{"id":483,"date":"2025-03-25T10:53:09","date_gmt":"2025-03-25T08:53:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?p=483"},"modified":"2025-06-17T09:51:14","modified_gmt":"2025-06-17T07:51:14","slug":"tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 2015 julkaistussa elokuvassa ”Burnt” Bradley Cooper n\u00e4yttelee lahjakasta mutta riskej\u00e4 kaihtamatonta keitti\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 Adam Jonesia. Adam on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaativa alaisiaan kohtaan, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4stele sanojaan. H\u00e4nen perfektionisminsa ja \u00e4kkipikaisuutensa luovat toksisen ty\u00f6ilmapiirin, jossa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen stressi ja tulehtuneet ihmissuhteet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. ”Burnt<\/bdo>” voidaan n\u00e4hd\u00e4 arkkityyppisen\u00e4 elokuvana, joka kuvaa tiivistunnelmaisesti ty\u00f6paikkakiusaamista.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6paikkakiusaaminen on vakava sosiaalinen ilmi\u00f6, joka ilmenee pitk\u00e4aikaisena ja toistuvana vihamielisen\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4 yht\u00e4 tai useampaa henkil\u00f6\u00e4 kohtaan. Usein taustalla on kyvytt\u00f6myys ratkaista ty\u00f6paikan ristiriitoja rakentavasti. Kiusaaminen voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 terveysongelmia ja heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa ty\u00f6paikkakiusaaminen muusta negatiivisesta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4. Kiusaaminen on toistuvaa ja pitk\u00e4\u00e4n jatkuvaa kielteist\u00e4 kohtelua, joka johtaa kohteen puolustuskyvytt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen. Arjen ohimenev\u00e4 huono kohtelu muuttuu kiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on jatkuvaa. Ty\u00f6paikkakiusaamisena pidet\u00e4\u00e4n negatiivista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joka kohdistuu toisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa kuuden kuukauden ajan.<\/p>\n\n\n\n

”Burnt<\/bdo>” kuvaa ty\u00f6paikkakiusaamista useasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Adamin k\u00e4yt\u00f6s alaisiaan kohtaan tunnetaan vertikaalisena kiusaamisena, jolloin esihenkil\u00f6 kiusaa alaisiaan tai toisinp\u00e4in. Adamin k\u00e4yt\u00f6s johtaa my\u00f6s horisontaaliseen kiusaamiseen, joka tarkoittaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa tapahtuvaa kiusaamista. Elokuvassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkakiusaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kuten huutamista, haukkumista, aiheetonta arvostelua, mit\u00e4t\u00f6inti\u00e4 ja naurunalaiseksi saattamista. Lis\u00e4ksi ty\u00f6paikkakiusaamiseen kuuluu mustamaalaaminen, sosiaalinen erist\u00e4minen, tiedonv\u00e4lityksen ulkopuolelle j\u00e4tt\u00e4minen, kohtuuton ty\u00f6n valvonta, osaamisen v\u00e4h\u00e4ttely ja perusteeton ty\u00f6teht\u00e4vien pois ottaminen. Ty\u00f6paikkakiusaamiseen liittyv\u00e4 k\u00e4yt\u00f6s voi siis olla varsin vaihtelevaa ja kirjavaa.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6paikkakiusaamisen tutkimus on suhteellisen nuori tutkimusalue, joka alkoi kehitty\u00e4 systemaattisesti vasta 1990-luvun alussa. Tutkimusta ty\u00f6paikkakiusaamisen ilmi\u00f6st\u00e4 on tehty erityisesti Pohjoismaissa. Tutkimus on keskittynyt muun muassa kiusaamisen syihin, seurauksiin ja ennaltaehk\u00e4isyyn. Pohjoismaisten tutkijoiden kiinnostus ty\u00f6paikkakiusaamista kohtaan ja maiden yhteiset piirteet ovat mahdollistaneet kansallisten tietojen vertailun ja yhteisty\u00f6n, mik\u00e4 on edist\u00e4nyt tutkimuksen kehityst\u00e4 ja laajentanut ymm\u00e4rryst\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6terveyslaitos ja Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 ovat olleet keskeisi\u00e4 toimijoita ty\u00f6paikkakiusaamisen tutkimuksessa Suomessa. Vuoden 2020 Ty\u00f6olobarometrin mukaan yli puolet (53 %) ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 oli havainnut kiusaamista ty\u00f6paikallaan ainakin satunnaisesti. Julkisella sektorilla kiusaamisen todistaminen oli hieman yleisemp\u00e4\u00e4 (56 %) kuin yksityisell\u00e4 sektorilla (42 %). Ty\u00f6terveyslaitoksen tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia kuntaty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kokee olevansa kiusaamisen kohteena ty\u00f6paikallaan. Pitkitt\u00e4istutkimusten mukaan noin joka nelj\u00e4s (26 %) suomalaisista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on joutunut kiusaamisen kohteeksi jossain vaiheessa ty\u00f6uraansa, ja naisilla osuus (34 %) on suurempi kuin miehill\u00e4 (19 %).<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaaminen on yleisint\u00e4 julkisella sektorilla, erityisesti terveydenhuollossa ja opetusalalla. Syit\u00e4 kiusaamiseen voivat olla ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n stressitekij\u00e4t, huono johtaminen, organisaatiokulttuuri ja henkil\u00f6kohtaiset ristiriidat. Kiusaaminen voi my\u00f6s johtua vallan ep\u00e4tasapainosta ja kilpailusta ty\u00f6paikalla. Kiusaamista esiintyy v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6paikoilla, joissa ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat avoimesti k\u00e4sitell\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyvi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalipsykologian kent\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaamisen tutkimus on keskittynyt erityisesti kiusaamisen sosiaalisiin ja ihmissuhteisiin liittyviin ulottuvuuksiin. Tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 kiusaaminen johtuu usein organisaation ongelmista, kuten huonosta johtamisesta ja myrkyllisist\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. T\u00e4llaiset olosuhteet voivat luoda kasvualustan negatiiviselle k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle.<\/p>\n\n\n\n

