{"id":582,"date":"2025-12-19T19:39:49","date_gmt":"2025-12-19T17:39:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?p=582"},"modified":"2025-12-19T19:39:50","modified_gmt":"2025-12-19T17:39:50","slug":"mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta?"},"content":{"rendered":"\n

Sosiaalipsykologian historiassa ihmisen sosiaalisuuden pohdinta on ollut keskeinen kysymys. Melkein kaikkien sosiaalipsykologian oppikirjojen alussa todetaan sosiaalisuuden olevan t\u00e4rke\u00e4 puoli ihmisen toiminnan selitt\u00e4misess\u00e4, vaikka itse kysymyst\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avata sen laajemmin. Diskursiivisen k\u00e4\u00e4nteen aikana pohdinta kielen merkityksest\u00e4 avaisi uudenlaisen n\u00e4kemyksen ihmisen sosiaalisuuteen korostamalla vuorovaikutuksen ja kielellisten merkitysten roolia.  Kehityksellisesti t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 ihmisen sosiaalisuuden kannalta on esimerkiksi se, mik\u00e4 on biologisten tekij\u00f6iden ja ymp\u00e4rist\u00f6n suhde tai mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tarkoitetaan ihmisen toimijuudella (eng. agency<\/bdo><\/em>). Kehityspsykologisessa tutkimuksessa ja evoluutiopsykologisessa tarkastelussa t\u00e4rke\u00e4 teema on ollut my\u00f6s vuosikymmenien ajan kysymys siit\u00e4, millainen rooli kulttuurilla ja yhteiskunnallisilla tekij\u00f6ill\u00e4 on ihmisen kasvussa ja kehityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina on pohdittu my\u00f6s sit\u00e4, olisiko aika p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ihmisen kehityksellist\u00e4 tarkastelua ja tuoda t\u00e4m\u00e4 tutkimus uuteen vaiheeseen. T\u00e4llaisen avauksen on tehnyt esimerkiksi amerikkalainen kehityspsykologi Michael Tomasello, joka on kehitellyt Jean Piaget\u2019n yksil\u00f6toimijaa painottavasta ja L. S. Vygotskin sosiokulttuurisesta n\u00e4kemyksest\u00e4 eroavaa neovygotskilaista k\u00e4sityst\u00e4 ihmisen ontogeneesiksest\u00e4 eli evoluutiohistoriallisesta kehityksest\u00e4. Tomasello tunnetaan ennen kaikkea pienten lasten kehityksen ja ihmisapinoita koskevista tutkimuksistaan. Olennainen ero Tomasellon mukaan ihmisen kohdalla on se, ett\u00e4 18\u201324 kuukauden ik\u00e4iset lapset kykenev\u00e4t jo osallistumaan vanhempiensa kanssa yhteiseen toimintaan, jossa mielet on suunnattu samaan asiaan, kuten leikkiin tai lastenohjelmien seuraamiseen televisiosta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyky\u00e4 kollektiiviseen tai jaettuun intentionaalisuuteen. Intentionaalisuudella tarkoitetaan mielen suuntaamista ulkoiseen objektiin tai asiantilaan. Kollektiivinen intentionaalisuus tarkoittaa siten toimintaa, ajattelua tai tuntemista, jossa useat yksil\u00f6t suuntaavat mielens\u00e4 samaan asiaan, toimivat yhdess\u00e4 yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamisen eteen ja neuvottelevat yhteisest\u00e4 toiminnasta. Kollektiivisen intentionaalisuuden tutkimuksen kannalta t\u00e4rke\u00e4 tutkija on ollut muutama vuosi sitten edesmennyt suomalainen filosofi ja sosiaalipsykologian teoreettisista kysymyksist\u00e4 lukuisia teoksia kirjoittanut Raimo Tuomela (1940\u20132020), jonka ajattelu on my\u00f6s vaikuttanut Tomasellon n\u00e4kemyksiin. Tuomelan keskeinen v\u00e4ite on, ett\u00e4 sosiaalisesta maailmasta puhuttaessa on huomioitava ryhm\u00e4t itsen\u00e4isin\u00e4 toimijoina, eik\u00e4 ryhmien toimintaa voida palauttaa yksil\u00f6psykologiaan tai erillisten yksil\u00f6iden toimintaan, joskin ryhm\u00e4t ovat olemassa vain yksil\u00f6toimijoiden kautta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6kulmia kollektiiviseen intentionaalisuuteen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tuomela tunnetaan erityisesti sosiaalisen toiminnan, yhteistoiminnan ja yhteisten tekojen filosofisesta tutkimuksesta. H\u00e4n ei ollut ensimm\u00e4inen, joka aloitti keskustelun kollektiivisen intentionaalisuuden merkityksest\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 asiaa tarkastelleena mainitaan tavallisesti filosofi John Searle, joka tunnetaan my\u00f6s sosiaalisen ontologian eli sosiaalisen maailman rakentumisen tarkastelijana. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa on kehittynyt kollektiivisen intentionaalisuuden tutkimuksessa. Tutkimusalue tarkastelee monipuolisesti kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, miten sosiaalinen maailma tuotetaan, miten yhteinen toiminta on mahdollista ja mik\u00e4 rooli kollektiivisella hyv\u00e4ksynn\u00e4ll\u00e4 on esimerkiksi yhteisten uskomusten rakentumisessa.  Tuomelan tutkimukset sosiaalisten ryhmien toiminnasta ja kollektiivisen intentionaalisuuden teemoista sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t k\u00e4sitteellisesti hyvin monipuolisia, tarkkoja ja yksityiskohtaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 ryhmill\u00e4 tarkoitetaan, miten ryhmien toimintaa voidaan sis\u00e4ll\u00f6llisesti analysoida tai mik\u00e4 on yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4toiminnan ero.<\/p>\n\n\n\n

