Oppimisympäristöseminaari Kuopiossa 23.-24.8.2016

Itä-Suomen yliopiston oppimisympäristöseminaari Yhteisiä haasteita – yksilöllisiä ratkaisuja järjestettiin Kuopion kampuksella 23.–24. elokuuta 2016.

Tiistaina 23.8.2016 seminaarin ohjelmassa olivat muun muassa

  • professori Laura Hirston esitys pedagogisista menetelmistä oppimisympäristöratkaisujen taustalla
  • ylioppilaskunnan esitys opiskelijanäkökulmasta opiskelijakeskeisen oppimisen toteuttamiseen.
  • NASA Epic Challenge -hankeen esittely (professori Markku Hauta-Kasari ja jatko-opiskelija Ana Gebejes tietojenkäsittelytieteen laitokselta sekä CCO Janne Hietala Arcusys-yrityksestä ja Senior Advisor for Innovation Charles Camarda NASAsta).

Tiistain työryhmien teemoihin lukeutuivat

  • opiskelijan ohjaus oppimisympäristössä
  • joustava teknologian käyttö opetuksessa ja ohjauksessa
  • oppiminen verkossa ja videoiden tuella
  • monimuotoiset ja -tieteiset opetuskokeilut
  • muuntojoustavat tila- ja kalusteratkaisut.

Keskiviikkona 24.8.2016 seminaari alkoi oppimisympäristöjen kehittämispäällikön Markku Saarelaisen esityksellä oppimisympäristöjen kehittämisestä Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi kirjaston johtaja Jarmo Saarti kertoi avoimista oppimateriaaleista avoimen tieteen osana.

Keskiviikon oppimisympäristötori esitteli kehittämiskohteita, onnistuneita kokeiluja, verkostoituneita opetuskäytäntöjä sekä muita uusia ideoita ja yhteistyön avauksia.

Oppimisympäristökävelyillä tutustuttiin teemoittain eri oppimisympäristöihin.

Tommi Haapaniemi
Erikoissuunnittelija
Opinto- ja opetuspalvelut

Flippaaja Helena Kantasen blogi on avattu

Helmikuussa aloitin bloggaamisen mutta nyt vasta avaan blogin, hassua. Moni asia yliopistotyössä tapahtuu sykäyksittäin. On aika lukea, tutkia, kirjoittaa, suunnitella, opettaa. Usein nämä asiat limittyvät mutta alkuvuodesta oli minun rauhallinen aikani miettiä flipattavan kurssini kehittämistä.

Peruutetaanpa vähän. Siis mikä flippaus?

Itä-Suomen yliopiston flipped classroom -pilottiprojekti tarkoittaa sitä, että jokainen siihen osallistuva opettaja flippaa eli kääntää kurssinsa sellaiseksi, että iso osa opiskeltavasta aineksesta opiskellaan luokkatapaamisten ulkopuolella. Yhteisissä kokoontumisissa syvennetään tietoa ja sovelletaan sitä.

Käyttökelpoinen määritelmä flippauksesta löytyy esimerkiksi täältä: http://flippedclassroom.org, ja oman yliopistomme projektin esittely täältä: http://www.uef.fi/fi/web/saima/flipparit.

Kurssini on nimeltään Markkinointi- ja yhteisöviestintä ja opetan sen sekä Kuopiossa että Joensuussa. Se alkaa syyskuussa, joten melko vauhdikkaasti on nyt saatava kokonaisuus reilaan. Ei siis enää lukemisia ja pohdiskeluja helmikuun malliin vaan kädet savessa tekemistä – toivottavasti Kurssia kääntämässä -blogin tuella.

Helena Kantanenkantanenhelena_web
FT, yliopistolehtori
Kauppatieteiden laitos

Helena Kantasen blogi on osoitteessa http://kurssiakaantamassa.blogspot.fi

Oppimisympäristöt: KAPULA kiertämään – kauppatieteiden puheviestinnän opetusta kehittämässä

Mistä lähdimme liikkeelle? Kauppatieteiden opiskelijoilla on vaikeuksia sitoutua lukariopetukseen useista eri syistä (muu opiskelu, työssäkäynti, eri paikkakunnalla asuminen, opiskelijavaihto). Aikataulujen yhteensovittaminen ja sitoutuminen harjoituksiin on tuottanut hankaluuksia. Jotakin piti keksiä tilalle.

