{"id":569,"date":"2025-10-30T10:48:36","date_gmt":"2025-10-30T08:48:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?p=569"},"modified":"2025-10-30T11:11:15","modified_gmt":"2025-10-30T09:11:15","slug":"tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/","title":{"rendered":"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi"},"content":{"rendered":"\n

Kysymys ihmisen perustarpeista ja toiminnan motivaatiosta on askarruttanut psykologisten tieteiden edustajia jo yli vuosisadan ajan. Tarve ja motivaatio k\u00e4sittein\u00e4 liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa, mutta niit\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 eri tavoin. Tarve tarkoittaa puutetta tai tilaa, joka vaatii t\u00e4yttymist\u00e4. Se voi olla biologinen (n\u00e4lk\u00e4, jano), psykologinen (autonomia, itsetunto) tai sosiaalinen (kuuluvuuden tunne). Motivaatio puolestaan on tila, joka kanavoi energiaa ja ohjaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 kohti tarpeen tyydytyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Koulukuntaeroja on synnytt\u00e4nyt pohdinta siit\u00e4, olisiko ihmisen toiminnasta l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 jokin kaiken takana oleva perustarve, josta kaiken toiminnan perusta voidaan johtaa. Esimerkiksi Sigmund Freudin psykoanalyysissa vastausta haettiin seksuaalisuudesta, libidosta, el\u00e4m\u00e4\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4n\u00e4 voimana ja tarpeena. Sittemmin erilaisia tarveteorioita ja -malleja on kehitetty lukuisia.<\/p>\n\n\n\n

Teoriaa tarpeista ja perusmotiiveista<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tunnettuja tarveteorioita ovat esimerkiksi Abraham Maslowin<\/bdo><\/strong> humanistisen psykologian alaan kuuluva tarvehierarkia, jossa tarpeet j\u00e4rjestyv\u00e4t hierarkkisesti fysiologisista itsens\u00e4 toteuttamiseen. Tarpeiden tyydyttyminen vapauttaa motivaation siirtym\u00e4\u00e4n seuraavalle tasolle. N\u00e4it\u00e4 tarpeita Maslowin mallissa ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuus, yhteenkuuluvuus, arvostus ja itsens\u00e4 toteuttaminen.<\/p>\n\n\n\n

Maslowin usein pyramidin muotoon visualisoitu malli on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n populaarikulttuuriin, mutta sit\u00e4 on my\u00f6s kritisoitu varsin paljon esimerkiksi sen suhteen, onko ihmisen toiminta aina hierarkkista tarpeiden suhteen. Toisekseen sit\u00e4 on kritisoitu yksil\u00f6keskeisest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, joka ei esimerkiksi huomioi sosiaalipsykologian korostamia ihmis- ja ryhm\u00e4suhteita. Evolutiivisesti orientoitunut sosiaalipsykologi Douglas Kenrick<\/bdo><\/strong> onkin tehnyt kommentiksi Maslowille oman hierarkkisen mallinsa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Nykyiset tarveteoriat pyrkiv\u00e4t lyhyempiin ja yleistett\u00e4v\u00e4mpiin listauksiin \u2013 yleens\u00e4 kolmesta viiteen perustarpeeseen. N\u00e4in pyrit\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisuus ja empiirinen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuus. Sosiaalipsykologeille tunnettuja nykymalleja ovat esimerkiksi kauhunhallintateoria,Terror Management Theory<\/bdo><\/em><\/strong><\/a> (TMT). T\u00e4ss\u00e4 antropologi Ernst Beckerin<\/strong><\/a> <\/bdo>kirjoista innostuksensa saaneessa kokeellisen sosiaalipsykologian teoriassa ihmisen tietoisuus kuolevaisuudesta luo tarpeen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 ja itsetuntoa. Motivaatio rakentaa ahdistuspuskureita kulttuuristen symbolien ja ryhm\u00e4j\u00e4senyyksien avulla toimii puolustusmekanismina kuolemanpelkoa vastaan. T\u00e4ll\u00f6in kulttuuriset uskomukset omasta sis\u00e4ryhm\u00e4st\u00e4 esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t eksistentiaalista kuolemaan liittyv\u00e4\u00e4 ahdistusta. Yhdysvalloissa kyseinen teoria on saanut paljon jalansijaa sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa ja sen piiriss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n hyvin paljon kokeellista empiirist\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

