Relationaalisuuden k\u00e4sitett\u00e4 ei ole aivan ongelmatonta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n usein k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen sijaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteen alkuper\u00e4ist\u00e4 englanninkielist\u00e4 muotoa puhuttaessa relationaalisuudesta yleisesti tai relationaalisesta sosiologiasta ja sosiaalipsykologiasta. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 puuttuvan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen vuoksi, mutta yksi tapa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 k\u00e4site on puhua suhteisuudesta, joka ei ole virallisesti kuitenkaan edes suomenkielen sana mutta joka tavoittaa asian ytimen.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen on aina suhteessa toisiin ihmisiin, kulttuuriin ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon. Suhteisuus tarkoittaa laajassa mieless\u00e4 kaikenlaista sosiaalisissa suhteissa olemista, oli kyseess\u00e4 sitten mieli, emootiot tai esimerkiksi tieto ja sen rakentuminen. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 se eroaa julkisuudessa usein k\u00e4ytetyst\u00e4 monisuhteisuuden k\u00e4sitteest\u00e4, jolla viitataan useampiin samanaikaisiin intiimeihin ihmissuhteisiin. Mit\u00e4\u00e4n yleisesti k\u00e4ytetty\u00e4 rajausta suhteisuuden k\u00e4sitteelle ei kuitenkaan ole olemassa. Relationaalisuuden ohella puhutaan my\u00f6s relationismista, joka on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 asioiden v\u00e4lisist\u00e4 suhteista l\u00e4htev\u00e4ksi tarkasteluksi esimerkiksi kommunikaation ja toiminnan osalta sosiaalipsykologiassa.<\/p>\n\n\n\n
Relationaalisen kielen toi yhteiskuntakuntatieteisiin sosiologian klassikkona tunnettu Georg Simmel, jota pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 suhteessa edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4. Simmelille l\u00e4hes kaikki ilmeni suhteissa. Yhteiskunta rakentuu vuorovaikutuksen ja suhteiden kautta. Ryhm\u00e4t taas muodostuvat pienemmist\u00e4 elementeist\u00e4 eli yksil\u00f6ist\u00e4, jotka ovat suhteissa kesken\u00e4\u00e4n. Monissa esseiss\u00e4\u00e4n Simmel pohti yksil\u00f6n sosiaalisuuden tekem\u00e4ll\u00e4 tarkastelunsa alussa kahtiajaon, jota h\u00e4n sitten pyrki ratkaisemaan kolmannen kategorian avulla. Niinp\u00e4 muukalainen oli esimerkiksi Simmelille suhteisuuteen perustuva kategoria, joka tarkoitti yhteis\u00f6\u00f6n kuulumista olematta kuitenkaan varsinaisesti osa yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Nykysosiaalipsykologiassa relationaalisuuden k\u00e4site liitet\u00e4\u00e4n sen sijaan Kenneth J. Gergeniin konstruktionistiseen ajatteluun, jonka mukaan kaikki inhimillisesti merkitt\u00e4v\u00e4 syntyy suhteissa ja suhteisuudessa. T\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sityksell\u00e4\u00e4n Gergen on kritisoinut atomistista ja individualistista n\u00e4kemyst\u00e4 ihmisen toiminnasta ja ehdottanut sen vaihtoehdoksi yhteistoimintaan perustuvan suhteisuuden tarkastelua.<\/p>\n\n\n\n
Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, relationistinen sosiaalipsykologia on ollut esill\u00e4 jo 1980-luvulta l\u00e4htien naapurimaamme Ruotsin sosiaalipsykologissa ja kehittynyt siell\u00e4 laajemmaksi suuntaukseksi. Perinne liittyy Joachim Israelin ja suomalaissyntyisen Johan Asplundin sosiaalipsykologiseen ajatteluun. Israelille relationistinen (relationisk socialpsykologi<\/bdo><\/em>) tarkoitti enemm\u00e4n suhtautumista kuin suhteisuutta, sill\u00e4 h\u00e4n esitti ajattelussaan Marxiin ja Meadiin pohjautuvan luokittelun yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sek\u00e4 korosti toisaalta toiminnan ja yhteistoiminnan tutkimusta. Asplund puolestaan perusti ajattelunsa egon ja alterin suhdetta kuvaavaan kahteen k\u00e4sitteeseen, sosiaaliseen responsiivisuuteen. Sosiaalinen responsiivisuus