Mistä luovuimme? Luovuimme osasta aikaisemmin lukariin merkitystä kontaktiopetuksesta.

Mitä tilalle? Omatoimitreenit, joissa opiskelijat harjoittelivat pienissä ryhmissä omien tavoitteittensa pohjalta. Tämän lisäksi kurssilla oli täsmäharjoittelua pienryhmissä ja opettajan ohjauksessa.

Mitä teimme verkossa? Kaikki materiaalit, ohjeet, tehtävien palautukset ja pohjatehtävät olivat Moodlessa. Opiskelijat valitsivat omatoimiharjoittelulleen parhaiten soveltuvan SOME-alustan.

Mitä opimme? Kaikki opiskelijat äänestivät toteutuksen jatkoon. Muutamia kehittämisajatuksia syntyi.

Marja-Leena Hyvärinen
Yliopistonlehtori
Kielikeskus

> Lisätietoa hankkeen tuloksista ja tulevaisuuden suunnitelmista

Asiantuntijoiden videoita oppimisympäristöjen kehittämiseen

Oppimisympäristöjen kehittämisprojektissa on tehty videoita, joissa asiantuntijat raportoivat oppimisympäristöhankkeen aikaansaannoksia ja ohjeistavat konkreettisesti esimerkiksi videotuotannossa ja Itä-Suomen yliopiston mediapalvelimen (http://media.uef.fi) käytössä.

Tutustu materiaaliin ja videoihin osoitteessa http://www.uef.fi/fi/web/toty/asiantuntijavideoluennot-2015-

Erkko Sointu
Tutkijatohtori
Teemu Valtonen
Yliopistotutkija
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Oppimisympäristöt: Lääkehoitoon liittyvät vuorovaikutteiset nettitehtävät

Sivustolla http://www.uef.fi/biofarmasia-netsim opiskelija pääsee ratkaisemaan vuorovaikutteisia tehtäviä lääkehoidosta.

Opiskelija oppii,

  • miten lääkeaine imeytyy ruuansulatuskanavasta verenkiertoon, jakautuu verenkierrosta eri elimiin, ja poistuu elimistöstä
  • miten sopiva lääkeannos lasketaan laskimonsisäisesti annettaville lääkkeille ja tableteille.

Tällä hetkellä sivustolla on kolme tehtäväkokonaisuutta. Niissä opiskelija pääsee määräämään kipulääkettä virtuaaliselle leikkauspotilaalle ja seuraamaan onnistumistaan tarkkailemalla lääkeaineen pitoisuutta potilaan plasmassa. Sivustolta löytyy myös tehtävien ratkaisemiseen tarvittava teoriatieto.

Tehtävät muodostavat tarinan. Potilas saapuu sairaalaan sepelvaltimon ohitusleikkaukseen. Opiskelija määrää hänelle samaa kipulääkettä ensin laskimoon annettavina injektioina ja infuusioina ja myöhemmin tabletteina. Opiskelijan on myös ratkaistava lääkkeiden välisistä yhteisvaikutuksista johtuvia ongelmia.

Tehtävien vuorovaikutteisuus perustuu pääosin siihen, että ohjelma antaa palautetta opiskelijan onnistumisesta. Jos opiskelija määrää oikean lääkeannoksen, lääkeaineen pitoisuus potilaan plasmassa asettuu oikealle tasolle ja ohjelma antaa myönteistä palautetta. Jos taas annos on väärä, lääkeaineen pitoisuus plasmassa jää liian pieneksi tai kasvaa liian suureksi, jolloin ohjelma ilmoittaa potilaalle koituvista ongelmista. Tämän jälkeen opiskelija voi muuttaa lääkeannosta tai aloittaa alusta. Opiskelija pääsee tutkimaan osaamistaan myös vastaamalla vaihtoehtokysymyksiin.

