Perussuomalaiset-puolue perustettiin Suomen Maaseudun Puolueen seuraajaksi vuonna 1995. 30-vuotisen historiansa aikana puolue on noussut pienest\u00e4 puolueesta yhdeksi Suomen kannatetuimmista. Perussuomalaisten nousuun suomalaiselle poliittiselle kent\u00e4lle on suhtauduttu kahtalaisesti: toisaalta puolueen on n\u00e4hty el\u00e4v\u00f6itt\u00e4neen poliittista keskustelua, tarjonneen poliittisen vaihtoehdon perinteisille valtapuolueille sek\u00e4 lis\u00e4nneen \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta tiettyjen kansanryhmien keskuudessa. Toisaalta julkisessa keskustelussa on my\u00f6s esitetty huolia siit\u00e4, ett\u00e4 puolue ja sen populistinen viestint\u00e4tyyli uhkaavat suomalaista demokratiaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteiskunnallista polarisaatiota. Onkin siis selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Perussuomalaiset-puolue ja sen ajama politiikka ovat her\u00e4tt\u00e4neet mielipiteit\u00e4 sek\u00e4 puolesta ett\u00e4 vastaan.
<\/p>\n\n\n\n
Puolue ei her\u00e4t\u00e4 tunteita ainoastaan julkisen keskustelun tasolla, vaan my\u00f6s kansalaisten keskuudessa. Koska vuoden 2011 j\u00e4lkeen noin joka viides \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 on \u00e4\u00e4nest\u00e4nyt perussuomalaisia eduskuntavaaleissa, voidaan olettaa, ett\u00e4 monet suomalaiset ovat suhtautuneet puolueeseen ja sen ajamaan politiikkaan positiivisesti ja toivottaneet ne tervetulleeksi. Toisaalta puolue on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s negatiivisia tuntemuksia, jotka ovat kohdistuneet paitsi puolueen ajamaan politiikkaan, my\u00f6s sen poliitikkoihin ja kannattajiin. Esimerkiksi vuoden 2024 presidentinvaalien alla teetetyn tutkimuksen<\/a> mukaan perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho oli vastaajien keskuudessa vastustetuin ehdokas presidentiksi. Yleisradion Taloustutkimuksella vuonna 2023 teett\u00e4m\u00e4 tutkimus<\/a> puolestaan paljasti, ett\u00e4 puolet vastanneista ei voisi kuvitella seurustelevansa vakavasti perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neen henkil\u00f6n kanssa. Negatiivinen suhtautuminen toisia puolueita \u00e4\u00e4nest\u00e4neisiin ei kuitenkaan rajaudu ainoastaan muiden puolueiden kannattajien n\u00e4kemyksiin perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neist\u00e4, vaan t\u00e4m\u00e4nkaltaista ajattelua on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s toiseen suuntaan. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleja k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus<\/a> osoitti, ett\u00e4 perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neet suhtautuivat kielteisimmin muihin puolueisiin, erityisesti vihreisiin, vasemmistoliittoon ja sosiaalidemokraatteihin. Tutkimusten perusteella vaikuttaakin, ett\u00e4 perussuomalaisia ja muita puolueita \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden v\u00e4lille on kehittynyt yhteiskunnallinen jakolinja.<\/p>\n\n\n\n Toukokuussa 2025 tarkastettu v\u00e4it\u00f6stutkimukseni tarkasteli juuri t\u00e4t\u00e4 perussuomalaisten ja muita puolueita \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden v\u00e4list\u00e4 jakolinjaa. Tutkimukseni pohjautui vuonna 2021 ker\u00e4ttyyn haastatteluaineistoon, johon osallistui 25 perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4nytt\u00e4 ja 30 muita puolueita \u00e4\u00e4nest\u00e4nytt\u00e4 suomalaista. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni on osa laajempaa Mobilizing Populism<\/a> -tutkimushanketta, jota johtaa Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Inari Sakki. <\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessani paneuduin tarkastelemaan, miten haastateltavat hy\u00f6dynsiv\u00e4t puheessaan sosiaalisia kategorioita perustellessaan omaa poliittista ajatteluaan sek\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n selkoa koettujen toisten poliittisesta ajattelusta ja toiminnasta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskityin tarkastelemaan esimerkiksi sit\u00e4, keit\u00e4 haastateltavat sis\u00e4llyttiv\u00e4t puheessa omaan sis\u00e4ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja keit\u00e4 he nimesiv\u00e4t ulkoryhmien j\u00e4seniksi, ja miten he puhuivat n\u00e4ist\u00e4 eri ryhmist\u00e4 ja ryhmien v\u00e4lisist\u00e4 eroista.