Suomen suurimmat yliopistokaupungit ja niiden l\u00e4hiseudut ovat olleet 1990-luvulta l\u00e4htien ty\u00f6paikka- ja talouskehityksen voittajia. Samaan aikaan ydinmaaseudun ja reuna-alueiden kunnat ja keskukset ovat heikentyneet.<\/p>\n\n\n\n
Hahmottelimme ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n tilauksesta nelj\u00e4 skenaariota vuoteen 2040 kuvaamaan Suomen aluekehityksen mahdollisia kehityskulkuja<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Jokainen skenaario havainnollistaa yksinkertaistetun kehityssuunnan seuraaville parillekymmenelle vuodelle. Jo nyt Suomessa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 merkkej\u00e4 kaikista nelj\u00e4st\u00e4 skenaarioista.<\/p>\n\n\n\n Skenaariot eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 ajatusta suuresta murroksesta. Pikemminkin kukin niist\u00e4 avaa n\u00e4kym\u00e4n polkuun, joka jatkaa nykykehityst\u00e4. Samalla ne helpottavat keskustelua mahdollisista tulevaisuuksista ja niihin liittyvist\u00e4 arvovalinnoista.<\/p>\n\n\n\n Oletamme, ett\u00e4 Suomi on tarkasteluajanjaksolla koordinoitu markkinatalous, ja ett\u00e4 aluekehitys on edelleen tavalla tai toisella sidoksissa globaaliin markkinatalouteen.<\/p>\n\n\n\n Ilmastonmuutos, mahdolliset epidemiat, konfliktit, muutokset Euroopan unionin politiikoissa ja monet muut tapahtumat \u2013 kuten meneill\u00e4\u00e4n oleva sota Ukrainassa \u2013 saattavat kuitenkin vaikuttaa monin tavoin Suomeen ja sen tulevaan aluekehitykseen.<\/p>\n\n\n\n Globaalisti valikoitunut Suomi -skenaariossa oletuksena on, ett\u00e4 talouden globalisaatio ei muutu merkitt\u00e4v\u00e4sti seuraavan 20 vuoden ajanjaksolla. Yritysten v\u00e4linen globaali ty\u00f6njako vain tiivistyy ja kilpailu teknologia- ja innovaatioherruudesta kiihtyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Yhdysvallat ja Kiina hallitsevat markkinoita. Euroopan suhteellinen osuus maailmaa muuttavista innovaatioista laskee.<\/p>\n\n\n\n Globaalisti valikoitunut Suomi on \u00e4\u00e4riesimerkki skenaariosta, jossa sek\u00e4 valtion, alueiden, kuntien, korkeakoulujen ja yritysten strategioiden ytimess\u00e4 ovat innovatiivisuus, teknologia ja kansainv\u00e4liset markkinat<\/strong>. Kehitys m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy ennen kaikkea sen mukaan, mitk\u00e4 toimialat ja toimijat menestyv\u00e4t globaalissa talouskilpailussa.<\/p>\n\n\n\n Globaalisti valikoituneessa Suomessa aluerakenne jatkaa keskittymist\u00e4. Kuilu alueiden v\u00e4lill\u00e4 kasvaa.<\/strong> P\u00e4\u00e4jako on p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun sek\u00e4 muutaman suuren kaupunkiseudun ja muun Suomen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun osuus kaikista Suomessa tuotetuista radikaaleista innovaatioista ja niiden kaupallistamisesta saattaa nousta yli 70 prosenttiin.<\/p>\n\n\n\n Samalla koko Etel\u00e4-Suomen verkostometropoli vahvistuu, kun ihmiset ja yritykset etsiv\u00e4t sijaintipaikkaa hyvien liikenneyhteyksien varrelta p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamassa kolmiossa. Tampere ja Turku saattavat muodostua p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun satelliiteiksi, joiden elinymp\u00e4rist\u00f6t ja palvelutaso miellytt\u00e4v\u00e4t osaajia, mutta ty\u00f6mahdollisuudet eiv\u00e4t vastaa korkeasti koulutetun v\u00e4est\u00f6nosan vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n Valtaosa Suomesta ajautuu negatiivisten polkujen kierteeseen. Vuosikymmenien kuluessa maan eri alueille rakentunut osaamisp\u00e4\u00e4oma alkaa rapautua. Koulutustaso, tutkimus- ja kehitt\u00e4miskapasiteetti sek\u00e4 palveluiden laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 heikkenev\u00e4t tasaisesti.<\/p>\n\n\n\n Raaka-aineiden ja turismin Suomi -skenaario perustuu oletukselle, ett\u00e4 kansallinen itsekkyys kasvaa EU:n sis\u00e4isten j\u00e4nnitteiden ja kansainv\u00e4lisen politiikan kriisiytymisen my\u00f6t\u00e4. Yhdysvaltojen ja Kiinan v\u00e4linen j\u00e4nnite tekee globaaleista markkinoista vaikeasti ennakoitavia ja pienille toimijoille vaikean toimintaymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Monet Suomen avainyrityksist\u00e4 siirt\u00e4v\u00e4t toimintojaan alhaisten liiketoimintariskien ja kustannusten maihin. Samalla valtaosa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinneista sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta siirtyy kotimaan rajojen ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n Taloudellisten resurssien heikentyess\u00e4 alueellinen uudistumiskapasiteetti n\u00e4ivettyy. Suomalaisten toimijoiden kyky panostaa omaan tulevaisuuteensa laskee. Osaamiseen perustuva kilpailukyky murenee<\/strong> ja raaka-aineiden suhteellinen merkitys kansantaloudessa kasvaa.