Miksi kollektiivisen intentionaalisuuden tarkastelua voisi pit\u00e4\u00e4 keskeisen\u00e4 sosiaalipsykologialle? Kysymykseen on helppo antaa vastaus: kuten ihmisen kehityst\u00e4 tarkastellut Tomasello, min\u00e4- ja me-aikomusten kautta ryhm\u00e4n toimintaa monipuolisesti tarkastellut Tuomela tai vaikkapa sosiaalisia ryhmi\u00e4 itsen\u00e4isin\u00e4 monisubjekteina (eng. plural subject theory<\/bdo><\/em>) eritellyt Margaret Gilbert painottavat kaikki sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen erottaa muista lajeista nimenomaan kyky kollektiiviseen intentionaalisuuteen, joka on samalla piirre, jota ei voi palauttaa yksil\u00f6psykologiaan. T\u00e4m\u00e4 kyky tai taipumus tekee meist\u00e4 poikkeuksellisia olentoja. Siin\u00e4 miss\u00e4 muut el\u00e4imet kykenev\u00e4t kyll\u00e4 muodostamaan sosiaalisia ryhmi\u00e4 ja toimimaan yhdess\u00e4, nimenomaan ihmisen kohdalla kyky yhteistoimintaan ja yhteisten aikomusten, uskomusten tai tunteiden muodostamiseen on pidemm\u00e4lle kehittynyt. Kuten Tomasello teoksessaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, esimerkiksi isot apinat toimivat kyll\u00e4 ryhmiss\u00e4, mutta enemm\u00e4nkin aina yksil\u00f6in\u00e4 kuin ryhm\u00e4n j\u00e4senin\u00e4 yhteisen me-ajattelun pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

