![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2020\/05\/NS1.png\")
Kuvituskuva, Pixabay<\/p><\/div>\n
Valtakunnallista Leikkip\u00e4iv\u00e4 \u2013viikkoa<\/a> on vietetty toukokuussa ymp\u00e4ri Suomea sen huipennuttua valtakunnalliseen leikkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n 9.5.2020. Nyt my\u00f6s It\u00e4-Suomen yliopiston (UEF) opintojaksoilla sek\u00e4 Parasta aikaa varhaiskasvatuksessa \u2013blogissa on tartuttu t\u00e4h\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n aiheeseen uudella twistill\u00e4. Leikkip\u00e4iv\u00e4n teemasta inspiroituneena ja vallitsevan poikkeustilan\u00a0vuoksi UEF:n Leikin pedagogiikka \u2013opintojakson varhaiskasvatuksen opettaja-opiskelijat laativat sek\u00e4 varhaiskasvatuksen, ett\u00e4 perheiden iloksi erilaisia leikki- ja pelisovelluksia sis\u00e4tiloissa hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. Blogitekstin lopusta l\u00f6yd\u00e4t linkin ja materiaalin oman leikki-ideoinnin tueksi!<\/p>\n Otsikko \u201cOotteko te vain leikkineet t\u00e4\u00e4ll\u00e4?<\/em>\u201d pohjautuu Hannele Karikosken (KT) luentoihin, joilla toinen tekstin kirjoittajista on aiemmin saanut kunnian istua. T\u00e4m\u00e4 lausahdus oli yksi Karikosken mielilauseista. Kyseinen ajatuskulku jatkui tieteellisill\u00e4 ja tutkimusperustaisilla perusteluilla siit\u00e4, miten kokonaisvaltaisesti lapsi oppii leikkiess\u00e4\u00e4n. Kysymyksen kohdatessa, voitkin ylpe\u00e4sti vastata \u201cettei olla muuta tehty\u201d, sill\u00e4 juuri leikiss\u00e4 opitaan kaikkia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia taitoja – iloiten ja huomaamatta!<\/p>\n Leikkipedagogiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta on kuitenkin keskeist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kaikkea leikki ilmi\u00f6n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n, miksi se on merkityksellist\u00e4 lapselle ja miten hyvinvointia tukevaa leikki\u00e4 voidaan parhaalla tavalla varhaiskasvatuksessa tukea varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6n toimesta (esim. Heiskanen, 2020).<\/em> Leikkiminen on lapselle syv\u00e4sti merkityksellist\u00e4 ja luontaisesti mielek\u00e4st\u00e4 toimintaa. Se on kokemuksellista, henkil\u00f6kohtaista ja el\u00e4myksellist\u00e4 \u2013 elint\u00e4rke\u00e4 olemisen tapa hyvinvoinnin sek\u00e4 tasapainoisen, kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. (ks. esim. Whitebread ym., 2009.) Muistatko, millaisia leikkej\u00e4 sin\u00e4 leikit lapsuudessasi? Uskomme, ett\u00e4 jokaisella meist\u00e4 on rakkaita, tunnepitoisia ja hersyvi\u00e4 leikkimuistoja eri ik\u00e4vaiheista. Ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4ljen, joita ei voi aina my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin sanallistaa \u2013 leikin huuma on koettava itse.<\/p>\n Tehokkuutta ja tarmokkuutta arvostavan nyky-yhteiskunnan vastavoimana tarvitsemme inhimillisi\u00e4, v\u00e4hemm\u00e4n vakavia opettamisen, ohjaamisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Leikki onkin my\u00f6s yksi v\u00e4yl\u00e4 hellitt\u00e4\u00e4 ja helli\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Niin ik\u00e4\u00e4n lapsen oikeuksiin kuuluu saada iloita oppimastaan ja oppia leikkien! Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden<\/a> (2018) mukaan leikki edist\u00e4\u00e4 lapsen oppimista moninaisin tavoin: lapsi sek\u00e4 oppii, harjoittelee ett\u00e4 omaksuu valtavasti uusia asioita ja taitoja leikkiess\u00e4\u00e4n. My\u00f6s tutkijat jakavat laajalti n\u00e4kemyksen siit\u00e4, kuinka leikki on lasta syv\u00e4sti motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa. (ks. esim.\u00a0 Pramling Samuelsson & Johansson, 2006; Whitebread ym., 2009.) Leikiss\u00e4 lapsen on mahdollista pyrki\u00e4 yhteyteen toisten kanssa sek\u00e4 kokea pystyvyytt\u00e4, osallisuutta ja toimijuutta, osana omaa vertaisryhm\u00e4\u00e4 (ks. esim. Kangas & Brotherus, 2017). N\u00e4m\u00e4 ovat sek\u00e4 lapsen identiteetin, maailmankuvan ett\u00e4 demokratia-taitojen ainesosia \u2013 vertaisoppimisen taidoista tai arjen taidoista puhumattakaan (Heiskanen, 2020).<\/p>\n Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa leikin merkitys on korostunut ensimm\u00e4isest\u00e4 lastentarhasta l\u00e4htien. My\u00f6s koulumaailman kiinnostus on viime aikoina kohdistunut pelillist\u00e4misen ja leikillisen oppimisen ilmi\u00f6ihin, mist\u00e4 varhaiskasvatuksella on jo pitk\u00e4t, vahvat perinteet. Varhaiskasvatusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6mme perusta on rakentunut saksalaiseen, lapsil\u00e4ht\u00f6iseen fr\u00f6belil\u00e4iseen pedagogiikkaan, jonka is\u00e4 Friedrich Fr\u00f6bel, korosti jo aikanaan leikin kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. (ks. esim. Kinos, 2008; Raittila, Liinamaa, & Tuominiemi, 2017.) El\u00e4m\u00e4nty\u00f6n\u00e4\u00e4n h\u00e4n laati lapsen kehityst\u00e4 tukevat leikkiv\u00e4lineet, Fr\u00f6belin palikat<\/a>. Nykyp\u00e4iv\u00e4n pedagogiset leikkiv\u00e4lineet sek\u00e4 tutkimaan ja mielikuvitusleikkiin houkuttelevat leikkiymp\u00e4rist\u00f6t, joiden voidaan ajatella olevan t\u00e4m\u00e4n perinteen jatkumoa, eiv\u00e4t siis suinkaan ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u201cvain leluja\u201d tai \u201cvain leikkihuoneita\u201d, vaan pedagogisesti suunniteltuja oppimismahdollisuuksia! Koska leikki, ja siihen tiiviisti kytkeytyv\u00e4 luovuus, luovat pohjavireen sek\u00e4 tutkimiselle, itsens\u00e4 ilmaisulle, ihmettelylle ett\u00e4 mielikuvitukselle, leikkimisen voidaankin katsoa olevan portti sek\u00e4 ihmisyyteen ja ryhm\u00e4n j\u00e4senyyteen, ett\u00e4 tieteeseen ja taiteeseen. Laatikon ulkopuolelta ajatteleminen tuottaa t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 maailman-laajuisesti innovaatioita! (esim. Heiskanen, 2020.)<\/p>\n Eri aikakausien tulkinnat leikin merkityksest\u00e4 ovat vaikuttaneet siihen, millaisena varhaiskasvatuksen henkil\u00f6st\u00f6 on hahmottanut oman roolinsa osana lasten leikkej\u00e4. Leikki ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n edelleen helposti vain lasten oma-aloitteiseksi, vapaaksi toiminnaksi, jolloin ty\u00f6ntekij\u00e4n aktiivisuus ei ole niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. (esim. Hedin, Ekholm, & Andersson, 1997; Kalliala, 2012; Kangas ym. 2019; Puroila, 2002.) On my\u00f6s pel\u00e4tty, ett\u00e4 aikuisen toiminta rikkoo leikin. Vaikka my\u00f6s lapsen omaehtoinen leikki on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, lukuisat tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 sek\u00e4 leikkiin sitoutuneisuus, ett\u00e4 leikin pitk\u00e4kestoisuus ja juonellisuus eli tarinallisuus kasvavat, kun aikuinen on sensitiivisesti l\u00e4sn\u00e4 tukemassa leikki\u00e4 siihen eri tavoin osallistuen <\/em>(esim. Hakkarainen & Bredikyte, 2013).