Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla

Yksi keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on ollut palvelujen integraatio. Sosiaalihuolto on keskeisessä roolissa, kun hyvinvointialueille rakennetaan yhteensovitettuja palvelukokonaisuuksia ja tämä vaatii sosiaalihuoltoon kytkeytyvien kysymysten huomioimista. Johtajat puristuksessa -tutkimushankkeessa tarkastellaan sosiaalihuollon johtamisen nykytilaa ja tuodaan näkyväksi, millaisia odotuksia, esteitä ja mahdollisuuksia sosiaalihuollon johtamiseen liittyy.

Sosiaalihuollon johtamisen asema palvelujen yhteensovittamisessa

Sosiaalihuollon johtamisen tutkimuksen ajankohtaisuus juuri aloittaneilla hyvinvointialueilla on merkittävä, sillä sosiaalihuollon johtamisen tutkimuksella ei ole ollut aiemmin vahvaa jalansijaa tutkimuskentällä, ja sosiaalihuollon johtamiseen kytkeytyneestä aiemmasta tutkimuksesta on jo aikaa. Lisäksi sosiaalihuolto jää usein hyvinvointialueiden uudistuksesta puhuttaessa terveydenhuoltoa koskevien kysymysten varjoon. Julkisessa keskustelussa ollaan usein huolestuneita esimerkiksi lääkäreiden riittävyydestä, vaikka yhtä lailla merkittävä sosiaalityöntekijäpula koskettaa jokaista hyvinvointialuetta. Sosiaalihuollossa ei ole aiemmin ollut vahvaa tietopohjaa, sillä tietoa esimerkiksi eri tietojärjestelmistä on ollut kansallisesti tarkasteltuna sattumavaraisesti saatavilla. Kivipelto ja Elovainio (2023) tuovat myös huoltaan esiin sosiaalityön tiedolla ohjaamisen mahdollisuuksista blogissaan. He näkevät, että sosiaalityössä tulisi sitoutua tiedolla johtamiseen, mikä pohjautuu valtakunnallisesti yhtenäisesti ja systemaattisesti kerättyyn tietoon.

Rakenteellinen sosiaalityö – tiedolla vaikuttamista

Rakenteellinen sosiaalityö on ollut yksi keskeinen osa-alue kansallisessa sosiaalityön kehittämistyössä muun muassa sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa, Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeessa. Siihen on kohdennettu myös rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Lisäksi rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvää ”Monitoimijainen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa” -tutkimushanketta rahoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä tutkimusrahoituksella. Rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 7§:n lakisääteistä tehtävää tiedon tuottamisesta ja sen välittämisestä päätöksentekoon sosiaaliseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyen. Yhteiskunnallisiin rakenteisiin, prosesseihin ja ilmiöihin vaikuttaminen on rakenteellisen sosiaalityön ydintä (ks. Närhi ym. 2023).

Onkin erityisen kiinnostavaa tarkastella, miten rakenteellisen sosiaalityön sekä sosiaalisen raportoinnin kautta tapahtuva sosiaalihuollon tietopohjan vahvistuminen vaikuttaa erilaisten tietosisältöjen hyödyntämiseen osana hyvinvointialueiden yhteensovittavaa johtamista ja miten rakenteellisen sosiaalityön pohjalta kertynyttä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa. Rakenteellisen sosiaalityön lisäksi sosiaalihuollon tietopohjaa tulee vahvistamaan Kanta-palveluihin siirtyminen (9/2024) ja sosiaalihuollon rekisteriuudistus. Kattavalla tietopohjalla tuetaan johtoa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa ja sujuvien sekä integroitujen palveluprosessien johtamisessa (Muuri & Ailio 2023). Millaista tietoa sosiaalihuollosta käytetään päätöksenteon tukena ja miten tieto saa oikeutusta terveydenhuollosta kumpuavan tiedon rinnalla? Miten sosiaalihuollon johtajat hyödyntävät tietopohjan vahvistumista?

Tiedonkeruu PURJO-hankkeessa

PURJO-hankkeen aikana toteutetaan valtakunnallinen kysely kaikille hyvinvointialueille kevään 2024 aikana sekä haastatellaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtajia ja poliittisia päätöksentekijöitä. Tutkimushankkeessa on kova tahtotila saada innostettua mukaan laajasti osallistujia. Sosiaalihuollon johtaminen on hyvinvointialueiden kannalta merkityksellinen teema ja näin ollen tutkijaryhmässämme toivotaan, että tiedonkeruulle annetaan erityinen painoarvo. Sosiaalihuolto ja sen johtaminen tulee nostaa merkittävään asemaan hyvinvointialueen rakenteita ja prosesseja kehitettäessä.

Kohderyhmä: valtakunnallisella tasolla hyvinvointialueiden sosiaalihuollon ylin johto sekä Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla eri tasoilla toimivat sosiaalihuollon johtajat sekä yhteensovittavan johtamisen näkökulmasta olennaiset johtamisyhteistyötä tekevät muut johtajat sekä alueiden poliittiset päättäjät. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat johtajat tunnistetaan yhteistyössä hv-alueiden avaintoimijoiden kanssa.

Sanna Tchaplinski
Työelämätohtori, väitöskirjatutkija (UEF), PURJO-hanke
Kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon hanke

Lähteet:

Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla PURJO. Saatavilla: https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/johtajat-puristuksessa-sosiaalihuollon-johtaminen-ja-sen-tulevaisuus-hyvinvointialueilla-purjo/

Kivipelto Minna & Elovainio Mirka 2023. Sosiaalityön tiedolla ohjaamisen mahdollisuudet vielä heikot hyvinvointialueilla, THL-blogi. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/sosiaalityon-tiedolla-ohjaamisen-mahdollisuudet-viela-heikot-hyvinvointialueilla/

Närhi Kati, Kannasoja Sirpa, Kokkonen Tuomo, Rantamäki Niina & Ruonakangas Santra (toim.) 2023. Rakenteellisen sosiaalityön tila ja tulevaisuus Suomessa. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/88884/SoPhi%20154%201.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muuri Anu & Ailio Erja 2023. Sujuvilla tiedoilla sujuvat palvelut sosiaalihuollon asiakkaille, THL-blogi. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/sujuvilla-tiedoilla-sujuvat-palvelut-sosiaalihuollon-asiakkaille/