Tuomelan tuotannosta ei ole juuri kirjoitettu sosiaalipsykologian oppikirjoissa, eik\u00e4 edes sosiaalipsykologisia teorioita koskevissa artikkeleissa tai teoksissa. H\u00e4nen toimintafilosofinen pohdintansa sosiaalista ryhmist\u00e4, min\u00e4- ja me-ajattelun eroista (eng. I- and we-mood<\/bdo>)<\/em> tai ryhm\u00e4toiminnasta koskevat silti joka tapauksessa sosiaalipsykologian ydinkysymyksi\u00e4. N\u00e4kemysten ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 on vaikeuttanut varmasti Tuomelan tekninen, hienojakoinen ja tarkka esitystapa, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avaudu yhdell\u00e4 lukemisella. Esimerkiksi toiminnan jaetun tai kollektiivisen intentionaalisuuden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 Tuomela k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useampia ehtoja, mitk\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ryhm\u00e4n toimintaa tietyiss\u00e4 konkreettisessa tilanteessa ajallisesti. T\u00e4llainen abstrakti ja kuivahko tekninen k\u00e4sitem\u00e4\u00e4rittely, joka on Tuomelan tuotannolle tyypillist\u00e4, saattaa karkottaa suurimman osan lukijoista, vaikka he ovat p\u00e4\u00e4sseet lukemisessaan vasta alkuun.<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelun merkitys sosiaalipsykologialle<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mit\u00e4 kollektiivisen intentionaalisuuden tarkastelu voisi sitten tarjota nykysosiaalipsykologialle? Filosofinen k\u00e4siteanalyysi ei tuota empiirisi\u00e4 tuloksia, mutta filosofinen tapa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteellisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 auttaa hahmottamaan erilaisten k\u00e4sitysten k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta ja toimivuutta. Kollektiivisen intentionaalisuuden tutkimuksen pohjana on kuitenkin laaja aikaisempi tutkimus, jota erityisesti Tomasello on tehnyt paljon ja jota h\u00e4n my\u00f6s esittelee laajassa kirjassaan. Kollektiivisen intentionaalisuuden tutkimus voisi tarjota uusia k\u00e4sitteit\u00e4 j\u00e4sent\u00e4\u00e4 sosiaalisten ryhmien toimintaa intentionaalisuuden luonnetta (heikko vs. vahva), me-aikomusten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja hyv\u00e4ksymist\u00e4, kollektiivisten ilmi\u00f6iden psykologiaa tai vaikkapa sit\u00e4, mik\u00e4 merkitys yhteisill\u00e4 vastavuoroisilla sopimuksilla on ryhmien toiminnassa. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 filosofinen tutkimus voi t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ja tarkentaa n\u00e4kemyst\u00e4 sosiaalista ryhmist\u00e4 ja niiden toiminnasta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ysin uusi asia ryhm\u00e4tasoisten me-toiminnan tai me-suhtautumisen tarkastelu ei ole ollut sosiaalitieteiden perinteess\u00e4, vaikka kollektiivisen intentionaalisuuden tutkijat eiv\u00e4t k\u00e4sittele usein lainkaan pragmatismin perinnett\u00e4 tai fenomenologista sosiologiaa, joiden piiriss\u00e4 on k\u00e4sitelty nimenomaan yksil\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 dyadisia suhteita, toisiin suuntautumista tai ryhm\u00e4ss\u00e4 toimimista. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistavat eroavat k\u00e4sitteilt\u00e4\u00e4n analyyttisen filosofian perinteess\u00e4 kehittyneest\u00e4 kollektiivisen intentionaalisuuden tutkimuksesta. Mik\u00e4\u00e4n ei sin\u00e4ns\u00e4 est\u00e4 kuitenkaan sit\u00e4, ett\u00e4 kollektiivisen intentionaalisuuden tarkastelussa otettaisiin huomioon my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 perinteet. Esimerkiksi Alfred Sch\u00fctzin ajatukset laajentavat kollektiivisen intentionaalisuuden tarkastelua aikaulottuvuuden my\u00f6t\u00e4. Pragmatismin perinteess\u00e4 yksil\u00f6-ryhm\u00e4-ulottuvuus on puolestaan joustava jatkumo, kuten G. H. Meadin tuotannossa.<\/p>\n\n\n\n

Margaret Gilbertin usein k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 esimerkki jaetusta intentionaalisuudesta on kahden yksil\u00f6n v\u00e4linen p\u00e4\u00e4t\u00f6s l\u00e4hte\u00e4 yhdess\u00e4 k\u00e4velylle puistoon, jota on pit\u00e4\u00e4 sosiaalisuuden paradigmaattisena ilmi\u00f6n\u00e4. Dyadisen sopimisen ja yhteisen aikomisen analyysi\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 siin\u00e4 suhteessa t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 avautuu n\u00e4k\u00f6kulma monimutkaisempien ryhm\u00e4ilmi\u00f6iden tarkasteluun. Kuten filosofi Kirk Ludwig on osuvasti todennut kollektiivisesta intentionaalisuudesta: \u201dJokainen sosiaalinen instituutio, suhde, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tai vuorovaikutus perustuu yksil\u00f6ist\u00e4 muodostuvien ryhmien kykyyn ottaa osa erilaisiin \u200b\u200bkollektiivisen intentionaalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muotoihin. Sosiaalisen perustavanlaatuinen ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kollektiivisen toimijuuden luonteesta ja siit\u00e4, miten sosiaalisen maailman eri osa-alueet perustuvat siihen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Pekka Kuusela<\/a>, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n

Valokuva<\/strong>: Roine Piirainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

Gilbert, M. (2014). Joint commitment. How we make the social world. Oxford University Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Oittinen, V. (2019). Kunnianhimoinen teoria ihmisen synnyst\u00e4. Tieteess\u00e4 tapahtuu, 37(4), 69-71.<\/p>\n\n\n\n