<\/p>\n T\u00e4llaisiin laadukkaan leikin elementteihin, leikilliseen toiminta-kulttuuriin ja lasten kuvittelu- ja yhteisty\u00f6taitojen tukemiseen on varhaiskasvatuksessa erityisen t\u00e4rke\u00e4 panostaa, sill\u00e4 kaikki leikki ei suinkaan kehit\u00e4. Ilman aikuisten mallia, leikin arvostamista ja mahdollistamista tai yhteist\u00e4 kanssas\u00e4\u00e4tely\u00e4, leikki voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ei-toivottuja lieveilmi\u00f6it\u00e4, kuten kiusaamista (ks. esim. Juutinen, 2018). Tied\u00e4mme, ettei leikki synny tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan tarvitsee yhteist\u00e4 inspiraatiota, tarinoita ja jaettuja kokemuksia leikin l\u00e4hteeksi – ajan, tilan ja mahdollisuuksien lis\u00e4ksi. Siksi kanssaleikki-jyyden ja leikillisen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmaa tulisi muistaa reflektoida ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikissa varhaiskasvatuksen toiminnoissa. Samalla vahvistetaan lapsiryhm\u00e4n yhteenkuuluvuutta ja pidet\u00e4\u00e4n huolta siit\u00e4, ettei kukaan j\u00e4\u00e4 toiminnoista ja leikist\u00e4 ulkopuolelle. Leikin taikaa on niin ik\u00e4\u00e4n se, miten monivivahteisesti eettisyys on l\u00e4sn\u00e4 lasten leikkiess\u00e4: leikiss\u00e4 harjoitellaan muun muassa s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen, prososiaalisuuden, resilienssin, oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n, my\u00f6t\u00e4tunnon ja auttamisen ensiaskeleita.\u00a0 (Heiskanen, 2020; Sajaniemi, 2015; Sajaniemi, 2020.)<\/p>\n Kuvituskuva, Pixabay<\/p><\/div>\n \u201cPlay is the highest form of research\u201d -Einstein<\/strong><\/p>\n Miksi leikki\u00e4 sitten pidet\u00e4\u00e4n niin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja mik\u00e4 siin\u00e4 lasta motivoi? Mirja K\u00f6ng\u00e4s kuvaa asiaa hyvin TVK-blogikirjoituksessaan<\/a>:<\/p>\n \u00a0\u201dLapset poimivat ymp\u00e4rilt\u00e4\u00e4n merkityshakuisesti elementtej\u00e4, joita he testaavat ja arvottavat kesken\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 loistavana esimerkkin\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 vallalla ollut hitti leikki\u00e4 \u201dkotista\u201d. Eli kotileikki, jossa pyrit\u00e4\u00e4n kuvitteellisuuden avulla turvallisesti luomaan ymm\u00e4rryst\u00e4 yhteiskunnasta, omasta kulttuuristaan, perheen roolituksista ja oletuksista, millaiseksi tulee kasvaa. Aiheet koti-leikkiin poimitaan omilta vanhemmilta, televisiosta, kavereilta ja saduista. Samaa teemaa toistavat muun muassa taisteluleikit, kauppaleikki tai takaa-ajoleikki. N\u00e4iss\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n turvallisuutta, rajoja, odotuksia, onnistumisen tunnetta ja l\u00e4heisyytt\u00e4.\u201d<\/em> (K\u00f6ng\u00e4s, M. 2018.)<\/em><\/p>\n Lapsen leikeiss\u00e4 kytkeytyy yhteen lukuisia erilaisia ulottuvuuksia, joiden avulla lapsi oppii ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa – niin yhteiskunnallisella, kulttuurisella, sosio-emotionaalisella, fyysisell\u00e4 kuin kognitiivisella tasolla. Se on j\u00e4ljittely\u00e4, tulevaisuuteen valmistautumista, tunteiden k\u00e4sittely\u00e4 sek\u00e4 yhteisty\u00f6- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua parhaimmillaan. Leikkiess\u00e4\u00e4n lapset ottavat