Tehtävät on tarkoitettu seuraaville opiskelijoille

  • farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmien 2. ja 3. vuosikurssit (Farmakokinetiikka- ja Biofarmasia-opintojaksot)
  • lääketieteen koulutusohjelma soveltuvin osin
  • muut mahdolliset opiskelijaryhmät: biotieteet, sairaanhoitajat, lukiolaiset

Tausta

Tehtävät kuuluvat biofarmasian oppiaineeseen kuuluvan farmakokinetiikan piiriin. Farmakokinetiikassa tarkastellaan lääkeaineen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa ja eritystä.  Farmakokinetiikka perustuu matemaattisten mallien käyttöön ja soveltuu siten erinomaisesti tietokonepohjaiseen opetukseen.  Mallit antavat helposti tulkittavan laskentatuloksen: lääkeaineen pitoisuuden potilaan plasmassa eri aikoina. Opiskelija voi helposti arvioida omaa onnistumistaan vertaamalla oman ”lääkemääräyksensä” pohjalta laskettua lääkeainepitoisuutta ennalta asetettuun tavoitetasoon. Biofarmasian oppiaineessa oli pohdittu useamman vuoden ajan omien nettitehtävien laatimista. Keväällä 2015 saatu oppimisympäristöjen kehittämisraha mahdollisti suunnitelmien toteuttamisen.

Työryhmämme keskeisin lähtökohta oli tarinan eli juonen rakentaminen. Tässä tapauksessa juonena on saman leikkauspotilaan kipuhoito samalla kipulääkkeellä käyttäen erilaisia lääkkeenantotapoja. Lisäksi pyrittiin vähintäänkin kohtalaiseen todenmukaisuuteen. Tavoitteena on ”koukuttaa” opiskelijat ratkaisemaan tehtäviä.

Toteutus ja jatkotoimenpiteet

Hanke toteutettiin touko-joulukuussa 2015. Hankkeen toteutukseen osallistuivat seuraavat henkilöt.

Biofarmasian ja farmakokinetiikan asiantuntijat

  • Veli-Pekka Ranta, farmakokinetiikan lehtori, Itä-Suomen yliopisto
  • Marko Lamminsalo, FM (matematiikka) ja proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto
  • Paavo Honkakoski, biofarmasian professori, Itä-Suomen yliopisto
  • Arto Urtti, biofarmasian professori, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto
  • Marjo Yliperttula, biofarmasian professori, Helsingin yliopisto

Kliinisen farmakokinetiikan ja farmakologian asiantuntijat

  • Hannu Kokki, anestesiologian ja tehohoidon professori, Itä-Suomen yliopisto
  • Klaus Olkkola, anestesiologian ja tehohoidon professori, Helsingin yliopisto
  • Teijo Saari, LT, anestesiologi, Turun yliopisto

Oppimisympäristön ja tietotekniikan asiantuntijat

  • Taina Rytkönen-Suontausta, Itä-Suomen yliopisto, opinto- ja opetuspalvelut
  • Sari Tervonen, Itä-Suomen yliopisto, opinto- ja opetuspalvelut
  • Juhamatti Tillonen, Itä-Suomen yliopisto, tietotekniikkapalvelut

Käytetyt tietokoneohjelmat on valmistanut Isee Systems (www.iseesystems.com):

1) Stella versio 10.1

  • Samaa ohjelmaa myydään kauppatieteisiin iThink-nimellä
  • Matemaattiselta toiminnaltaan differentiaaliyhtälöiden ratkaisin:
    differentiaaliyhtälöt määritellään graafisesti (mm. laatikot, nuolet), eikä varsinaista koodia tarvitse kirjoittaa
  • Graafisen käyttöliittymän ja vuorovaikutteisuuden laatiminen on yksinkertaista:
  • elementteinä mm. kuvapohjat, liukukytkimet, painonapit sekä ehtolauseiden avulla, sekä ohjelmoitavat ponnahdusviestit, äänet ja videot

2)  Isee NetSim versio 2.06

  • Kääntää Stella-ohjelmalla luodun matemaattisen mallin ja graafisen käyttöliittymän nettiin sopivaksi

