Vihre\u00e4 siirtym\u00e4 nousi EU-politiikan avaink\u00e4sitteeksi vuonna 2019 lanseeratun EU:n Green Deal -strategian my\u00f6t\u00e4. Strategia tavoittelee hiilineutraalisuutta 2050 menness\u00e4 ja 55 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 2030 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa vihre\u00e4 siirtym\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paitsi polkuna ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n, my\u00f6s yh\u00e4 selvemmin uudenlaisena kasvustrategiana.<\/p>\n\n\n\n
Siirtym\u00e4n vauhdissa kuitenkin unohtuu helposti, ett\u00e4 kyse ei ole vain uusien energiateknologioiden voitonmarssista. Olemme keskell\u00e4 laajempaa yhteiskunnallista muutosta monine seurauksineen ja ristiriitoineen.<\/p>\n\n\n\n
Ilman vaikutusten varhaista tunnistamista, riste\u00e4vien tavoitteiden yhteensovittamista ja konfliktien ennakointia siirtym\u00e4n vauhti voi hyyty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tutkijat ovat pitk\u00e4\u00e4n tarkastelleet kest\u00e4vyyssiirtymi\u00e4 sosioteknisin\u00e4 ja systeemisin\u00e4 muutosprosesseina. Ajatuksena on, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n teknologian kehitys, markkinat ja innovaatiot kietoutuvat historiaan, yhteiskunnan arvostuksiin ja instituutioiden toimintaan.<\/p>\n\n\n\n
Kest\u00e4vyysmurrosten tutkijat<\/a> kutsuvat siirtym\u00e4n yhteiskunnallista tarkastelukehyst\u00e4 maisemaksi. Kymmenen viime vuoden aikana ilmastonmuutoksen hillitsemisest\u00e4 on muodostunut muutoksen maisema, \u201cuusi normaali\u201d, joka nyt kannattelee vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Uudessa maisemassa sek\u00e4 innovaatiot ett\u00e4 instituutiot k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t uuteen suuntaan. Vihre\u00e4 siirtym\u00e4 ei ole vain teknologinen siirtym\u00e4 fossiilisista uusiutuviin energianl\u00e4hteisiin. Kyse on yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka vaikuttaa eri tavoin eri v\u00e4est\u00f6ryhmiin, talouden toimialoihin, alueisiin ja niiden kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n Yll\u00e4tt\u00e4en jopa talouskasvun tavoite on ripustettu ilmastotavoitteisiin.<\/p>\n\n\n\n Muiden yhteiskunnallisten muutosten tavoin vihre\u00e4 siirtym\u00e4 muuttaa valta-asetelmia ja siirtelee resursseja. Se synnytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja, jotka eiv\u00e4t jakaudu tasan, vaan muodostavat jakolinjoja \u201cvoittajiin ja h\u00e4vi\u00e4jiin\u201d.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4nnitteit\u00e4 ja konflikteja syntyy, vaikka siirtym\u00e4 toteutuessaan kasvattaisikin ihmisen ja luonnon hyvinvointia. Siirtym\u00e4 tuo mukanaan paitsi toivoa, my\u00f6s ep\u00e4varmuutta, kipuilua, kilpailua ja kiistoja.<\/p>\n\n\n\n Taustalla on politiikan peruskysymys: kuka saa mit\u00e4, milloin ja miten?<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n ristiriidat ja konfliktit ilmenev\u00e4t kahdella eri rintamalla. Ne kytkeytyv\u00e4t sek\u00e4 fossiilienergian alasajoon ett\u00e4 uusiutuvan energian kasvuun.<\/p>\n\n\n\n Esimerkkej\u00e4 fossiilienergian konflikteista ovat mielenosoittajien marssit Saksan hiilikaivosten laajentamista vastaan, tai kun suomalaiset ilmastoaktivistit tukkivat Helsinki-Vantaan lentokent\u00e4n terminaalin muistuttaakseen matkustajia lent\u00e4misen ilmastovaikutuksista.<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan uudet energiahankkeet, kuten tuulivoimalat ja s\u00e4hk\u00f6n siirtolinjat, aiheuttavat omia paikallisia konfliktejaan.<\/p>\n\n\n\n Elokapina ja Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto ovat tavallaan yhteisell\u00e4 asialla: ensimm\u00e4inen yritt\u00e4\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fossiilisten polttamisen, toinen sujuvoittaa uusiutuvan energian voittokulkua.<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4n energian ratkaisujen edist\u00e4minen ja niiden vaikutukset voivat olla ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden alta voidaan raivata mets\u00e4\u00e4 virkistys- ja maisema-arvoineen, eli\u00f6lajeineen ja hiilinieluineen. Vaikka ilmastonmuutoksen hillint\u00e4 on globaalissa mittakaavassa hyv\u00e4ksi luonnolle, voivat paikalliset ilmasto- ja energiahankkeet olla sille haitaksi.<\/p>\n\n\n\n Kilpailevat maank\u00e4yt\u00f6n muodot ja maank\u00e4yt\u00f6n konfliktit ovat muodostumassa merkitt\u00e4v\u00e4ksi vihre\u00e4n siirtym\u00e4n haasteeksi. Puhtaan energian hankkeet tarvitsevat tilaa, ja tilan l\u00f6yt\u00e4minen k\u00e4y yh\u00e4 vaikeammaksi. Merituulivoiman kehitys on helppo n\u00e4hd\u00e4 yhten\u00e4 vastauksena maank\u00e4yt\u00f6n ongelmiin.