{"id":1702,"date":"2022-11-30T12:00:38","date_gmt":"2022-11-30T10:00:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa\/?p=1702"},"modified":"2022-10-03T12:49:04","modified_gmt":"2022-10-03T09:49:04","slug":"kuinka-lapset-oppivat-syomaan-kasviksia-marjoja-ja-hedelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/parasta-aikaa-varhaiskasvatuksessa\/?p=1702","title":{"rendered":"Kuinka lapset oppivat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4?"},"content":{"rendered":"
\"\"

Kuvituskuva 1. Pixabay<\/p><\/div>\n

Ruokaymp\u00e4rist\u00f6mme<\/span> on <\/span>muuttunut<\/span> valtavasti<\/span> vain <\/span>muutamassa<\/span> vuosikymmeness\u00e4<\/span>. <\/span>Elintarvikevalikoima<\/span> on <\/span>monipuolistunut<\/span> ja <\/span>kansainv\u00e4listynyt<\/span>, <\/span>ruokaa<\/span> on <\/span>tarjolla<\/span> enemm\u00e4n<\/span> ja <\/span>useammin<\/span> kuin<\/span> ehdimme<\/span> sy\u00f6d\u00e4<\/span> tai <\/span>elimist\u00f6mme<\/span> ravintoa<\/span> tarvitsee<\/span>. <\/span>Samalla<\/span> kosketuspintamme<\/span> siihen<\/span> mist\u00e4<\/span> ruoka<\/span> tulee<\/span>, on <\/span>karannut<\/span> yh\u00e4<\/span> kauemmas<\/span>. <\/span>Yh\u00e4<\/span> harvempi<\/span> n\u00e4kee<\/span> miss\u00e4<\/span> ja <\/span>miten<\/span> ruoka<\/span> kasvaa<\/span> ja <\/span>tuotetaan<\/span>. <\/span><\/span>Nykyisess\u00e4<\/span> ruokaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4<\/span> ruokavalintojamme<\/span> ohjaa<\/span> yh\u00e4<\/span> vahvemmin<\/span> mieliteot<\/span> ja <\/span>ulkopuolelta<\/span> aistittavat<\/span> viestit<\/span> \u2013 <\/span>houkuttelevat<\/span> kuvat<\/span>, <\/span>tuoksut<\/span> tai <\/span>kehotukset<\/span> sy\u00f6d\u00e4<\/span> ja <\/span>nauttia<\/span> ruoasta<\/span>.\u00a0<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

On useita syit\u00e4 miksi tarkastella ruokavalintoja ja ruokaan liittyv\u00e4\u00e4 toimintaa. N\u00e4it\u00e4 ovat mm. terveys ja hyvinvointi, ekologinen kest\u00e4vyys, sosiaalinen ja kulttuurillinen vuorovaikutus. Sill\u00e4, mit\u00e4 sy\u00f6mme, on vaikutuksia omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme. Sill\u00e4, mit\u00e4 lautasille valitsemme, on vaikutusta maapallolle. Ja sill\u00e4 kenen <\/span>kanssa ja miten ruokailuhetket viet\u00e4mme, on vaikutusta meihin ihmisin\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Nykyisess\u00e4 ruokaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 meill\u00e4 aikuisilla on useimmiten valta ja mahdollisuus valita mit\u00e4, miss\u00e4 ja kenen kanssa sy\u00f6mme. T\u00e4m\u00e4n vuoksi sill\u00e4, mist\u00e4 ruoasta pid\u00e4mme eli millaiset <\/span>ruokamieltymyksemme ovat, on yh\u00e4 suurempi merkitys. Kun meill\u00e4 on mahdollisuus valita, me yleens\u00e4 valitsemme sellaista ruokaa mist\u00e4 jo valmiiksi tied\u00e4mme pit\u00e4v\u00e4mme. Meill\u00e4 aikuisilla on valinnanvapautta ja valtaa, mutta my\u00f6s vastuuta. Erityisesti meill\u00e4 on vastuu lapsista.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lapset kasvavat jokseenkin haastavaan ruokaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Siin\u00e4 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen he tarvitsevat monenlaisia ruokaan liittyvi\u00e4 taitoja. N\u00e4iden taitojen kehittymiseen me tarvitsemme ruokakasvatusta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ruokamieltymykset<\/span> kehittyv\u00e4t<\/span> vuorovaikutuksessa<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Lapsille on luontaisesti mieluisinta valita makeita ruokia. Kun taas karvaat ja happamat maut, joita monet kasvikset, marjat ja hedelm\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t, vaativat enemm\u00e4n opettelua. Lasten ruokamieltymykset muotoutuvat meid\u00e4n aikuisten rakentamissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Ekologisen mallin mukaisesti tarkastellen lasten ruokamieltymysten kehittymiseen vaikuttavat asiat jakautuvat nelj\u00e4lle eri tasolle: yhteiskunta, yhteis\u00f6t, perhe ja lapsi. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 tasoa ovat vahvasti vuorovaikutuksessa toisiinsa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimukseni tarkasteli n\u00e4ist\u00e4 tasoista kolmea sisint\u00e4. Yhteis\u00f6j\u00e4, joista keskityin kuntien varhaiskasvatukseen ja siell\u00e4 erityisesti p\u00e4iv\u00e4koteihin. Perhett\u00e4, jossa tarkistelin erityisesti ydinperhett\u00e4, jossa on sek\u00e4 <\/span>\u00e4iti<\/span> ett\u00e4 is\u00e4. Ja kolmantena lasta itse\u00e4\u00e4n, jonka omat luontaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten helposti uudet ruoat alkavat maistua. N\u00e4m\u00e4 eri toimijat vaikuttavat toisiinsa. Pienik\u00e4\u00e4n lapsi ei ole vain aikuisten toiminnan kohde, vaan aktiivinen toimija, jonka omilla biologisilla ominaisuuksilla ja toiminnalla on merkityst\u00e4 ja vaikutusta siihen, miten me aikuiset toimimme.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Mieltymys<\/span> kasviksiin<\/span>, <\/span>marjoihin<\/span> ja <\/span>hedelmiin<\/span> rakentuu<\/span> varhaislapsuudessa<\/span><\/h4>\n

