Muoveja tuotetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin monimuotoisesti, ett\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4tyminen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Mielt\u00e4mme ovat j\u00e4rkytt\u00e4neet esimerkiksi kuvat valtamerist\u00e4, joissa linnut ja nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t kuristuvat muoviroskaan tai uutiset Texasin kokoisesta Tyynen valtameren j\u00e4tepy\u00f6rteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
On arvioitu<\/a>, ett\u00e4 jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valtameriss\u00e4 on 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vain kasvaa globaalisti muovin puutteellisen kierr\u00e4tyksen ja muovituotteiden pilkkoutumisen johdosta. Autonrenkaat kuluvat, maalit hilseilev\u00e4t, ja sade huuhtoo pienet mikromuovikappaleet lopulta j\u00e4rviin, meriin ja pohjamutiin vesieli\u00f6iden kiusaksi. Lopulta meriss\u00e4 on enemm\u00e4n muovipartikkeleita kuin kaloja.<\/p>\n\n\n\n On v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s me ihmiset altistumme muoveille, mikromuoveille ja muovien lis\u00e4aineille mm. tekstiilien, p\u00f6lyn ja ravinnon kautta. Pessimistisimm\u00e4n arvion<\/a> mukaan kehoomme p\u00e4\u00e4tyy jopa viisi grammaa muovia viikossa.<\/p>\n\n\n\n Mikromuoveiksi nimitet\u00e4\u00e4n yleisesti alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita. Ne voivat olla tarkoituksellisesti valmistettuja, ns. prim\u00e4\u00e4risi\u00e4 mikromuoveja kuten teollisuudessa tai kosmetiikassa k\u00e4ytetyt rakeet ja muovituotteiden valmistuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t granulat. Sekund\u00e4\u00e4risi\u00e4 mikromuoveja puolestaan syntyy isojen muovikappaleiden pilkkoutumisen seurauksena.<\/p>\n\n\n\n Vaikka yksiselitteisi\u00e4 todisteita mikromuovien terveyshaitoista ei ole, tutkijat ja globaalit j\u00e4rjest\u00f6t vaativat riskien v\u00e4ltt\u00e4miseksi varovaisuusperiaatteen mukaisia toimia est\u00e4\u00e4 muovia p\u00e4\u00e4tym\u00e4st\u00e4 luontoon.<\/p>\n\n\n\n Vesiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 mikromuovien on todettu vaikuttavan haitallisesti useisiin eri ravintoverkon tason eli\u00f6ihin. Yksil\u00f6tasolla mikromuovien p\u00e4\u00e4tyminen eli\u00f6iden elimist\u00f6\u00f6n voi aiheuttaa kudosvaurioita sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvua ja elinkyky\u00e4. Hormonih\u00e4irikk\u00f6-kemikaalit heikent\u00e4v\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntymiskyky\u00e4, mink\u00e4 vaikutukset voivat laajeta kokonaisiin eli\u00f6yhteis\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Koe-el\u00e4intutkimusten ja solukokeiden perusteella mikromuovit voivat aiheuttaa tulehdusreaktioita, aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 tai muita myrkytyksenkaltaisia vaikutuksia. Joidenkin muovien valmistuksessa k\u00e4ytettyjen kemiallisten yhdisteiden tiedet\u00e4\u00e4n olevan jopa elimist\u00f6\u00f6n kertyvi\u00e4 myrkkyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ihmisten kokemista haittavaikutuksista ei ole toistaiseksi juurikaan tietoa. Pitk\u00e4kestoinen ja kumuloituva altistus ei kuitenkaan voi olla vaikuttamatta my\u00f6s luomakunnan kruunuun.<\/p>\n\n\n\n Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke<\/a> It\u00e4-Suomen yliopistossa selvitt\u00e4\u00e4 muovien ja niist\u00e4 liukenevien kemiallisten yhdisteiden vaikutusta suoliston mikrobeihin. Suolistobakteerien on todettu olevan yhteydess\u00e4 my\u00f6s aivojemme hyvinvointiin. Tuoreet tutkimustulokset<\/a> solukokeilla vahvistavat ep\u00e4ilyj\u00e4 tavallisten muovien aiheuttavan korkeilla pitoisuuksilla haitallisia vaikutuksia ihmissoluihin.<\/p>\n\n\n\n Muoveista per\u00e4isin olevien vaikutusten todentaminen hankaloituu edelleen puhuttaessa nanomuoveista. Viime vuonna julkaistu tutkimuksemme<\/a> todistaa, ett\u00e4 nanomuovit kulkeutuvat maaper\u00e4st\u00e4 kasveihin ja edelleen ravintoketjun eri tasojen eli\u00f6ihin \u2013 siis mahdollisesti lopulta my\u00f6s ihmisiin. Nanomuoveja on jo l\u00f6ydetty ihmisen verest\u00e4, eli niill\u00e4 on kyky l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 ihmiskehon puolustusmekanismeja.