3)  Isee NetSim Server versio 2.05

  • Pyörittää Isee NetSim-ohjelmalla laadittuja nettitehtäviä Itä-Suomen yliopiston omalla serverillä
  • Tämä ohjelmistopaketti toimi varsin hyvin. Aluksi ohjelmista löytyi muutamia bugeja, jotka valmistaja korjasi nopeasti.
  • Yksi rajoite ohjelmissa edelleen on: Tekstimuotoisissa
    ponnahdusviesteissä ei voi käyttää ääkkösiä. Tämä rajoite voidaan kiertää siten, että ääkkösiä sisältävä teksti tuodaan ponnahdusviestiin kuvana.

Hankkeeseen saatu oppimisympäristöjen kehittämisraha käytettiin tutkimusapulaisen palkkaan (1,5 kk) sekä ohjelmistojen hankintaan.

Hanke valmistui hieman suunniteltua myöhemmin, eikä tehtäviä saatu valmiiksi ennen syksyn 2015 opetuksia. Keväällä 2016 sivustosta kerättiin testikäyttäjien palautetta ja yksityiskohtia hiottiin sen perusteella kevään 2016 aikana. Varsinainen opetuskäyttö alkaa syksyllä 2016. Siihen mennessä
tavoitteena on laatia myös uusia tehtäviä.

Monistettavuus muissa yksiköissä ja oppiaineissa

Vastaavan tyylisiä nettitehtäviä voidaan laatia kaikissa niissä oppiaineissa, joissa seurataan jonkin ilmiön muutosta ajan kuluessa: käytännössä siis kaikissa luonnontieteissä sekä kauppatieteessä.

Ohjelmistovalmistajan sivulta löytyy noin 30 esimerkkiä:
http://www.iseesystems.com/XMILE/index.php?route=product/category&path=59_80

Esimerkiksi:
1)  H1N1 Flu Outbreak

  • Sikainfluenssan leviäminen koululaisissa

2)  Predator-Prey Dynamics

  • Saalistajan (ilves) ja saaliin (jänis) populaatioiden vuorovaikutukset

Valmistajan malleja voi tutkia tarkemmin avaamalla kiinnostavan mallin kotisivu ja valitsemalla siellä toiminto ”Link to online version”.

Perusvaatimuksena on se, että ilmiö voidaan kuvata matemaattisesti differentiaaliyhtälöiden avulla. Näitä voidaan täsmentää monipuolisesti ehtolauseiden ja erikoistoimintojen avulla.

Veli-Pekka Ranta
Farmakokinetiikan lehtori
Farmasian laitos

Oivalluksia opetukseen ja oppimiseen

Tervetuloa mukaan kirjoittamaan yhdessä muiden opettajien ja opetuksen kehittäjien kanssa Oivalluksia opetukseen ja oppimiseen -blogia, jonka tavoitteina on jakaa opittua ja oivallettua sekä edistää avointa opetuskulttuuria. Blogin osoite on https://blogs.uef.fi/opetusoivalluksia/. Kokoamme blogiin Itä-Suomen yliopiston opetuksen kehittämisestä innostuneiden opettajien ja ohjaajien kirjoituksia, joissa he kertovat opetus- ja oppimiskokemuksistaan. Blogissa raportoidaan myös opetuskokeilujen tuloksista, jotka ovat syntyneet osana laajempia hankkeita, kuten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa, Flipped Classroom -projekteissa tai yliopistopedagogisissa ja muissa henkilöstökoulutuksissa.

Voit osallistua kirjoitustyöhön kahdella tavalla. Lomakkeen https://elomake.uef.fi/lomakkeet/13979/lomake.html kautta sinä voit

  1. ilmoittautua kirjoittajaksi, jolloin saat tunnukset blogiin ja voit lisätä kirjoituksiasi sinne itse — kun tunnukset on tehty, saat tarkemmat ohjeet blogin käytöstä.
  2. lähettää kirjoituksesi, jolloin blogin ylläpitäjät lisäävät kirjoituksen blogiin sinun nimelläsi — kirjoituksesi lisätään blogiin kolmen työpäivän kuluessa.