tarkoittaa spontaania, leikin tai pelin kaltaista suhtautumista, ja sen vastakohta on opittu ep\u00e4sosiaalinen ei-responsiivisuus. Asplundille suhteisuus rinnastuu leijan lenn\u00e4tt\u00e4miseen: samalla tavalla kuin leijanlenn\u00e4tt\u00e4j\u00e4 seisoo maan pinnalla, ohjaa leijaa pienill\u00e4 k\u00e4siliikkeill\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4\u00e4 leijansa narun tiukalla, on my\u00f6s ihminen sosiaalisessa maailmassa ik\u00e4\u00e4n kuin responsiivinen tai ei-responsiivinen suhteidensa keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Relationaalisen sosiaalipsykologian erityist\u00e4 asemaa selitt\u00e4\u00e4 Ruotsissa se, ett\u00e4 G. H. Meadin ajattelua on k\u00e4sitelty sosiologian oppikirjoissa aina 1930-luvulta l\u00e4htien. Suomeen verrattuna Meadin ajattelu ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 interaktionistinen perinne on ollut siten historiallisesti huomattavasti vahvemmassa asemassa Ruotsissa aina 1960-luvulta l\u00e4htien. Lis\u00e4ksi sosiaalipsykologia on ollut Ruotsissa ja Tanskassa l\u00e4hinn\u00e4 osa sosiologiaa, kun taas Norjassa sosiaalipsykologia sijoittuu l\u00e4hemm\u00e4ksi psykologiaa ja on Suomessa itsen\u00e4inen yhteiskuntatieteellinen tieteenala.<\/p>\n\n\n\n Henrik Stenbergin ja Bo Isenbergin esitt\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan suhteisuuden sosiaalipsykologia (relationell socialpsykologi<\/bdo><\/em>) l\u00e4htee yht\u00e4 kaikki liikkeelle siit\u00e4, miten ihmiset luovat sosiaalisissa yhteyksiss\u00e4\u00e4n k\u00e4sityksi\u00e4 ja miten ihmiset hoitavat suhteitaan erilaisissa tilanteissa, kuten ryhmiss\u00e4, yhteis\u00f6iss\u00e4 tai yhteiskunnassa yleisesti. Relationaalisuuden perinne tulee esille Ruotsissa my\u00f6s laajassa oppi- ja kurssikirjatarjonnassa (esim. Korpen, Natur och Kultur ja Studentlitteratur<\/bdo>).<\/p>\n\n\n\n Sosiaalipsykologian valtavirran ja relationaalisen sosiaalipsykologian tieteidenperinteen erilaisuus n\u00e4kyy hyvin, kun tarkastelee niiden juurien kartoitusta. Relationaalista sosiaalipsykologiaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 oppikirjassa yhteisi\u00e4 oppi-isi\u00e4 l\u00f6ytyy vastaavan suomenkielisen oppihistoriallisen kirjan kanssa vain muutama. Relationaalisen sosiaalipsykologian juuret ulottuvat ruotsalaisessa tarkastelussa G. H. Meadiin, Erich Frommiin, Simone de Beauvoiriin, Erving Goffmaniin, Randall Collinsiin, Thomas J. Scheffiin, Arlie Russel Hochschildiin, Jack Katziin, Johan Asplundiin ja Georg Simmeliin. Suomalaisessa sosiaalipsykologian oppihistoriallisessa yleisesityksess\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4jiksi hahmottuvat puolestaan Charles Darwin ja pitk\u00e4 lista eurooppalaisen ja amerikkalaisen sosiaalipsykologian nimi\u00e4. Yhteisi\u00e4 oppi-isi\u00e4 ja -\u00e4itej\u00e4 ovat ainoastaan Mead, Goffman ja Hochschild, joten ero on siis varsin suuri sen suhteen, mihin sosiaalisten suhteiden tarkastelun juuret paikannetaan.<\/p>\n\n\n\n Toisin kuin Suomessa sosiaalipsykologiaa voi opiskella Ruotsissa useimmissa yliopistoissa sosiologian laitoksilla osana yhteiskuntatieteiden perusopintoja ja sosiologian maisteriopintoja. Kuopiossa syksyll\u00e4 2025 alkavan kandidaattiopetuksen kannalta kiinnostava seikka on se, ett\u00e4 itsen\u00e4inen sosiaalipsykologian kandidaattiopetus aloitettiin Sk\u00f6vden korkeakoulussa (H\u00f6gskolan i Sk\u00f6vde) jo 1990-luvulla, jolloin hakijoita oli ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla kaikkien h\u00e4mm\u00e4stykseksi 2000. Sk\u00f6vdess\u00e4 on opetettu sosiaalipsykologiaa yli 50 vuotta 1970-luvulta l\u00e4htien, ja opettajat pit\u00e4v\u00e4t omaa laitostaan maansa sosiaalipsykologian opetuksen keskuksena.