PURJO-tutkimushankkeen harjoittelijat uuden äärellä
Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteinen kaksivuotinen Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla eli PURJO-hanke käynnistyi lokakuussa 2023. Hankkeessa tarkastellaan sosiaalihuollon johtamisen nykytilaa ja tutkitaan, mitä yhteensovittavalla johtamisella tarkoitetaan hyvinvointialueilla erityisesti sosiaalihuollon näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen kohteena on se, miten sosiaalihuollon johtaminen asemoituu hyvinvointialueen johtamisen kokonaisuudessa. Tutkimushankkeeseen sisältyy niin valtakunnallinen kyselytutkimus kuin sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien sekä poliittisten päättäjien ryhmähaastatteluita kahdella hyvinvointialueella. Tutkimushankkeen käynnistymisen myötä meille kahdelle Jyväskylän yliopiston sosiaalityön maisteriohjelman opiskelijalle tarjoutui mahdollisuus suorittaa hankkeessa sosiaalityön johtajuutta ja vaativaa asiantuntijuutta painottava käytännön harjoittelujakso tutkimusavustajan roolissa. Pääsimme aloittamaan harjoittelumme marraskuussa 2023 erityisen mielenkiintoisessa kohdassa tutkimushanketyön alkumetreillä. Saammekin seurata hankkeen etenemistä tutkimusavustajan roolista käsin useampien kuukausien ajan, mikä mahdollistaa laaja-alaisen kokonaiskuvan muodostumisen hanketyöskentelyn alkuvaiheista.
Työnkuvamme ja keskeisimmät huomiomme
Tutkimusavustajan rooliin heittäytyminen vei meidät molemmat uuden äärelle monella tapaa, sillä meillä kummallakaan ei ollut kovinkaan kattavaa käsitystä tutkimushankkeen toteuttamisesta, saati omakohtaista kokemusta tutkimushanketyöskentelystä. Tähän mennessä olemme päässeet seuraamaan monitieteisen tutkimusryhmän työtä lähietäisyydeltä sekä tutustumaan moninaisiin työtehtäviin. Työtehtäviimme PURJO-hankkeessa on kuulunut esimerkiksi tutkimuslupahakemusten täyttämistä, kyselytutkimuksen kohdejoukon kartoittamista hyvinvointialueilta sekä laajahkoa tiedonhankintaa tutkittavista aihepiireistä. Olemme myös osallistuneet hankkeen kokouksiin sekä Webropol-kyselyn laatimiseen.
Harjoittelumme aikana olemme käyneet perusteellisesti läpi hyvinvointialueiden nettisivustoja etsien sivustoilta tietoa hyvinvointialueiden organisaatiorakenteista ja tutkimuslupahakemusprosesseista. Lisäksi olemme kartoittaneet kansallista kyselytutkimusta varten hyvinvointialueiden keskijohtoon ja ylimpään johtoon kuuluvia johtajia. Selvitystyömme aikana olemme huomanneet hyvinvointialueilla esiintyvän moninaisia käytäntöjä esimerkiksi tutkimuslupaprosesseihin liittyen. Hakemukset itsessään ovat olleet toisistaan merkittävästi poikkeavia kuten myös liitteeksi vaadittujen dokumenttien määrä ja sisältö. Kohdejoukon täsmälliseksi kartoittamiseksi olemme saaneet hyödyntää mitä kekseliäimpiä keinoja kuten puhelinluetteloita, sillä hyvinvointialueiden johtajien yhteystietojen avoin saatavuus ja alueiden omien nettisivujen rakenteet vaihtelevat merkittävästi hyvinvointialueelta toiselle.