Yksi keskeisist\u00e4 sosiaalipsykologisista teorioista, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkakiusaamisen ymm\u00e4rt\u00e4miseen, on sosiaalisen oppimisen teoria. T\u00e4m\u00e4n teorian mukaan ihmiset oppivat kiusaamaan tarkkailemalla muita, erityisesti silloin, kun kiusaamisesta palkitaan tai se j\u00e4\u00e4 rankaisematta. Toinen t\u00e4rke\u00e4 viitekehys on sosiaalisen identiteetin teoria, joka tarkastelee, miten yksil\u00f6iden samaistuminen tiettyihin ryhmiin voi vaikuttaa heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseens\u00e4, my\u00f6s kiusaamiseen. T\u00e4m\u00e4 teoria tutkii sis\u00e4- ja ulkopuolisten ryhmien v\u00e4list\u00e4 dynamiikkaa ja sit\u00e4, miten se voi johtaa syrjint\u00e4\u00e4n ja kiusaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalipsykologiset tutkimukset ovat lis\u00e4ksi osoittaneet, kuinka ryhm\u00e4dynamiikan ilmi\u00f6t, kuten ryhm\u00e4n normit, roolit ja vuorovaikutus voivat joko lievent\u00e4\u00e4 tai pahentaa kiusaamisk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Esimerkiksi ty\u00f6paikkakulttuuri, joka suvaitsee kiusaamista tai jopa rohkaisee siihen, voi johtaa kiusaamisen jatkumiseen. Lis\u00e4ksi niin sanotulla sivustakatsojaefektill\u00e4 (bystander effect<\/bdo><\/em>) on huomattu olevan keskeinen rooli ty\u00f6paikkakiusaamisessa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma tutkii sit\u00e4, miten kiusaamista todistavat henkil\u00f6t voivat joko puuttua kiusaamiseen tai j\u00e4\u00e4d\u00e4 passiivisiksi, sek\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4 toiminnasta?. Aktiivisen sivullisen puuttumisen kannustamista pidet\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4 strategiana ty\u00f6paikkakiusaamisen torjunnassa.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopiston sosiaalipsykologit ovat tutkineet sit\u00e4, miten ty\u00f6paikkakiusaaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy osana ihmisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arkea ja millaisia tarinoita he siit\u00e4 kertovat. T\u00e4m\u00e4nkaltainen n\u00e4k\u00f6kulma pyrkii avaamaan ty\u00f6paikkakiusaamisen ilmi\u00f6t\u00e4 relationaalisesta, ihmisten v\u00e4list\u00e4 suhteisuutta painottavasta n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. my\u00f6s Pekka Kuuselan blogikirjoitus<\/a>). Tutkimuksessa<\/a> tarkasteltiin sit\u00e4, miten ty\u00f6paikkakiusaamisen kertomuksissa ty\u00f6paikkakiusaamisen kohteet kuvaavat omaa ja muiden toimija-asemia osana ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaamisen kokemuksissa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaaminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n tapahtumasarjana, jossa ihmisten v\u00e4list\u00e4 toimintaa ohjaavat ja muovaavat oikeudet ja velvollisuudet murtuvat. T\u00e4st\u00e4 seuraa tilanne, jossa ihmisten v\u00e4liset suhteet ovat alati muuttuvia ja neuvoteltavissa olevia.<\/p>\n\n\n\n