mallia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 toistavat n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 – harjoitellen l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeell\u00e4\u00e4n yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 niit\u00e4 asioita, joihin eiv\u00e4t viel\u00e4 pysty. Leikiss\u00e4 mennyt aika, t\u00e4m\u00e4 hetki ja tulevaisuus sekoittuvat sujuvasti mielikuvitusmaailmaan\u00a0ilman todellisuuden rajoitteita! Samalla lapsi voi ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja tarpeitaan, yst\u00e4vysty\u00e4 ja kohdata pelkojaan.\u00a0 (esim. Hakkarainen & Bredikyte, 2013; Helenius & Lummelahti, 2013;\u00a0 Heiskanen, 2020.) Leikeiss\u00e4 my\u00f6s lapsen ajattelutaidot sek\u00e4 kielelliset ja matemaattiset valmiudet edistyv\u00e4t, kun lapsi ratkoo erilaisia ongelmia luovuuttaan k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4st\u00e4 erinomaisia esimerkkej\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s \u00a0Mertalan Pekan blogi-kirjoituksesta<\/a>:<\/strong><\/p>\n \u201dOkko (1v 9kk) kaivaa lastenhuoneen lelulaatikosta isosiskon leikkihiustenkuivaajan. Napista painamalla laite alkaa hurista. Okko ei kuitenkaan ryhdy kuivaamaan hiuksiaan tai leikkim\u00e4\u00e4n kampaajaa. H\u00e4n kantaa hiustenkuivaimen oman potkuautonsa penkin alla olevaan lokeroon ja alkaa kruisailla tyytyv\u00e4isen\u00e4 pitkin taloa. Ja mik\u00e4s kruisaillessa, sill\u00e4 nyt autossa on moottori.\u201d<\/em> (Mertala, P. 2018.)<\/em><\/p>\n Ei siis ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 leikki\u00e4 tukevien opetusratkaisujen on todettu kehitt\u00e4v\u00e4n lapsen kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja laajemmin ja tehokkaammin, kuin suoraan akateemisiin taitoihin kohdentuvat opetusmenetelm\u00e4t (ks. esim. Gmitrov\u00e1 & Gmitrov, 2003; Whitebread ym., 2009). T\u00e4m\u00e4 on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaiken edell\u00e4 mainitun lis\u00e4ksi leikki rauhoittaa, rentouttaa, vapauttaa, tuo j\u00e4nnityst\u00e4, tuulettaa ja naurattaa. Tunnetason psykologinen turvallisuus on tunnetusti oppimisen ja hyvinvoinnin kivijalka (esim. Turja, 2017).<\/p>\n Leikkimisen, leikin havainnoinnin ja leikillisen oppimisen avulla p\u00e4\u00e4semme usein my\u00f6s luontevammin kurkistamaan lapsen maailmaan: mit\u00e4 h\u00e4nelle kuuluu, mink\u00e4laiset asiat ovat h\u00e4nelle merkityksellisi\u00e4, mik\u00e4 lasta mietitytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 innostaa ja kiinnostaa (ks. esim. Puroila, Estola, & Syrj\u00e4l\u00e4, 2012). Vaikka leikki muuttuu ja el\u00e4\u00e4 lapsen kehitysvaiheiden ja yksil\u00f6llisyyden sek\u00e4 erilaisten leikin kategorioiden jatkumossa, leikin merkitys ei v\u00e4hene lapsen kasvaessa, p\u00e4invastoin! My\u00f6s aikuiselle leikki on edelleen t\u00e4rke\u00e4 irrottelun ja adrenaliinin mets\u00e4styksen areena: leikin muodot vaan muuttuvat aikuisi\u00e4ll\u00e4. Vai onko sinusta laskuvarjohypp\u00e4\u00e4minen, jalkapallo, kiipeily, surffaus tai vaikkapa kortti- ja tietokonepelit kaukana leikin ytimest\u00e4? Kirjoituksen my\u00f6t\u00e4 kannustammekin kaikkia iloitsemaan leikin flow:sta ja erityisesti osallistumaan lasten leikkeihin. Jos leikkiin heitt\u00e4ytyminen tuntuu et\u00e4iselt\u00e4 tai vieraalta, ei huolta: leikkimisen oppii leikkim\u00e4ll\u00e4!