{"id":475,"date":"2025-02-12T16:42:03","date_gmt":"2025-02-12T14:42:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?p=475"},"modified":"2025-06-17T09:40:00","modified_gmt":"2025-06-17T07:40:00","slug":"ahdistus-ja-epavarmuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/","title":{"rendered":"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus"},"content":{"rendered":"\n

Ahdistus (englanniksi anxiety<\/bdo><\/em>) tulee indoeurooppalaisesta kantasanasta Angh,<\/em> joka tarkoitti puristavaa, kuristavaa, painavaa tunnetta rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kurkun alueella. Sanalla on siis alun perin hyvin fysiologinen merkitys. Aikojen saatossa se on muuntunut kuvaamaan psyykkist\u00e4 kokemusta. Sigmund Freud erotteli psykoanalyysinsa puitteissa pelon ja ahdistuksen eroja. Pelolla on jokin t\u00e4sm\u00e4llinen kohde, objekti, jota pelk\u00e4\u00e4mme ja jonka pystymme nime\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ahdistus on taas ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pelkoa, jolla ei ole nimett\u00e4v\u00e4\u00e4 kohdetta. Usein se liittyy ep\u00e4varmuuden tunteeseen tulevaisuuden suhteen. Emme tied\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti, mit\u00e4 tulee tapahtumaan, ja se ilmenee h\u00e4iritsev\u00e4n\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 pelon tunteena. Ahdistus on t\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa yleistynyt ep\u00e4varmuuden ja turvattomuuden tila.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n ajan psykiatriassa ja psykologiassa ahdistus on saanut sairauden merkityksen. Yhdysvaltalaisessa psykiatrian diagnosointik\u00e4sikirjassa Diagnostic and Statistic Manual<\/em> <\/bdo>(DSM) sit\u00e4 alettiin vuodesta 1980 alkaen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oirekuvausten kautta ahdistush\u00e4iri\u00f6n\u00e4. Tuolloin sen diagnostiseen erittelyyn uhrattiin k\u00e4sikirjassa 15 sivua, vuoden 1987 laitoksessa 18 sivua ja 1994 jo 51 sivua. Uusimmassa vuoden 2003 DSM V -laitoksessa ahdistush\u00e4iri\u00f6ille ja siihen liittyville muille diagnooseille on omistettu jo 99 sivua. T\u00e4t\u00e4 laitosta on jo p\u00e4ivitetty sittemmin muutamaan kertaan. Ahdistusta siis tunnistetaan paremmin tai ehk\u00e4p\u00e4 sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on todistettavasti kasvanut. Yhdysvaltain kansallinen mielenterveysinstituutti arvioi, ett\u00e4 jopa 31 % aikuisista kokee el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana ahdistush\u00e4iri\u00f6n. Meill\u00e4 Suomessa ahdistush\u00e4iri\u00f6t ovat nousseet yleisimmiksi sairauspoissaolojen syiksi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ahdistus on my\u00f6s filosofiaan ja erityisesti eksistentialistiseen filosofiaan olennaisesti liittyv\u00e4 k\u00e4site. Tanskalaisen S\u00f8ren Kierkegaardin mielest\u00e4 ahdistus on erottamaton osa ihmisen olemusta, erityisesti kun tiedostamme oman vapauden ja siihen liittyv\u00e4n vastuun. Ahdistus syntyy tiedostettaessa, ett\u00e4 olemme vapaita tekem\u00e4\u00e4n valintoja. T\u00e4m\u00e4 vapaus tuo mukanaan my\u00f6s vastuun omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja teoista. Kierkegaardin mukaan ahdistus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n negatiivinen tunnetila, vaan se voi olla my\u00f6s voimakas voima, joka ohjaa meit\u00e4 kohti syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ahdistuksen kautta voimme kasvaa ihmisin\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oman paikkamme maailmassa.<\/p>\n\n\n\n