Kyseisess\u00e4 tutkimuksessa tarkasteltiin verkkokeskusteluja, joissa ty\u00f6paikkakiusaamista kohdanneet henkil\u00f6t jakoivat kokemuksiaan. Yhteens\u00e4 l\u00e4hes 140 kertomuksen analyysi nosti esiin erilaisia tarinarakenteita, jotka kuvaavat ty\u00f6paikkakiusaamisen monimuotoisuutta. Aineistossa tyypillisin ty\u00f6paikkakiusaamisen kertomus seurasi ty\u00f6kyvyn ja terveyden menett\u00e4misen tarinalinjaa, jossa ty\u00f6paikkakiusaamisen kohde asemoi itsens\u00e4 kiusaamisen uhriksi ja kaltoinkohdelluksi ty\u00f6ntekij\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6yhteis\u00f6 kuvattiin ty\u00f6paikkakiusaamisen sallimisen ja hiljaisen hyv\u00e4ksymisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ksi ilman ty\u00f6yhteis\u00f6n aktiivista puuttumista kiusaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kuvatessaan ty\u00f6paikkakiusaamisen kokemuksiaan passiivisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n sek\u00e4 ratkaisemattoman konfliktin tarinalinjojen kautta, ty\u00f6paikkakiusaamista kohdanneet asemoivat itsens\u00e4 joko kiusaamistapahtumien ulkopuoliseksi todistajaksi tai totuuden puolesta taistelevaksi, pettyneeksi ty\u00f6ntekij\u00e4ksi. N\u00e4it\u00e4 tarinalinjoja voidaan pit\u00e4\u00e4 kuvauksina siit\u00e4, kuinka ty\u00f6paikkakiusaamiseen liittyv\u00e4 pelko ja aggressiivinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen normalisoituvat osaksi ty\u00f6yhteis\u00f6n arkea tai kuinka kiusaamiseen puututaan joko passiivisesti tai hitaasti.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4s, aineistossa v\u00e4hiten esiintynyt ty\u00f6paikkakiusaamisen kuvaus noudatti aktiivisen vastustajan tarinalinjaa. T\u00e4ss\u00e4 tarinalinjassa kiusaamista kohdannut ty\u00f6ntekij\u00e4 asemoi itsens\u00e4 aktiiviseksi ongelmien ratkaisijaksi, jolla oli tietoa ja kykyj\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiusaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 sosiaalista vyyhti\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyi t\u00e4ll\u00f6in ongelmien aktiivisena ratkaisijana, joka salli henkil\u00f6kohtaisen osallistumisen ty\u00f6paikkakiusaamisen selvitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainittujen tarinalinjojen ja niiden yhteyden ymm\u00e4rt\u00e4minen ihmisten v\u00e4liseen asemointiin ty\u00f6paikkakiusaamisessa tarjoaa arvokasta tietoa ty\u00f6paikkakiusaamisen taustalla olevista sosiaalisista mekanismeista. Valitettavasti tutkimus my\u00f6s nostaa esiin sen, kuinka ty\u00f6paikkakiusaamista kohdanneet ty\u00f6ntekij\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein asian kanssa yksin eiv\u00e4tk\u00e4 saa tarvitsemaansa apua. Tutkimus korostaa, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 puuttua kiusaamisk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4viin narratiiveihin ja diskursiivisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tukevaa ja osallistavaa ty\u00f6paikkakulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