John Bowlby<\/bdo>n kehitt\u00e4m\u00e4 kiintymyssuhdeteoria<\/strong><\/a> on olennainen osa Kuopion sosiaalipsykologian historiaa. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin etenkin 1990-luvulla paljon tutkimuksen taustateoriana. Teorian mukaan syntyess\u00e4\u00e4n avuttomalle ihmislapselle ovat hoitajaan muodostuvat kiintymyssuhteet perustarve, joka synnytt\u00e4\u00e4 turvallisen yhteyden muihin ihmisiin ja mahdollistaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n todellisuuden tutkimisen ja oppimisen siin\u00e4. Lapsen turvallinen kiintymyssuhde tukee my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 autonomiaa.<\/p>\n\n\n\n

Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteoria<\/strong><\/a> (Self-Determination Theory<\/bdo><\/em>) on nykyisess\u00e4 suomalaisessa tutkimuksessa paljon k\u00e4ytetty taustateoria esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja terveyden edist\u00e4misen konteksteissa. Sen voisi kiteytt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemykseksi siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen hyvinvointi perustuu kolmen psykologisen perustarpeen tyydytykseen: autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. N\u00e4iden tarpeiden tyydytt\u00e4minen vahvistaa sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota ja puute vastaavasti heikent\u00e4\u00e4 hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Mainita voi viel\u00e4 sosiaalipsykologi Susan Fisken<\/bdo><\/a> sosiaalisten ydinmotiivien<\/strong> mallin (Core Social Motives<\/bdo>) eli BUC(K)ET<\/strong> mallin (belonging, understanding, controlling, enhancing self, trusting<\/bdo><\/em>), jossa korostuu ihmisen sosiaalisen yhteis\u00f6n merkitys toiminnalle ja hyvinvoinnille. Perusmotiiveja ovat siis kuuluminen, ymm\u00e4rt\u00e4minen, kontrollointi, kehittyminen ja luottamus osana sosiaalisia ihmissuhteita.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalinen arvo keskeisen\u00e4 motiivina<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Arie W. Kruglanski<\/strong><\/a> on Puolassa syntynyt yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka tunnetaan merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n motivaation, kognition ja sosiaalisten prosessien alalla. H\u00e4n toimii professorina Marylandin yliopistossa ja johtaa siell\u00e4 motivaation kognitiolaboratoriota. Suomalaisille Kruglanski voi olla tuttu monien sosiaalipsykologian k\u00e4si- ja oppikirjojen kannesta toimittajana ja kirjoittajana.<\/p>\n\n\n\n

Esittelen t\u00e4ss\u00e4 lyhyesti h\u00e4nen yhteisty\u00f6kumppaneidensa kanssa viime vuosina esiin nostamiaan k\u00e4sitteit\u00e4, joilla h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4 ihmisen sosiaalisen toiminnan perusmotivaatiota. Kruglanskin n\u00e4kemyksess\u00e4 sosiaalipsykologiset ilmi\u00f6t ovat pitk\u00e4lti palautettavissa ihmisen perustarpeeseen tulla n\u00e4hdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi. T\u00e4t\u00e4 yksinkertaista mutta syv\u00e4sti inhimillist\u00e4 kokemusta kuvaavat k\u00e4sitteet mattering<\/bdo> <\/strong>(merkityksellisyys toisten silmiss\u00e4) ja significance<\/bdo><\/strong> (kokemus omasta t\u00e4rkeydest\u00e4 ja sosiaalisesta arvosta). Kruglanski esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole vain psykologisia mielentiloja, vaan perustavia ihmisyyden rakennuspalikoita \u2013 yht\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kuin ravinto tai hengitysilma.<\/p>\n\n\n\n

Kruglanskin mukaan halu tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi (the quest for significance and mattering<\/bdo><\/em>, QSM) on universaali motivaatiovoima, joka selitt\u00e4\u00e4 laajan kirjon ilmi\u00f6it\u00e4: masennuksesta ja syrj\u00e4ytymisest\u00e4 vapaaehtoisuuteen, yhteis\u00f6llisyyteen ja jopa poliittisiin vallankumouksiin. Ihminen etsii keinoja kokea, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on arvoa ja ett\u00e4 h\u00e4n voi vaikuttaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. T\u00e4m\u00e4 tarve on yht\u00e4 aikaa yksil\u00f6llinen, sosiaalinen ja moraalinen.<\/p>\n\n\n\n

