Mit\u00e4 mielt\u00e4 olet, onko suomalaisessa yhteiskunnassa yhteiskuntaluokkia? Jos vastaat ei, perustelisitko n\u00e4kemyksesi suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudella, kaikille avoimella maksuttomalla koulutuksella aina tohtoriksi asti tai ajatuksella siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen on oman onnensa sepp\u00e4 \u2013 ett\u00e4 kenest\u00e4 tahansa voi tulla mit\u00e4 tahansa, kunhan vain tekee tarpeeksi t\u00f6it\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Jos taas vastauksesi on kyll\u00e4, nojaatko n\u00e4kemyksesi esimerkiksi l\u00e4hi\u00f6iden eriarvoistumiseen, lasten ep\u00e4tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin harrastaa, leip\u00e4jonojen venymiseen tai vanhempien koulutustason periytymiseen \u2013 siihen, ett\u00e4 duunarin lapsesta tulee usein duunari ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin lapsesta l\u00e4\u00e4k\u00e4ri? Ehk\u00e4 olet my\u00f6s huolissasi intersektionaalisesta syrjinn\u00e4st\u00e4 ja mietit, miksi maahanmuuttajille luokkanousu on niin paljon vaikeampaa kuin enemmist\u00f6v\u00e4est\u00f6lle. Tai ehk\u00e4 et ole muodostanut asiasta mielipidett\u00e4, sill\u00e4 yhteiskuntaluokat tuntuvat vierailta tai et ole koskaan kuullut niist\u00e4 puhuttavan, saati keskustellut niist\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n kanssa. Suomenhan pit\u00e4isi kuitenkin olla keskiluokkainen maa el\u00e4\u00e4 ja olla, eik\u00f6?<\/p>\n\n\n\n
Yhteiskuntatieteiss\u00e4 luokka on ollut pitk\u00e4\u00e4n sosiologien tutkimuskohde. Karl Marx, Max Weber, Pierre Bourdieu ja uudemmista teoreetikoista Beverley Skeggs ovat kehitt\u00e4neet teoreettisia viitekehyksi\u00e4, joihin nykyinen luokkatutkimus tavalla tai toisella perustuu. 2000-luvulla, erityisesti vuosien 2007\u20132009 finanssikriisin (eng. Great Recession<\/bdo>) j\u00e4lkeen, yhteiskuntaluokka alkoi kiinnostaa yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s sosiaalipsykologeja. Eriarvoisuus kasvoi, ja luokka n\u00e4htiin mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 kontekstina tarkastella sosiaalipsykologisia ilmi\u00f6it\u00e4, jotka riste\u00e4v\u00e4t ihmisten el\u00e4m\u00e4nkulussa ja ryhmien v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. T\u00e4m\u00e4 tapahtui samaan aikaan, kun meritokratiaa korostava ideologinen ilmapiiri vahvistui. Meritokratiaan kuuluva individualismi pyrkii \u2013 ja pyrkii edelleen \u2013 pyyhkim\u00e4\u00e4n yhteiskunnan vastuuta ja samalla luokkien merkityst\u00e4 pois sek\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4n ett\u00e4 politiikan diskursseista. My\u00f6s suomalaisessa yhteiskunnassa siirryttiin 1990-luvun laman ja rakennemuutosten my\u00f6t\u00e4 vahvasta hyvinvointivaltiomallista kohti meritokraattista kilpailuyhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n Vaikka suomalaisessa sosiaalipsykologiassa yhteiskuntaluokkia on tutkittu viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, kansainv\u00e4linen sosiaalipsykologinen eriarvoisuustutkimus on yh\u00e4 enemm\u00e4n keskittynyt juuri luokkiin ja osoittanut, ett\u00e4 niill\u00e4 on edelleen merkityst\u00e4. Anthony S. R. Mansteadin vuonna 2018 julkaistu artikkeli The psychology of social class: How socioeconomic status impacts thought, feelings, and behaviour<\/a> on edelleen erinomainen esitys siit\u00e4, miten luokkaa voidaan k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 ja tutkia sosiaalipsykologisesti. Kun lukulistalle lis\u00e4\u00e4 Nicole M. Stephensin, Lydia F. Emeryn ja Sarah S. M. Townsendin kirjoittaman luvun Social Class<\/a> teoksesta The Handbook of Social Psychology<\/a> (6. painos), saa jo varsin hyv\u00e4n k\u00e4sityksen luokasta sosiaalipsykologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Koska en halua pilata lukukokemustasi, kerron nyt vain karkeasti sosiaalipsykologisen luokkatutkimuksen p\u00e4\u00e4piirteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sosiaalipsykologiassa tarkastellaan, miten ihmisen sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa h\u00e4nen ajatteluunsa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4. Yksi keskeinen osa