Ludwig, K. (2016). From individual to plural agency: Collective action: Volume 1 (Vol. 1). Oxford University Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tomasello, M. (2019). Becoming human: A theory of ontogeny. Belknap Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tuomela, R. (1995). The importance of us. Stanford University Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tuomela, R. (2002). The philosophy of social practices: A collective acceptance view. Cambridge University Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tuomela, R. (2007). The philosophy of sociality: The shared point of view. Oxford University Press. Tuomela, Raimo (2013). Social ontology: Collective intentionality and group agents. Oxford University<\/bdo><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalipsykologian historiassa ihmisen sosiaalisuuden pohdinta on ollut keskeinen kysymys. Melkein kaikkien sosiaalipsykologian oppikirjojen alussa todetaan sosiaalisuuden olevan t\u00e4rke\u00e4 puoli ihmisen toiminnan selitt\u00e4misess\u00e4, vaikka itse kysymyst\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avata sen laajemmin. Diskursiivisen k\u00e4\u00e4nteen aikana pohdinta kielen merkityksest\u00e4 avaisi uudenlaisen n\u00e4kemyksen ihmisen sosiaalisuuteen korostamalla vuorovaikutuksen ja kielellisten merkitysten roolia.  Kehityksellisesti t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 ihmisen sosiaalisuuden kannalta on esimerkiksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":714,"featured_media":584,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[70,73,72],"class_list":["post-582","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-sosiaalisuus","tag-toiminta","tag-yhteistoiminta"],"acf":[],"yoast_head":"\nMik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta? - Suhteellista<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta? - Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sosiaalipsykologian historiassa ihmisen sosiaalisuuden pohdinta on ollut keskeinen kysymys. Melkein kaikkien sosiaalipsykologian oppikirjojen alussa todetaan sosiaalisuuden olevan t\u00e4rke\u00e4 puoli ihmisen toiminnan selitt\u00e4misess\u00e4, vaikka itse kysymyst\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avata sen laajemmin. Diskursiivisen k\u00e4\u00e4nteen aikana pohdinta kielen merkityksest\u00e4 avaisi uudenlaisen n\u00e4kemyksen ihmisen sosiaalisuuteen korostamalla vuorovaikutuksen ja kielellisten merkitysten roolia.  Kehityksellisesti t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 ihmisen sosiaalisuuden kannalta on esimerkiksi […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-12-19T17:39:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-12-19T17:39:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1713\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"saralii\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"saralii\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\"},\"author\":{\"name\":\"saralii\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"headline\":\"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta?\",\"datePublished\":\"2025-12-19T17:39:49+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-19T17:39:50+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\"},\"wordCount\":1151,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg\",\"keywords\":[\"sosiaalisuus\",\"toiminta\",\"yhteistoiminta\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\",\"name\":\"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta? - Suhteellista\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg\",\"datePublished\":\"2025-12-19T17:39:49+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-19T17:39:50+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1713},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\",\"name\":\"Suhteellista\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\",\"name\":\"saralii\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"saralii\"},\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta? - Suhteellista","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta? - Suhteellista","og_description":"Sosiaalipsykologian historiassa ihmisen sosiaalisuuden pohdinta on ollut keskeinen kysymys. Melkein kaikkien sosiaalipsykologian oppikirjojen alussa todetaan sosiaalisuuden olevan t\u00e4rke\u00e4 puoli ihmisen toiminnan selitt\u00e4misess\u00e4, vaikka itse kysymyst\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avata sen laajemmin. Diskursiivisen k\u00e4\u00e4nteen aikana pohdinta kielen merkityksest\u00e4 avaisi uudenlaisen n\u00e4kemyksen ihmisen sosiaalisuuteen korostamalla vuorovaikutuksen ja kielellisten merkitysten roolia.  Kehityksellisesti t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4 ihmisen sosiaalisuuden kannalta on esimerkiksi […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/","og_site_name":"Suhteellista","article_published_time":"2025-12-19T17:39:49+00:00","article_modified_time":"2025-12-19T17:39:50+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1713,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"saralii","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"saralii","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/"},"author":{"name":"saralii","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"headline":"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta?","datePublished":"2025-12-19T17:39:49+00:00","dateModified":"2025-12-19T17:39:50+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/"},"wordCount":1151,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg","keywords":["sosiaalisuus","toiminta","yhteistoiminta"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/","name":"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta? - Suhteellista","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg","datePublished":"2025-12-19T17:39:49+00:00","dateModified":"2025-12-19T17:39:50+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/12\/puisto-kuvia-suomesta-roine-piirainen-scaled-1.jpg","width":2560,"height":1713},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/12\/19\/mika-erottaa-meidat-muista-elainlajeista-kykyjemme-tai-toimintamme-osalta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mik\u00e4 erottaa meid\u00e4t muista el\u00e4inlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/","name":"Suhteellista","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd","name":"saralii","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","caption":"saralii"},"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/582","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/users\/714"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=582"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/582\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":585,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/582\/revisions\/585"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media\/584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=582"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=582"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=582"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}