Koko t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tuloksena tehty kirja on siit\u00e4 harvinainen, ett\u00e4 se k\u00e4sittelee yhdess\u00e4 kirjassa hankalan ep\u00e4suorasti opittavia asioita p\u00e4\u00e4sykokeista v\u00e4it\u00f6skirjaan. N\u00e4ist\u00e4 haastavampia ovat pitk\u00e4aikaisten akateemisten taipumusten ja kykyjen kehitt\u00e4minen sek\u00e4 teoreettisen raamin rakentuminen eri muodoissa yleistieteellisess\u00e4 mitassa. Kirja ei tosin korvaa tieteenalakohtaista viitekehyst\u00e4 tai sit\u00e4, ett\u00e4 osa seminaarien vet\u00e4jist\u00e4 ja ohjaajista omaa erinomaisia kykyj\u00e4 eri aiheissa ja osaa mentoroida ihmisi\u00e4 hyvin pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 parhaimmillaan vuosikymmenien kokemuksella.<\/p>\n\n\n\n
Varsinainen hiljainen tieto piilee sin\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi gradua varten tulee ottaa huomioon noin satakunta tieteen tekemisen kannalta olennaista asiaa. N\u00e4m\u00e4 asiat koostavat koko tieteen tekemisen taivaan, matriisin tai viitekehyksen pistein\u00e4 tai t\u00e4htin\u00e4, aihekohtaisina muodostelmina. Mit\u00e4 enemm\u00e4n n\u00e4it\u00e4 pisteit\u00e4 ja aihealueita henkil\u00f6 hallitsee, sit\u00e4 parempia opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 ja v\u00e4it\u00f6skirjoja yliopistossa pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimus- ja graduseminaarien pit\u00e4jille sek\u00e4 opinn\u00e4ytet\u00f6iden ja v\u00e4it\u00f6skirjojen ohjaajille olisi hyv\u00e4ksi haastaa keskustelumieless\u00e4 ohjattavien aiheita. Tarkoitus ei ole teilata alkuper\u00e4isi\u00e4 ideoita tai k\u00e4siohjata v\u00e4kisin tiettyyn aiheeseen, vaan kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 pohditaan yhdess\u00e4, millaisia kiinnostuksia, henkil\u00f6kohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia ohjattavalla on, ja miten ne otetaan huomioon jo seminaarien ja opinn\u00e4ytet\u00f6iden alkuvaiheessa. T\u00e4m\u00e4 on kirkkaasti ykk\u00f6stekij\u00e4 menestyksekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 akateemisessa mentoroinnissa: ohjata yksil\u00f6 vahvuuksiensa \u00e4\u00e4relle ja tilkit\u00e4 heikkouksia vahvistamalla taipumuksia ja osaamista yksityiskohtaisemmalla keskustelulla aiheista. Osa opiskelijoista on parempia tekem\u00e4\u00e4n filosofista holistista tutkielmaa, toisilla pragmatismi ja arkistot toimivat paremmin, ja osalla on eritt\u00e4in hyvi\u00e4 ideoita koej\u00e4rjestelyist\u00e4 tai kyselyist\u00e4 ja haastatteluista.<\/p>\n\n\n\n
Erilaisia menetelmi\u00e4 on paljon enemm\u00e4n kuin yleisesti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Olisi hyv\u00e4 nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6 ensin mietti\u00e4 tiedetty menetelm\u00e4 ja l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen omaan aiheeseen ja l\u00e4hestymistapaan parempaa menetelm\u00e4\u00e4 aiheen kannalta. Miksi tehd\u00e4 tilastotutkimusta perusprosenttilaskuilla, jos voi toteuttaa monimuuttuja-analyysin ja saada nelj\u00e4 kertaa enemm\u00e4n informaatiota irti samasta datasta? Joskus tieteelliset ongelmat ovat hankalampia, ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi ei vain riit\u00e4. Tarvitaan tieteelliselt\u00e4 raamiltaan ja kriteereilt\u00e4\u00e4n tukevampia sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin menetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vaikka osa voi kokea t\u00e4m\u00e4n etsimisen ja toteuttamisen aluksi vaikeampana, tilanne helpottuu analyysiss\u00e4. Samasta datasta saadaan paljon enemm\u00e4n irti paremmalla teoreettisella viitekehyksell\u00e4, mietityll\u00e4 tulokulmalla ja kohdennetummilla menetelmill\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kokonaisuudella on my\u00f6s helpompaa tehd\u00e4 laadukasta analyysi\u00e4, kun on paljon spesifimpi\u00e4 tuloksia, mist\u00e4 kirjoittaa. Tulokulman lis\u00e4ksi voi valita tarkemmin tieteenfilosofisen perspektiivin, jonka linssin l\u00e4pi voi parhaimmillaan havaita klassisessakin aiheessa uusia, aiemmin ohitettuja n\u00e4k\u00f6kulmia tai aiheen kohdalla tutkimuksellisia puutteita. N\u00e4ist\u00e4 huomioista tulee pitk\u00e4lti opinn\u00e4ytet\u00f6iden helmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ehk\u00e4 v\u00e4heksytyin asia yliopistossa on ep\u00e4onnistuminen. Sit\u00e4 voi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, ja sille kannattaa antaa aikaa noin 20 prosenttia jokaiseen projektiin suunnitellusta ajasta. Yliopistossa kannattaa yritt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 ep\u00e4onnistua \u2013 siit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 on yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarpeeksi. Ep\u00e4onnistumiset ovat hyv\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen harjaantumisen mittari. My\u00f6s yliopisto itsess\u00e4\u00e4n on opiskelijalle hyv\u00e4 paikka ep\u00e4onnistua ja saavuttaa paljon syv\u00e4llisempi tieto ja osaaminen kaiken t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n j\u00e4lkeen. N\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4 ep\u00e4onnistumisen mahdollisuutta ei saa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. K\u00e4mmej\u00e4 joskus tulee, mutta yleisesti asiantuntijan pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 ja osata.<\/p>\n\n\n\n
![\"Ari](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/puheenvuoroja\/wp-content\/uploads\/sites\/6\/2024\/06\/Ari-Tervashonka.jpg\")
\n <\/div>\n\n