t\u00e4t\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 on yhteiskuntaluokka, joka viittaa ihmisten jakamaan samankaltaiseen taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen asemaan. Yhteiskuntaluokka muovaa yksil\u00f6n maailmankuvaa, sosiaalisia merkityksi\u00e4 ja mielikuvia, ja sill\u00e4 on olennainen rooli ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa, ryhm\u00e4dynamiikassa ja yhteis\u00f6jen toiminnassa. Se vaikuttaa yksil\u00f6n sosiaaliseen identiteettiin eli siihen, miten h\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee itsens\u00e4 ja mihin ryhmiin kokee kuuluvansa sek\u00e4 ohjaa osaltaan asenteita ja ennakkoluuloja eri ilmi\u00f6ist\u00e4, ihmisist\u00e4 ja ryhmist\u00e4. Yhteiskuntaluokka vaikuttaa my\u00f6s siihen, miten h\u00e4n toimii vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja miten h\u00e4n toimii ryhmiss\u00e4 \u2013 esimerkiksi millaisia rooleja h\u00e4n ottaa tai miten h\u00e4n tulkitsee sosiaalisia tilanteita.<\/p>\n\n\n\n Eri yhteiskuntaluokilla on pitk\u00e4lti omat sosiaaliset norminsa ja arvonsa, jotka ohjaavat yksil\u00f6n ajattelua ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. N\u00e4iden normien kautta luokka-asema vaikuttaa siihen, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai tavoiteltavana. Esimerkiksi tavoitellaanko korkeaa koulutusta vai pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 peruskoulutuksen j\u00e4lkeen mahdollisimman nopeasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n? Samalla luokka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia resursseja ja el\u00e4m\u00e4nmahdollisuuksia, jotka heijastuvat sosiaalisiin suhteisiin ja koettuun hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n Lyhyesti sanottuna sosiaalipsykologia tarkastelee ihmist\u00e4 sosiaalisena olentona, joka muovautuu ja toimii osana laajempia sosiaalisia rakenteita, kuten yhteiskuntaluokkaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten yksil\u00f6n paikka yhteiskunnassa vaikuttaa h\u00e4nen kokemuksiinsa, vuorovaikutukseensa ja identiteettiins\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sosiaalipsykologiassa yhteiskuntaluokkaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n useiden teoreettisten viitekehysten kautta, joista keskeisimpi\u00e4 ovat asemaan perustuvat (rank-based), kognitiiviset ja kulttuuriset l\u00e4hestymistavat. Asemaan perustuvat n\u00e4k\u00f6kulmat korostavat, kuinka yksil\u00f6t arvioivat omia materiaalisia, kulttuurisia ja sosiaalisia resurssejaan suhteessa muihin. T\u00e4m\u00e4 vertailu vaikuttaa heid\u00e4n ajatteluunsa, tunteisiinsa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4. Sosiaaliskognitiivinen l\u00e4hestymistapa jakaa asemaan perustuvan viitekehyksen kognitiivisen painotuksen ja tarkastelee, miten luokka-asema vaikuttaa esimerkiksi prososiaaliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja hallinnan tunteeseen.<\/p>\n\n\n\n Kritiikki\u00e4 on kuitenkin esitetty siit\u00e4, ett\u00e4 valtavirran sosiaalipsykologinen tutkimus keskittyy liiaksi yksil\u00f6tason eroihin, kuten kyvykkyyteen ja motivaatioon luokka-aseman perusteella. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa voi vahvistaa meritokraattisia oletuksia, joiden mukaan kaikilla on yht\u00e4l\u00e4iset mahdollisuudet menesty\u00e4, eik\u00e4 esimerkiksi perhetaustalla olisi merkityst\u00e4. Samalla se voi johtaa alempien luokkien patologisointiin, ik\u00e4\u00e4n kuin heilt\u00e4 puuttuisi halu tai kyky tavoitella menestyst\u00e4. K\u00f6yhyytt\u00e4 ja huono-osaisuutta voidaan my\u00f6s medikalisoida, jolloin niiden yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin juurisyihin ei tarvitse pureutua.