PURJO -hankkeen alustavia tuloksia
PURJO-hanke on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että pääaineistonkeruu päättyi kesäkuun lopulla ja saimme kokoon laajan ja edustavan aineiston suomalaisesta sosiaalihuollon johtamisesta. Aineistonkeruu kohdentui hyvinvointialueille, jotka olivat tuossa vaiheessa olleet toiminnassa reilun vuoden. Aineisto muodostui valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta ja kahdelle hyvinvointialueelle kohdennetuista haastattelututkimuksista. Tavoitteenamme on tuottaa sosiaalihuollosta ja sen johtamisesta tietoa kattavasti ja useista eri näkökulmista siten, että äänensä saavat kuuluville keskeiset toimijat johtajista päätöksentekijöihin. Olemme nyt hyvässä vauhdissa tämän ainutkertaisen aineistokokonaisuuden analysoinnin kanssa. Kerromme seuraavaksi tarkemmin aineistosta ja alustavista tuloksista.
Sosiaalihuollon johtamisen laaja aineisto
Valtakunnallinen kyselytutkimus kohdennettiin kaikkien Suomen hyvinvointialueiden sosiaalihuollon johtajille. Kyseessä on kokonaistutkimus, jossa perusjoukon muodostivat lähes 1000 sosiaalihuollon johtajaa, joista 358 johtajaa vastasi kyselyyn. Siten vastaajat muodostivat varsin edustavan aineiston sosiaalihuollon johtajista. Kahdella hyvinvointialueella toteutetaan kyselyn lisäksi tapaustutkimukset, joista on tähän mennessä toteutettu haastatteluosuudet. Näissä haastateltiin sosiaalihuollon johtajia ja poliittisia päätöksentekijöitä. Sosiaalihuollon johtajahaastatteluihin osallistui yhteensä 37 johtajaa. Johtajien haastatteluaineistoa kertyi lähes 650 sivua. Poliittisten päätöksentekijöiden ryhmä- ja yksilöhaastatteluihin osallistui 30 päättäjää. Tämä haastatteluaineisto on lähes 250 sivun laajuinen.
Alustavia tuloksia
Alustavien tulosten valossa valtakunnalliseen kyselytutkimukseen osallistuneista johtajista lähes neljäsosa koki puristusta työssään vähintään viikoittain. Yksilöllisillä tekijöillä, kuten koulutuksella, iällä ja sukupuolella, ei ollut yhteyttä puristuksen kokemukseen. Sen sijaan organisatorisilla tekijöillä, kuten strategisella johtamisella ja taloudellisella niukkuudella, oli yhteyttä puristuksen kokemiseen. Johtajilta kysyttiin myös heidän halukkuuttaan vaihtaa työtehtäviään tai organisaatiota viimeisen puolen vuoden aikana. Tulosten mukaan kolme neljäsosaa heistä olisi halukas vaihtamaan työtehtäviään. Vaihtamishalukkaista yli puolet ilmaisi halukkuutta vaihtaa organisaatiota.
Sosiaalihuollon johtajien haastattelututkimuksen alustavat tulokset antavat viitteitä siitä, että hyvinvointialueille siirtyminen on joltain osin vahvistanut sosiaalihuollon näkyvyyttä esimerkiksi panostuksilla sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sosiaalihuolto jää kuitenkin edelleen monilta osin terveydenhuollon varjoon, jolloin sosiaalihuollon palvelut jäävät tunnistamatta ja niistä keskustellaan terveydenhuollon käsittein. Johtajia työllistävät vanhoihin kuntarakenteisiin pohjautuvat palvelut ja niiden yhtenäistämistyö. Johtajien väliselle yhteistyölle on luotu perusta hyvinvointialueiden perustamisvaiheessa. Kuitenkin yhteensovittamista haastavat muun muassa yksikköjen erilaiset budjetit ja yhteen toimimattomat tietojärjestelmät. Poliittisten päätöksentekijöiden haastattelututkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että sosiaalihuollon asema ja merkitys hyvinvointialueen kokonaisuudessa on tunnistettu. Kuitenkin myös päätöksenteossa sosiaalihuolto jää vielä näkymättömäksi ja terveydenhuollon varjoon. Myös poliittiset päätöksentekijät kokivat aiempien kuntarakenteiden haastavan palveluiden integrointia.
PURJO-hankeväki ahertaa nyt laajan aineiston parissa. Hankkeen tuloksia tullaan julkaisemaan vuosien 2025 ja 2026 aikana. Tulemme tiedottamaan hankkeen julkaisuista PURJO-hankkeen verkkosivuilla. Tuomme myös tutkimustuloksia yhteiseen keskusteluun tapaustutkimuksiin osallistuneilla hyvinvointialueilla työpajojen muodossa vuoden 2025 puolella sekä hankkeen kaikille avoimessa, etänä toteutettavassa päätösseminaarissa syksyllä 2025. Paljon mielenkiintoista on siis vielä tulossa hankkeen tiimoilta. Sitä ennen PURJO-hankeväki toivottaa kaikille rauhaisaa joulunaikaa ja kaikkea hyvää alkavaan uuteen vuoteen!
Kirjoittajat
Kekäläinen Ulla, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto
Kannasoja Sirpa, yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto
Kokkonen Tuomo, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
Lammintakanen Johanna, professori, Itä-Suomen yliopisto
Laulainen Sanna, professori, Itä-Suomen yliopisto
Närhi Kati, professori, Jyväskylän yliopisto
Vornanen Riitta, professori, Itä-Suomen yliopisto