Samankaltaisesta tarinallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna \u201dBurnt\u201d elokuvan Adamin kokemukset ovat klassinen tarina lunastuksesta ja henkil\u00f6kohtaisesta kasvusta, jossa my\u00f6s h\u00e4nen kiusaamisk\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n on oma roolinsa. Adamin kertomus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n eksymisen tarinalinjan, joka kuvaa sit\u00e4, kuinka Adamin maineikas ura pariisilaisena kokkina suistuu raiteiltaan h\u00e4nen tuhoisan k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4, kuten kiusaamisen vuoksi. T\u00e4m\u00e4 johtaa h\u00e4nen eksymiseens\u00e4 ja itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maanpakoon.<\/p>\n\n\n\n

Adamin p\u00e4\u00e4t\u00f6s rakentaa uransa uudestaan ja muuttaa Lontooseen tavoitteenaan ansaita kolmas Michelin-t\u00e4hti voidaan tulkita lunastuksen etsimisen tarinalinjana. Adam kohtaa kamppailuja ja takaiskuja, kun h\u00e4nen temperamenttinsa ja perfektionisminsa aiheuttavat edelleen kitkaa, ja h\u00e4nen on kohdattava menneiden tekojensa seuraukset. Lopulta Adamin tarina kuvataan henkil\u00f6kohtaisen kasvun ja lunastuksen tarinalinjojen kautta, jolloin tarinan edetess\u00e4 Adamin k\u00e4yt\u00f6s muuttuu h\u00e4nen oppiessa luottamaan ja kunnioittamaan tiimi\u00e4\u00e4n, tunnustamaan virheens\u00e4 ja pyrkiess\u00e4\u00e4n kehittym\u00e4\u00e4n paremmaksi ihmiseksi ja johtajaksi. Elokuvan lopussa Adamin matka sulkee ympyr\u00e4n. H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapainon kunnianhimonsa ja inhimillisyytens\u00e4 v\u00e4lille, ansaitsee kollegoidensa kunnioituksen ja mahdollisuuden saada himoitun kolmannen Michelin-t\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n

Adam Jonesin tarina on kuvaus ty\u00f6paikkakiusaajasta, joka lopulta oppii virheist\u00e4\u00e4n ja muuttaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n. Vaikka aikaisempi tutkimus ei valitettavasti tue t\u00e4m\u00e4nkaltaisen kasvu- ja muutostarinan yleisyytt\u00e4, on edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jatkaa ty\u00f6paikkakiusaamisen sosiaalipsykologista tutkimusta ja tuottaa tietoa, jolla ty\u00f6paikkakiusaamista voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 ihmisten tietoisuutta sen monista kasvoista.
<\/p>\n\n\n\n

Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Pasi Hirvonen<\/a>, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n

Valokuva<\/strong>: Andrey Popov<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

Einarsen, S. V., Hoel, H., Zapf, D., & Cooper, C. L. (Eds.). (2020). Bullying and harassment in the workplace: Theory, research and practice<\/em>. CRC press.<\/p>\n\n\n\n

Keyril\u00e4inen, M. (2020). Ty\u00f6olobarometri 2020<\/em>. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Kunta10 -tutkimus.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuusela, P., Hirvonen, P., & Van Langenhove, L. (2024). Struggle over rights and duties at work: Storylines and discursive self-other positioning in workplace bullying stories. SAGE Open, 14<\/em>(3). 21582440241264729.<\/p>\n\n\n\n

Samnani, A. -K., & Singh, P. (2012). 20 years of workplace bullying research: A review of the antecedents and consequences of bullying in the workplace. Aggression and Violent Behaviour,<\/em> 17<\/em>(6), 255\u2013260.<\/p>\n\n\n\n