Kierkegaardin ja h\u00e4nt\u00e4 seuranneiden muiden eurooppalaisten eksistentialistifilosofien pohdintoja voi tarkastella 1800-luvulta alkaen yleistyneen maallistumiskehityksen kontekstissa. Uskonto ei en\u00e4\u00e4 tarjonnut modernille yksil\u00f6lle selkeit\u00e4 raameja el\u00e4m\u00e4n merkityksen pohdinnoille, vaan jokaisen oli alettava pohtia el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kysymyksi\u00e4 omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan k\u00e4sin. T\u00e4m\u00e4 saattoi tuntua ahdistavalta. Eksistentialistinen filosofia on antanut erityisen paljon ev\u00e4it\u00e4 taiteelle ja kulttuurituotteille.<\/p>\n\n\n\n

Sosiologiassa ja muissa yhteiskuntatieteiss\u00e4 ahdistusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n metaforisessa merkityksess\u00e4. Sen avulla on voitu kuvata aikakauden henke\u00e4, kuten esimerkiksi W.H. Audenin 1948 Pulitzer-palkitussa runoelmassa The Age of Anxiety<\/bdo><\/em>. Ahdistusta tuolloin kulttuuriin toi erityisesti tietoisuus atomipommista ja sen mahdollistamasta sivilisaation tuhosta. Sittemmin monet aikalaisteoriaa muotoilleet sosiologit, kuten Zygmunt Bauman ja Ulrich Beck, ovat viitanneet ahdistuksen kokemukseen riskien t\u00e4yteisess\u00e4 nykymaailmassa.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitteell\u00e4 ahdistuskulttuuri (anxiety culture<\/em>)<\/bdo> viitataan nykyisess\u00e4 keskustelussa tilanteeseen, jossa ihmiset tiedostavat tulevaisuususkon rapautumisen ja rakenteellisen ep\u00e4varmuuden tilan. Maailmaa ei k\u00e4sitteellistet\u00e4 en\u00e4\u00e4 niink\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien, vaan uhkien ja pelkojen kautta. El\u00e4mme siis aikaa, jota leimaa monen ihmisen kokemuksessa voimakas ja jatkuva ahdistus. Meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t uhat \u2013 ilmastonmuutos, sodat, poliittinen ep\u00e4vakaus, teknologian kiihtyv\u00e4 kehitys ja taloudelliset paineet \u2013 saavat monet kokemaan, ett\u00e4 maailma on t\u00e4ynn\u00e4 hallitsemattomia kriisej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole vain yksil\u00f6llinen kokemus, vaan ilmi\u00f6, joka muovaa koko yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Ahdistus kietoutuu k\u00e4sitteen\u00e4 ep\u00e4varmuuden k\u00e4sitteeseen. Ep\u00e4varmuus on kognitiivis-emotionaalinen tila, jossa ei tiedet\u00e4, mik\u00e4 monista mahdollisuuksista on totta. Se liittyy usein ahdistukseen ja ep\u00e4mukavuuteen, ja ihmiset pyrkiv\u00e4t usein aktiivisesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta, vaikka sen poistaminen ei aina parantaisi lopputulosta. Ep\u00e4varmuuden siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on yhteydess\u00e4 ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6ihin, masennukseen ja jopa sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ihin. Se voi lis\u00e4t\u00e4 huolestuneisuutta ja negatiivisia tunteita. Ihmiset saattavat my\u00f6s tehd\u00e4 ep\u00e4edullisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen ep\u00e4varmuuden. Esimerkiksi varma mutta huonompi p\u00e4\u00e4t\u00f6s voi olla houkuttelevampi kuin ep\u00e4varmempi mutta potentiaalisesti parempi vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4varmuuden pelko voi johtaa siihen, ett\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ep\u00e4luotettavaa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa, vain jotta ep\u00e4varmuus poistuisi. T\u00e4m\u00e4 tekee usein esimerkiksi salaliittoteorioista houkuttelevia. My\u00f6nteisess\u00e4 mieless\u00e4 pieni annos ep\u00e4varmuutta voi tuoda j\u00e4nnityst\u00e4, motivaatiota ja iloa el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 erityisesti, kun tilanne ei ole korkeariskinen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi j\u00e4nnit\u00e4mme urheilukilpailuissa tai teemme lottoa. Ep\u00e4varmuus voi olla el\u00e4m\u00e4n suola, joka tekee arjesta kiehtovaa ja palkitsevaa.<\/p>\n\n\n\n