Konkreettinen esimerkki merkityksellisyyden (mattering<\/bdo><\/em>) voimasta l\u00f6ytyy vapaaehtoisty\u00f6st\u00e4. Vapaaehtoisty\u00f6n tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 yhteis\u00f6n hyv\u00e4ksi toimiminen lis\u00e4\u00e4 kokemusta el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta ja sosiaalisesta yhteydest\u00e4: kun autamme muita, tunnemme sek\u00e4 antavamme ett\u00e4 saavamme arvoa.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen arvon kokemus (significance<\/bdo><\/em>) taas viittaa siihen, ett\u00e4 ihminen kokee omaavansa sosiaalista arvoa, ett\u00e4 h\u00e4n on \u201djoku\u201d muiden silmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarve voi toteutua monin tavoin \u2013 joista osa on yhteis\u00f6lle hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja osa jopa vaarallisia. Sosiaalisen arvon menett\u00e4minen \u2013 esimerkiksi ty\u00f6tt\u00f6myyden, n\u00f6yryytyksen tai sosiaalisen syrjinn\u00e4n seurauksena \u2013 voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 merkityksen palauttamisen prosessin. Jos yksil\u00f6ll\u00e4 on vahvoja henkil\u00f6kohtaisia ja sosiaalisia resursseja (itsehillint\u00e4\u00e4, tukea, arvoja), h\u00e4n etsii rakentavia keinoja palauttaa arvokkuuden tunne. Jos n\u00e4m\u00e4 puuttuvat, tuloksena voi olla aggressio, \u00e4\u00e4riajattelu tai itsetuhoisuus.<\/p>\n\n\n\n

Nyky-yhteiskunnassamme my\u00f6s meill\u00e4 yleinen esimerkki on niin sanottu deaths of despair<\/em> -ilmi\u00f6, jossa ty\u00f6tt\u00f6myyden ja taloudellisen ep\u00e4varmuuden kokeneet nuoret miehet ajautuvat masennukseen ja p\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4 \u2013 ei siksi, ettei heill\u00e4 olisi arvoa, vaan koska yhteiskunta ei en\u00e4\u00e4 heijasta sit\u00e4 heille takaisin.<\/p>\n\n\n\n

Kruglanski ja kollegat esitt\u00e4v\u00e4t radikaalin v\u00e4itteen: oikeudenmukaisuuden ydin on merkityksellisyys (mattering<\/bdo><\/em>). Oikeudenmukaisuuden kokemus juontuu perustarpeesta tulla kohdelluksi arvokkaana ihmisen\u00e4. Kun joku j\u00e4\u00e4 vaille t\u00e4t\u00e4, tapahtuu moraalinen v\u00e4\u00e4ryys. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma tuo t\u00e4rke\u00e4n ulottuvuuden yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuskeskusteluun. Sen sijaan, ett\u00e4 kysyisimme, kuka saa mit\u00e4kin, meid\u00e4n tulisi kysy\u00e4, kuka saa kokea olevansa merkityksellinen. Esimerkiksi k\u00f6yhyyden torjunta ei ole vain talouspoliittinen kysymys, vaan my\u00f6s merkityksellisyyden palauttamista \u2013 tapaa sanoa: sin\u00e4 olet osa t\u00e4t\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4. Kyseess\u00e4 on my\u00f6nteisen keskin\u00e4isen arvostuksen kulttuurin rakentaminen. Se on vastakohta kulttuurille, jossa korostetaan yksil\u00f6n oikeutta tulla arvostetuksi oikeutena ilman vastaavaa velvollisuutta arvostaa muita. T\u00e4llainen yksipuolinen \u201dolen oikeutettu\u201d – ajattelu ruokkii narsismia ja kilpailua, kun taas my\u00f6nteinen arvostus luo yhteis\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kruglanski ja kollegat muistuttavat, ett\u00e4 merkityksellisyys (mattering<\/bdo><\/em>) ei ole vain psykologinen kokemus, vaan my\u00f6s sosiaalinen ja poliittinen kysymys. Rakenteellinen eriarvoisuus \u2013 olipa kyse sukupuolesta, etnisyydest\u00e4 tai luokasta \u2013 merkitsee usein eriarvoisuutta ihmisarvon kokemuksessa. Yhteiskunnat, joissa tuloerot ovat pienempi\u00e4, ovat my\u00f6s psykologisesti terveempi\u00e4: ihmiset tuntevat olevansa osa yhteist\u00e4 kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Siksi merkityksellisyyden ja arvostuksen edist\u00e4minen vaatii enemm\u00e4n kuin empatiaa. Se vaatii politiikkaa, joka luo puitteet arvokkuudelle: reiluja ty\u00f6ehtoja, laadukasta koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalista turvaa. N\u00e4iden avulla ihmiset voivat tuntea, ett\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n on merkitys ja ett\u00e4 heit\u00e4 kunnioitetaan \u2013 ei s\u00e4\u00e4list\u00e4, vaan ihmisoikeutena.<\/p>\n\n\n\n