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessani havaitsin, ett\u00e4 haastateltavien puheessa rakentui selkeit\u00e4 jakolinjoja perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden ja muiden puolueiden \u00e4\u00e4nest\u00e4jien v\u00e4lille. Haastateltaville, jotka eiv\u00e4t olleet \u00e4\u00e4nest\u00e4neet perussuomalaisia, oli tyypillist\u00e4 erilaisin kielellisin keinoin kuvata populistiseksi mielletty\u00e4 perussuomalaista puoluetta muista suomalaisista puolueista poikkeavana. N\u00e4ille haastateltaville oli my\u00f6s tyypillist\u00e4 kuvata perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 irrationaalisena tai tunteisiin pohjanneena.<\/p>\n\n\n\n Vastaavasti perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neille haastateltaville oli tyypillist\u00e4 kuvata itsens\u00e4 ja oman sis\u00e4ryhm\u00e4ns\u00e4 j\u00e4senien kuuluvan yhteiskunnallisesti alempiarvoiseen asemaan. T\u00e4lle puhetavalle oli ominaista, ett\u00e4 oman sis\u00e4ryhm\u00e4n aseman n\u00e4htiin huonontuneen erilaisten yhteiskunnallisten muutosten ja toisten sosiaalisten ryhmien – kuten poliittisen eliitin – toimien seurauksena. Perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden puheessa korostuikin pyrkimys kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitsevia ja ep\u00e4reiluksi koettuja valtasuhteita.<\/p>\n\n\n\n V\u00e4it\u00f6skirjani tulokset osoittivat, ett\u00e4 sek\u00e4 perussuomalaisia ett\u00e4 muita puolueita \u00e4\u00e4nest\u00e4neet pyrkiv\u00e4t puolin ja toisin kuvaamaan omaa poliittista ajatteluaan rationaalisena ja luonnehtimaan koettujen toisten poliittista toimintaa moraalittomana tai vastuuttomana. Tutkimukseni siis osoittaa, miten poliittiset jakolinjat koettujen \u201dmeid\u00e4n\u201d ja \u201dheid\u00e4n\u201d v\u00e4lill\u00e4 rakentuvat puheen tasolla ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni tukee aikaisempaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jonka mukaan suomalaisessa kontekstissa t\u00e4m\u00e4nkaltainen yhteiskunnallinen jakolinja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viimeisten vuosikymmenien aikana muodostuneen perussuomalaisten ja muiden puolueiden \u00e4\u00e4nest\u00e4jien v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4nkaltaisilla poliittisilla jakolinjoilla voi olla yhteiskunnallisia vaikutuksia liittyen yhteiskunnalliseen koheesioon, kuuluvuuden tunteeseen sek\u00e4 demokratian toteutumiseen. Tutkimuksessani molempien \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4ryhmien keskuudessa havaittu puhetapa, jossa vastuu yhteiskunnallisista ongelmista s\u00e4lytet\u00e4\u00e4n ulkoryhmien edustajille, ei tarjoa hedelm\u00e4llist\u00e4 alustaa kunnioittavalle ja rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. T\u00e4m\u00e4nkaltainen puhetapa on my\u00f6s omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista polarisaatiota ryhmien v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n Haastatteluaineistosta oli my\u00f6s havaittavissa, ett\u00e4 perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 haastateltavilla oli negatiivisia mielikuvia kyseisest\u00e4 puolueesta. Lis\u00e4ksi perussuomalaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden keskuudessa jaettiin kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 heihin suhtaudutaan yhteiskunnassa v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4sti heid\u00e4n poliittisten mielipiteidens\u00e4 vuoksi. T\u00e4m\u00e4nkaltaisella kokemuksella voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 negatiivisia seurauksia poliittiseen osallistumiseen sek\u00e4 yhteiskunnalliseen yhteenkuuluvuuden tunteeseen.