4.1. Haetun lähdeaineiston luotettavuus ja arviointi

Aiherelevanssi : onko sisältö oikeaa asiaa?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan viitteiden
– otsikoista,
– asiasanoista ja
– tiivistelmistä,
ovatko ne sisällöllisesti etsityn aiheen mukaisia ja käyttökelpoisia.

 

Tieteellistä tietoa?

Kullakin tieteenalalla on omat julkaisukäytäntönsä. Lähteitä käytetään eri tavoin, ja niihin viitataan eri tavoin. Yliopisto-opintojen yhtenä tavoitteena on oppia arvioimaan oman alan kirjallisuutta kriittisesti. Vastaavasti opintojen myötä hahmottuu, mitkä ovat omalla alalla tärkeimpiä lähteitä, ja miten niihin tulee viitata.

Tiedonlähteen luotettavuutta on vaikea arvioida, mutta yleisluontoisia ohjeita siihenkin on.

Vaikka tieteenalakohtaiset tietokannat sisältävät luotettavampaa aineistoa, kuin mitä esim. Googlella saat, tieteellisyydeltään eri tasoista aineistoa niissäkin voi olla.

  • Useissa kansainvälisissä tietokannoissa haun voi rajata koskemaan vain tieteellisten vertaisarvioitujen lehtien artikkeleita (peer review, referee, scholarly) -> Tee rajaus hakuusi, jos se on tarpeen!
  • Tieteellinen luotettavuus tiedolle syntyy vertaisarvioinnissa eli peer review –prosessissa. Silti kaikki tiedeyhteisönkään tuottamat julkaisut eivät välttämättä ole vertaisarvioituja, sillä tällainen julkaisuprosessi on melko hidas, ja usein on tärkeää saattaa uusin tieto nopeasti yleiseen käyttöön. Lisäksi tieteellisissä lehdissä julkaistaan myös pääkirjoituksia, uutisia, kirja-arvosteluja, kommentteja yms. tekstiä, jota ei ole vertaisarvioitu.
  • Lähdeluettelo on yksi tieteellisen ja luotettavan artikkelin tunnusmerkeistä. Joidenkin tietokantojen viitteissä on mukana myös artikkelin lähdeluettelo, josta voit päätellä paljon, vaikka et itse artikkelia kokotekstinä saisikaan käsiisi.

 

Tieteellinen vai populaari lehti?

Tieteellinen lehti Populaari lehti
Referee l. peer review-menettely on ei
Artikkelien pituus ja kattavuus perusteellisuus, syvällisyys,
raportoi tutkimustuloksia
yleiskatsauksia, lyhyempiä kuin tieteellisessä lehdessä
Tekijä alan asiantuntija toimittaja
Kieli tieteenalan ”jargon” yleiskieli
Rakenne usein määrämuotoinen ei määrättyä muotoa
Viittaukset, lähdeluettelot lähdeluettelo ja viittaukset ei lähdeluetteloa eikä viittauksia
Kuvitus taulukot, kaaviot yms värikuvat, valokuvat, mainokset…
Ilmestymistiheys esim. 4-6 krt/v tai 1krt/kk useammin kuin tieteellinen lehti (ei erotteleva ominaisuus)
Kohderyhmä ”shcolars”/”professionals” ”general public”/”professionals”
Esimerkkejä Ecology,  Oecologia,
Global Change Biology
Nature, Trends in Ecology & Evolution jne.
National Geographic,
Koiramme, Luomulehti…

 

Julkaisufoorumi (JUFO) on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä Suomessa. Senkin avulla voi tarkastella julkaisujen painoarvoa.

Julkaisufoorumi-luokituksen haku (JUFO)

Viittaustietokannat (Science Citation Index, Scopus) laskevat, paljonko niiden artikkeleihin on viitattu muissa artikkeleissa. Tältä pohjalta on arvioitu lehtien arvostusta ja vaikuttavuutta. Journal Citation Reports -tietokanta laskee tältä pohjalta tieteellisille lehdille vaikuttavuuskertoimet (impact factor), joita voidaan vertailla kunkin tieteenalan sisällä.

Julkaisun ikä / tuoreus

Järkevä vuosirajaus riippuu aiheesta ja alasta.

Usein kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman tuoreista aineistoista. Uudet tutkimustulokset kuitenkin kertyvät vanhojen päälle. Sikäli myös lähdeluetteloiden läpikäyminen on hyödyllistä. Klassikot eivät vanhene.

Tietokantojen tulokset voi lajitella uusimmasta vanhimpaan, joten aikarajaus ei haussa ole välttämätön.

 

Aineiston saatavuus

Paljonko aikaa ja rahaa on käytettävissä? Jos aineisto ei ole saatavissa omassa kirjastossasi painettuna tai elektronisena, kaukopalvelu välittää maksusta lainoja ja kopioita muualta.

Toki pääasiallinen arvioinnin ja valinnan peruste pitäisi olla jokin muu kuin saatavuus. Paljonko resursseja on tarpeen käyttää, määrittyy paljolti siitä, minkä tasoista ja laajuista tieteellistä työtä ollaan tekemässä.

 

Nettilähteiden valintaperusteita

Samoja arviointiperiaatteita voidaan soveltaa sekä painetuille että elektronisille lähteille, mutta erityisesti avoimen Internetin aineistoon on suhtauduttava kriittisesti.

Arvioitavia näkökulmia ovat esim.

  • luotettavuus
  • tavoitteet ja kohderyhmä
  • tekijän/tiedontuottajan/julkaisijan/kustantajan tausta (asiantuntemus)
  • onko informaatio suodatettu/arvioitu?
  • paikkansapitävyys
  • puolueettomuus
  • tuoreus, ajantasaisuus, lähteen ikä
  • kattavuus

Katso nettilähteistä ensiksi sivun osoitetta, tekijän tietoja, lähteitä, julkaisupäivämäärää. Näilläkin voidaan tosin huijata, joten sisältö kuitenkin ratkaisee viime kädessä. Kokeile esim. tuottaa tieteellinen julkaisu osoitteessa

https://pdos.csail.mit.edu/archive/scigen/

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Tieteellinen huijaus  https://journal.fi/tt/article/view/56812/18925

Yle-uutinen tiedetoimittajien kongressista https://yle.fi/uutiset/3-6702598
Taloussanomien puppugeneraattoriuutinen http://www.is.fi/digitoday/art-2000001773037.html