\u00e4\u00e4n. Siksi jo l\u00f6ydetyille termeille etsit\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia ilmaisumuotoja, esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n
synonyymeja:<\/strong><\/span> el\u00e4intarinat – faabelit lyhenteit\u00e4:<\/span><\/strong> United Nations – UN rinnakkaisia k\u00e4sitteit\u00e4:<\/span><\/strong> fraasit – idiomit vastakkainenkin k\u00e4site <\/strong>voi olla joskus hy\u00f6dyksi:<\/span> arkaismit \u2013 neologismit<\/p>\n\n\n\n
Hakusanoille on tarvittaessa mietitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s vieraskieliset vastineet<\/span>, etenkin etsitt\u00e4ess\u00e4 aineistoa kansainv\u00e4lisist\u00e4 tietokannoista. Monen kansainv\u00e4lisen tietokannan hakukieli on englanti, jolloin my\u00f6s hakusanat tulee mietti\u00e4 englanniksi. Ven\u00e4j\u00e4nkielisiss\u00e4 tietokannoissa hakukielen\u00e4 toimii parhaiten ven\u00e4j\u00e4, ruotsinkielisiss\u00e4 ruotsi. On my\u00f6s mahdollista, ettei uudelle, vieraskieliselle k\u00e4sitteelle ole olemassa vakiintunutta suomenkielist\u00e4 vastinetta (esim. vintage).<\/p>\n\n\n\n
Sanakirjat (esim. MOT Kielipalvelu), k\u00e4sikirjat, hakuteokset<\/li>\n\n\n\n
Oppikirjat. Taustatietoa ja alan k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 l\u00f6ytyy alan oppikirjoista, tietosanakirjoista ja muista hakuteoksista. Ne auttavat keskeisten k\u00e4sitteiden ja niiden synonyymien pohtimisessa. Samalla on hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 termien laajemmat ja suppeammat k\u00e4sitteet sek\u00e4 vaihtoehtoiset ilmaisut.<\/li>\n\n\n\n
Jo l\u00f6ydettyjen julkaisujen sis\u00e4llysluettelot ja l\u00e4hdeluettelot<\/li>\n\n\n\n
Asiasanastot<\/li>\n\n\n\n
Jo l\u00f6ytyneiden julkaisujen tiedot tietokannoissa, erityisesti aihetta kuvaavat sanat (subject terms, keywords, author applied keywords)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
![\"Tabletti-sanalla](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/tiedonhaku-vieraatkielet\/wp-content\/uploads\/sites\/63\/2016\/06\/tabletti_esimerkki.png\")
<\/figure>\n\n\n\n