<\/p>\n\n\n\n Vastauksena t\u00e4h\u00e4n kritiikkiin sosiaalipsykologit ovat alkaneet tarkastella yhteiskuntaluokkaa hienosyisen\u00e4, moniulotteisena ja kontekstisidonnaisena ilmi\u00f6n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 muutos n\u00e4kyy erityisesti kriittisiss\u00e4 ja kulttuurisissa l\u00e4hestymistavoissa, jotka kyseenalaistavat perinteiset yksil\u00f6tason mittarit, kuten tulot, koulutuksen ja ammatin, ainoina luokka-asemaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmissa korostetaan, ett\u00e4 yhteiskuntaluokka ei ole vain yksil\u00f6n ominaisuus, vaan sosiaalinen ja kulttuurinen rakenne, joka muovaa kokemuksia, vuorovaikutusta, identiteettej\u00e4 ja mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kehityssuunta avaa tilaa tarkastella yhteiskuntaluokkaa laajemmin \u2013 ei vain yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisten saavutusten ja meriittien valossa, vaan my\u00f6s suhteessa valtaan, kulttuurisiin merkityksiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. N\u00e4in esimerkiksi diskursiiviset l\u00e4hestymistavat voivat tarjota syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten yhteiskuntaluokkaa koskevat arkiymm\u00e4rt\u00e4misen tavat vaikuttavat ihmisten k\u00e4sitykseen itsest\u00e4\u00e4n ja muista, ja siten muokkaavat sosiaalista vuorovaikutusta esimerkiksi luokkaa koskevien stereotypioiden ja asenteiden kautta.<\/p>\n\n\n\n Jos kiinnostuit aiheesta, l\u00f6yd\u00e4t alta lis\u00e4\u00e4 luettavaa, mukaan lukien kaksi tutkimustani nuorten yhteiskuntaluokkak\u00e4sityksist\u00e4 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Katja L\u00f6tj\u00f6nen<\/a>, sosiaalipsykologian projektitutkija, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n Valokuva<\/strong>: Ksenia Senkova<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4 ja lis\u00e4lukemistoa<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n Day, K., Rickett, B., & Woolhouse, M. (2017). Towards a critical social psychology of social class. In B. Gough (Ed.), The Palgrave handbook of critical social psychology (<\/em>pp. 469\u2013489). Palgrave Macmillan\/Springer Nature. https:\/\/doi.org\/10.1057\/978-1-137-51018-1_23<\/a><\/p>\n\n\n\n Day, K., Rickett, B., & Woolhouse, M. (2020). Critical social psychology of social class<\/em> (First edition.). Palgrave Macmillan.<\/p>\n\n\n\n Durante, F., Tablante, C. B., & Fiske, S. T. (2017). Poor but Warm, Rich but Cold (and Competent): Social Classes in the Stereotype Content Model. Journal of Social Issues, 73<\/em>(1), 138\u2013157. https:\/\/doi.org\/10.1111\/josi.12208<\/a><\/p>\n\n\n\n Kraus, M. W., & Stephens, N. M. (2012). A Road Map for an Emerging Psychology of Social Class. Social and Personality Psychology Compass<\/em>, 6<\/em>(9), 642\u2013656. https:\/\/doi.org\/10.1111\/j.1751-9004.2012.00453.x<\/a><\/p>\n\n\n\n Kraus, M. W., Tan, J. J. X., & Tannenbaum, M. B. (2013). The Social Ladder: A Rank-Based Perspective on Social Class. Psychological Inquiry, 24<\/em>(2), 81\u201396. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1047840X.2013.778803<\/a><\/p>\n\n\n\n Littler, J. (2018). Against meritocracy: culture, power and myths of mobility.<\/em> Routledge. https:\/\/doi.org\/10.4324\/9781315712802<\/a><\/p>\n\n\n\n L\u00f6tj\u00f6nen, K. (2024). Meritokratia reiluna ep\u00e4tasa-arvona \u2013 Nuorten k\u00e4sityksi\u00e4 mahdollisuuksien tasa-arvosta ja toimijuuden mahdollisuuksista. Sosiologia, 61<\/em>(1), 25\u201343. https:\/\/journal.fi\/sosiologia\/article\/view\/143927<\/a><\/p>\n\n\n\n L\u00f6tj\u00f6nen, K., & Martikainen, J. (2023). Diversity in lay perceptions of social class among Finnish youth. Finnish Journal of Social Research<\/em>, 16<\/em>, 23\u201342. https:\/\/doi.org\/10.51815\/fjsr.128723<\/a><\/p>\n\n\n\n Manstead, A. S. R. (2018). The psychology of social class: How socioeconomic status impacts thought, feelings, and behaviour. British Journal of Social Psychology, 57<\/em>(2), 267\u2013291. https:\/\/doi.org\/10.1111\/bjso.12251<\/a><\/p>\n\n\n\n Stephens, N.M., Emery, L.F., & Townsend, S.S. (2025). Social class. In D.T. Gilbert, S.T. Fiske, E.J. Finkel, & W.B. Mendes (Eds.), The handbook of social psychology<\/em> (6th ed.). Situational Press. https:\/\/doi.org\/10.70400\/MNXM3372<\/a><\/p>\n\n\n\n Stephens, N. M., & Townsend, S. S. M. (2013). Rank is not enough: Why we need a sociocultural perspective to understand social class. Psychological Inquiry, 24<\/em>(2), 126\u2013130. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1047840X.2013.795099<\/a><\/p>\n\n\n\nMist\u00e4 tutkimuksessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskustellaan?<\/h2>\n\n\n\n