Sutela, H., P\u00e4rn\u00e4nen, A., & Keyril\u00e4inen, M. (2019). Digiajan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u2014ty\u00f6olotutkimuksen tuloksia 1977\u20132018<\/em>. Tilastokeskus.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 2015 julkaistussa elokuvassa ”Burnt” Bradley Cooper n\u00e4yttelee lahjakasta mutta riskej\u00e4 kaihtamatonta keitti\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 Adam Jonesia. Adam on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaativa alaisiaan kohtaan, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4stele sanojaan. H\u00e4nen perfektionisminsa ja \u00e4kkipikaisuutensa luovat toksisen ty\u00f6ilmapiirin, jossa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen stressi ja tulehtuneet ihmissuhteet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. ”Burnt” voidaan n\u00e4hd\u00e4 arkkityyppisen\u00e4 elokuvana, joka kuvaa tiivistunnelmaisesti ty\u00f6paikkakiusaamista. Ty\u00f6paikkakiusaaminen on vakava sosiaalinen ilmi\u00f6, joka ilmenee […]<\/p>\n","protected":false},"author":714,"featured_media":484,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[19,16],"class_list":["post-483","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hyvinvointi","tag-tyoelama"],"acf":[],"yoast_head":"\nTy\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot - Suhteellista<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot - Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuonna 2015 julkaistussa elokuvassa ”Burnt” Bradley Cooper n\u00e4yttelee lahjakasta mutta riskej\u00e4 kaihtamatonta keitti\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 Adam Jonesia. Adam on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaativa alaisiaan kohtaan, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4stele sanojaan. H\u00e4nen perfektionisminsa ja \u00e4kkipikaisuutensa luovat toksisen ty\u00f6ilmapiirin, jossa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen stressi ja tulehtuneet ihmissuhteet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. ”Burnt” voidaan n\u00e4hd\u00e4 arkkityyppisen\u00e4 elokuvana, joka kuvaa tiivistunnelmaisesti ty\u00f6paikkakiusaamista. Ty\u00f6paikkakiusaaminen on vakava sosiaalinen ilmi\u00f6, joka ilmenee […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-03-25T08:53:09+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-06-17T07:51:14+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2500\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1318\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"saralii\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"saralii\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\"},\"author\":{\"name\":\"saralii\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"headline\":\"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot\",\"datePublished\":\"2025-03-25T08:53:09+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-17T07:51:14+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\"},\"wordCount\":1441,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg\",\"keywords\":[\"Hyvinvointi\",\"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\",\"name\":\"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot - Suhteellista\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg\",\"datePublished\":\"2025-03-25T08:53:09+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-17T07:51:14+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg\",\"width\":2500,\"height\":1318,\"caption\":\"Man Making Megaphone Announcement. Warning Concept Speaker\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\",\"name\":\"Suhteellista\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\",\"name\":\"saralii\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"saralii\"},\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot - Suhteellista","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot - Suhteellista","og_description":"Vuonna 2015 julkaistussa elokuvassa ”Burnt” Bradley Cooper n\u00e4yttelee lahjakasta mutta riskej\u00e4 kaihtamatonta keitti\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00e4 Adam Jonesia. Adam on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaativa alaisiaan kohtaan, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4stele sanojaan. H\u00e4nen perfektionisminsa ja \u00e4kkipikaisuutensa luovat toksisen ty\u00f6ilmapiirin, jossa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen stressi ja tulehtuneet ihmissuhteet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. ”Burnt” voidaan n\u00e4hd\u00e4 arkkityyppisen\u00e4 elokuvana, joka kuvaa tiivistunnelmaisesti ty\u00f6paikkakiusaamista. Ty\u00f6paikkakiusaaminen on vakava sosiaalinen ilmi\u00f6, joka ilmenee […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/","og_site_name":"Suhteellista","article_published_time":"2025-03-25T08:53:09+00:00","article_modified_time":"2025-06-17T07:51:14+00:00","og_image":[{"width":2500,"height":1318,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"saralii","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"saralii","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/"},"author":{"name":"saralii","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"headline":"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot","datePublished":"2025-03-25T08:53:09+00:00","dateModified":"2025-06-17T07:51:14+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/"},"wordCount":1441,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg","keywords":["Hyvinvointi","Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/","name":"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot - Suhteellista","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg","datePublished":"2025-03-25T08:53:09+00:00","dateModified":"2025-06-17T07:51:14+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/03\/yhka_sosiaalipsykologia_blogi_Suhteellisia_mp66747707.jpg","width":2500,"height":1318,"caption":"Man Making Megaphone Announcement. Warning Concept Speaker"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/03\/25\/tyopaikkakiusaamisen-monet-kasvot\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ty\u00f6paikkakiusaamisen monet kasvot"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/","name":"Suhteellista","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd","name":"saralii","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","caption":"saralii"},"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/483","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/users\/714"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=483"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":540,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/483\/revisions\/540"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media\/484"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=483"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=483"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=483"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}