Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 puhutaan yh\u00e4 enemm\u00e4n neuromonimuotoisuudesta \u2013 siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ajattelevat, oppivat ja hahmottavat maailmaa eri tavoin. Kyse ei ole uudesta ilmi\u00f6st\u00e4, mutta vasta viime vuosina se on tunnistettu olennaiseksi osaksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n moninaisuutta siin\u00e4 miss\u00e4 kielelliset, kulttuuriset tai sosiaaliset erot.<\/p>\n\n\n\n
Neuromonimuotoisuus n\u00e4kyy esimerkiksi neurokirjon henkil\u00f6n tavoissa olla vuorovaikutuksessa, keskitty\u00e4, hahmottaa kokonaisuuksia, k\u00e4sitell\u00e4 \u00e4rsykkeit\u00e4, ratkaista ongelmia tai rakentaa merkityksi\u00e4. Jos n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet ovat aiheuttaneet haasteita arjessa, henkil\u00f6 on voinut saada esimerkiksi ADHD-, autismikirjo-, dysleksia- tai Touretten oireyhtym\u00e4 -diagnoosin. Neurokirjon piirteit\u00e4 esiintyy arviolta noin joka viidennell\u00e4 ihmisell\u00e4. Toisin sanoen ne ovat osa arkea l\u00e4hes jokaisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4, my\u00f6s It\u00e4-Suomen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n
Ymm\u00e4rrys neuromonimuotoisuudesta ei liity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n ominaisuuksiin, vaan my\u00f6s siihen, miten ty\u00f6yhteis\u00f6n rakenteet, odotukset ja viestint\u00e4tavat kohtaavat erilaisia toimintatapoja.<\/p>\n\n\n\n
Neurokirjoon kuuluvilla henkil\u00f6ill\u00e4 on monenlaisia vahvuuksia, kuten analyyttinen ajattelu, idearikkaus, vahva keskittymiskyky tai kyky havaita yksityiskohtia, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t muilta huomaamatta. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet voivat korostua erityisesti asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4, tutkimuksessa ja ongelmanratkaisussa. Neurokirjon henkil\u00f6t tuovat ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n luovuutta, nopeaa reagointikyky\u00e4, paineensietoa, kyky\u00e4 hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia sek\u00e4 empatiaa ja herkkyytt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisia tilanteita.<\/p>\n\n\n\n
Samaan aikaan he voivat kohdata kuormitusta, aistiherkkyyden aiheuttamia haasteita tai vaikeuksia toimia ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa edellytet\u00e4\u00e4n nopeaa sosiaalista tulkintaa tai jatkuvaa vuorovaikutusta. Moni kuvaa my\u00f6s maskaamisen kokemusta \u2013 tarvetta peitt\u00e4\u00e4 tai hillit\u00e4 omia piirteit\u00e4\u00e4n sulautuakseen joukkoon. Maskaus voi olla uuvuttavaa ja heikent\u00e4\u00e4 palautumista ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Samat ominaisuudet voivat siis olla joko vahvuuksia tai haasteita \u2013 riippuen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, yksil\u00f6llisest\u00e4 tuesta ja mahdollisuudesta valita itselle sopivia ty\u00f6tapoja.<\/p>\n\n\n\n
Neuromonimuotoisuus on todellisuutta organisaatioissa jo nyt. Kysymys ei siis ole siit\u00e4, \u201conko neurokirjoa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4mme\u201d, vaan miten se otetaan huomioon. Monet neurokirjon henkil\u00f6t kokevat, ett\u00e4 heid\u00e4n piirteens\u00e4 vaikuttavat ty\u00f6arkeen p\u00e4ivitt\u00e4in. Tutkimusten mukaan jopa 60 % heist\u00e4 kokee toistuvaa uupumusta.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6hyvinvointia parantavat toimet voivat viiv\u00e4sty\u00e4, jos ty\u00f6yhteis\u00f6 ei tunnista neuromonimuotoisuutta eik\u00e4 huomioi erilaisia toimintatapoja. Tunnistamattomuus voi johtaa v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksiin, ulossulkemiseen tai ep\u00e4oikeudenmukaiseen kohteluun.<\/p>\n\n\n\n
Neurodiversiteetti ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ei ole ongelma, se on voimavara. Kun ty\u00f6yhteis\u00f6 oppii tunnistamaan ja arvostamaan neurokirjon vahvuuksia, syntyy tilaa yksil\u00f6llisyydelle, luovuudelle ja inhimillisyydelle. Erilaisten ajattelu- ja ty\u00f6skentelytapojen tunnistaminen ja arvostaminen tekee ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 joustavamman kaikille.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4-Suomen yliopisto haluaa lis\u00e4t\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n ymm\u00e4rryst\u00e4 neuromonimuotoisuudesta ja edist\u00e4\u00e4 neurodiversiteetti\u00e4 huomioivia toimintatapoja ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Neurokirjolla olevalle henkil\u00f6st\u00f6lle on juuri perustettu vertaistukiryhm\u00e4 ja Teams-tiimi. Tavoitteena on tarjota turvallinen tila kokemusten jakamiseen ja ty\u00f6hyvinvoinnin vahvistamiseen.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4-Suomen yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4t neurokirjon henkil\u00f6t voivat osallistua vertaistoimintaan liittym\u00e4ll\u00e4 Teams-tiimiin \u201cNeurokirjon vertaisryhm\u00e4\u201d tai ottamalla yhteytt\u00e4 ryhm\u00e4n yhteyshenkil\u00f6ihin Emma Aarnioon tai Niina Gr\u00e5steniin. Kysy rohkeasti lis\u00e4\u00e4 ja tule mukaan toimintaan!<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n blogikirjoituksen tutkimustiedot, yleinen tieto neuromoninaisuudesta ja kokemustieto pohjautuvat aineistoihin (Neuromoninaisuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 koostemateriaali, Neuromoninaiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 Neuroyst\u00e4v\u00e4llinen ty\u00f6paikka \u2013 varhaisia havaintoja), jotka on esitelty Vaasan yliopiston neuromoninaiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 webinaareissa syksyll\u00e4 2025.<\/em><\/p>\n\n\n\n