<\/p>\n\n\n\n Suomen talouden ytimeen nousevat alat, joille on edes jollain tavalla mahdollista kiinnitty\u00e4 kansainv\u00e4liseen talouteen ja tuoda maahan valuuttatuloja. T\u00e4llaisia aloja ovat turismi, kaivosteollisuus ja mets\u00e4raaka-aineiden hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 datakeskukset ja tuulivoimalapuistot.<\/p>\n\n\n\n Suomi myy maailmalle luonnonresursseja<\/strong> eli puuta ja kaivannaisia sek\u00e4 kaunista luontoa turisteille. Suuret monikansalliset yhti\u00f6t hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t Suomen raaka-ainevarantoja ja maan talous perustuu aiempaa vahvemmin raaka-aineiden ja alhaisten kustannusten yhdistelm\u00e4\u00e4n. Askel askeleelta Suomesta muodostuu raaka-aineiden varassa el\u00e4v\u00e4 tyt\u00e4ryhti\u00f6talous.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistuu ennen kaikkea suurten monikansallisten yritysten palvelemiseen. Alhaisen osaamisen alojen osuus Suomen taloudessa kasvaa ja suomalaisten yritysten asema globaaleissa arvoverkostoissa ohentuu. Suurin osa maasta ajautuu negatiivisten polkujen kierteeseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alueiden v\u00e4lisen kuilun kasvu kuitenkin hidastuu, koska p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun sek\u00e4 muiden suurten kaupunkiseutujen vetovoima ja suhteellinen merkitys ei en\u00e4\u00e4 kasva. Niiden ty\u00f6mahdollisuudet supistuvat. Samalla huono-osaisten ihmisryhmien ja kaupunginosien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n\n\n\n Voittajiksi nousevat pienet ja keskisuuret kaupungit sek\u00e4 maaseutualueet, jotka sijaitsevat resurssi- ja matkailualueiden ytimess\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tilkkut\u00e4kki-Suomessa sek\u00e4 talouden ydin ett\u00e4 kiinnittyminen globaaliin talouteen perustuvat erillisiin toimintasaarekkeisiin. Teknologinen kehitys, jatkuva innovatiivisuus ja raaka-aineiden hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat talouden keskeisi\u00e4 voimia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Selkein ero kahteen ensimm\u00e4iseen skenaarioon on, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n toimiala tai alue ei nouse talouden veturiksi vaan talouden klusterit pirstoutuvat. Sek\u00e4 yritykset ett\u00e4 korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tunnistavat entist\u00e4 tarkemmin oman paikkansa globaaleissa arvoverkostoissa. Niill\u00e4 ei ole erityist\u00e4 tarvetta vahvistaa omaa kilpailukyky\u00e4\u00e4n osana kansallisia tai alueellisia klustereita.<\/p>\n\n\n\n Pistem\u00e4isesti kehittyv\u00e4ss\u00e4 tilkkut\u00e4kki-Suomessa positiiviset kehityspolut kiinnittyv\u00e4t niihin paikkoihin, joissa avaintoimijat ovat kyenneet rakentamaan itselleen vahvan aseman globaaleissa verkostoissa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Esimerkinomaisesti tilkkuja voisivat olla Otaniemi (teknologia), Hervanta (teknologia), \u00c4\u00e4nekoski (biotalous) ja vaikkapa Yll\u00e4s (el\u00e4mystalous). Positiiviset kehityspolut rakentuvat joidenkin yksitt\u00e4isten osaamiskeskittymien, yksitt\u00e4isten yritysten ja\/tai resurssivarantojen varaan.<\/p>\n\n\n\n Aluekehityksen pistem\u00e4inen luonne kasvattaa alueiden v\u00e4list\u00e4 kuilua \u2013 muttei niink\u00e4\u00e4n akselilla kaupunki\/maaseutu vaan tilkut\/muu Suomi. Tilkkut\u00e4kki-Suomessa ei voitane puhua alueiden v\u00e4lisest\u00e4 kuilusta vaan monista pienist\u00e4 halkeamista, jotka saattavat laajentua monin vaikeasti ennakoitavin tavoin.<\/p>\n\n\n\n Tilkkut\u00e4kki-Suomessa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen kasvu hidastuu, mutta resurssi- ja turismialueiden palvelukeskusten suhteellinen merkitys kasvaa. Kaupungistuminen eriytyy tilkkujen kehityksen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n Muutaman teknologisesti vahvan kaupungin lis\u00e4ksi joidenkin pienten ja keskisuurten kaupunkien ja maaseudun palvelukeskusten suhteellisen aseman alkaa vahvistua.