Kruglanskin per\u00e4\u00e4nkuuluttamat sosiaalipsykologisen tarveteorian kannalta keskeiset k\u00e4sitteet merkityksellisyys ja sosiaalisen arvon kokemus muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisarvo ei ole yksityisomaisuutta, vaan yhteist\u00e4 sosiaalista kudosta. Jokainen meist\u00e4 tarvitsee toisten heijastusta tunteakseen olevansa merkityksellinen, ja samalla olemme vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 heijastamme arvoa takaisin.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen perustarpeita koskevat teoriat heijastavat eri n\u00e4kemyksi\u00e4 ihmisen luonteesta. Osa korostaa kasvua, autonomiaa ja itsens\u00e4 toteuttamista (kuten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteoria), kun taas toiset painottavat selviytymist\u00e4 ja puolustautumista (kuten kauhunhallintateoria). Vaikka teoriat eroavat rakenteeltaan ja painotuksiltaan, niill\u00e4 on yhteinen ydin: ihminen tarvitsee sek\u00e4 fyysisi\u00e4 ett\u00e4 psykologisia edellytyksi\u00e4 kukoistaakseen. Tarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on samalla ikkuna motivaatioon \u2013 siihen, miksi toimimme, tavoittelemme ja muutumme. Edesmennyt opettajani ja kollegani Pertti Rautio<\/strong> toisteli usein luennoilla, kuinka \u201dihmist\u00e4 ei voi selitt\u00e4\u00e4, saati ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhdell\u00e4 teorialla<\/em>\u201d. T\u00e4m\u00e4 lienee turvallinen ohjenuora my\u00f6s pohdittaessa ihmisen toiminnan perusmotivaatioita.<\/p>\n\n\n\n

Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Mikko Saastamoinen<\/a>, sosiaalipsykologian yliopisto-opettaja, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n

Valokuva<\/strong>: Harri S\u00e4ynevirta<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

Ahonen, T., Eriksson, P., Kailo, K., Klami, H. T., Koskenvesa, E., Koskiaho, B., Lodenius, S., Nieminen, J., Ojanen, M., Pasternack, A., Ropo, A., Uusikyl\u00e4, K., Valjakka, E., Eskola, A., Kurki, L. (2001). Vapaaehtoisty\u00f6 auttamisena ja oppimisena. Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Case, A., and A. Deaton. (2020). Deaths of Despair and the Future of Capitalism. Princeton University Press.<\/p>\n\n\n\n

Kruglanski, A. W., & Raviv, D. (2025). The quest for significance: harnessing the need that makes the world go round (First edition.). Routledge.<\/p>\n\n\n\n

Kruglanski, A. W., Prilleltensky, I., & Raviv, A. (2025). The Routledge international handbook of human significance and mattering. Routledge.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4tt\u00e4, S., Palmu, I., Hankonen, N., Huhtiniemi, M., Lehtivuori, A., Martela, F., Polet, J., Stenius, M., Sj\u00f6blom, K.& Vasalampi, K. (2023). Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteoria ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi: p\u00e4\u00e4teesit, suomennokset ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten oikaisua. Psykologia, 58(4-6).<\/p>\n\n\n\n

Pittman, T. S., & Zeigler, K. R. (2007). Basic human needs. Teoksessa Arie W. Kruglanski, and E. Tory Higgins (toim.) Social psychology: Handbook of basic principles, 2, 473-489. Guilford.<\/p>\n\n\n\n

Prilleltensky, I., Kruglanski, A. W., & Raviv, A. (2025). The Quest for Significance and Mattering: Epistemic, Moral, and Catalytic Potential. Journal of Community & Applied Social Psychology, 35 (5).<\/p>\n\n\n\n