<\/p>\n <\/p>\n Tutustu opiskelijoiden sis\u00e4leikkimateriaaliin linkki\u00e4 painamalla: Leikkej\u00e4 sis\u00e4tiloihin (2020)<\/em><\/a>.<\/p>\n <\/p>\n Kirjoittajat:<\/em><\/strong><\/p>\n Samuli Ranta<\/p>\n Projektitutkija (UEF), v\u00e4it\u00f6skirjatutkija.<\/p>\n Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4.<\/p>\n Koulutukseltani olen varhaiskasvatuksen maisteri ja liikuntaneuvoja.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6skirjassaan Ranta tutkii p\u00e4iv\u00e4kodin\u00a0ohjausasiakirjojen toteutumista positiivisen pedagogiikan viitekehyksess\u00e4.<\/p>\n LinkedIn: Samuli Ranta<\/a> Nina Heiskanen<\/p>\n Varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja (UEF)<\/p>\n It\u00e4-Suomen yliopisto \/ Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto<\/p>\n Koulutukseltani olen varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen maisteri sek\u00e4 kasvatustieteen aineenopettaja.<\/p>\n LinkedIn: Nina Heiskanen \u00a0<\/a> <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/p>\n Gmitrov\u00e1, V. & Gmitrov, J. (2003). The Impact of Teacher-Directed and Child-Directed Pretend Play on Cognitive Competence in Kindergarten Children. Early Chilhood Education, 30(4), 241-246.<\/p>\n Hakkarainen, P. & Bredikyte, M. 2013. Kehitt\u00e4v\u00e4n leikkipedagogiikan perusteet. Kogni Oy.<\/p>\n Hedin A., Ekholm B. & Anderson B. E. (1997). Climates in Swedish Day Care Centers: Children’s Behavior in Differing Centers. Journal of Research in Childhood Education, 11(2), 181-187.<\/p>\n Heiskanen, N. (2020). Opetusmateriaali Leikin pedagogiikka -opintojaksolta. UEF.<\/p>\n Helenius, A. & Lummelahti, L. (2013). Leikin k\u00e4sikirja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n Juutinen, J. (2018). Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools (Doctoral dissertation, Ph. D. Thesis, University of Oulu, Oulu, Finland).<\/p>\n Kalliala, M. (2012). Lapsuus hoidossa? Aikuisten p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja lasten kokemukset p\u00e4iv\u00e4hoidossa. Gaudeamus Helsinki University Press: Tallinna.<\/p>\n Kangas, J. & Brotherus, A. (2017). Osallisuus ja leikki varhaiskasvatuksessa. Teoksessa A. Toom, M. Rautiainen & J. T\u00e4htinen (toim.) Toiveet ja todellisuus. Kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Suomen kasvatustieteellinen seura, 197-224.<\/p>\n Kangas, J., Harju-Luukkainen, H., Brotherus, A., Kuusisto, A. & Gearon, L. F. (2019) Playing to learn in Finland – Early childhood curricular and operational contexts. Teoksessa: S. Garvis & S. Philipson (toim.). Policification of Childhood: Early Childhood Education in the 21st Century. 110-127. London: Routledge. (publication date 21th November 2019)<\/p>\n Kinos, J. (2008) Professionalism \u2013 a breeding ground for struggle. The example of the Finnish day\u2010care centre, European Early Childhood Education Research Journal, 16(2), 224-241.<\/p>\n K\u00f6ng\u00e4s, M. (2018). \u201cHei, mik\u00e4 t\u00e4n leikin nimi on?”. Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogi<\/a>. Viitattu 7.5.2020.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2020\/05\/NS2.png\")
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2020\/05\/Samuli.png\")
<\/p>\n
\nTwitter: @Hraranta<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa\/wp-content\/uploads\/sites\/93\/2020\/05\/ninahe2-e1590744563621.jpg\")
<\/p>\n
\nTwitter:@Heiskanen_Nina_<\/a><\/p>\n