<\/p>\n\n\n\n Aikaisempi tutkimuskirjallisuus on osoittanut, ett\u00e4 populistiset puolueet ja toimijat kykenev\u00e4t tehokkaasti hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretyksi ja v\u00e4\u00e4rin kohdatuksi tulemisen tunnetta omassa viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja vedotessaan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kuntaansa. Jakolinjojen rakentuminen populististen ja muiden puolueiden \u00e4\u00e4nest\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4 voikin edelleen voimistaa populististen puolueiden kannatusta yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Helena Rovamo<\/a>, sosiaalipsykologian tutkijatohtori, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n Valokuva: <\/strong>Ksenia Senkova<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Arter, D. (2010). The breakthrough of another West European populist radical right party? The case of the True Finns. Government and Opposition, 45<\/em>(4), 484\u2013504. https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/j.1477-7053.2010.01321.x <\/a><\/p>\n\n\n\n Hatakka, N. (2018). Liittolaisia ja vastuksia: Nelj\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa populismin ja median suhteeseen. Teoksessa M. K. Niemi & T. Houni (toim.), Media & populismi<\/em> (s. 31\u201353). Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4rk\u00f6nen, H. (19.1.2024). MT-kysely paljastaa: He ovat vastustetuimmat ehdokkaat presidentiksi<\/em>. Maaseudun Tulevaisuus. https:\/\/www.maaseuduntulevaisuus.fi\/uutiset\/084f035b-dbd2-4aea-a0ca-6a9c470df688 <\/a><\/p>\n\n\n\n Jokisipil\u00e4, M. (2021). Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla<\/em>. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava.<\/p>\n\n\n\n L\u00f6nnqvist, J.-E., Ilmarinen, V.-J., & Sortheix, F. M. (2020). Polarization in the wake of the European refugee crisis: A longitudinal study of the Finnish political elite\u2019s attitudes towards refugees and the environment. Journal of Social and Political Psychology, 8<\/em>(1), 173\u2013197. https:\/\/doi.org\/10.5964\/jspp.v8i1.1236<\/a><\/p>\n\n\n\n Mols, F., & Jetten, J. (2020). Understanding support for populist radical right parties: Toward a model that captures both demand-and supply-side factors. Frontiers in Communication, 5<\/em>(1), 1\u201313. https:\/\/doi.org\/10.3389\/fcomm.2020.557561<\/a><\/p>\n\n\n\n Rovamo, H. (2025). ”Aren’t they accusing the Finns Party of being populist?” Dialogical construction of social categories in Finnish voters’ discourse. [V\u00e4it\u00f6skirja, It\u00e4-Suomen yliopisto]. It\u00e4-Suomen yliopisto. https:\/\/erepo.uef.fi\/handle\/123456789\/34335<\/a><\/p>\n\n\n\n Rovamo, H. & Sakki, I. (2024). Mobilization of shared victimhood in the radical right populist Finns Party supporters\u2019 identity work: A narrative\u2013discursive approach to populist support. European Journal of Social Psychology, 54<\/em>(2), 495-512. https:\/\/doi.org\/10.1002\/ejsp.3021<\/a><\/p>\n\n\n\n Rovamo, H. & Sakki, I. (2023). Lay representations of populism: Discursive negotiation of naturalized social representation. Journal of Community & Applied Social Psychology, 34<\/em>(1), 1-18. https:\/\/doi.org\/10.1002\/casp.2755<\/a><\/p>\n\n\n\n Rovamo, H., Pettersson, K. & Sakki, I. (2024). Who’s to blame for failed integration of immigrants? Blame attributions as an affectively polarizing force in lay discussions of immigration in Finland. Political Psychology, 45<\/em>(2), 235-258. https:\/\/doi.org\/10.1111\/pops.12917<\/a><\/p>\n\n\n\n Sakki, I., & Martikainen, J. (2021). Mobilizing collective hatred through humour: Affective\u2013discursive production and reception of populist rhetoric. British Journal of Social Psychology, 60<\/em>(2), 610\u2013634. https:\/\/doi.org\/10.1111\/bjso.12419<\/a><\/p>\n\n\n\n Takam\u00e4ki, N. (5.9.2023). Samassa suhteessa, mutta eri puolilla<\/em>. Yle Uutiset. https:\/\/yle.fi\/a\/74-20048413<\/a><\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n