<\/p>\n\n\n\n Eurooppa on sitoutunut muovin k\u00e4yt\u00f6n ja siit\u00e4 aiheutuvien haittojen v\u00e4hent\u00e4miseen. EU-tasolla on annettu direktiivej\u00e4 mm. merien roskaantumisen ja kertak\u00e4ytt\u00f6isten muovituotteiden rajoittamiseksi. Suomen kansallisen muovitiekartan merkitt\u00e4vimm\u00e4t toimenpiteet ovat muovien k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen, uusien materiaalien kehitt\u00e4minen muovin korvaamiseksi ja muovin kierr\u00e4tyksen tehostaminen.<\/p>\n\n\n\n S\u00e4\u00e4telyyn vastaaminen vaatii kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 asennemuutoksia yhteiskunnassa ja panostuksia teollisuudessa. Olemmeko t\u00e4h\u00e4n valmiita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mikromuovikohun takia. Luultavasti emme!<\/p>\n\n\n\n Niinkin hy\u00f6dyllinen ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen materiaali kun muovi onkin, se voi osoittautua nyky-yhteiskunnan vitsaukseksi, mik\u00e4li haittojen torjumiseen ei satsata riitt\u00e4v\u00e4sti. Kyseess\u00e4 on sek\u00e4 teknologinen, sosiaalinen ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinenkin haaste, jonka ratkaisuun on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 kokonaisvaltainen tahtotila, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat niin yksitt\u00e4iset ihmiset, julkishallinto kuin teollisetkin toimijat.<\/p>\n\n\n\n Vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyneen mikromuovien poistaminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta. Siksi muovin p\u00e4\u00e4tyminen luontoon t\u00e4ytyy est\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) tuoreen raportin<\/a> mukaan ihmisten toiminnalla on selke\u00e4 vaikutus muoviroskan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n Suomen rannikkoalueilla. Roskaamisen v\u00e4hent\u00e4minen onkin selkein yksitt\u00e4isen ihmisen toiminto, jolla vaikutetaan lopulta my\u00f6s mikromuovien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n luonnossa.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4tevedenpuhdistuslaitokset poistavat jopa 99 prosenttia kotitalouksissa ja teollisessa toiminnassa syntyvist\u00e4 mikromuoveista kuten tekstiilikuiduista ja kosmetiikan mikromuoveista. SYKEn arvion mukaan tekstiilikuituja kuitenkin syntyy pyykinpesujen seurauksena pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomessa noin 300 tonnia vuodessa. Puhdistusprosessin j\u00e4lkeenkin tekstiilikuituja p\u00e4\u00e4tyy siis vesist\u00f6ihin vuosittain noin kolme tuhatta kiloa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa miljardeja ja taas miljardeja muovikuituja kalojen sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Puhdistamolla talteen otetut mikromuovit ja kuidut p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti lietteeseen, jota puolestaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n peltojen lannoittamiseen. J\u00e4tevesien puhdistustehokkuutta ja lietteen jatkohy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 t\u00e4ytyy entisest\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n Hulevesien mukana kulkeutuvia mikromuoveja on viel\u00e4kin haasteellisempaa kontrolloida tai puhdistaa. Autonrenkaiden kulumisesta arvioidaan syntyv\u00e4n Suomessa vuodessa noin kymmenen tuhatta tonnia mikromuovejarengasp\u00f6lyn\u00e4, joka l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kulkeutuu tuulen tai hule- ja sulamisvesien mukana suoraan luontoon.<\/p>\n\n\n\n Samaa reitti\u00e4 pitkin luontoon kulkeutuvat mm. rapautuvat tiemerkinn\u00e4t ja -maalit sek\u00e4 maataloudessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t muovimateriaalit. Koska suurin osa hule- tai sulamisvesist\u00e4 johdetaan Suomessa sellaisenaan vesist\u00f6ihin, kaivataan kipe\u00e4sti ratkaisuja hajakuormituksen hallintaan.<\/p>\n\n\n\nMikromuoveista kudosvaurioita, tulehdusreaktioita, aineenvaihduntah\u00e4iri\u00f6it\u00e4, myrkkyjen kertymist\u00e4 elimist\u00f6\u00f6n\u2026<\/h2>\n\n\n\n
Nanomuovit pystyv\u00e4t l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n ihmiskehon puolustusmekanismeja<\/h2>\n\n\n\n
Tarvitaan asennemuutos ja kokonaisvaltainen tahtotila<\/h2>\n\n\n\n
Ihminen on avainasemassa luonnon suojelemisessa muovihaitoilta<\/h2>\n\n\n\n
Tarvitaan uutta teknologiaa ja uusia ohjauskeinoja<\/h2>\n\n\n\n