Edesmennyt tanskalaissosiologi Anders Petersen kuvasi tuotannossaan nykykulttuuriamme varsin lohduttomin s\u00e4vyin. Riskitietoisuudesta, ep\u00e4varmuudesta, pirstaloitumisesta, juurettomuudesta sek\u00e4 jatkuvasta arvioinnin kohteena olemisesta on tullut kulttuurimme peruskokemus l\u00e4hes jokaiselle. Ahdistuksen tunne on oikeastaan ihan normaali psyykkis-fysiologinen reaktio t\u00e4h\u00e4n, mutta olemme sen diagnosoivassa kulttuurissamme m\u00e4\u00e4ritelleet sairaudeksi, jota yritet\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kit\u00e4 pois. Yhteiskunnan muuttaminen koetaan usein liian mahdottomaksi. Ihminen ei kykene olemaan koko ajan joustava ja aktiivinen, vaan ahdistuu. Petersenin l\u00e4\u00e4ke oli per\u00e4\u00e4nkuuluttaa rajoja rajattomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihmisten tulisi saada kuulla, ett\u00e4 he ovat ihan riitt\u00e4vi\u00e4 ja tarpeeksi hyvi\u00e4. Se riitt\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n

Ahdistuksen kokemus liitet\u00e4\u00e4n usein nuorten kokemusmaailmaan. Ehk\u00e4 tunnetuin kollektiivinen pyrkimys tehd\u00e4 t\u00e4lle nuorten pahalle ololle jotakin on niin kutsuttu Islannin malli. Vuosituhannen alussa Islannissa koettiin huolta pahoinvoivasta nuorisosta. Pahoinvointi ilmeni etenkin voimakkaana p\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. T\u00e4h\u00e4n puututtiin kansallisella hankkeella, jossa k\u00e4ytettiin kommunitaristisia yhteis\u00f6interventioita. Nuoria alettiin integroida yhteis\u00f6\u00f6n aikuisten voimin takaamalla jokaiselle esimerkiksi urheiluun, liikuntaan tai kulttuuriin liittyv\u00e4 harrastus. Nuorten valvontaa my\u00f6s lis\u00e4ttiin.<\/p>\n\n\n\n

Islannin mallia on ihailtu ja toki my\u00f6s kritisoitu. Sen siirrett\u00e4vyydest\u00e4 muihin maihin keskustellaan. Parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin islantilaisten nuorisointerventioiden painotus on siirtynyt p\u00e4ihdekulttuurin suitsemisesta mielenterveyden kysymyksiin. Nuoriso on siell\u00e4 raitistunut, mutta esimerkiksi ahdistush\u00e4iri\u00f6t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Ilmi\u00f6t\u00e4 on pohdittu muun muassa sosiaalisen median yleistymisen vaikutusten kautta. Islannissa tyt\u00f6t ovat tilastojen mukaan ahdistuneempia kuin pojat. Havainto on, ett\u00e4 sosiaalisen median my\u00f6t\u00e4 kontakteja muihin nuoriin on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti enemm\u00e4n kuin parikymment\u00e4 vuotta sitten, mutta suhteiden laatu on heikentynyt. Harvempi nuori raportoi, ett\u00e4 voi avautua yst\u00e4villeen merkityksellisist\u00e4 ja omaan hyvinvointiin liittyvist\u00e4 asioista. Sosiaalinen media tuo siis pinnallisia ihmissuhteita ja ruokkii vertailukulttuuria, mutta ik\u00e4kaudelle oleellista vertaisten tukea se ei tarjoa, kuten entisenlaiset kasvokkaiset vapaa-ajanviettotavat. Nuorten kulttuurin muutos ehk\u00e4 tarjoaa keinoja pohtia yleisemmin sosiaalisuuden muutosten ja ahdistuskulttuurin yhteytt\u00e4 ajassamme.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalipsykologian piiriss\u00e4 erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa kukoistava eksistentialistisen sosiaalipsykologian suuntaus tarjoaa eksplisiittisi\u00e4 keinoja pohtia tapojamme kohdata ahdistuksen tunnetta kulttuurissamme. Kulttuuri tarjoaa symbolisia kehyksi\u00e4, uskomuksia ja rituaaleja, joiden avulla eksistentiaalista ahdistusta voidaan lievitt\u00e4\u00e4. Kollektivistisissa kulttuureissa (esim. It\u00e4-Aasian maat) painotetaan yhteis\u00f6n arvoja, perhesiteit\u00e4 ja harmonian yll\u00e4pitoa. Eksistentiaaliset kysymykset k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n usein yhteis\u00f6n kautta, esimerkiksi osana traditioita tai sukupolvien jatkumoa. Yhteiset rituaalit, perinteet ja yhteis\u00f6n tarjoama tuki ovat avainasemassa.<\/p>\n\n\n\n