Wilkinson, R., and K. Pickett. (2018). The Inner Level: How More Equal Societies Reduce Stress, Restore Sanity and Improve Everyone’s Well- Being. Penguin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kysymys ihmisen perustarpeista ja toiminnan motivaatiosta on askarruttanut psykologisten tieteiden edustajia jo yli vuosisadan ajan. Tarve ja motivaatio k\u00e4sittein\u00e4 liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa, mutta niit\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 eri tavoin. Tarve tarkoittaa puutetta tai tilaa, joka vaatii t\u00e4yttymist\u00e4. Se voi olla biologinen (n\u00e4lk\u00e4, jano), psykologinen (autonomia, itsetunto) tai sosiaalinen (kuuluvuuden tunne). Motivaatio puolestaan on tila, joka kanavoi […]<\/p>\n","protected":false},"author":714,"featured_media":570,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[67,64,65,66],"class_list":["post-569","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ihmisarvo","tag-merkityksellisyys","tag-motivaatio","tag-perustarpeet"],"acf":[],"yoast_head":"\nTulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi - Suhteellista<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi - Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kysymys ihmisen perustarpeista ja toiminnan motivaatiosta on askarruttanut psykologisten tieteiden edustajia jo yli vuosisadan ajan. Tarve ja motivaatio k\u00e4sittein\u00e4 liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa, mutta niit\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 eri tavoin. Tarve tarkoittaa puutetta tai tilaa, joka vaatii t\u00e4yttymist\u00e4. Se voi olla biologinen (n\u00e4lk\u00e4, jano), psykologinen (autonomia, itsetunto) tai sosiaalinen (kuuluvuuden tunne). Motivaatio puolestaan on tila, joka kanavoi […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-10-30T08:48:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-10-30T09:11:15+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2048\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1365\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"saralii\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"saralii\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\"},\"author\":{\"name\":\"saralii\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"headline\":\"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi\",\"datePublished\":\"2025-10-30T08:48:36+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-30T09:11:15+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\"},\"wordCount\":1475,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg\",\"keywords\":[\"Ihmisarvo\",\"Merkityksellisyys\",\"Motivaatio\",\"Perustarpeet\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\",\"name\":\"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi - Suhteellista\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg\",\"datePublished\":\"2025-10-30T08:48:36+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-30T09:11:15+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg\",\"width\":2048,\"height\":1365},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\",\"name\":\"Suhteellista\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\",\"name\":\"saralii\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"saralii\"},\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi - Suhteellista","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi - Suhteellista","og_description":"Kysymys ihmisen perustarpeista ja toiminnan motivaatiosta on askarruttanut psykologisten tieteiden edustajia jo yli vuosisadan ajan. Tarve ja motivaatio k\u00e4sittein\u00e4 liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa, mutta niit\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 eri tavoin. Tarve tarkoittaa puutetta tai tilaa, joka vaatii t\u00e4yttymist\u00e4. Se voi olla biologinen (n\u00e4lk\u00e4, jano), psykologinen (autonomia, itsetunto) tai sosiaalinen (kuuluvuuden tunne). Motivaatio puolestaan on tila, joka kanavoi […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/","og_site_name":"Suhteellista","article_published_time":"2025-10-30T08:48:36+00:00","article_modified_time":"2025-10-30T09:11:15+00:00","og_image":[{"width":2048,"height":1365,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"saralii","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"saralii","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/"},"author":{"name":"saralii","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"headline":"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi","datePublished":"2025-10-30T08:48:36+00:00","dateModified":"2025-10-30T09:11:15+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/"},"wordCount":1475,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg","keywords":["Ihmisarvo","Merkityksellisyys","Motivaatio","Perustarpeet"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/","name":"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi - Suhteellista","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg","datePublished":"2025-10-30T08:48:36+00:00","dateModified":"2025-10-30T09:11:15+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/10\/kuvia-suomesta-harri-saynevirta-photography-video-2048px-3.jpg","width":2048,"height":1365},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/10\/30\/tulla-nahdyksi-ja-arvostetuksi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tulla n\u00e4hdyksi ja arvostetuksi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/","name":"Suhteellista","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd","name":"saralii","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","caption":"saralii"},"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/users\/714"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=569"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/569\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":575,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/569\/revisions\/575"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media\/570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}