2.1 Tiedonhaun aihe ja käsitteet

Tiedonhakua varten on tarpeen määritellä tutkimuksen aihe selkeästi. Luonnontieteissä tämä onnistuu usein melko helposti.

Hakuongelma on se kysymys/joukko kysymyksiä, johon etsitään vastausta tieteellisistä julkaisuista, kirjallisuudesta.

Hakuongelmasta tunnistetaan sen kannalta keskeiset käsitteet.

Käsitteiden määrittely on olennaista sekä tiedonhaun, että koko tutkimusprosessin ja kirjoittamisen kannalta.
Käsitteiden avulla jäsennetään ja luokitellaan maailmaa. Käsite on yksittäinen olio tai asia, kuten ilmiö, teko, esine, tapahtuma. Käsitehierarkian avulla esitetään käsitteiden suhteet toisiin käsitteisiin.

Esimerkkejä käsitteiden suhteista:

Synonyymit: periphyton, perifyton, päällyskasvusto
Rinnakkaiset käsitteet: aineiden kierto, ravinnekierto
Lyhenteet ja täydelliset käsitteet vaihtoehtoina: polymeraasiketjureaktio, PCR, polymerase chain reaction
Laajemmat ja suppeammat käsitteet: biotekniikka, geenitekniikka, geenien siirto
Muuten asiaan liittyvät käsitteet (assosiaatiosuhteet): ilmaston lämpeneminen, ilmastonmuutokset, kasvihuoneilmiö, hiilidioksidi, hiilinielut
Tiedonhaussa määritellään kunkin hakuongelman kohdalla erikseen, kuinka käsitteet suhteutuvat toisiinsa.

  • Riippuvuussuhteessa jokin käsite vaikuttaa jollain tavoin toiseen käsitteeseen tai on siitä riippuvainen. Tiedonhaussa rajataan hakua näiden käsitteiden avulla.
  • Rinnasteiset suhteet ovat “jokin näistä” -suhteita, usein näille voidaan määrittää jokin yläkäsite, joka jakaantuu erilaisiin alakäsitteisiin.

 

ESIMERKKI 1.

Aihe: Oksaisuus sekä sydänpuun osuus korpikuusikoissa

Käsitteet: oksaisuus, sydänpuu, korpi, kuusi

Oksaisuus ja sydänpuuosuus voidaan molemmat liittää samaan yläkäsitteeseen ‘tekniset ominaisuudet’. Ne ovat siis rinnasteiset suhteet. Tarkastelu rajataan käsittelemään vain kuusipuita, jotka kasvavat korpisoilla. Nämä ovat rajaavia suhteita.

 

ESIMERKKI 2.

Aihe: Alusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan

Käsitteet: hapetus, järvet, pienuus, alusvesi, humus, syvänteet, pohjaeläimistö

Keskeisimmät käsitteet: hapetus, järvet, pohjaeläimistö

Suhteet: Toiminnan, hapetuksen, kohteena ovat järvet, niissä tarkemmin alusvesi. Järviä määrittävät koko eli pienuus ja humuspitoisuus, ne ovat siis rajaavia käsitteitä. Eläimistöä rajaavia käsitteitä ovat pohja ja syvänteet.

 

Suosittu väline tarkasteltavien asioiden ja niiden välisten suhteiden hahmotteluun on käsitekartta.

Esimerkkinä käsitekartta maankamaran koostumukseen liittyvistä käsitteistä::

kasitekartta

Muita esimerkkejä:

https://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/

Epämääräisemmin asioita voi hahmotella visuaalisesti ja ideoida myös henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetulla miellekartalla (mind map).

Esimerkkejä miellekartasta:

http://www.helsinki.fi/biosci/biopop/virtuaalimetsa/miellekartat.html

https://marmater257.wordpress.com/2013/02/07/happiness-and-healthy-living/

Käsitteiden hahmottelu onnistuu myös yksinkertaisesti listaamalla niitä ranskalaisin viivoin.

Työskennellä voi eri tavoin mieltymystensä mukaan, mutta käsitteet kannattaa määritellä aluksi hyvin pelkistettyinä.

 

KOKOA, RAJAA, YHDISTELE, VERTAILE

On tarpeellista hahmottaa, millaisia eri tietoja tutkimuksessa voisi käyttää hyväksi, ja millaiset palaset olisivat hyödyllisiä kokonaisuuden kannalta. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on osa tutkimusta.

Tutkimusta tehtäessä käytetyt käsitteet on pystyttävä määrittelemään yksiselitteisesti. Tiedonhaussa ilmaistaan aiheen kannalta keskeiset käsitteet.

Tutkimukseen tarvitaan aina taustatietoja aiheesta myös laajemmassa kontekstissa: mihin asiayhteyteen tai aihekokonaisuuteen aihe liittyy, ja millaisia tutkimusongelmia aiheen piirissä on aikaisemmin käsitelty. On tärkeää selvittää myös, mitä aiheesta ei vielä tiedetä.

Aihetta jäsentämällä ja tutkimusongelmaa tarkentamalla hahmottuu oma ymmärrys siitä, mitä omalla tutkimuksella halutaan osoittaa, ja mitä asioita halutaan tietää.
Mitä tarkemmin pystyt rajaamaan aiheesi, sitä helpompaa on tiedonhaku. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Seuraavien seikkojen pohtiminen helpottaa aiheen määrittelyä, jäsentelyä ja rajaamista:

  • Mikä on aiheeni/tehtävän otsikko?
  • Mikä on aiheen kannalta oleellista tai tärkeää?
  • Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
  • Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
  • Aiheen pääkysymykset ja mahdolliset alakysymykset
  • Millaisesta näkökulmasta aihetta tarkastellaan – eri teoriat, koulukunnat, muut tieteenalat
  • Kuinka laajasti aihetta tarkastellaan, paljonko tietoa tarvitaan

Tietoa voi joutua hakemaan myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä ym.

ESIMERKKI 1.

Etsitään taustatietoja tutkimukseen, jossa on tarkoitus selvittää, miten pakkaskestävyys periytyy pajuilla. Koska kyseessä ovat taustatiedot, käyttökelpoisia ovat tiedot, joissa kerrotaan:

* mitä tarkoittaa puiden pakkaskestävyys
* kuinka pakkasenkestäviä pajut, erityisesti tutkimuksessa käytetyt pajulajit ovat
* kuinka pakkaskestävyyttä mitataan
* tietoa pajujen biologiasta ja genetiikasta yleensä
* yleistietoja tutkimuksessa käytettävistä pajulajeista
* pakkaskestävyyden perinnöllisyydestä puuvartisilla kasveilla
* kuinka ominaisuudet yleensä periytyvät kasveilla, ja miten sitä tutkitaan

 

ESIMERKKI 2.

Etsitään taustatietoja tutkimukseen, jossa on kyselytutkimuksen avulla tarkoitus selvittää, millainen on erämaa kaupunkilaisnuorten kokemuksissa ja mielikuvissa.                                                                                                          Tiedonhakuaiheita:                                                                                                                            – onko juuri tätä aihetta, tästä näkökulmasta aiemmin tutkittu
– mikä on erämaa, miten eri tavoin sen voi määritellä (luonnontieteellinen /              kulttuurinen / yksilöiden määritelmä)
– ympäristön kokemisen psykologiaa
– ihminen-luonto -suhde
– kuinka usein ja ketkä erämaassa retkeilevät/liikkuvat ylipäänsä
– millaisia ovat ne nuoret, jotka retkeilevät; millaisia ne, joilla ei ole omaa kokemusta erämaasta
– tietoa tutkimusmenetelmistä
– tilastoja