<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuseettinen arviointi tutkimuksen kuormittavuudesta keskittyy usein tutkimukseen osallistujiin. Onkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, millaisia vaikutuksia tutkimuksella voi tutkimuskohteelleen olla ja mill\u00e4 tavalla tehty tutkimus on eettisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Tutkimusty\u00f6 sensitiivisten aiheiden parissa voi vaikuttaa kuitenkin syv\u00e4sti my\u00f6s tutkijaan. Lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia ja ty\u00f6kaluja tarvitaankin tutkijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen edist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestimme toukokuisilla sosiaalipsykologian p\u00e4ivill\u00e4<\/a> Kuopiossa vaikeiden aiheiden tutkimista ja tutkijan tunteita k\u00e4sittelev\u00e4n ty\u00f6pajan, johon osallistui eri uravaiheissa olevia opiskelijoita ja tutkijoita. Ty\u00f6pajaa veti keskustelunanalyyttisen emootiotutkimuksen ja diskursiivisen psykologian uranuurtaja Alexa Hepburn<\/a>. Ty\u00f6pajan tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuus pohtia kokemuksiaan vaikeiden aiheiden kohtaamisesta ja tunteiden roolista tutkimuksessa sek\u00e4 jakaa ajatuksia strategioista, joiden avulla on omia tutkimuksentekoon liittyvi\u00e4 tunteitaan k\u00e4sitellyt. Olemme koonneet t\u00e4h\u00e4n blogikirjoitukseen keskeisi\u00e4 havaintoja ty\u00f6pajastamme.<\/p>\n\n\n\n Tunteet mukana tutkimusaiheen valinnasta l\u00e4htien<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkijat tarttuvat tutkimusaiheisiin, jotka he kokevat t\u00e4rkeiksi. Ja usein se, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tunteita. Keskustelimme siit\u00e4, kuinka esimerkiksi inhimilliseen k\u00e4rsimykseen, ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen tai arvolatautuneisiin yhteiskunnallisiin ilmi\u00f6ihin liittyv\u00e4t tutkimusaiheet voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita paitsi tutkijassa, my\u00f6s suuremmassa yleis\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa k\u00e4rjisty\u00e4 tutkijaan kohdistuvana vihapuheena sosiaalisessa mediassa. Mik\u00e4li tutkijalla ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ole asianmukaista tukea saatavilla, voi julkinen v\u00e4h\u00e4ttely ja mit\u00e4t\u00f6inti aiheuttaa oman tutkimusaiheen merkityksellisyyden kyseenalaistamista. Laajemmassa mittakaavassa riskin\u00e4 on, ett\u00e4 kynnys yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeisiin, mutta poliittisesti arkoihin tutkimusaiheisiin tarttumiseen nousee kohtuuttoman suureksi.<\/p>\n\n\n\n Emotionaalinen sitoutuminen ty\u00f6h\u00f6n muodostuu usein jo tutkimusaiheen valinnassa. Ty\u00f6pajassa keskustelimme siit\u00e4, miten tunteet ohjaavat usein kiinnostavia havaintoja kohti ja vaikuttavat my\u00f6s analyysin tekoon sek\u00e4 koko tutkimusprosessiin. Tutkijan tunteet voivat toimia johtolankoina ja usein n\u00e4in onkin \u2013 t\u00e4t\u00e4 vain harvemmin kirjoitetaan auki tutkimusartikkeleissa tai menetelm\u00e4kirjallisuudessa. Pohdimme my\u00f6s sit\u00e4, mill\u00e4 tavalla ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4tkin tunteet voivat edist\u00e4\u00e4 ja muovata tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimusmenetelm\u00e4n vaikutus tunneper\u00e4iseen sitoutumiseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Valitsemamme tutkimusmenetelm\u00e4t voivat vaikuttaa tutkimusprosessin kuormittavuuteen. Laadullisessa tutkimuksessa on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi tutkittavien kokemusmaailmaa, tunteita ja kehollista tietoa. T\u00e4ll\u00f6in menn\u00e4\u00e4n helpommin my\u00f6s tutkijan ihon alle. Kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n aineistonkeruutapa tai analyysimenetelm\u00e4 ei sulje pois sit\u00e4, ett\u00e4 tutkija voi kokea tunteita kuten surua, my\u00f6t\u00e4tuntoa tai ahdistusta ja kuormittua tutkimastaan aiheesta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimushaastatteluissa tutkija esimerkiksi kohtaa ja ottaa vastaan vaikeita el\u00e4m\u00e4nkokemuksia ja niihin mahdollisesti liittyv\u00e4\u00e4 tunnekuormaa. Haastatteluissa voi tapahtua my\u00f6s ennakoimattomia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Vaikka tutkija voi pyrki\u00e4 valmistautumaan esiin nouseviin raskaisiin tai yll\u00e4tt\u00e4viin sis\u00e4lt\u00f6ihin, liittyy eettisesti kuormittaviin tutkimusasetelmiin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4varmuuden siet\u00e4mist\u00e4. Tutkija ei voi t\u00e4ysin ennakoida esimerkiksi haastateltavan emotionaalisia reaktioita, omaa tunnereaktiotaan tai sit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin haastattelu itsess\u00e4\u00e4n lopulta vaikuttaa osallistujaan.