Kollektivistiset kulttuurit saattavat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eksistentiaalista ahdistusta korostamalla yksil\u00f6n roolia osana suurempaa kokonaisuutta, kuten perhett\u00e4, yhteis\u00f6\u00e4 tai kansakuntaa. Individualistisissa kulttuureissa (esim. Yhdysvallat, Pohjois-Eurooppa) painopiste on yksil\u00f6n itsens\u00e4 toteuttamisessa ja henkil\u00f6kohtaisen tarkoituksen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Individualistisissa kulttuureissa eksistentiaalista ahdistusta lievitet\u00e4\u00e4n esimerkiksi oman identiteetin vahvistamisella ja henkil\u00f6kohtaisen merkityksen l\u00f6yt\u00e4misell\u00e4. Painopiste on yksil\u00f6llisess\u00e4 selviytymisess\u00e4 ja henkil\u00f6kohtaisissa strategioissa, kuten oman el\u00e4m\u00e4nhallinnan vahvistamisessa tai omaan el\u00e4m\u00e4nkulkuun liittyv\u00e4ss\u00e4 nostalgian vaalimisessa.<\/p>\n\n\n\n

Uhkiin ja ahdistukseen reagoidaan usein kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omia taitoja, resilienssi\u00e4 tai etsim\u00e4ll\u00e4 ammatillista apua. Sosiaalipsykologian piiriss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma avaa my\u00f6s mielenkiintoisia tutkimuksellisia sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6aloja my\u00f6s suomalaisessa kulttuurissa. Miten esimerkiksi voimme yliopiston arjessa tuottaa ahdistusta lievent\u00e4vi\u00e4 puskureita yhteis\u00f6llisill\u00e4 kulttuurisilla k\u00e4yt\u00e4nteill\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Ahdistus voi sek\u00e4 lamauttaa ett\u00e4 toimia liikkeellepanevana voimana. Yksil\u00f6tasolla se voi aiheuttaa vet\u00e4ytymist\u00e4 ja voimattomuutta, mutta yhteiskunnallisella tasolla se voi my\u00f6s johtaa aktiiviseen reagointiin ja muutospyrkimyksiin. Keskeinen kysymys on, miten k\u00e4sittelemme ahdistustamme \u2013 antaudummeko pelolle vai k\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 sit\u00e4 rakentavasti paremman tulevaisuuden rakentamiseen?<\/p>\n\n\n\n

Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Mikko Saastamoinen<\/a>, sosiaalipsykologian yliopisto-opettaja, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n

