{"id":3359,"date":"2026-02-26T07:00:00","date_gmt":"2026-02-26T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/puheenvuoroja\/?p=3359"},"modified":"2026-02-25T16:44:32","modified_gmt":"2026-02-25T14:44:32","slug":"uutisia-ja-tiedetta-mediayhteistyo-tuottaa-massiivisia-kyselyaineistoja-tutkimuskayttoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/puheenvuoroja\/2026\/02\/26\/uutisia-ja-tiedetta-mediayhteistyo-tuottaa-massiivisia-kyselyaineistoja-tutkimuskayttoon\/","title":{"rendered":"Uutisia ja tiedett\u00e4 \u2013 mediayhteisty\u00f6 tuottaa massiivisia kyselyaineistoja tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n"},"content":{"rendered":"\n

Moni opiskelija ja tutkija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sosiaalisen median kanavia tutkimusaineistojen ker\u00e4\u00e4miseen. Jo oman sometilin kautta voi tavoittaa runsaasti vastaajia kyselytutkimukseen, mutta ent\u00e4 jos tavoitellaan jopa kymmeni\u00e4 tuhansia osallistujia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Ylen<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Persoonapronomineista d-sanoihin<\/h2>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineella on ollut ilo tehd\u00e4 aineistonkeruuyhteisty\u00f6t\u00e4 Yleisradion kanssa. Ylen toimittajan Petri Kivim\u00e4en<\/strong> aloitteesta laadittiin syksyll\u00e4 2022 kysely<\/a>, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan, miten heid\u00e4n omalla asuinpaikkakunnallaan sanotaan yksik\u00f6n 1. persoonan pronomini, yleiskieless\u00e4 min\u00e4<\/em>. Yle julkaisi tulokset saman vuoden joulukuussa karttojen<\/a> muodossa ja luovutti aineiston suomen kielen oppiaineelle tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn suosio yll\u00e4tti niin Ylen toimituksen kuin meid\u00e4t tutkijatkin: yli 70000 vastaajaa halusi kertoa havaintojaan pronominivalinnoista. Kysely sai liikkeelle ilahduttavasti eri-ik\u00e4isi\u00e4 vastaajia hyvin kattavasti ymp\u00e4ri Suomen. Aikaisemman tutkimuksen valossa vastaukset ovat uskottavia. Ne siis antavat kuvaa siit\u00e4, millaisia eri muotoja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eri puolilla Suomea k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn saaman suosion innoittamana yhteisty\u00f6 sai jatkoa. Syksyll\u00e4 2023 suomalaisilta kysyttiin tervehdyssanoista<\/a>, vuotta my\u00f6hemmin \u00e4itiin<\/a> viittaavista ilmauksista ja syksyll\u00e4 2025 ns. d-sanoista<\/a> eli sananmuodoista, joissa yleiskieless\u00e4 esiintyy d<\/em> (esim. veden<\/em>, tehd\u00e4<\/em>). N\u00e4m\u00e4 kyselyt ovat tuottaneet kukin 55000\u2013135000 vastausta.<\/p>\n\n\n\n

Suosion salaisuus<\/h2>\n\n\n\n

Mihin kyselyjen suosio perustuu? Uskoakseni ensinn\u00e4kin siihen, ett\u00e4 niihin on voinut halutessaan vastata hyvin nopeasti, koska kysymyksi\u00e4 on ollut vain 2\u20133 ja tarjolla on ollut valmiita vaihtoehtoja. Tutkijoiden iloksi moni vastaaja on kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4nyt mahdollisuutta kirjoittaa vapaamuotoisen kommentin. T\u00e4m\u00e4 kommenttiaineisto on osoittautunut tutkimuksen kannalta hyvin antoisaksi.<\/p>\n\n\n\n

Toiseksi Ylen rooli on ollut t\u00e4rke\u00e4: valtakunnallisena mediana se on pit\u00e4nyt kysely\u00e4 esill\u00e4 monilla kanavillaan ja useita kertoja. T\u00e4m\u00e4n ansiosta kysely on tavoittanut eritaustaisia ja -ik\u00e4isi\u00e4 suomalaisia laajasti eri puolilta maata.<\/p>\n\n\n\n

Kolmanneksi kieliasiat selv\u00e4sti kiinnostavat suomalaisia. On kuitenkin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ne ilmi\u00f6t, jotka avautuvat helposti ilman kielitieteellist\u00e4 koulutusta. Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen kysyttyjen ilmi\u00f6iden suhteen on onnistuttu.<\/p>\n\n\n\n

Tuoretta tutkimusta<\/h2>\n\n\n\n

Kyselyaineistoista on valmistunut lukuisia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 ja kaksi tieteellist\u00e4 artikkelia \u2013 ja uusia on tekeill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on esimerkiksi selvinnyt, ett\u00e4 oululaisisille vokaalin pituudella on v\u00e4li\u00e4: aito oululainen sanoo m\u00e4\u00e4<\/em> eik\u00e4 \u201detel\u00e4isitt\u00e4in\u201d m\u00e4<\/em> (Isopahkala 2024<\/a>). My\u00f6s pohjoiskarjalaiset vierastavat m\u00e4<\/em>-muotoa, mutta alue jakautuu pohjois-etel\u00e4suunnassa sen suhteen, koetaanko omaksi mie<\/em>– vai min\u00e4<\/em>-pronomini (Aarikka, Lappalainen & Riionheimo 2025<\/a>). Aineistosta l\u00f6ytyi my\u00f6s mainintoja tutkijoille entuudestaan tuntemattomasta miuu<\/em>-partitiivimuodosta (yleiskieless\u00e4 minua<\/em>; ks. Kurttio 2025<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Tervehdyssanakysely on puolestaan tuottanut kiintoisaa tietoa siit\u00e4, millaisia k\u00e4sityksi\u00e4 vastaajilla on ruotsin tervehdyssanoista ja ruotsinkielisten tervehtimisk\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 (Rouhikoski & Lappalainen 2025<\/a>). N\u00e4iden havaintojen kiinnostavuutta lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4llaiset kommentit ovat syntyneet t\u00e4ysin spontaanisti \u2013 ruotsia ei nimitt\u00e4in mill\u00e4\u00e4n tavalla mainita kyselyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyaineistot saattavat siis tarjota aiheita yll\u00e4tt\u00e4viinkin aiheisiin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ylen kyselyihin perustuvia artikkeleita ja pro gradu -tutkielmia:<\/strong><\/p>\n\n\n\n