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s valmiiden aineistojen kuten lakitekstien, oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten, blogikirjoitusten, videomateriaalin tai arkistol\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6 tutkimusaineistona voi olla kuormittavaa ja vaatia tutkijalta s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 siin\u00e4, kuinka monta tuntia aineiston parissa on hyv\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in viett\u00e4\u00e4. Ihmismielen pahuutta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n tutkimuskirjallisuuteen uppoutuminen voi niin ik\u00e4\u00e4n olla raskasta tai k\u00e4yd\u00e4 raskaaksi, ellei ty\u00f6nteon intensiteetti\u00e4 aiheen parissa v\u00e4lill\u00e4 tietoisesti kevenn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkijan tunteet ja tutkimusprosessin reflektointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6pajassa keskustelimme siit\u00e4, kuinka voisimme tutkimusty\u00f6ss\u00e4 tietoisemmin liikkua tutkimuskohteesta v\u00e4litt\u00e4misen ja sen analyyttisen tarkastelun v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi haastattelutilanteen jokaisessa hetkess\u00e4 ei tarvitse my\u00f6t\u00e4el\u00e4\u00e4 sataprosenttisesti haastateltavan tunnemaailmaa, vaan empatiaa voi s\u00e4\u00e4dell\u00e4 tilanteen mukaan. Terapeuttisessa ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi olla itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, mutta tutkimusty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n harvemmin eiv\u00e4tk\u00e4 tutkijan tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn tai empaattiseen vuorovaikutukseen liittyv\u00e4t asiat ole osa tutkimusmenetelm\u00e4kursseja.<\/p>\n\n\n\n Erityisesti itse ker\u00e4ttyyn aineistoon liittyy my\u00f6s tutkijan vastuu tutkittaviaan kohtaan. Tutkijan tulee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n pyrki\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien tutkimukseen osallistuvien ja heid\u00e4n yhteis\u00f6jens\u00e4 asiaa ja pyrki\u00e4 varmistamaan, ettei tutkimus vahingoita tutkittavaa tai hankaloita tutkittavan ryhm\u00e4n tilannetta. N\u00e4m\u00e4 tutkimuseettiset l\u00e4ht\u00f6kohdat eiv\u00e4t usein itsess\u00e4\u00e4n ole tutkijalle ongelma, mutta niihin liittyv\u00e4t pohdinnat voivat johtaa hankaliin tunteisiin, kun tutkija k\u00e4y l\u00e4pi esimerkiksi seuraavia: Olenko voinut tehd\u00e4 tutkimuksellani tarpeeksi, mit\u00e4 kuuluu tutkijanroolini ja olinko valmis kohtaamaan sen mit\u00e4 tuli vastaan.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6pajassa keskusteltiin tutkijan ristiriitaisista tunteista, jotka liittyiv\u00e4t esimerkiksi oman etuoikeutetun aseman tunnistamiseen liittyv\u00e4\u00e4n syyllisyyteen ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, ja siihen, kun tutkija aineistonkeruun tai tutkimusprosessin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 \u201dj\u00e4tt\u00e4\u00e4\u201d tutkimuskohteensa ja tutkimukseen osallistuneet ihmiset. Toisaalta merkitykselliseksi raskaiden aiheiden tutkimisessa koettiin se, ett\u00e4 oman tutkimuksen kautta pystyttiin tuomaan jonkin ihmisryhm\u00e4n kokemia ep\u00e4kohtia esille. Tutkimukseen osallistuminen tunnistettiin my\u00f6s tutkittaville merkitykselliseksi, joissain tapauksissa jopa terapeuttiseksi kokemukseksi.<\/p>\n\n\n\n Toimivat strategiat ja tuki<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yksi ty\u00f6pajan osallistujia yhdist\u00e4v\u00e4 havainto oli, ett\u00e4 samantyyppisi\u00e4 aiheita tutkivien kollegoiden tuki on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mahdollistanut tutkimukseen liittyvien tunteiden purkamisen. Yht\u00e4 lailla samaa mielt\u00e4 oltiin siit\u00e4, ett\u00e4 paikkoja n\u00e4iden asioiden pohtimiselle ja k\u00e4sittelylle ei akatemiassa ole eik\u00e4 niit\u00e4 yleens\u00e4 huomioida tutkimusprojektien suunnittelussa. Esimerkiksi ty\u00f6nohjaus ei ole osa tutkimusprojekteja eik\u00e4 haastatteluihin liity purkua (debriefing<\/bdo><\/em>) rakenteiden tasolla. Monella oli kokemusta haastatteluiden j\u00e4lkipuinnista l\u00e4heisen kollegan kanssa, mutta kaikilla ei t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta ole.<\/p>\n\n\n\n Yksi keskusteluissa esiin noussut asia oli yksinkertaisesti keskustelun olemassaolon t\u00e4rkeys. Tunteet tutkimuksessa voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkijan ja niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tunteiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen voi olla tietoista ja siihen voi varautua. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6paja oli keskustelunavaus ja pintaraapaisu, jolle suunnittelemme jatkoa.<\/p>\n\n\n\n Tekstin kirjoittaja<\/strong>t: Elina Turjanmaa<\/a>, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, It\u00e4-Suomen yliopisto ja Sisko Piippo<\/a>, sosiaality\u00f6n yliopistonlehtori, It\u00e4-Suomen yliopisto. <\/p>\n\n\n\n Valokuva<\/strong>: Jonathan Potter<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Aiheeseen liittyvi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n Fenge, L. A., Oakley, L., Taylor, B., & Beer, S. (2019). The Impact of Sensitive Research on the Researcher: Preparedness and Positionality. International Journal of Qualitative Methods<\/em>, 18<\/em>. https:\/\/doi.org\/10.1177\/1609406919893161<\/a> <\/p>\n\n\n\n