<\/p>\n\n\n\n Tasapainoisessa Suomessa kehitys on tasaista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Oletuksena on, ett\u00e4 Suomi painottaa kansallista koheesiota, ja ett\u00e4 globaalin toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ei haluta antaa ohjaavan maan kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Markkinoilta tuleviin paineisiin tai muutoksiin ei reagoida kovinkaan herk\u00e4sti. Strategisten valintojen tekemist\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 tarpeellisena, koska ne huojuttaisivat institutionaalista tasapainoa.<\/p>\n\n\n\n Suomi on ennemminkin mukana hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusien kehityspolkujen nousua kuin synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4.<\/strong> Talous kehittyy tasaisesti mutta selv\u00e4sti verrokkimaita hitaammin. Mik\u00e4\u00e4n toimiala ei nouse kansantalouden veturiksi. Korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4 kehittyy hyvin, mutta mik\u00e4\u00e4n tieteenala ei nouse kansainv\u00e4liseen k\u00e4rkeen.<\/p>\n\n\n\n Tasapainoisessa Suomessa alueiden v\u00e4lill\u00e4 on suhteellisen hyv\u00e4 tasapaino, eik\u00e4 edes p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen merkitys kasva aiempaa hallitsevammaksi. Perusajatuksena on, ett\u00e4 koko maan resurssit ja kehityspotentiaali pit\u00e4\u00e4 tunnistaa ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 maan ett\u00e4 sen alueiden kehityst\u00e4 tukeviksi voimiksi<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4kaupunkiseutu ja maakuntakeskukset muodostavat Suomen aluerakenteen rungon, mutta mik\u00e4\u00e4n seutu ei nouse erityiseksi kasvukeskukseksi. Osaaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n keskity erityisen vahvasti, vaan yritysten, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden T&K-toiminta hajautuu moniin paikkoihin<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 tukee tasapainoista aluekehityst\u00e4 mutta ei skaalautuvia osaajien, tiedon ja resurssien kansainv\u00e4lisesti vahvoja keskittymi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pienten ja keskisuurten kaupunkien ja maaseudun v\u00e4est\u00f6n v\u00e4heneminen hidastuu ja joissain kunnissa jopa pys\u00e4htyy. Kaupungistuminen tasaantuu ja jakautuu aiempaa laajemmin koko kaupunkij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Suomen kaupunkiseudut j\u00e4\u00e4v\u00e4t hitaasti pohjoismaisten verrokkiensa kehityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Skenaariot on laadittu siten, ett\u00e4 niiden v\u00e4lilt\u00e4 ei ole mahdollista tehd\u00e4 yksiselitteist\u00e4 valintaa. Yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei toteudu sellaisenaan, vaan tulevaisuus muotoutuu skenaarioiden kudelmana.<\/p>\n\n\n\n Tulevaisuuden aluekehityksen keskeisimm\u00e4ksi kysymykseksi nousee joka tapauksessa sen varmistaminen, ett\u00e4 Suomessa on maailmanluokan osaamiskeskittymi\u00e4, jotka ovat tiukasti kiinni jatkuvasti uudistuvan globaalin talouden virroissa ja verkostoissa.<\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kullekin alueelle (maakunnat ja seutukunnat) parhaiten sopiva rooli osana Suomen valtion kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 raporttia kirjoitettaessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 monet Suomen kunnat ja seutukunnat eiv\u00e4t tule l\u00e4hitulevaisuudessa kasvamaan taloudeltaan tai v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 nostaa kolmanneksi haasteeksi mahdollisimman \u00e4lykk\u00e4\u00e4n sopeutumisen mahdollistamisen ja hyvien elinolosuhteiden varmistamisen my\u00f6s taloudellisen k\u00e4rjen ulkopuolisessa Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Kirjoitus perustuu ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n tilauksesta laadittuun raporttiin Suomen aluekehityksen tulevaisuuden skenaarioista. Sotarauta, M., Makkonen, T., Moisio, S. & Kurikka, H. (2021). Suomen aluekehityksen skenaariot 2040. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja 2021:60. Helsinki.<\/a><\/p>\n\n\n\nSkenaario 1: Globaalisti valikoitunut Suomi<\/h2>\n\n\n\n
Skenaario 2: Raaka-aineiden ja turismin Suomi<\/h2>\n\n\n\n
Skenaario 3: Tilkkut\u00e4kki-Suomi<\/h2>\n\n\n\n
Skenaario 4: Tasapainoinen Suomi<\/h2>\n\n\n\n
Menestyksen avainnippu: osaamiskeskittym\u00e4t, roolitus ja \u00e4lyk\u00e4s sopeutuminen<\/h2>\n\n\n\n