Suomalaisten lasten ruokavaliossa yksi suurimpia ravitsemushaasteita on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut v\u00e4h\u00e4inen kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus. Lasten terveen kasvun ja kehityksen kannalta tulisi niiden p\u00e4ivitt\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6 olla keskim\u00e4\u00e4rin viisi-kuusi oman kouran kokoista annosta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suomalaislapset sy\u00f6v\u00e4t t\u00e4st\u00e4 noin puolet.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n erilaisten ruokien sy\u00f6m\u00e4\u00e4n oppimisessa lapsuusvuodet ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Voimme toki oppia pit\u00e4m\u00e4\u00e4n uusista ruoista l\u00e4pi elini\u00e4n, mutta perusta ruokamieltymyksillemme luodaan jo varhain lapsuudessa. Useimmilla meist\u00e4 on lempiruoka, joka on seurannut mukanamme lapsuudesta saakka. Samoin useimmilla meill\u00e4 on ruokia, joita emme edelleenk\u00e4\u00e4n sy\u00f6, koska emme lapsena ole oppineet niist\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lapsena oppimillamme ruokatottumuksilla on vaikutusta vuosikymmenien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Siksi siihen mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lapset oppivat sy\u00f6m\u00e4\u00e4n jo varhain, ennen kouluik\u00e4\u00e4, kannattaa panostaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"

Kuvituskuva 2. Pixabay<\/p><\/div>\n

Alle <\/span>kouluik\u00e4isen<\/span> keskeisimm\u00e4t<\/span> ruokakasvattajat<\/span> ovat<\/span> koti<\/span> ja <\/span>varhaiskasvatus<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Tutkitusti lapset oppivat paremmin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4, kun vanhemmat kotona n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niiden sy\u00f6miseen esimerkki\u00e4, kehuvat ja kannustavat. Muistavat tarjota yh\u00e4 uudestaan, vaikka aina lapselle ei maistukaan.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Perheiss\u00e4 on kuitenkin paljon eroja siin\u00e4, miten paljon voimavaroja on ruokakasvatusty\u00f6h\u00f6n. My\u00f6s perheiden ruokavalinnoissa on eroja. Matalamman sosioekonomisen aseman perheiss\u00e4 ruokap\u00f6ydiss\u00e4 tarjolla on harvemmin, v\u00e4hemm\u00e4n ja yksipuolisemmin kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4. Onneksi perheet eiv\u00e4t ole ruokakasvatusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n yksin, vaan meill\u00e4 on varhaiskasvatus, johon jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus osallistua. Lapsella on varhaiskasvatuksessa oikeus saada korkeatasoista, omaa kasvua ja oppimista tukevaa toimintaa \u2013 my\u00f6s ruokakasvatuksen osalta.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Suomeen rantautui aistil\u00e4ht\u00f6inen ruokakasvatus Ranskasta 2000-luvun alussa ja uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 k\u00e4ynnistyi ruokakasvatuksen esiinnousu suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Aistil\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 ruokakasvatuksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nime\u00e4 Sapere. Saperessa lapsia ohjataan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisemmin kaikkia aistejaan ruoan \u00e4\u00e4rell\u00e4, sanoittamaan aistien antamia viestej\u00e4, keskustelemaan ruoasta ja valmistamaan ruokaa yhdess\u00e4 toisten lasten ja aikuisten kanssa. Sapere-menetelm\u00e4ll\u00e4 voidaan vahvistaa lasten osallisuutta, opetella arvostamaan jokaisen yksil\u00f6llisi\u00e4 aistikokemuksia ruoasta. Sapere on murtanut vanhaa \u201druoalla ei saa leikki\u00e4\u201d -mantraa ja tuonut pedagogista leikillisyytt\u00e4 varhaiskasvatuksen ruokailutilanteisiin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Sapere sopii menetelm\u00e4ksi valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen ruokakasvatuksen toteuttamiseen. Sapere ei menetelm\u00e4n\u00e4 keskity yksinomaan kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin, mutta koska kasvikset, marjat ja hedelm\u00e4t ovat ominaisuuksiltaan niin valtavan monipuolisia, ne soveltuvat erinomaisesti erilaisiin n\u00e4k\u00f6-, kuulo-, haju-, maku ja tuntoaistia hy\u00f6dynt\u00e4viin teht\u00e4viin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjan<\/span> tutkimuskysymykset<\/span>, <\/span>menetelm\u00e4t<\/span> ja <\/span>tulokset<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani keskityin n\u00e4ihin kahteen keskeiseen lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, kotiin ja varhaiskasvatukseen sek\u00e4 ruoka-aineryhmist\u00e4 kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin. Lasten yksil\u00f6llisist\u00e4 ominaisuuksista tarkastelin erityisesti ruokaneofobiaa eli lapsen uutuudenpelkoa uusia ruokia kohtaan ja lis\u00e4ksi perheiden kohdalta huomioin vanhempien sosioekonomista asemaa, jonka mittarina oli vanhempien koulutustaso.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Selvitin tutkimusty\u00f6ss\u00e4ni:\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n