Olemme myös selvitystyömme aikana huomioineet, että hyvinvointialueilla työskentelevien johtajien nimikkeiden määrä on varsin runsaslukuinen. Hyvinvointialueesta riippuen, hankkeen kyselytutkimuksen kohdejoukon johtajat voivat työskennellä esimerkiksi nimikkeillä toimialuejohtaja, vastuualuejohtaja, palveluyksikköjohtaja, alue-esihenkilö, palvelupäällikkö ja palveluvastaava. Vaikka tämä voikin olla toimiva tapa kuvata organisaation rakennetta hyvinvointialueen sisällä, tekee se laajemmasta alueiden välisestä vertailusta haastavaa. Kartoitustyömme aikana olemmekin pohtineet mahdollista tarvetta johtajanimikkeiden kansalliselle yhtenäistämiselle, sillä se helpottaisi PURJO-hankkeen kaltaisten eri hyvinvointialueita tarkastelevien tutkimusten toteuttamista tulevaisuudessa. Tiedonhaun yhteydessä on käynyt selväksi, että sosiaalihuollon johtamisesta tehty tutkimus on huomattavasti vähäisempää verrattuna terveydenhuollon johtamisen tutkimukseen. Useissa tapauksissa nämä kaksi kenttää ovat myös nivottu yhden laajemman nimikkeen alle, jonka vuoksi puhtaasti sosiaalihuoltoa koskevien tutkimusten löytäminen on osoittautunut ajoittain haasteelliseksi. Lisäksi huomattavaa on suomenkielisen sosiaalihuollon johtamista käsittelevän tutkimuksen vähäisyys verrattuna sen kansainvälisiin vastineisiin. PURJO-hankkeella on näin ollen merkittävä rooli uuden tutkitun tiedon tuottajana sosiaalihuollon johtamisen kannalta. Onkin varsin innostavaa olla osana tätä ajankohtaisen tutkitun tiedon tuottamisprosessia ja päästä mukaan tutkimushankkeeseen, jonka aiheille on selvästi tarvetta.
Kokemuksemme tutkimusavustajana toimimisesta
Tutkimusavustajan roolissa toimiminen on tarjonnut meille harjoittelijoille näköalapaikan tutkimusmaailmaan. Olemme kasvattaneet ymmärrystämme tutkimushankkeen ja tutkimustyön eri vaiheista. Yhteisissä kokouksissa olemme päässeet seuraamaan sitä, miten hankkeessa ideoidaan, jaetaan kokemuksia, neuvotellaan ja suunnitellaan tulevia osakokonaisuuksia. Tutkimushanketyöskentely on näyttäytynyt meille moniosaisena kokonaisuutena, jossa jokaisen tutkijan omat keskittymisalueet limittyvät luontevasti osaksi yhteistä kokonaistavoitetta. Olemme kokeneet, että myös meidän tutkimusavustajien rooli on ollut keskeisessä osassa hanketta, sillä meidän työpanoksellemme on annettu hankkeen sisällä arvoa.
PURJO-hankkeen kohdentuessa sosiaalihuollon johtamisen tutkimukseen, olemme harjoittelun aikana omaksuneet uutta tietoa sosiaalihuollon johtamisesta. Harjoittelumme jatkuessa saamme mahdollisuuden pureutua aiheeseen entistäkin syvällisemmin, sillä toinen meistä tulee keskittymään kansallisen kyselytutkimuksen laatimiseen liittyviin tehtäviin toisen siirtyessä kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutuvan sosiaalihuollon johtamisen maisterintutkielmatyöskentelyn pariin harjoittelujaksonsa aikana. Ollessamme yhteydessä toisiimme ja jakamalla omia kokemuksiamme keskenämme, saamme harjoittelun aikana muodostettua varsin laaja-alaisen kuvan näistä tutkimusteemoista.
Kanssaopiskelijoille voimme hyvillä mielin suositella harjoittelumahdollisuutta PURJO-hankkeessa, mikäli siihen mahdollisuus tarjoutuu. Meidät on otettu hankkeessa vastaan lämpimästi ja avoimesti. Olemme saaneet paneutunutta ja käytännönläheistä ohjausta, ja olemme kokeneet, että meidän näkökulmistamme on oltu kiinnostuneita. Verkostomme ovat laajentuneet ja olemme kasvattaneet ymmärrystämme sosiaalityön työelämän sijoittumismahdollisuuksista tutkimustyön saralla. Harjoittelujakson suorittaminen tutkimushankkeen parissa on paitsi silmiä avaava, mutta myös hyvin ainutlaatuinen kokemus, jollaista ei välttämättä kovin usein satu vastaan. Siispä haluamme kannustaa myös muita opiskelijoita sukeltamaan mahdollisuuksien mukaan tutkimushanketyöskentelyn maailmaan harjoittelun muodossa!
Kirjoittajat
Maria Bakajic ja Anna-Elina Ahonen
Kirjoittajat ovat Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman maisterivaiheen opiskelijoita