Valokuva<\/strong>: Roine Piirainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Allegrante, J. P. (John P., Hoinkes, U., Schapira, M. I., & Struve, K. (2024). Anxiety culture\u202f: the new global state of human affairs. Johns Hopkins University Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Alquist, J. L., & Baumeister, R. F. (2024). Dealing with uncertain situations. The Journal of Positive Psychology, 19(6), 923-946.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Heine, S. J. (2025). Start making sense\u202f: how existential psychology can help us build meaningful lives in absurd times (First edition.). Basic Books.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Petersen, A., Sik, D., Bergh, B. van den, Flick, S., & Keohane, K. (2025). Enduring modernity\u202f: depression, anxiety and grief in the age of voicelessnes. Routledge.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Sullivan, D. (2016). Cultural-existential psychology\u202f: the role of culture in suffering and threat. Cambridge University Press.<\/bdo><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ahdistus (englanniksi anxiety) tulee indoeurooppalaisesta kantasanasta Angh, joka tarkoitti puristavaa, kuristavaa, painavaa tunnetta rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kurkun alueella. Sanalla on siis alun perin hyvin fysiologinen merkitys. Aikojen saatossa se on muuntunut kuvaamaan psyykkist\u00e4 kokemusta. Sigmund Freud erotteli psykoanalyysinsa puitteissa pelon ja ahdistuksen eroja. Pelolla on jokin t\u00e4sm\u00e4llinen kohde, objekti, jota pelk\u00e4\u00e4mme ja jonka pystymme nime\u00e4m\u00e4\u00e4n. […]<\/p>\n","protected":false},"author":714,"featured_media":476,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[47,51,49,48,50],"class_list":["post-475","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ahdistus","tag-eksistentialismi","tag-epavarmuus","tag-mielenterveys","tag-nykyaika"],"acf":[],"yoast_head":"\nAhdistus ja ep\u00e4varmuus - Suhteellista<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus - Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ahdistus (englanniksi anxiety) tulee indoeurooppalaisesta kantasanasta Angh, joka tarkoitti puristavaa, kuristavaa, painavaa tunnetta rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kurkun alueella. Sanalla on siis alun perin hyvin fysiologinen merkitys. Aikojen saatossa se on muuntunut kuvaamaan psyykkist\u00e4 kokemusta. Sigmund Freud erotteli psykoanalyysinsa puitteissa pelon ja ahdistuksen eroja. Pelolla on jokin t\u00e4sm\u00e4llinen kohde, objekti, jota pelk\u00e4\u00e4mme ja jonka pystymme nime\u00e4m\u00e4\u00e4n. […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Suhteellista\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-02-12T14:42:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-06-17T07:40:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"saralii\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"saralii\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\"},\"author\":{\"name\":\"saralii\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"headline\":\"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus\",\"datePublished\":\"2025-02-12T14:42:03+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-17T07:40:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\"},\"wordCount\":1394,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg\",\"keywords\":[\"Ahdistus\",\"eksistentialismi\",\"ep\u00e4varmuus\",\"mielenterveys\",\"nykyaika\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\",\"name\":\"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus - Suhteellista\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg\",\"datePublished\":\"2025-02-12T14:42:03+00:00\",\"dateModified\":\"2025-06-17T07:40:00+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg\",\"width\":1920,\"height\":2560},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/\",\"name\":\"Suhteellista\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd\",\"name\":\"saralii\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"saralii\"},\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus - Suhteellista","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus - Suhteellista","og_description":"Ahdistus (englanniksi anxiety) tulee indoeurooppalaisesta kantasanasta Angh, joka tarkoitti puristavaa, kuristavaa, painavaa tunnetta rinnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai kurkun alueella. Sanalla on siis alun perin hyvin fysiologinen merkitys. Aikojen saatossa se on muuntunut kuvaamaan psyykkist\u00e4 kokemusta. Sigmund Freud erotteli psykoanalyysinsa puitteissa pelon ja ahdistuksen eroja. Pelolla on jokin t\u00e4sm\u00e4llinen kohde, objekti, jota pelk\u00e4\u00e4mme ja jonka pystymme nime\u00e4m\u00e4\u00e4n. […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/","og_site_name":"Suhteellista","article_published_time":"2025-02-12T14:42:03+00:00","article_modified_time":"2025-06-17T07:40:00+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":2560,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"saralii","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"saralii","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/"},"author":{"name":"saralii","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"headline":"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus","datePublished":"2025-02-12T14:42:03+00:00","dateModified":"2025-06-17T07:40:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/"},"wordCount":1394,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg","keywords":["Ahdistus","eksistentialismi","ep\u00e4varmuus","mielenterveys","nykyaika"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/","name":"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus - Suhteellista","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg","datePublished":"2025-02-12T14:42:03+00:00","dateModified":"2025-06-17T07:40:00+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-content\/uploads\/sites\/225\/2025\/02\/siili-kuviasuomesta.fi-roine-piirainen-2-scaled-1.jpg","width":1920,"height":2560},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/2025\/02\/12\/ahdistus-ja-epavarmuus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ahdistus ja ep\u00e4varmuus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/","name":"Suhteellista","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/34e9bc0854143939e5860f43204a5dfd","name":"saralii","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5b376473c842317fac9b486e22f7090ca90fc8e9243e7c60a90b23d35678a9e8?s=96&d=mm&r=g","caption":"saralii"},"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/author\/saralii\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/475","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/users\/714"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=475"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/475\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":538,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/475\/revisions\/538"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media\/476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=475"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=475"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/suhteellista\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=475"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}