<\/p>\n\n\n\n Sk\u00f6vden opetuksessa painottuu monipuolisesti relationaalisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta sosiologinen, psykologinen ja soveltava sosiaalipsykologia. Soveltavaa (till\u00e4mpad<\/bdo><\/em>) l\u00e4hestymistapaa voi pit\u00e4\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 Ruotsin erikoisuutena, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 sosiaalipsykologinen kehys on ollut esill\u00e4 vanhuuden, kasvatuksen, koulun ja esimerkiksi sosiaality\u00f6n tutkimuksessa. Omaa sosiaalipsykologian maisterivaiheen opetusta on suunniteltu alkavaksi Sk\u00f6vdess\u00e4 verkkosivujen mukaan syksyll\u00e4 2025.<\/p>\n\n\n\n Olisiko suhteiden ja suhteisuuden sosiaalipsykologian kehitt\u00e4misell\u00e4 tarvetta Suomessa? Kysymys on hyv\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n yksiselitteist\u00e4 vastausta siihen tuskin on. Suomessa relationistiseen kehykseen on viitattu mahdollisuutena ylitt\u00e4\u00e4 menetelmiin liittyv\u00e4t erot, kun se sopii hyvin kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. T\u00e4ysin ongelmaton l\u00e4hestymistapa suhteisuuden sosiaalipsykologia ei kuitenkaan ole, sill\u00e4 ainakin sen ruotsalaisen opetuksen klassikkogallerian valossa ryhmien ja ryhm\u00e4suhteiden tutkimuksen alue j\u00e4\u00e4 siin\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, vaikka m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4t toki huomioidaan.<\/p>\n\n\n\n Ruotsissa kehittynyt relationaalisen sosiaalipsykologian kehys on joka tapauksessa hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten tieteellinen kieli rakentuu arkikielen tavoin metaforista, jotka v\u00e4hitellen juurtuvat osaksi tiedeyhteis\u00f6jen toimintaa. Ensin metaforat ovat uusia ilmaisuja, mutta muuttuvat vuosien kuluessa vakiintuneiksi termeiksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ne el\u00e4v\u00e4t annettuina.<\/p>\n\n\n\n P.S. Sosiaalipsykologian oppiainevastaava lehtori Annette Lundin kertoi s\u00e4hk\u00f6postiviestiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Sk\u00f6vdess\u00e4 otetaan vuosittain 80 opiskelijaa vuosittain opiskelemaan sosiaalipsykologian kandidaatintutkintoa ja my\u00f6hemmin parikymment\u00e4 lis\u00e4\u00e4, jotta opiskelijaryhm\u00e4t pysyv\u00e4t kooltaan 80:n opiskelijan suuruisina. Hakijoita on ollut vuosittain 500\u2013600. Opetuksen painopiste <\/a>on kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 terveydess\u00e4 arki- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 digitaalisen yhteiskunnan tarkastelussa.<\/p>\n\n\n\n Tekstin kirjoittaja<\/strong>: Pekka Kuusela<\/a>, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n Valokuva<\/strong>: Roine Piirainen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Asplund, J. (1987). Det sociala livets element\u00e4ra former. Bokf\u00f6rlaget Korpen.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n Asplund, J. (2022). M\u00e4nniskan som samh\u00e4llsvarelse: tid, rum, individ och kollektiv. F\u00f6rlag Arkiv f\u00f6rlag.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n Gergen, K. J. (2009). Relational being: beyond self and community. Oxford University Press.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n H\u00e4nninen, V., Partanen, J. & Ylijoki, O.-H. (2000). Sosiaalipsykologian suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n Israel, J. (1981). Om relationisk socialpsykologi. Bokf\u00f6rlaget Korpen.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n Israel, J. (1999). Handling och samspel: ett socialpsykologiskt perspektiv. Studentlitteratur.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n Lundin, A. & Kronberg, K. (2012). Socialpsykologin i Sk\u00f6vde. Kirjassa J. Mj\u00f6berg & A. Lundin (toim.) En gestalt, m\u00e5nga ber\u00e4ttelser En v\u00e4nbok till Lars-Erik Berg. H\u00f6gskolan i Sk\u00f6vde, Institutionen f\u00f6r teknik och samh\u00e4lle (s. 188-193). https:\/\/du.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:547891\/FULLTEXT01.pdf<\/a><\/bdo><\/p>\n\n\n\n