<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n hankkeissa on jotain samaa kuin yleishy\u00f6dyllisten laitosten ja infrarakentamisen konflikteissa. Yleinen hy\u00f6dyllisyys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n isossa kuvassa, mutta hankkeiden sijoittelu paikallisine vaikutuksineen ja riskeineen muodostuu kiistakysymykseksi.<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n yl\u00e4tasolla huomio kiinnittyy suureen kuvaan. Siin\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n puhdasta ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 tulevaisuutta tai Suomen asemaa vihre\u00e4n siirtym\u00e4n kilpajuoksussa.<\/p>\n\n\n\n Paikallisesti siirtym\u00e4 ilmenee konkreettisina hankkeina hy\u00f6tyineen ja haittoineen, kuten kunnan ja maanomistajien uusina vero- ja vuokratuloina sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n ja maiseman muutoksina vaikutuksineen. Paikallisia konflikteja on usein nimitetty nimby- eli ei meid\u00e4n takapihallemme! -kiistoiksi.<\/p>\n\n\n\n Maank\u00e4yt\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6konfliktien tutkijat ovat kuitenkin hyl\u00e4nneet t\u00e4m\u00e4n termin kauan sitten. Se leimaa paikalliset, sivuuttaa heid\u00e4n huolenaiheensa ja lukee konfliktin asukkaiden uppiniskaisuuden syyksi. Nimby-nimittely pikemminkin vaikeuttaa konflikteja kuin auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastustuksen syit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kiistojen k\u00e4sittelyyn tarvitaankin leimaavien stereotypioiden sijaan osaamista ja laadukkaita prosesseja.<\/p>\n\n\n\n Tuulivoiman hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden osatekij\u00f6in\u00e4 aihepiirin tutkimuksessa toistuvat<\/a><\/p>\n\n\n\n Hankkeen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden ja vihre\u00e4n siirtym\u00e4n uskottavuuden kannalta on parempi, ett\u00e4 maanomistajien ja kunnan kiinnostus rakentuvat paikallisesti, kuin ett\u00e4 energiayhti\u00f6n projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 puskee hanketta keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n politiikkatason ja paikallisen tason kuilua syvent\u00e4\u00e4 EU:n tavoitteenasettelu<\/a>. Siin\u00e4 hiilineutraalin teollisuuden laajentaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n koko Euroopan yhteisen\u00e4 etuna, jota halutaan vauhdittaa uusilla rahoitusinstrumenteilla ja s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 sujuvoittamalla.<\/p>\n\n\n\n Kysymys Euroopan keskus-periferia-akselista on viime aikoina noussut puheenaiheeksi erityisesti kaivoskysymyksiss\u00e4. Huomiota her\u00e4tt\u00e4nyt esimerkiksi on EU:n kriittisten materiaalien asetus (CRMA)<\/a>, joka pyrkii nopeuttamaan kriittisten mineraalien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 j\u00e4senmaiden strategisina hankkeina.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4nnite kunnianhimoisten tavoitteiden ja paikallisyhteis\u00f6jen tarpeiden ja oikeuksien v\u00e4lill\u00e4 voi viel\u00e4 kasvaa. Odotettavissa on keskustelua siit\u00e4, millaisia mahdollisuuksia paikallisyhteis\u00f6ill\u00e4 on vaikuttaa vihre\u00e4n siirtym\u00e4n hankkeisiin ja miten t\u00e4t\u00e4 valtaa pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomessa kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu ovat t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa. Hankkeet voivat jakaa paikallisyhteis\u00f6j\u00e4 hankkeen vastustajiin ja puolustajiin. Kunnat voivat silloin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hankkeita s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen rauhan kuntalaisten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n EU on nostanut oikeudenmukaisuuden vihre\u00e4n siirtym\u00e4n hyv\u00e4ksytt\u00e4vyystavoitteeksi. Green Deal -strategiaan on rakennettu oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n mekanismi, joka tarjoaa miljardien eurojen tukia siihen.<\/p>\n\n\n\n Ammattiyhdistysaktiivien alun perin muotoileman ja 1990-luvulla vakiintuneen oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n k\u00e4sitteen<\/a> pyrkimyksen\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden asema tunnistetaan, ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4 j\u00e4lkeen, ja ett\u00e4 siirtym\u00e4n hy\u00f6dyt jakautuvat reilusti.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4site on sittemmin sis\u00e4llytetty Pariisin ilmastosopimukseen vuodelta 2015<\/a>. N\u00e4in se kytkeytyy kansainv\u00e4lisen ilmastopolitiikan periaatteisiin. Viime vuosina oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n tutkimus on kasvanut voimakkaasti.<\/p>\n\n\n\nElokapina ja EK yhteisell\u00e4 asialla<\/h2>\n\n\n\n
Paikallisten tarpeita kannattaa kuunnella<\/h2>\n\n\n\n
\n
Kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko koetuksella<\/h2>\n\n\n\n
Oikeudenmukaisuus avain konfliktien ennakointiin<\/h2>\n\n\n\n